Kotimaan politiikka

[pagi]

Olkiukko.
Vastustin janiin mielipidettä, että euron hyvyyttä voi todistaa EU:n sivuilta löydetyltä propagandasivun avulla. Sinun kanssasi en ole keskustellut EU:sta tai eurosta.

Väite oli että euron hyötyjä on listattu sinne. Niihin et vieläkään ole ottanut kantaa vaan edelleen urliin. Listaa ei esitetty analyysina tai todisteena vaan listana yleisesti tunnustettuja etuja. Toisen puolen argumentista saat vaikka lukemalla satunnaisen sivun brexit, eli EU:n hajoaminen, ketjusta. Ja ellen ihan väärin muista hyppäsit lähdekritiikkisi kanssa jollekin toiselle osoitettuun viestiin itsekin sekä - kuten aina - yksityisviestit on sitä varten jollei sivusta saa huutaa

 

[Heimolainen]

Itse kysyin juuri niistä eroista, tai ainakin tarkoitus oli kysyä niistä vaikka ulosanti jäi vajaaksi ja @Jan11 niihin vastasikin aika kattavasti. Näköjään ovat riittävän samanlaiset että voisin itsekkin kutsua vaan uudestaan nimetyksi aktiivimalliksi, toki tiedostaen että eroja selvästi on. Voisi verrata vaikka siihen että kokoomus nostaisi nopeusrajoitukset 140 ja demarit laittaisi 70. "Sama juttu eri nimellä".

Erot on lähinnä karensseissa ja tuon leikkurin puuttumisessa. Marinin mallissa saat käydä enemmän haastateltavana TE-palvelussa.

 

[pagi]

Jatkan Netflixistä: tulkitsin jonkun vastaustwiitin niin että Netflix (ja käytän tässä kuvaamaan mitä tahansa suoratoistopalvelua) velvoitettaisiin osallistumaan etukäteen esim Sorjosen tuotantokustannuksiin sen sijaan että ostaisi valmiin sarjan oikeudet myöhemmin. Mielestäni tämäkään ei ole niin huono idea kun Netflix saa jo nyt ilman tätä vaatimusta vakaan tulon kaltaisiltani asiakkailta jotka maksavat sisällön laadusta riippumatta vakiomaksun. Mielestäni esim Casa de papel ja Squid Game (en tiedä tai osaa kirjoittaa koreankielistä nimeä) ovat loistavia ja tietääkseni Netflixin laskuun tehtyjä

 

[10YG]

Jatkan Netflixistä: tulkitsin jonkun vastaustwiitin niin että Netflix (ja käytän tässä kuvaamaan mitä tahansa suoratoistopalvelua) velvoitettaisiin osallistumaan etukäteen esim Sorjosen tuotantokustannuksiin sen sijaan että ostaisi valmiin sarjan oikeudet myöhemmin. Mielestäni tämäkään ei ole niin huono idea kun Netflix saa jo nyt ilman tätä vaatimusta vakaan tulon kaltaisiltani asiakkailta jotka maksavat sisällön laadusta riippumatta vakiomaksun. Mielestäni esim Casa de papel ja Squid Game (en tiedä tai osaa kirjoittaa koreankielistä nimeä) ovat loistavia ja tietääkseni Netflixin laskuun tehtyjä

Tämä on hyvä mielipide. Olen ensimmäistä kertaa samaa mieltä kanssasi tänään tässä ketjussa.

 

[Karppi]

Toivottavasti Suomi ei koskaan ajaudu samaan tilaan mitä Puola on nyt. Suomi ei pärjää yksin kun meillä on massiivinen raja venäjän kanssa, EU on meidän takuut.

 

[Janishell]

Toivottavasti Suomi ei koskaan ajaudu samaan tilaan mitä Puola on nyt. Suomi ei pärjää yksin kun meillä on massiivinen raja venäjän kanssa, EU on meidän takuut.

Naton kanssa Suomi kyllä pärjäisi.

 

[Joku_242]

Euron hyödyt on pääpiirteittäin lueteltu sivulla, ne on aika yleisiä eikä niitä erityisemmin ole kiistetty.

