Kotimaan politiikka

[Jan11]

Toisenlainenkin tulkinta on. Hyvin sanallistettuna se on tässä

Pääkirjoitus: Valtio-omistaja aloitti ryhtiliikkeen Fortumissa

Ministeri Tytti Tuppuraisen (sd) kiemurtelu kertoo, millainen miinakenttä omistajaohjaus voi olla, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Tuppurainen siis on ensimmäinen omistajaohjausministeri, joka päätti puuttua Fortumin toimintaan sijoittamalla valtion edustajan hallitukseen. Tätä edellinen omistajaohjauksen voimakkaampi puuttuminen yhtään mihinkään on kun toinen demari eli Sirpa Paatero puuttui Solidiumin johtoon 2015.

Jostain syystä jotkut kaipaavat valtion omistuksiin Kekkosen ajan bunttawahlroosmaisia poliittisesti nimettyjä virkamiesjohtajia ja jopa pörssiyritysten ohjaamista poliittisesti. Eihän tätä tilannetta nyt hyväksi voi kehua, mutta eihän se siitä ainakaan paranisi jos pörssiyhtiöitä vielä naitettaisiin poliittiseen ohjaukseen. Valtio yhtenä ja varsinkin pääomistajana on nykyisinkin riski sijoittajalle, saati sitten jos yhtälöön lisätään ns. poliittinen riski.

 

[jarhu]

Toisenlainenkin tulkinta on. Hyvin sanallistettuna se on tässä

Pääkirjoitus: Valtio-omistaja aloitti ryhtiliikkeen Fortumissa

Ministeri Tytti Tuppuraisen (sd) kiemurtelu kertoo, millainen miinakenttä omistajaohjaus voi olla, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Tuppurainen siis on ensimmäinen omistajaohjausministeri, joka päätti puuttua Fortumin toimintaan sijoittamalla valtion edustajan hallitukseen. Tätä edellinen omistajaohjauksen voimakkaampi puuttuminen yhtään mihinkään on kun toinen demari eli Sirpa Paatero puuttui Solidiumin johtoon 2015.

Jostain syystä jotkut kaipaavat valtion omistuksiin Kekkosen ajan bunttawahlroosmaisia poliittisesti nimettyjä virkamiesjohtajia ja jopa pörssiyritysten ohjaamista poliittisesti. Eihän tätä tilannetta nyt hyväksi voi kehua, mutta eihän se siitä ainakaan paranisi jos pörssiyhtiöitä vielä naitettaisiin poliittiseen ohjaukseen. Valtio yhtenä ja varsinkin pääomistajana on nykyisinkin riski sijoittajalle, saati sitten jos yhtälöön lisätään ns. poliittinen riski.

On ihan normaali tapa, että suuromistajan edustaja tai useampi istuu pörssiyhtiön hallituksessa. Käsittämätöntä on se, että valtiolla ei ole edustajia yhtiöissä ylipäätänsä. Se ei tarkoita politiikan sekoittamista pörssiyhtiön toimintaan vaan omistusten edun valvontaa eikä sinne ole pakko sijoittaa hallitusamatööriä istumaan pakollisena virkamiehenä.

 

[10YG]

Fortum sai sähköverkoista todella hyvän myyntihinnan eli myynti oli hyvin toteutettu ja kannattava. Ainoa miinus näin sijoittajan näkövinkkelistä oli se, että verkot eivät päätyneet pörssiin julkiseen kaupankäyntiin.

Oli huono kauppa, koska kannattaa myydä tuottavaa toimintaa vain ja ainostaan, jos saadulla rahalla voi ostaa vielä parempaa. Nythän ei käynyt näin. Ei ollut edes myynnin aikana tiedossa parempaa ostettavaa. Tätä on käsitelty oikeassa ketjussa useasti. Itse lainasin Rothoviusta.
Ei taida olla Caruna-kaupoilla suuria kannattajia todellisten asiantuntijoiden keskuudessa.

Se, joka tulee väittämään, että Uniperin Venäjä-riski (tai riskit ylipäätään) tuli selville vasta 2022, on tietämätön. Kuka tahansa Venäjän kauppaa tehnyt tai seurannut ymmärsi sen maan riskit jo ainakin 20 vuotta sitten.

 

[10YG]

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi SDP:n Kirsi Varhilan tilalle on nousemassa SDP:n Veli-Mikko Niemi.
Erikoista tässä valinnassa on se, että Varhilan jättämään virkaan tuli vain kuusi hakemusta.
Suomessa eivät parhaat hae tuollaiseen virkaan, koska tietävät että ainoastaan sopivin valitaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi on nousemassa ministeriön uudeksi kansliapäälliköksi, kertoo Yle. Ylen tietojen mukaan Niemen nimityksestä päätettäneen torstaina.
Kansliapäällikön virka vapautui, kun sitä vuodesta 2019 hoitanut Kirsi Varhila valittiin Satakunnan hyvinvointialueen johtajaksi.
Niemi on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti ja koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti. Hän on työskennellyt eri tehtävissä sosiaali- ja terveysministeriössä, maatalousministeriössä ja EU-komissiossa.
Varhilan jättämään virkaan tuli vain kuusi hakemusta.

