Valuuttaregiimi on osa työmarkkinarakennetta ja hyvin oleellinen sellainen jos talous on avoin kuten suomi. Työmarkkinajoustoilla haetaan juuri joustoja työyksikköhintoihin ja valuuttaregiimi on tässä kohtaa isossa roolissa. Suomi ei ole mikään muusta maailmasta eristäytynyt talous.
Valuutan arvio vaikuttaa kaikkien palkkoihin. Suomen ongelma ei ole se, että kaikkien palkat ovat liian korkeat. Päinvastoin, meillä on paljon sellaisia tahoja, joiden palkat ovat suhteessa liian alhaiset Suomen kilpailukyvyn kannalta (tai siis tarkemmin meillä on Suomessa liian huono ostovoima).
Suomen ongelma on se, että meillä ei ole niitä yritys- tai alakohtaisia joustoja. Jos tietyllä yrityksellä tai alalla menee huonosti, niin nuo tarvitsevat niitä joustoja sinne palkkakuluihin. Mutta se devalvaatio ei kohdista sitä "joustoa" sinne, minne sitä tarvitaan, vaan se vaikuttaa kaikkiin. Joihinkin positiivisesti, todella moniin myös negatiivisesti.
Kuitenkin ulkomaalaiselle ostajalle 2% devalvaatiolla suomen työyksiköhinnat tippuivat 2%. Suomalaiselle ulkomailta ostavalle työyksikköhinnat nousivat 2%. "Ostovoiman korvaavia indeksikorotuksia", niin mihin ostovoimaan? Edelleenkin devalvointi muuttaa vienti ja tuontihintojen suhdetta eikä yleistä ostovoimaa.
Tässä on nyt joku aivojumitus. Köyhille ja rikkaille molemmille kotimaiset tuotteet muuttuvat halvemmiksi suhteessa ulkomaalaisiin tuotteisiin. Molemmilla kulutus tapahtuu kotimaan valuutassa ja ainut muutos on vienti ja tuontihintojen suhteessa. Molemmille kotimaalaiset tuotteet muuttuvat halvemmiksi suhteessa ulkomaalaiseen. Rikas voi spekuloida valuutoilla tai vaikka millä, kuten nykyisinkin. Ainut tapa miten joku voisi hyötyä on sisäpiiritiedon saaminen rahapolitiikasta/rahaan liittyvästä politiikasta...kuten vaikka vuoden 46 valtion pakkolainaamisessa oletettavasti tapahtui kun pankkitalletukset kasvoivat yllättäen.
Joo, sulla taitaa olla joku aivojumitus. Totta hemmetissä se yleinen ostovoima laskee, kun kaikkien tuontituotteiden hinnat nousevat suhteessa reaalituloihin. Ruoka, vaatteet, energia, kulutustavarat, kodinkoneet, elektroniikka, autot, jne. jne. kaikki muuttuvat devalvaation myötä kalliimmaksi suhteessa niihin reaalituloihin.
Lisäksi ei ne kotimaiset tuotteet muutu yhtään halvemmiksi, kerta ne kotimaiset tuotteet voidaan myydä ulkomaille paremmalla hinnalla kuin kotimaassa. Joten niidenkin hinnat nousevat. Aikalailla ainoat asiat, joiden hinnat eivät nouse automaattisesti devalaation myötä, ovat palvelut ja kiinteistöt. Toisin palvelujen hinnat nousevat sitten, kun niiden tarjoajat alkavat kirimään tuota omaa ostovoimansa laskua. Kiinteistöjä ei pysty myymään ulkomaille, mutta lainojen hinnat nousevat radikaalisti devalvaation myötä.
Kuten itsekin aiemmin sanoit "Suomi ei ole mikään muusta maailmasta eristäytynyt talous".
Tämä ei pidä paikkaansa. Markan uskottavuus palautettiin 90- luvun alussa juuri devalvaatiolla. Koska markka menetti uskottavuutensa, se piti devalvoida. Ei siis niin kuten mielestäni esität, että koska markka devalvoitiin, se menetti uskottavuutensa. Optimitilannehhan olisi se, että valuutta pitäisi uskottavuutensa, eikä sitä tarvitsisi devalvoida. Tanska on onnistunut tässä mielestäni hyvin, en keksi miksei suomi voisi onnistua.
Vilkaise huviksesi, että minkälaisia esim. asuntolainakorot olivat Suomessa tuolloin "uskottavan markan" aikoina. Ne kertovat kyllä aika karua kieltä siitä, että siihen markkaan ei todellakaan uskottu.