Euron hyödyt | Euroopan unioni

Euron hyödyt EU:n kansalaisille, euromaiden talouksille ja taloudelle yleensä: hintavakaus, työpaikkojen laatu, yhdentyneet rahoitusmarkkinat jne.

europa.eu

Yksi lisähyöty, joka on korostunut viime aikoina on EKP:n ja jäsenkeskuspankkien vakauttavat ja suojaavat toimenpiteet.
Mikäli euroa ei olisi, maat ja niiden keskuspankit toimisivat itsenäisesti, niin etujen mennessä ristiin saattaisi tilanne markkinoilla olla kovinkin erilaista, riippuen kansallisen keskuspankin voimavaroista. Nykyisin EKP pystyy euroalueella niin järeisiin toimenpiteisiin, että oikeastaan melkein kaikki kriisit on ratkottu sen kautta.

Hyödyt on minusta kohtuullisen selviä. Kysymys on ennemmin siitä, minkä verran kenenkin mielestä on haittoja.

Toki euro helpottaa turisteilua ja verkko-ostosten hintojen vertailua jonkin verran, samoin kuluttajalle hintavakaus on kiva juttu. Ongelma vaan on, että sisäinen devalvaatio on erittäin kallis hinta tästä... veikkaanpa että euro oli ensisijaisesti poliittinen projekti, kuten tuossa oikeastaan myönnetään?

Talouden vakauttaminen ja kasvun lisääntyminen on tosin vähän kyseenalaista, kun otetaan huomioon finanssikriisin jälkeinen erittäin kivulias palautuminen.

 

[cman]

Naton kanssa naimisissa ollessa on sitten mukava liittyä kahinoihin, kun baltit onnistuvat härnäämään karhun liikekannalle.

Mikä venäläistä vituttaa naapureisaaan? On siinä kerrassaan mukava naapuri.

 

[atobee]

Naton kanssa naimisissa ollessa on sitten mukava liittyä kahinoihin, kun baltit onnistuvat härnäämään karhun liikekannalle.

Jännä miten se "karhu" ei osaa elää rauhassa vaan aina halukas valloittamaan itsenäisiä maita rauhan "edussa".
Kannattais yleisesti miettiä miksi joku päästää tuollaisia aivopieruja ja vielä suomenkielellä?

 

[ATE]

Toki euro helpottaa turisteilua ja verkko-ostosten hintojen vertailua jonkin verran, samoin kuluttajalle hintavakaus on kiva juttu. Ongelma vaan on, että sisäinen devalvaatio on erittäin kallis hinta tästä... veikkaanpa että euro oli ensisijaisesti poliittinen projekti, kuten tuossa oikeastaan myönnetään?

Talouden vakauttaminen ja kasvun lisääntyminen on tosin vähän kyseenalaista, kun otetaan huomioon finanssikriisin jälkeinen erittäin kivulias palautuminen.

Hintavakaudesta ja kasvun lisääntymisestä tulee mieleen tarina norsujen karkottamisesta tömistämällä ja kuinka se on todiste että se toimii kun ei ole norsuja missään. Onko Esim. muissa pohjoismaissa hinnat heitelleen paljonkin vaikka ei ole euroa tai kasvu ollut huonoa Suomeen verrattuna?

 

[Jeesbox]

Jos olet yhtään perehtynyt mitä baltit ovat viime vuosina tehneet, niin ne on räkyttäneet Venäjälle Naton takaa sen minkä ovat ehtineet ja sortaneet maissa asuvaa merkittävää venäläisvähemmistöä kovalla kädellä. Itsellään heillä ei ole mitään edellytyksiä, mutta hyvähän se tosiaan on Naton takaa huudella ja odottaa kuinka muut tulevat heitä tarvittaessa puolustamaan (ehkä?).

Miten he ovat sortaneet venäläisvähemmistöä? Jotenkin toi kommentti kuullostaa joltain Venäjän propagandalehdistön tuotokselta. Mihin perustat tämän väitteesi?

 

[Jan11]

Hintavakaudesta ja kasvun lisääntymisestä tulee mieleen tarina norsujen karkottamisesta tömistämällä ja kuinka se on todiste että se toimii kun ei ole norsuja missään. Onko Esim. muissa pohjoismaissa hinnat heitelleen paljonkin vaikka ei ole euroa tai kasvu ollut huonoa Suomeen verrattuna?