 

[Paapaa]

Kokoomuksen johto gallupeissa sen kuin kutistuu. SDP lähestyi lähes prosenttiyksikön verran. Ja PS yli prosenttiyksikön. On puolueilla silti vielä aika isot erot kannatuksissa.

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus on edelleen "poikkeuksellisen" suosittu puolue, SDP:n kannatus on nyt yli 20 prosenttia

Kokoomus on Ylen kyselyssä edelleen suosituin puolue. SDP ja perussuomalaiset ovat vieneet keskustan kannattajia, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö.

yle.fi

 

[pulatunnus]

On ihan normaali tapa, että suuromistajan edustaja tai useampi istuu pörssiyhtiön hallituksessa. Käsittämätöntä on se, että valtiolla ei ole edustajia yhtiöissä ylipäätänsä. Se ei tarkoita politiikan sekoittamista pörssiyhtiön toimintaan vaan omistusten edun valvontaa eikä sinne ole pakko sijoittaa hallitusamatööriä istumaan pakollisena virkamiehenä.

Kommenttisi voi tulkita kahdella tavalla, En tiedä kuinka aktiivinen valtio omistajana on hallitus valintoja mietittäessä, mutta järjestäin valtio-omistajat ne hyväksyy. Voisin kuvitella että niissä on henkilöitä jotka valtio-omistajan toiveiden mukaisia. Ns valtion yhtiöissä on valtiolla myös näkymättömämpi vaikuttaja rooli, ja termi "omistaja-ohjaus" jota informoidaan....
Ei sen oman "miehen" tarvi olla virkamies, tosin julkisen puolen omistamissa firmoissa usein on sitä ja poliitikko väkeä ihan riittämiin.

Mutta rivien välistä viestisi voi tulkita niin että haluat valtion "osakkuus" yhtiöihin poliitikko edustajan, varsinkin ylimääräisenä voisi olla lisäarvoa, jos siis sellainen ammattipoliitikko joka sen roolin ottaisi ammatillisesti, ei aatteellisesti. Nämä poliittiset nimitykset on taasen vuoden päästä suuri punainen vaate, ja pahimillaan se voisi lisätä poikkoulua jos ja kun ne olisi nimettyjä paikkoja ja joku puolue vahingossa nimeää vähän ammattimaisen, eikä kaikilla puolueilla ole tasapaksua osaamista pörssiyhtiön johtoon, joten vaaran että sitä kompensoidaan aatteen palolla, erottan siis aatteellisesta näkemyhksestä, näkymykset voi olla hyvinkin arvokkaita.

Oli huono kauppa, koska kannattaa myydä tuottavaa toimintaa vain ja ainostaan, jos saadulla rahalla voi ostaa vielä parempaa. Nythän ei käynyt näin. Ei ollut edes myynnin aikana tiedossa parempaa ostettavaa.

Erottain kaksi asiaa.

Heikosti tuottavan osan myynnin, ja heikosti tuottavan oston toisistaan.

Eikö virhe ollut heikosti tuottavassa investoinnissa, ei myynnissä, myynti kai oli hyvä.

Se, joka tulee väittämään, että Uniperin Venäjä-riski (tai riskit ylipäätään) tuli selville vasta 2022, on tietämätön. Kuka tahansa Venäjän kauppaa tehnyt tai seurannut ymmärsi sen maan riskit jo ainakin 20 vuotta sitten.

Eiköhän kaikilla venäjän toimijoilla on hinnoiteltu venäjän riski.
Venäjän riski on unohtunut heiltä joilla ei suoraan kytköstä, joo, suoraan kaasun käyttäjätkin tiedostaneet riskin, mutta se laskettu senverran pieneksi että edullisempaa ottaa suoraan pataan jos toteutuu.

Uniper kaupassa kai kosahti pahiten Saksa riski.

Venäjä riskikin taisi toteutua pahemmin kuin kukaan ennusti, jos palaa vuoden vaihteen nurkille, niin ei nykyistä juurikaan pidetty todennäköisenä.

Venäjä kuitenkin yllätti hyökkäyksellä, ei putinia pidetty niin hulluna.
Länsieuroopan, länsimaiden vasta reaktiot yllätti putinin ja länsimaat, koko mailman.
Ukrainan pärjääminen, Kiovan valtaamatta jääminen, Ukrainan taistelu, ja nyky tilanne yllätti kaikki. Jos tuon kaikki sait riskiarvioihin mukaan vuosisitten, saati viisivuotta sitten, niin koko paketin toteutumiselle ei kovin suurta riskiä laskisi, siellä edellä varmaan muita isoja totaali katastrofeja.

Venäjän kaasun saannin arvaamattomuus täytynyt olla listalla, se ehkä nähty vahvuutena, Suomi, Fortum, Saksa, riski pienempi kuin muilla. Mutta mikä meni pieleen näissä "johdannaisissa" jos ottaa riskin missä teoreettinen maksimi tappio lähenee ääretöntä. Niin pitää olla satavarma ettei toteutudu, tai riskiin nähdän hyvä, suuri voitto mahdollisuus minimaalisen pieni mahdollisuus toteutua. No siitä pitäisi informoida sijoittajia, tehtiin nyt soppari jossa voi mennä kaikki.

