- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 826
Missään nimessä Hesari ei uskalla edes sivulauseessa mainita, että Ruotsi pelaa omalla valuutalla. Tämä asia kun on yksi merkittävimmistä syistä, miksi Ruotsilla menee taloudellisesti niin hyvin vaikka valitettavasti ovat luoneet itselleen valtavan sosiaalisten turvapaikanhakijoiden ongelman.
Euro on yksi asia, mutta siinäkin lähinnä ongelmana sisäisen devalvaation eli palkkojen laskun poliittinen vaikeus. Ongelma olisi siis korjattavissa, mutta se ei kaikille käy.
Verrokkimaat eivät kuitenkaan päihitä Suomea siksi, että siellä on oman valuutan turvin halvempi keittää sellua. Paljon suurempi ongelma Suomelle on talouden rakenne ja tuottavuus. Taloutta pitäisi ajaa siihen suuntaan, että näin kärjistäen sellua keitetään vähemmän ja korkeapalkkaista asiantuntijatyötä, kuten koodaamista, tuotesuunnittelua yms. tehdään enemmän. Tämä taas vaatii niitä asiantuntevia tekijöitä. Mutta Suomessa koulutusaste ei ota noustakseen. Tässä on iso ero verrokkimaihin kuten Ruotsiin.

Suomi jäänyt jälkeen koulutustason nostossa – tilanne heikompi kuin mitä OECD:n vertailu osoittaa - Arene
Suomen koulutustason kehitys on ollut lähes pysähdyksissä viimeisen 10 vuoden ajan. Samaan aikaan useimmissa OECD- ja EU-maissa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on kasvanut, kertoo tuore Education at a Glance 2020 -julkaisu. Kansainvälinen vertailu antaa tilanteesta kuitenkin liian...

Pari poimintaa:
Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden ikäluokista on kasvanut Suomessa vain 2 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa, kun samaan aikaan OECD-maissa osuus on kasvanut 9 ja EU-maissa 10 prosenttiyksikköä. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut Suomessa OECD-maista hitaimmin ja esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa kasvu on ollut Suomeen verrattuna moninkertaisesti nopeampaa, kertoo OECD:n tuore raportti. Kehitys osoittaa, ettei Suomessa ole ymmärretty korkeakoulutuksen merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle riittävällä tavalla.
—
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomi investoi jo valmiiksi muita Pohjoismaita vähemmän korkeakoulutukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
—
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomi investoi jo valmiiksi muita Pohjoismaita vähemmän korkeakoulutukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.