Ei Ruotsiin verrattuna (Edit: ja Tanskan kruunu on euro-kytketty, Islannissa kävi miten kävi muista syistä), hehän ovat onnistuneet rahapolitiikasssaan jopa Suomea tai EKP:ta paremmin.
Mutta historiallisesti hintavakaudesta kertoo varmaan parhaiten inflaatio-deflaatio (eli negatiivinen inflaatio) -seuranta. Nykyisistä euromaista muutamilla on omalla aiemmalla rahallaan siitä aika synkkä historia, joten yleisesti ottaen minun on helppo uskoa, että kokonaisuutena väittämä on todennäköisesti totuudenmukainen.

 

[Jan11]

Esimerkiksi Virossa on vain yksi virallinen kieli vaikka maassa asuu merkittävä venäläisvähemmistö 340 000 ihmistä. Venäjänkielisiä on siis enemmän kuin suomenruotsalaisia Suomessa vaikka Viron väkiluku on vain 1,3 miljoonaa. En tiedä tarvitseeko jatkaa pidemmälle vai osaatko lukea jo tästä?

Joku näkee asian toisinkin, eli niin, että Viron venäläisillä on nykyisin aika paljon erilaisia oikeuksia. Eivätkä he enää juuri muuta pois Virosta esim. Venäjälle.
Toki asia voi olla toisinkin.

In Estonia, life is good, maybe too good, for ethnic Russians

There's little appetite for secession in this former Soviet Republic.

qz.com

 

[Jeesbox]

Esimerkiksi Virossa on vain yksi virallinen kieli vaikka maassa asuu merkittävä venäläisvähemmistö 340 000 ihmistä. Venäjänkielisiä on siis enemmän kuin suomenruotsalaisia Suomessa vaikka Viron väkiluku on vain 1,3 miljoonaa. En tiedä tarvitseeko jatkaa pidemmälle vai osaatko lukea jo tästä?

Ei väkimäärä aina tarkoita, et sen käyttämän kielen pitäisi olla myös virallinen kieli. Itse näkisin, että Suomessa ruotsin kielen asema perustuu lähinnä historiaan, eikä siihen, että suomessa asuu paljon suomenruotsalaisia.

 

[Manual]

Ei väkimäärä aina tarkoita, et sen käyttämän kielen pitäisi olla myös virallinen kieli. Itse näkisin, että Suomessa ruotsin kielen asema perustuu lähinnä historiaan, eikä siihen, että suomessa asuu paljon suomenruotsalaisia.

Näkemyksesi on oikea, koska Suomessa ei tosiaankaan asu kovin paljoa ruotsinkielisiä. Tosin ruotsinkielen asema itsessään perustuu kieroon ~50 luvulla (?) tehtyyn poliittiseen kauppaan, vaikka varmasti joku voi ajatella olevan historiallinenkin aspekti taustalla.

Näihin peilaten tosin pitäisi Virossakin olla venäjän kieli toisena kielenä, jos otetaan historiallinen aspekti mukaan. Noin yleisesti aiheeseen liittyen, allekirjoitan kyllä pikkukoiran haukkumisen NATO:n turvin. Virossa on ihan järjestelmällisesti koitettu kytkeä venäjänvirolaisilta oikeuksia pois alkaen ehkä noin 2000-luvun alkupuolelta. Jo mainittu kieli otettu pois, monella "venäjänkielisellä" alueella laitettu johtoporrasta vaihtoon valtion virastoissa ohi pätevyyksien, kunhan on "natiivi" ja käväsinpäs huvikseni katsomassa eduskunnan ja ministeröidenkin kokoonpanon - mahtoiko olla yhteensä 5 venäläistaustaiseen viittaavaa listoilla.

Toki en tunne sen tarkemmin mikä on meininki valtiossa, mutta tuohon pikaiseen historialliseen katsaukseen peilaten ihmettelen syvästi, miten ei ole sen kummempaa härdelliä ollut viimevuosina Viro - Venäjä naapurisovussa. Eikun taidan tietää, NATO. Erinomainen esimerkki, mitä vahva liittouma antaa.

 

[pulatunnus]

Hintavakaudesta ja kasvun lisääntymisestä tulee mieleen tarina norsujen karkottamisesta tömistämällä ja kuinka se on todiste että se toimii kun ei ole norsuja missään.

Onko Esim. muissa pohjoismaissa hinnat heitelleen paljonkin vaikka ei ole euroa tai kasvu ollut huonoa Suomeen verrattuna?