 

[pulatunnus]

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi SDP:n Kirsi Varhilan tilalle on nousemassa SDP:n Veli-Mikko Niemi.
Erikoista tässä valinnassa on se, että Varhilan jättämään virkaan tuli vain kuusi hakemusta.
Suomessa eivät parhaat hae tuollaiseen virkaan, koska tietävät että ainoastaan sopivin valitaan.

Paljonkos tuontyyppisiin yleensä haetaan ?

Maalikkona jos miettiin, niin ensin paikkaa tavoitteleva tekee taustatyön ja sen jälkeen arvio mahdollisuuksia. Sen allekirjoitetun paperin lähettäneiden määrä ei kuvaa sitä määrä jotka on paikkaa tosissaan miettineet. Toinen on sitten se että he jotka paikkaa täyttävät tekevät omalla puolella työtä ja etsivät parasta vaihtoehtoa ja kuullostelava kiinnostusta.

Jos paikka vaatii kirjallista "hakemista", ilmoittautumista julkiseen hakuun, niin siinä vaiheessa hakija on varmistanut että myös valitaan, tai jos ei varma, niin hyvin vahva todennäköisyys, vähän noloa jos ei käykkään odotetusti.

Osa taasen voi mielellään hakea vaikka tietää ettei tule valituksi, joku voi sillä saada haluamaansa näkyvyyttä. En ylläty jos joku on lupautunut muodon vuoksi.

Sitten on niitä hupihakijoita, jopa sellaisia jotka vain häritäkseen hakuprosessia.

 

[jarhu]

Kommenttisi voi tulkita kahdella tavalla, En tiedä kuinka aktiivinen valtio omistajana on hallitus valintoja mietittäessä, mutta järjestäin valtio-omistajat ne hyväksyy. Voisin kuvitella että niissä on henkilöitä jotka valtio-omistajan toiveiden mukaisia. Ns valtion yhtiöissä on valtiolla myös näkymättömämpi vaikuttaja rooli, ja termi "omistaja-ohjaus" jota informoidaan....
Ei sen oman "miehen" tarvi olla virkamies, tosin julkisen puolen omistamissa firmoissa usein on sitä ja poliitikko väkeä ihan riittämiin.

Mutta rivien välistä viestisi voi tulkita niin että haluat valtion "osakkuus" yhtiöihin poliitikko edustajan, varsinkin ylimääräisenä voisi olla lisäarvoa, jos siis sellainen ammattipoliitikko joka sen roolin ottaisi ammatillisesti, ei aatteellisesti. Nämä poliittiset nimitykset on taasen vuoden päästä suuri punainen vaate, ja pahimillaan se voisi lisätä poikkoulua jos ja kun ne olisi nimettyjä paikkoja ja joku puolue vahingossa nimeää vähän ammattimaisen, eikä kaikilla puolueilla ole tasapaksua osaamista pörssiyhtiön johtoon, joten vaaran että sitä kompensoidaan aatteen palolla, erottan siis aatteellisesta näkemyhksestä, näkymykset voi olla hyvinkin arvokkaita.

Varmaan aika huonosti kirjoitettu viesti omalta kohdalta. Omasta mielestä en halua poliitikkoja hallituksiin tai virkamiehiä, jotka eivät ole hallitusammattilaisia. Tässä kohtaa on hieman vaarallinen viiva kuten mainitsit poliittisista nimityksistä. Valtion pitäisi pitää mukana oma edustaja yhtiöissä, joissa sillä on osake-enemmistö, mutta toisaalta politiikan sekoittaminen on riskialtista. Toisaalta kuten nyt Fortumin kohdalla nähdään, niin ilman poliitiikan sekoittamista käy kuitenkin huonosti näin poliittisessa mielessä.

 

[Kamis]

Kokoomuksen johto gallupeissa sen kuin kutistuu. SDP lähestyi lähes prosenttiyksikön verran. Ja PS yli prosenttiyksikön. On puolueilla silti vielä aika isot erot kannatuksissa.

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus on edelleen "poikkeuksellisen" suosittu puolue, SDP:n kannatus on nyt yli 20 prosenttia

Kokoomus on Ylen kyselyssä edelleen suosituin puolue. SDP ja perussuomalaiset ovat vieneet keskustan kannattajia, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö.

yle.fi

Tuo on täysin oletettavaa että kokoomus tulee huippulukemista alas. Ensin siellä kävi Persussuomalaiset, sitten SDP ja nyt siellä on Kokoomus. Itse vaaleihin on pitkä aika ja siitä saattaa tulla lopulta vielä tiukkakin vääntö.

 

[Naamapalmu]

Melkoista myllerystä koko puoluekannatus viimeisen kahden vuoden ajalta. Siellä on kolmen suurimman puoluekannatus pyörinyt vuoron perään 15% aina lähes 25%.

 

[Alatuberkuloosi]

Juurikin näin. Toimii tietysti myös toisinpäin, eli tätäkin veroa ja/tai progression kiristämistä voi kannattaa, vaikka se osuisi kuin leka (tässä jutun tapauksessa Varusteleka) nimenomaan itseen ja omaan varallisuuteen.

Varustelekan kauppiaalta tiukka kuitti: ”Mikä pointti on ansiotuloverojen progressiossa, jos rikkaat saavat rahaa näin halvalla?”

