- Liittynyt
- 02.01.2017
- Viestejä
- 1 604
Sosiaaliturvan järjestämismalleista tehty selvitys julkaistiin tänään. Työryhmä vertasi erityisesti kolmea mallia nykyjärjestelmään: perustulomallia, sosiaalitilia, sekä yhden perustutvaetuuden ja osallistumislisän mallia.
”Kaikki mallit tarjoavat ratkaisuja joihinkin ongelmiin, mutta voivat samalla pahentaa toisia. Isojen muutosten vaikutusten ennakoimiseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta ja tutkimustieto erityisesti käyttäytymisvaikutuksista on ohutta.
”Isot muutokset sosiaaliturvassa voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, jota on vaikea ennakoida. Kokeilutkin tarjoavat niihin vastauksia hyvin rajallisesti”, Tervola toteaa.
Esimerkkimalleissa on myös tehty lukuisia valintoja, jotka tosiasiallisesti edellyttäisivät poliittista keskustelua. Mallit ovat karkeita hahmotelmia eikä niitä voitaisi ottaa sellaisenaan käyttöön.”
Tämänkin selvityksen isoin ongelma oli se, että kaikki ratkaisuvaihtoehdot haluttiin toteuttaa tavalla, joka säilyttäisi mahdollisimman paljon julkisen puolen työpaikkaa. Vähemmän yllättäen näistä kolmesta vaihtoehdosta Elina Valtosen perustili eikun siis sosiaalitili oli esitetyistä kaikista paras, koska se ainoana nosti yksilön vastuuta omista teoistaan:
Sosiaalitili on tilimuotoinen tapa rahoittaa ja käyttää etuuksia. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna tilimallissa henkilö rahoittaa etuuksien käyttönsä omalla työnteollaan henkilökohtaiselle (laskennalliselle) tililleen. Työnteko kartuttaa tilin saldoa, nostetut etuudet vähentävät sitä. Tililtä nostaminen voi olla rajoitettua. Ja lisäksi sen kautta voidaan järjestää varojen uudelleenjakoa. Tilin mahdollisen ylijäämän saa omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään.
Keskeinen oletus sosiaalitilin taustalla on myös se, että kannustimet työllistymiseenvoidaan muodostaa vahvemmiksi perinteisiin vero- ja sosiaalivakuutusmaksupohjaisiin järjestelmiin verrattuna. Sosiaalitili vähentää moraalikatoa ja kannustinloukkuja. Moraalikato eli lisääntynyt riskinotto siksi, että osa riskien seurauksista koituu muille, vähenee, koska työttömyys tai opinnot kuluttavat varoja omalta tililtä. Sosiaalitili kannustaa välttämään etuuskäyttöä, koska etuuksien nostaminen vähentää eläkeiässä maksettavaa ylijäämää. On mahdollista, että lisääntyneiden kannustimien myötä työttömyys- ja opintojaksot
lyhenisivät. Sosiaalitili kannustaa tekemään töitä, koska tilille tehtävät maksut lisäävät eläkkeen lisänä maksettavaa ylijäämää, jos loppusaldo on positiivinen. Sosiaalitilimallien yhtenä perusteena on pidetty myös sitä, että valtaosa tulonsiirroista – etenkin opintoihin ja työttömyyteen liittyvien etuuksien kohdalla – on yksilön elinkaaren sisällä toteutuvia siirtoja. Sosiaalitili lisää sosiaaliturvan rahoituksen läpinäkyvyyttä yksilön näkökulmasta.
Yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä kuulosti nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän jatkeelta, joka ei muuta juuri mitään nykyjärjestelmässä. Lisäksi perustulossa oli erikoisia väittämiä:
* Perustulo soveltuu huonosti asumistueksi. Siksi asumistuet ja toimeentulotuki jätetään perustulon rinnalle.
Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tulee edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asumistuet toteuttavat osaltaan tätä tehtävää.
Eikö se 742€ /kk jo riitä? Miksi pitää vielä erikseen maksaa asumistukea joka valuu sijoittajien taskuihin? Hämmästelen pääomaa kavahtavien vasemmistolaisten himoa tukea asuntosijoittajia. Ehkä hinku johtuu siitä kun AY-liikkeen omistama Kojamo on Suomen suurin asuntokiinteistöjen omistaja.
Perustulomalli vähentäisi tuloeroja ja pienituloisuusasteita voimakkaasti
Rahoitettaisiin erityisesti työn ja pääomatulojen verotuksella, joten häviäjät tulojakauman yläpäässä.
Mitä vittua nyt taas. Täällä keskituloiset jo nyt saavat monta tonnia vähemmän käteen vuodessa SAMASTA palkasta kuin Ruotsissa. Kenelläkään politrukille ei tullut mieleen että rahoitukset voitaisiin toteuttaa menoleikkauksin? Perustulo mm. vähentää Kelan hallintokoneiston tarvetta aika paljon kun Kelan tätien ja setien ei tarvitse mietti saako edunsaaja rahaa vai ei.
Perustulo olisi yli kaksinkertainen suhteessa opintorahaan, eikä sidottu opintosuorituksiin.
- Opintolainan käyttö ja opiskelijoiden työnteko todennäköisesti vähenisivät.
- Opintoajat voisivat pidentyä, kun tukea ei sidottu opintosuorituksiin. Toisaalta opintoajat voisivat lyhentyä, jos opintojen aikainen työnteko vähenisi.
Noniin mutta nythän ne VM:n suunnittelemat korkeakouluopintojen maksullisuudet olisi reilusti toteutettavissa. Koulutus | Liittojen huoli: Lukukausimaksut loisivat kahden kerroksen korkeakoulut
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus olisi joustavampaa, mutta työllisyys tuskin lisääntyisi. Todennäköisemmin päinvastoin.
Mihin perustuu väite että työllisyys laskisi? Vai tyytyykö Suomessa niin moni 742€ kuukausikorvaukseen ettei koe tarvetta mennä töihin?