Jos tässä tuohon devalvaatio/revalvaatio juttuun kommentoit, niin hinnat heiluu (on heilunut) kurssien mukaan.
Jos tuonti tavara/palvelut hankitaan vieraassa valutuussa niin omassa valuutassa hinnat heiluu. kilpailutilanne vaikuttaa nopeuteen.
Immuuneja ei ole myöskään omassa maassa tuotetutpalvelut, osa voi reagoidan nopeasti, osa hitaammin.

Jos se oma valuutta on enemmän tai vähemmän vahvasti sidottu esim euroon, niin kurssi suhteessa euroon pysyy vakaana ja omassa valuutussa hinnoitellut pitää sisällään kurssiriskin, tai riskiä on sopimuksella siiretty asiakkaalle.

Jos verrataan 70 lukuun, niin meno toki toisenalista, ei ole hintasäännöstelyjä, ei ole yhtä tehotonta tuotantoa, lokistiikkaa, ei kartelleja, hidasta hinnoittelua jne.

 

[ATE]

Hintavakaus muuten tällä hetkellä on huono vitsi ja niinhän se on Suomen kasvukin viimeiset 10 vuotta.

 

[ATE]

THL:n tutkimuspäälliköltä hurja väite: Demarit levittävät disinformaatiota pandemiatilanteesta – "Ensin Nasima Razmyar, sitten Tarja Halonen"

THL:n tutkimuspäällikkö, epidemiologian dosentti Maarit Leinonen uskoo SDP:n levittävän disinformaatiota meneillään olevasta pandemiatilanteesta. Leinonen on ottanut asiaan voimakkaasti kantaa Twitter -päivityksessään.

www.mtvuutiset.fi

THL-päälliköltä hurja väite: SDP levittää disinformaatiota pandemiatilanteesta – "Ensin Nasima Razmyar, sitten Tarja Halonen"


Aika kovia väitteitä.





Aika perseestä jos SDP alkaa pääministeripuolueena politikoida koronan kanssa.

 

[shaminy]

Marinin ja sitämyöten SDPn kannatus lienee nousussa:

Tyytyväisyys pääministeri Marinin koronatoimiin lisääntyi hieman, 63 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä
Toukokuussa tehdyssä edellisessä kyselyssä Marinin koronatoimiin oli tyytyväisiä 57.

Tyytyväisyys pääministeri Marinin koronatoimiin lisääntyi hieman, 63 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä - Politiikka | HS.fi

Oma huomio: Huvittavaa tuo Tiede ja Kultturiministeri Antti Kurviseen kohdistuva tyytymättömyys. Varmaankaan 90% Suomalaisita ei osaisi sanoa mitä hän on tehnyt väärin.
Muutama varmaan luulee kyseessä olevan pornonukkekeisari.

 

[Osuus]

Oma huomio: Huvittavaa tuo Tiede ja Kultturiministeri Antti Kurviseen kohdistuva tyytymättömyys. Varmaankaan 90% Suomalaisita ei osaisi sanoa mitä hän on tehnyt väärin.
Muutama varmaan luulee kyseessä olevan pornonukkekeisari.

Tiedepuolen uutisointia on toki ollut vähän, mutta onhan kulttuuriala pitänyt koko vuoden ääntä, että ovat ongelmissa ja kritisoineet rajoituksia ja korvauksia. Eli minä taas näkisin että paljon useammalla voi olla jokin käsitys Kurvisen toimista kuin monen muun ministerin (itselläni ei valittamista).

 

[Jurppii]

Marinin ja sitämyöten SDPn kannatus lienee nousussa:

Tyytyväisyys pääministeri Marinin koronatoimiin lisääntyi hieman, 63 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä
Toukokuussa tehdyssä edellisessä kyselyssä Marinin koronatoimiin oli tyytyväisiä 57.

Tyytyväisyys pääministeri Marinin koronatoimiin lisääntyi hieman, 63 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä - Politiikka | HS.fi

Oma huomio: Huvittavaa tuo Tiede ja Kultturiministeri Antti Kurviseen kohdistuva tyytymättömyys. Varmaankaan 90% Suomalaisita ei osaisi sanoa mitä hän on tehnyt väärin.
Muutama varmaan luulee kyseessä olevan pornonukkekeisari.