Armeijaylijäämän myynnistä menestyksekästä liiketoimintaa tehnyt Valtteri Lindholm ei hyväksy rikkaiden lepsua verokohtelua. Hän laskee oman veroprosenttinsa olleen 24.

www.is.fi

Ei vittu. Jätkä on miljonääri ja kehtaa itkeä veroista. Pienituloisille verot on rankkoja.

 

[Jan11]

Ei vittu. Jätkä on miljonääri ja kehtaa itkeä veroista. Pienituloisille verot on rankkoja.

Lukutaito: Hän itkee suurituloisten, kuten itsensä, mielestään liian pienistä veroista.

 

[Paapaa]

Ei vittu. Jätkä on miljonääri ja kehtaa itkeä veroista. Pienituloisille verot on rankkoja.

Hmm, luitko sä tuota juttua lainkaan? Tai ymmärsitkö, mitä hän kritisoi?

EDIT: Hidas.

 

[pomk]

Ei vittu. Jätkä on miljonääri ja kehtaa itkeä veroista. Pienituloisille verot on rankkoja.

Siis hänhän itkee nimenomaan liian matalasta verotuksesta itselleen. Sarkasmi on vaikea laji.

 

[Alatuberkuloosi]

Okei taisi mennä multa ohi. Ei pitäisi kirjoitella foorumilla ellei ole ajokunnossa.

 

[Lämpöpumppu]

Itse olen sinänsä eri mieltä Valtterin kanssa ja pidän yleisesti tätä itkua liian kevyestä yrittäjän verotuksesta turhana. Hän on luonut käytännössä tyhjästä yrityksen, josta ovat kaikki hyötyneet; hän itse, 68 työllistynyttä työntekijää, VL:n asiakaskohderyhmä ja muu yhteiskunta. Yrityksen saaminen tuollaiseen tilanteeseen, johon Valtteri on sen luotsannut, vaatii aivan järjettömästi ponnistelua. Enemmän kuin kukaan tavallisessa palkkatyössä oleva pystyy edes kuvittelemaan. Yrittäjä on siinä mielessä aivan oikeutettu nauttimaan isoistakin osingoista niin halutessaan ja vaikka hän maksaa suhteessa vähän veroa niistä, niin hän maksaa silti vuodessa absoluuttisesti kymmenkertaisen määrän veroja tavalliseen palkansaajaan verrattuna. Mikäli hän olisi päättänyt aikanaan jäädä vaikka tavalliseen palkkatyöhön, niin hänen verojalanjälki olisi tähän päivään mennessä ollut todennäköisesti murto-osan nykyisestä.

Suomessa voi maksaa myös vapaaehtoisesti ylimääräistä valtiokonttorille, mikäli siltä tuntuu. Ja mikäli Valtteri tosiaan maksaa mielestään liian vähän veroja, niin hän voisi hyvin nostaa kaiken tulonsa palkkana pääomatulon sijaan. Jos olisin samassa tilanteessa kuin hän, eli pätäkkää tulee enemmän kuin keksii käyttökohteita, niin tekisin kyllä täsmälahjoituksia tai perustaisin säätiön, jonka kautta voisi tehdä yleishyödyllisiä lahjoitukseen verrattavia investointeja esimerkiksi paikallisille nuorille uutta nuorisotaloa yms.

 

[Paapaa]

Itse olen sinänsä eri mieltä Valtterin kanssa ja pidän yleisesti tätä itkua liian kevyestä yrittäjän verotuksesta turhana.

Ja musta on outoa, että Valtteri vain ohimennen sivulauseessa toteaa, että yrityksen verot on ensin maksettu pois. Siis firma todellakin maksaa 20% yhteisöveron ennen kuin mitään osinkoja jaellaan kellekään. Eli kaikki Valtterin osinkoverot tulee tuon 20%:n päälle. Se efektiivinen veroprosentti on siis paljon enemmän kuin 24%. Jos ensin lähtee 20% ja sitten 24%, niin ollaan jo noin 40% veroprosentissa.

Normipalkoissa näin ei käy, vaan ne maksetaan ennen yhteisöveroa.

 

[pomk]

pidän yleisesti tätä itkua liian kevyestä yrittäjän verotuksesta turhana.

Mites sit sijoittajat, mikä järki siinä on että maksavat vähemmän veroja kuin palkansaajat?

 

[Paapaa]

mikä järki siinä on että maksavat vähemmän veroja kuin palkansaajat

Maksavatko? Esim. osingoissa ensin firma maksaa 20% yhteisöveron, sitten sijoittaja maksaa 25-29% osinkoveron päälle, ollaan jo 40-45% veron tuntumassa. Monen ansioprosentti on selvästi pienempi. Eli vaikka se vero ei suoraan kohdistu siihen osingonsaajaan, niin faktisesti se firman saama ja osinkona maksama euro on todella rajusti verotettu.

 

[pomk]

Ja musta on outoa, että Valtteri vain ohimennen sivulauseessa toteaa, että yrityksen verot on ensin maksettu pois. Siis firma todellakin maksaa 20% yhteisöveron ennen kuin mitään osinkoja jaellaan kellekään. Eli kaikki Valtterin osinkoverot tulee tuon 20%:n päälle. Se efektiivinen veroprosentti on siis paljon enemmän kuin 24%. Jos ensin lähtee 20% ja sitten 24%, niin ollaan jo noin 40% veroprosentissa.

Normipalkoissa näin ei käy, vaan ne maksetaan ennen yhteisöveroa.

Palkansaajahan se vasta veroja maksaakin. Ensin työeläkemaksut, sit ansiotulovero, ja sit ku ostaa jotain niin alv ja lopuksi kaikesta vielä perintövero.
Taitaa olla yli 100%. Osinkotulojen alle 10% kuulostaa tuohon verrattuna aika matalalta.

Maksavatko? Esim. osingoissa ensin firma maksaa 20% yhteisöveron, sitten sijoittaja maksaa 25-29% osinkoveron päälle, ollaan jo 40-45% veron tuntumassa. Monen ansioprosentti on selvästi pienempi.

Kuka idiootti maksaa osingoista tuon verran veroja?

 

[Lämpöpumppu]

Mites sit sijoittajat, mikä järki siinä on että maksavat vähemmän veroja kuin palkansaajat?

Julkiseen pörssiyhtiöön sijoittanut osinkosijoittaja maksaa oman >25,5% veroprosentin, minkä lisäksi tosiaan @Paapaa mainitsema 20% yhteisövero. Maksan jo pienillä osinkotuloilla isoja prosentteja.

 

[Paapaa]

Palkansaajahan se vasta veroja maksaakin. Ensin työeläkemaksut, sit ansiotulovero, ja sit ku ostaa jotain niin alv ja lopuksi kaikesta vielä perintövero.
Taitaa olla yli 100%. Osinkotulojen alle 10% kuulostaa tuohon verrattuna aika matalalta.

Ehkä kannattaa verrata kuitenkin samanlaisia asioita. Se sijoittaja maksaa myös alvit ja perintöverot, joten kummatkin pääsevät tuolla tavalla 100%:n päälle.

Alle 10% ei taida koskea pörssifirmoja ja niihin sijoittaneita lainkaan.

Kuka idiootti maksaa osingoista tuon verran veroja?

Jokainen piensijoittaja pääsee saman verokohtelun äärelle. Puhun nyt siis pörssistä, en listaamattomista.

 

[pomk]

Jokainen piensijoittaja pääsee saman verokohtelun äärelle.

Onko sinusta oikein, että piensijoittajat maksavat enemmän veroja, kuin valaat?

 

[Jan11]

Lähtökohtaisesti seuraava hallitus joutuu joko kiristämään verotusta, leikkaamaan menoja (=palvelutasoa) tai todennäköisimmin, tekemään molempia.
Vaalituloksesta riippuu sitten, kummalle puolelle se vaaka kallistuu.

Vaikka yleensä kaikki haluavat vallankahvaan (se on politiikan ydintä), niin nyt tämä tilanne itsessään saattaa keväällä tarkoittaa sitä, että jonkun puolueen on todella helppo liputtaa itsensä oppositioon kasvamaan korkoa eli nostamaan kannatustaan.

 

[Lämpöpumppu]

Palkansaajahan se vasta veroja maksaakin. Ensin työeläkemaksut, sit ansiotulovero, ja sit ku ostaa jotain niin alv ja lopuksi kaikesta vielä perintövero.
Taitaa olla yli 100%. Osinkotulojen alle 10% kuulostaa tuohon verrattuna aika matalalta.


Kuka idiootti maksaa osingoista tuon verran veroja?

Yrittäjällä ei kunnon eläketurvaa ole, joten siinä mielessä palkansaajan maksama työeläke on aika turvallinen. Yrittäjille on kalliita eläkeratkaisuja, joita voi halutessaan maksaa ja uskoisin Valtterinkin näitä maksavan, mutta se on trendikästä jättää kertomatta aivan kuten hänen yrityksen maksamat yhteisöverot. Yrittäjä maksaa myös alvia ostaessaan kaupasta jotain. Yrittäjän kupsahdettua perintöverokin lankeaa perinnöllisille. Absoluuttisesti palkansaaja maksaa murto-osan veroja esimerkiksi edellä mainittuun yrittäjään verrattuna.

Ja tuo huojennettu 7,5% osinkovero vaatii oikeasti sen, että sun yritys menestyy. Tasearvo pitää olla 2 miljoonaa ja voit nostaa maksimissaan 150k€ osinkoa tuolla veroprosentilla. Jotta tuohon tilanteeseen päästään, niin sun yrityksen pitää tehdä voittoa vuosittain vähintään vajaa 200k€, jotta tasearvo pysyy kahdessa miljoonassa ja voitosta maksat yhteisöveroa jo 20%. Todennäköisesti työllistät veronmaksajia ja veroa maksavia alihankkijoita/yhteistyökumppaneita.

 

[Paapaa]

Onko sinusta oikein, että piensijoittajat maksavat enemmän veroja, kuin valaat?

Mistä sä nyt höpiset?

 

[pomk]

Mistä sä nyt höpiset?

No jos kerran piensijoittajat maksavat kovia prosentteja, niin kuvittelin että implikoit suursijoittajien maksavan vähemmän.

palkansaajan maksama työeläke on aika turvallinen.