Jälkikäteen on helppo viisastella, että toimet oli oikeansuhteisia ja muutamia ylilyöntejä ja virheitä lukuunottamatta suoritus ehkä tasoa #1 maailman mittakaavalla. Parhaalta tuntuu silti taas todeta, "minähän sanoin" kun moni muu huusi jatkuvasti miten huonosti menee

Mutta sitten voiskin vaihtaa hallitusta

 

[ATE]

Jälkikäteen on helppo viisastella, että toimet oli oikeansuhteisia ja muutamia ylilyöntejä ja virheitä lukuunottamatta suoritus ehkä tasoa #1 maailman mittakaavalla. Parhaalta tuntuu silti taas todeta, "minähän sanoin" kun moni muu huusi jatkuvasti miten huonosti menee

Mutta sitten voiskin vaihtaa hallitusta

Jälkikäteen? Korona ei ole ohi ja tartunnat ja tehohoitoa vaativien määrät on tällä hetkellä taas jyrkässä nousussa.

 

[Jan11]

Jälkikäteen? Korona ei ole ohi ja tartunnat ja tehohoitoa vaativien määrät on tällä hetkellä taas jyrkässä nousussa.

Toisaalta. Rokotettujen osalta se pahin on ohi, vaikka rokotettu ja tuplarokotettukin saattaa sairastua… mutta yleensä lievään tautimuotoon.
Sairaaloissa ja teholla kyse on (pääosin) rokottamattomista aikuisista.

Tätä viestiä eli ”rokotus suojaa hyvin vakavalta tautimuodolta, sairaaloissa ja teholla pääosin rokottamattomia” sitten kyllä poliitikot saisi ihan jok puolueesta rummuttaa enemmänkin, kun kerran viime aikoina on oltu nimenomaan huolissaan siitä, että rokotuksia käydään ottamassa jo liian verkkaisesti tai harvoin.
Se, että terveydenhuolto sitä tekee, ei vaan näytä riittävän.

Teholle joutuvat koronapotilaat ovat nyt rokottamattomia

Koronan vaikea tautimuoto on samankaltainen kuin ennenkin, delta ei ole tuonut siihen muutosta.

www.laakarilehti.fi

Koronasta tuli rokottamattomien epidemia | Verkkouutiset

Koronasta tuli rokottamattomien epidemia | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

OYSin lasten infektiolääkäri: Sairaalahoitoa vaativat koronaoireet ovat harvinaisia lapsilla, koko maassa tehohoidossa ollut viisi alle 20-vuotiasta – jälkioireet voivat kuitenkin olla vakavia

Lapset sairastavat koronan tilastollisesti lievemmillä oireilla, kuin aikuiset tai vanhukset. Lastenkin oireet voivat silti vaatia sairaalahoitoa, kertoo lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen.

www.kaleva.fi

 

[Joku_242]

Jos tässä tuohon devalvaatio/revalvaatio juttuun kommentoit, niin hinnat heiluu (on heilunut) kurssien mukaan.
Jos tuonti tavara/palvelut hankitaan vieraassa valutuussa niin omassa valuutassa hinnat heiluu. kilpailutilanne vaikuttaa nopeuteen.
Immuuneja ei ole myöskään omassa maassa tuotetutpalvelut, osa voi reagoidan nopeasti, osa hitaammin.

Jos se oma valuutta on enemmän tai vähemmän vahvasti sidottu esim euroon, niin kurssi suhteessa euroon pysyy vakaana ja omassa valuutussa hinnoitellut pitää sisällään kurssiriskin, tai riskiä on sopimuksella siiretty asiakkaalle.

Jos verrataan 70 lukuun, niin meno toki toisenalista, ei ole hintasäännöstelyjä, ei ole yhtä tehotonta tuotantoa, lokistiikkaa, ei kartelleja, hidasta hinnoittelua jne.

Toki hinnat on tainneet heilua Ruotsissa enemmän kuin Suomessa, mutta ei se näytä kuitenkaan olleen mikään oikea ongelma siellä tai muissakaan euron ulkopuolisissa EU-maissa.

Mitä haet tuolla 70-lukuvertauksella? Tietenkään Suomi ei olisi jäänyt 70-luvulle jumiin, vaikkei oltaisi otettu euroa käyttöön.