Jaa, kenelle? Tää nykyinen pyramidihuijaus on ihan vihoviimeistä paskaa. Boomereille tosiaan nää nykyisten työntekijöiden maksamat maksut on aika turvallisia.

Ja tuo huojennettu 7,5% osinkovero vaatii oikeasti sen, että sun yritys menestyy.

Miksei menestyvä työntekijä saa samaa kohtelua? Jos tuot tarpeaksi lisäarvoa, niin veroprosentit nollaan.

 

[Lämpöpumppu]

Onko sinusta oikein, että piensijoittajat maksavat enemmän veroja, kuin valaat?

Mulla on suvussa useita yrittäjiä, ja muutamalla on henkilökohtaista lainaa yli puoli miljoonaa euroa yritysostosta. Osa on saanut jo yrityksen siihen tilaan, että voi nostaa 100k€ osinkoja huojennetulla prosentilla nostamatta kuitenkaan esimerkiksi ansiotuloja (laskee yrityksen tulosta). Jos sulla on 200k€ asuntolainaa ja päälle 500k€ sijoituslainaa, niin vajaan sadantonnin nettotuloilla pitää olla aika lehmän hermot kun tuon riskin ottaa. Varmasti miettisi sijoitusstrategiaa ja yrittäjyyttä uudelleen, jos pitäisi maksaa jotain +40% veroja omista tuloistaan. Jäisi myös monet yritykset perustamatta ja vanhat yritykset ilman jatkajaa. Ja seurauksena paljon enemmän työttömiä.

EDIT: Itsellä nyt melkein 55k€ nettotulot ja en ikinä ottaisi edes yli 300k€ lainaa.

 

[Lämpöpumppu]

No jos kerran piensijoittajat maksavat kovia prosentteja, niin kuvittelin että implikoit suursijoittajien maksavan vähemmän.


Jaa, kenelle? Tää nykyinen pyramidihuijaus on ihan vihoviimeistä paskaa.


Miksei menestyvä työntekijä saa samaa kohtelua? Jos tuot tarpeaksi lisäarvoa, niin veroprosentit nollaan.

Eläkemallista voidaan olla kohtalaisen samaa mieltä. Pyramidihuijaus ehkä vähän vahva termi, mutta oikeilla jäljillä. Ei meillä ole varaa nykyiseen eläkejärjestelmään.

Sillä menestyvällä työntekijällä on kaikki samat mahdollisuudet perustaa yritys ja alkaa nostamaan huojennettua osinkoa. Mikä estää?

 

[pomk]

Sillä menestyvällä työntekijällä on kaikki samat mahdollisuudet perustaa yritys ja alkaa nostamaan huojennettua osinkoa. Mikä estää?

Puhdas yhden hengen konsulttifirma ei niin voi toimia. Saati lääkäriporukan yhdessä perustama asiantuntijafirma.

 

[Paapaa]

No jos kerran piensijoittajat maksavat kovia prosentteja, niin kuvittelin että implikoit suursijoittajien maksavan vähemmän.

No ehkä puhut jatkossa suursijoittajista kun tarkoitat suursijoittajia, etkä "valaista"? Piensijoittajalla tarkoitin yksityishenkilöä, joka sijoittaa ilman sijoitusyhtiötä.

 

[finWeazel]

Liekö suomessa voisi ottaa jollain tapaa virosta mallia verotuksen suhteen? Taitaa vain olla vaikea tehdä mitään isoja muutoksia, kun ei päästä konsensukseen isoista muutoksista, jotka yksinkertaistaisivat järjestelmää. Ennemminkin pultataan jo entisen päälle lisää monimutkaisuutta(hyvinvointialueet). Ei tosin suomen yksityinenkään sektori saa tässä puhtaita papereita. Paperitehtaiden saunalisät oiva esimerkikki tästä.

Yksinkertainen järjestelmä poistaisi ainakin teoriassa porsaanreikiä ja tekisi verotuksen läpinäkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi.

 

[Lämpöpumppu]

Puhdas yhden hengen konsulttifirma ei niin voi toimia. Saati lääkäriporukan yhdessä perustama asiantuntijafirma.

Mutta miksi tämä kateudesta vihreä menestyvä työntekijä perusta sellaista yritystä, jossa hän onnistuu nostamaan alhaisella veroprosentilla osinkoa? En vieläkään keksi muita syitä kuin tekosyitä.

 

[pottunenä]

Mutta miksi tämä kateudesta vihreä menestyvä työntekijä perusta sellaista yritystä, jossa hän onnistuu nostamaan alhaisella veroprosentilla osinkoa? En vieläkään keksi muita syitä kuin tekosyitä.

No kun se on kuulemma niin helppoa, niin eihän nyt kova työmies sellaiseen lähde. Hän haluaa mielummin hikoilla palkollisena kuin ottaa ne helpot massit.

 

[Jan11]

Julkiseen pörssiyhtiöön sijoittanut osinkosijoittaja maksaa oman >25,5% veroprosentin, minkä lisäksi tosiaan @Paapaa mainitsema 20% yhteisövero. Maksan jo pienillä osinkotuloilla isoja prosentteja.

Isoja 25,5 prosentteja. Taidat kuitenkin maksaa palkkatuloistasi isompia

 

[Kan Dee Dokata]

Isoja 25,5 prosentteja. Taidat kuitenkin maksaa palkkatuloistasi isompia

No, miten vitun paljon niitä veroja pitäisi sijoittajana vielä maksella, kun ne ensin palkkatuloista säästetään, joka on jo valmiiksi himoverotettu?

 

[Kustu]

Nettopalkatkin on kaikki verottomia, hei sosialistit, tässä vihje teille. Tämähän on kauhea yhteiskunnallinen epäkohta.

 

[Lämpöpumppu]

Isoja 25,5 prosentteja. Taidat kuitenkin maksaa palkkatuloistasi isompia

Tarkoitan tässä myös sitä, että osittain omistamani yhtiö maksaa myös ennen osingonjakoa tuloksesta sen 20% yhteisöveroa. Se on osa kokonaisverotusta. Ja kuten edellä mainittu, sijoituksiin menevät rahani ovat peräisin pääasiassa minun palkkatuloista, joista maksan jo 32% veroa + veroluonteiset maksut päälle.

 

[Jan11]

Tarkoitan tässä myös sitä, että omistamani yhtiö maksaa myös ennen osingonjakoa tuloksesta sen 20% yhteisöveroa. Se on osa kokonaisverotusta. Ja kuten edellä mainittu, sijoituksiin menevät rahani ovat peräisin pääasiassa minun palkkatuloista, joista maksan jo 32% veroa + veroluonteiset maksut päälle.

Yrityksen verot ei ole henk. koht. veroja. Ei yrittäjillä eikä sijoittajilla.
Paitsi toki toiminimiyrittäjillä, mutta se on kokonaan toinen asia.

 

[Lämpöpumppu]

Yrityksen verot ei ole henk. koht. veroja. Ei yrittäjillä eikä sijoittajilla.
Paitsi toki toiminimiyrittäjillä, mutta se on kokonaan toinen asia.

Kyllä, mutta tässä kontekstissa puhun kokonaisverojäljestä. Jotta sijoittajille voidaan maksaa osinkoa, on pakko maksaa yhteisöveroa.

 

[Paapaa]

Yrityksen verot ei ole henk. koht. veroja. Ei yrittäjillä eikä sijoittajilla.

Ei, mutta on vähän harhaanjohtavaa "unohtaa" se yhteisövero kun vertaillaan osinkojen ja palkkojen verotusta. Mitäs jos se yhteisövero olisikin 80% ja lasketaan osinkovero 10%:iin. Vasemmisto huutaa että osinkovero on aivan liian kevyttä kun palkasta maksetaan suurempi vero. Samalla osinkoa maksetaan paljon aiempaa vähemmän kun siitä suurin osa on jo kilahtanut valtion kirstuun yritysverotuksessa. Vaikka yhteisövero ei ole henkilökohtaista veroa, sillä on täysin keskeinen merkitys kun tarkastellaan osinkojen efektiivistä kokonaisverotusta. Aiemmin tätä ongelmaa ei ollut koska oli avoir fiscal. Mutta nyt se on vain kaunis muisto.

 

[Jan11]

Ei, mutta on vähän harhaanjohtavaa "unohtaa" se yhteisövero kun vertaillaan osinkojen ja palkkojen verotusta. Mitäs jos se yhteisövero olisikin 80% ja lasketaan osinkovero 10%:iin. Vasemmisto huutaa että osinkovero on aivan liian kevyttä kun palkasta maksetaan suurempi vero. Samalla osinkoa maksetaan paljon aiempaa vähemmän kun siitä suurin osa on jo kilahtanut valtion kirstuun yritysverotuksessa. Vaikka yhteisövero ei ole henkilökohtaista veroa, sillä on täysin keskeinen merkitys kun tarkastellaan osinkojen efektiivistä kokonaisverotusta. Aiemmin tätä ongelmaa ei ollut koska oli avoir fiscal. Mutta nyt se on vain kaunis muisto.

Yhteisöverolla on väistämättä sama vaikutus palkansaajalle kuin yrittäjille ja sijoittajille ts. vaikutus siihen paljonko ja minkä hintaisia työntekijöitä yritys voi palkata.

Kyllä mä ymmärrän, että sitä mielellään ajatuksissaan taputtaa itseään olalle, kun on hyvä veronmaksaja ja mielellään katsoo sen omana kortenaan kekoon. Mutta kyllä siinä se ns. narratiivinen minä silloin harrastaa hieman luovaa tulkintaa.

 

[Paapaa]

Yhteisöverolla on väistämättä sama vaikutus palkansaajalle kuin yrittäjille ja sijoittajille ts. vaikutus siihen paljonko ja minkä hintaisia työntekijöitä yritys voi palkata.

No kun ei se vaikutus tietenkään sama ole kun palkat maksetaan ennen yhteisöveroja ja osingot maksetaan yhteisöverojen jälkeen.

 

[Jan11]

No kun ei se vaikutus tietenkään sama ole kun palkat maksetaan ennen yhteisöveroja ja osingot maksetaan yhteisöverojen jälkeen.

Tarkoitin, että kun purkaa yrityksen tulot ja menot, niin välillisesti sillä on merkitystä samaan tapaan, kuin millä tahansa muullakin menoerällä.