 

[Grazer]

Markon perheen painajainen: Poika ei saa toista rokotetta – 15 000 euron sukumatka vaarassa: "Jääkö poika yksinään lentokentälle, kun 12 muuta lähtee lomalle"

Terveydenhuollossa on kolme kertaa kieltäydytty antamasta 18-vuotiaalle toista rokoteannosta jo sairastetun koronan vuoksi. STM:n ja sairaanhoitopiirin mukaan ohjeistusta on tulkittu virheellisesti.

www.mtvuutiset.fi

Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä kertoo MTV Uutisille, että he seuraavat THL:n ohjeistusta, jonka mukaan sairastettu koronavirus antaa hyvän suojan koronatartuntaa vastaan.
Koronaviruksen sairastanut henkilö ei Käsmän tulkinnan mukaan saa toista rokoteannosta, vaikka itse sen haluaisikin. Käytäntö on Käsmän mukaan sama, vaikka kyse olisi matkailusta.

En tiedä kuinka suuri vaara on saada testissä positiivinen tulos sairastetun koronan jälkeen, mutta jos niin kävisi, niin pääsisiköhän lennolle kuitenkin, jos tulostaa tämän uutisen ja näyttää lentokentällä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ollaan kuitenkin toista mieltä. Johtajaylilääkäri Juha Palonevallan mukaan jyväskyläläisperheen tilanne on mahdollisesti kunnan itsensä tekemän ratkaisun tulos.
– Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei ole kieltänyt toista annosta, Paloneva viestii MTV Uutisille.
MTV Uutiset tavoitti myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalaisen kommentoimaan asiaa.
Puumalainen toteaa, että henkilöllä on oltava mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta.
– Jyväskyläläisperhe on yksittäistapaus ja selvästikin ohjeistus ei ole täysin toiminut.

Hauska nähdä maakuntavaalien jälkeen kun nuo hyvinvointialueet alkaa pyöriä, että millaista sekoilua se sitten on, kun nytkin on jo näin hankalaa.


Tämä on taas niitä tilanteita, kun joku virkamies pitäisi raahata kadulle, potkia pitkin katua ja kysyä kadun päässä että joko sitä viisautta tuli päähän vai otetaanko uusi kierros?

 

[King Im Jo]

Markon perheen painajainen: Poika ei saa toista rokotetta – 15 000 euron sukumatka vaarassa: "Jääkö poika yksinään lentokentälle, kun 12 muuta lähtee lomalle"

Terveydenhuollossa on kolme kertaa kieltäydytty antamasta 18-vuotiaalle toista rokoteannosta jo sairastetun koronan vuoksi. STM:n ja sairaanhoitopiirin mukaan ohjeistusta on tulkittu virheellisesti.

www.mtvuutiset.fi

En tiedä kuinka suuri vaara on saada testissä positiivinen tulos sairastetun koronan jälkeen, mutta jos niin kävisi, niin pääsisiköhän lennolle kuitenkin, jos tulostaa tämän uutisen ja näyttää lentokentällä


Hauska nähdä maakuntavaalien jälkeen kun nuo hyvinvointialueet alkaa pyöriä, että millaista sekoilua se sitten on, kun nytkin on jo näin hankalaa.


Tämä on taas niitä tilanteita, kun joku virkamies pitäisi raahata kadulle, potkia pitkin katua ja kysyä kadun päässä että joko sitä viisautta tuli päähän vai otetaanko uusi kierros?

Tää on ihan täysin mutua, mutta eikös koronan sairastettua se vastustuskyky ole jo luontasesti sen verran korkeella että tosta rokotteesta ei ole paljoakaan hyötyä?

 

[Grazer]

Tää on ihan täysin mutua, mutta eikös koronan sairastettua se vastustuskyky ole jo luontasesti sen verran korkeella että tosta rokotteesta ei ole paljoakaan hyötyä?

Uutisen pääpointit:
-Kaksi rokotetta saanut saa koronapassin --> Pääsee suoraan lentokoneeseen
-Yksi koronarokote + sairastettu korona, et ole oikeutettu saamaan koronapassia mutta et saa myöskään toista koronarokotetta, vaan joudut tekemään koronatestin. Jos jostain syystä testi sattuisi olemaan positiivinen sairastetusta koronasta huolimatta (tai siitä johtuen) niin bye-bye etelänloma. Et pääse koneeseen "koronapositiivisena".

 

[King Im Jo]

Uutisen pääpointit:
-Kaksi rokotetta saanut saa koronapassin --> Pääsee suoraan lentokoneeseen
-Yksi koronarokote + sairastettu korona, et ole oikeutettu saamaan koronapassia, vaan joudut tekemään koronatestin. Jos jostain syystä testi sattuisi olemaan positiivinen sairastetusta koronasta huolimatta (tai siitä johtuen) niin bye-bye etelänloma. Et pääse koneeseen "koronapositiivisena".

Sinänsä ihan ymmärettävää, koska jos on tartunta ja pienikin mahdollisuus levittää sitä toiselle, niin miks pitää riskeerata monen ihmisen terveys yhden ihmisen etelänloman takia?
En voi väittää että tietäsin paljoakaan ton taudin liikkumisesta yms, mutta se yhden rokotteen saanut koronan sairastanut ei ole kuitenkaan sellanen joka ei voisi levittää tautia. Ei kai ne vasta-aineet leviä samalla tavalla kun se tauti?
Otetaan vaikka ihan pölyn aiheuttama aivastus. Eikös se levitä samalla tavalla sen altistuneen räkää ja siinä samalla sitä virusta?
Ja myös lisänä lentokoneen ilmastoitu ja paineistettu ilma joka oikein yllyttää sen leviämään.

 

[Jurppii]

Sinänsä ihan ymmärettävää, koska jos on tartunta ja pienikin mahdollisuus levittää sitä toiselle, niin miks pitää riskeerata monen ihmisen terveys yhden ihmisen etelänloman takia?
En voi väittää että tietäsin paljoakaan ton taudin liikkumisesta yms, mutta se yhden rokotteen saanut koronan sairastanut ei ole kuitenkaan sellanen joka ei voisi levittää tautia. Ei kai ne vasta-aineet leviä samalla tavalla kun se tauti?
Otetaan vaikka ihan pölyn aiheuttama aivastus. Eikös se levitä samalla tavalla sen altistuneen räkää ja siinä samalla sitä virusta?
Ja myös lisänä lentokoneen ilmastoitu ja paineistettu ilma joka oikein yllyttää sen leviämään.

Niin, kysymys taisikin olla, että miksei vaan anneta sitä toista piikkiä kun tajutaan että aiheuttaa vaikka mitä ongelmia matkustellessa jne. Kuten muutkin on sen toisen piikkinsä saaneet vaikka olisivat sairastaneet.

 

[King Im Jo]

Niin, kysymys taisikin olla, että miksei vaan anneta sitä toista piikkiä kun tajutaan että aiheuttaa vaikka mitä ongelmia matkustellessa jne. Kuten muutkin on sen toisen piikkinsä saaneet vaikka olisivat sairastaneet.

Aivan. Missasin ton pointin että vois antaa sen tokan annoksen.
Antaako toi toinen annos minkälaisen suojan? Vaikka olis saanut jo suojaa siitä ensimmäisestä rokotteesta ja sen kautta kehittänyt vasta-aineita.

 

[Jan11]

Hauska nähdä maakuntavaalien jälkeen kun nuo hyvinvointialueet alkaa pyöriä, että millaista sekoilua se sitten on, kun nytkin on jo näin hankalaa.

Luulisi, että sekoilu vähenee, kun ervojen, sairaanhoitopiirien ja 294 kunnan (joiden välillä on ohjaavia, ei käskysuhteita pl. tietyt lailla tai asetuksella säädetyt jutut) sijaan toimijoita on vain ~ parikymmentä.
Toki siinäkin on puolet liikaa, ei sillä.

 

[pulatunnus]

Toki hinnat on tainneet heilua Ruotsissa enemmän kuin Suomessa,

Ruotsin kruunu ei ole pohjoismaiden vaikain euroon verrattuna, mutta ei se eniten heilunutkaan.

Mitä haet tuolla 70-lukuvertauksella? Tietenkään Suomi ei olisi jäänyt 70-luvulle jumiin, vaikkei oltaisi otettu euroa käyttöön.

Jos muistellaan 70 luvun devalvaatioita ja niillä perustellaan devalvaatio markan hyvyyttä, niin kannattaa muistaa että ei eletä 70 lukua.