Tosin tutkitusti yhteisöveron alennus aikanaan ei saanut yrityksiä investoimaan tai merkittävästi palkkaamaan lisää ainakaan tutkitun ajanjakson (3 vuotta) aikana.
Se kuitenkin oli ollut se poliittinen tavoite.

 

[jarhu]

Mikäli yhteisövero otetaan huomioon täytyy myös ottaa huomioon työnantajan maksamat palkan lain vaatimat sivukulut, koska ilman niitä ei voi maksaa palkkaa. [/provo]

Vakavammin, on sinänsä outoa, että näitä maksuja on pitänyt piilottaa työnantajan kuluihin kun todellisuudessa ne on pois työntekijän palkasta. Olisi läpinäkyvämpää työntekijälle, jos nämä kulut olisi palkkakuitissa ja palkat olisi myös paremmin vertailtavissa muihin maihin, joissa ei ole lähdetty erittelemään vastaavia kuluja.

 

[Paapaa]

Mikäli yhteisövero otetaan huomioon täytyy myös ottaa huomioon työnantajan maksamat palkan lain vaatimat sivukulut

Siis mä olen samaa mieltä. Musta ihan kaikki pitäisi ottaa huomioon eikä aivottomasti huutaa että sijoittajia pitää verottaa lisää koska osinkotrosentti < ansiotulotrosentti. Ja kaikki kulut verottavat myös sitä osingonmaksukykyä eli niiden suhteen osingot ja palkat ovat tavallaan samalla viivalla. Iso ero on tuo verotus joka tapahtuu vasta kulujen vähentämisen jälkeen ja näin rasittaa palkkojen ja osinkojen maksukykyä eri tavalla. Ja sen vaan halusin pointata.

Ja jos ihan tosissaan ollaan, niin noiden vertaaminen tai yritys saada noi jotenkin samalla tavalla verotetuiksi on aika turhaa ja aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Pääomien verotuksen on oltava niin kevyttä, että tänne kannattaa investoida, eikä niin raskasta että vasemmistolaiselle äänestäjälle tulee "oikeudenmukainen olo" samalla kun pääomat pakenevat toisiin maihin.

 

[pomk]

Pääomien verotuksen on oltava niin kevyttä, että tänne kannattaa investoida, eikä niin raskasta että vasemmistolaiselle äänestäjälle tulee "oikeudenmukainen olo" samalla kun pääomat pakenevat toisiin maihin.

Ja työn verotuksen on oltava niin kevyttä, että täällä kannattaa palkata ihmisiä tekemään hommia. Hyvä juttu olis vaikka toi osinkoverotusmalli palkkatuloihinkin, ekat 150k€ alle 10% verotuksella.

 

[Lämpöpumppu]

Ja työn verotuksen on oltava niin kevyttä, että täällä kannattaa palkata ihmisiä tekemään hommia. Hyvä juttu olis vaikka toi osinkoverotusmalli palkkatuloihinkin, ekat 150k€ alle 10% verotuksella.

Tuo huojennettu 7,5% osinkoverotus on aika poikkeuksellinen eikä suinkaan kaikki alle 150k€ osingon nostajat nauti sitä. Kuten aiemmin sanoin, firman pitää olla hyvällä pohjalla, jotta sen omistaja voi tätä hyödyntää. 2 miljoonan tasearvo ja vuosittain parisataa tonnia tulosta, että voit vuodesta toiseen nostaa huojennettua osinkoa. Tai jos omistajia on useampia ja kaikki haluavat 150k€ osinkoa huojennetusti, niin firman pitää takoa moninkertainen määrä tulosta vuodessa.

 

[Paapaa]

Ja työn verotuksen on oltava niin kevyttä, että täällä kannattaa palkata ihmisiä tekemään hommia. Hyvä juttu olis vaikka toi osinkoverotusmalli palkkatuloihinkin, ekat 150k€ alle 10% verotuksella.

Sitten kannattaa äänestää puolueita, jotka ajavat ansiotuloverotuksen laskemista. Tuollaiset veroalet nykyiseen verrattuna toki tarkoittavat luultavasti isoja menoleikkauksia sillä veikkaan että kokonaisverokertymä laskee vaikka sinänsä työllistämistä varmasti piristäisikin.

PS. Pörssiyritysten osinkojen verokanta on yhä edelleen 30/34% eikä mikään alle 10%. Tuosta 7,5%:sta ei sijoittaja pääse hyötymään kovin helposti vaikka haluaisi.

 

[pomk]

Tuo huojennettu 7,5% osinkoverotus on aika poikkeuksellinen eikä suinkaan kaikki alle 150k€ osingon nostajat nauti sitä. Kuten aiemmin sanoin, firman pitää olla hyvällä pohjalla, jotta sen omistaja voi tätä hyödyntää. 2 miljoonan tasearvo ja vuosittain parisataa tonnia tulosta, että voit vuodesta toiseen nostaa huojennettua osinkoa. Tai jos omistajia on useampia ja kaikki haluavat 150k€ osinkoa huojennetusti, niin firman pitää takoa moninkertainen määrä tulosta vuodessa.

7,5% tuloverokin voitais rajata vain ’poikkeuksellisille’ työntekijöille. Esim. vähintään 10v työura ja vähintään 100k€ tulotaso.

Jos on noin hyvä työntekijä, niin kyllä siitä pitäis edes jollain tapaa palkita.