Jos taase kaivaa 70 lukua, niin sitten ihan suoraa sanoa se.

Jos devalvaatio markka innostus on sieltä 70 luvulta, niin kananttaa tutustua myös 80-90 luvun vaihteeseen. Vaikkea sitäkään aikaa enään eletä, mutta siitä voi jotain tarttua.

 

[Joku_242]

Jos muistellaan 70 luvun devalvaatioita ja niillä perustellaan devalvaatio markan hyvyyttä, niin kannattaa muistaa että ei eletä 70 lukua.

Jos taase kaivaa 70 lukua, niin sitten ihan suoraa sanoa se.

Jos devalvaatio markka innostus on sieltä 70 luvulta, niin kananttaa tutustua myös 80-90 luvun vaihteeseen. Vaikkea sitäkään aikaa enään eletä, mutta siitä voi jotain tarttua.

Pitäiskö tämän liittyä jotenkin johonkin pointtiin? Ilmeisesti 70-luvulla talous kasvoi hyvin, mutta eipä oman valuuttansa pitäneet EU-maat ole sinne juuttuneet tai muutenkaan olleet erityisissä ongelmissa.

Suomi kuitenkin selvisi 80-90 -luvun vaihteen kriisistä ihan hyvin ottaen huomioon sen rajuuden, talouskin palautui nopeammin kuin 2008 finanssikriisistä, joka ei edes suoraan koskenut Suomea. Joitain virheitä toki tehtiin, erityisesti velallisten kohteluun liittyen, mutta silloin ei tullut nykyisen kaltaista menetettyä vuosikymmentä.

 

[Jan11]

Pitäiskö tämän liittyä jotenkin johonkin pointtiin? Ilmeisesti 70-luvulla talous kasvoi hyvin, mutta eipä oman valuuttansa pitäneet EU-maat ole sinne juuttuneet tai muutenkaan olleet erityisissä ongelmissa.

Suomi kuitenkin selvisi 80-90 -luvun vaihteen kriisistä ihan hyvin ottaen huomioon sen rajuuden, talouskin palautui nopeammin kuin 2008 finanssikriisistä, joka ei edes suoraan koskenut Suomea. Joitain virheitä toki tehtiin, erityisesti velallisten kohteluun liittyen, mutta silloin ei tullut nykyisen kaltaista menetettyä vuosikymmentä.

Silloin pankkien pelastamis-valinnan lisäksi toki tehtiin paljon talouden ja työelämän uudistuksia, jotka palvelivat kansantaloutta. Näitä taas ei Kataisen-Stubbin halvaantuneet hallitukset pystyneet oikeastaan ollenkaan tekemään.
Siinä se suurin erottava tekijä. Ei valuutassa.

 

[Joku_242]

Silloin pankkien pelastamis-valinnan lisäksi toki tehtiin paljon talouden ja työelämän uudistuksia, jotka palvelivat kansantaloutta. Näitä taas ei Kataisen-Stubbin halvaantuneet hallitukset pystyneet oikeastaan ollenkaan tekemään.
Siinä se suurin erottava tekijä. Ei valuutassa.

Mistä tämä varmuus nousee? Musta näyttää ilmiselvältä että kun helpot ratkaisut (devalvaatio tai ihan vaan valuutan arvon kelluttaminen) poistetaan, jäljelle jää vaan kivuliaita ja huonoja vaihtoehtoja kuten se sisäinen devalvaatio. Toki syitä on varmasti muitakin kuin valuutta, mutta ei se ainakaan auttanut asiaa. Kyllähän monet taloustieteilijätkin on sanonut, että euro oli ensisijaisesti poliittinen projekti, ja sen ongelmat lakaistiin maton alle.

 

[pulatunnus]

Suomi kuitenkin selvisi 80-90 -luvun vaihteen kriisistä ihan hyvin ottaen huomioon sen rajuuden, talouskin palautui nopeammin kuin 2008 finanssikriisistä, joka ei edes suoraan koskenut Suomea. Joitain virheitä toki tehtiin, erityisesti velallisten kohteluun liittyen, mutta silloin ei tullut nykyisen kaltaista menetettyä vuosikymmentä.

Ketjussa on muistaakseni kerrotti mitä 80-90 luvunvaihteessa tapahtui, ja siitä on kirjalisuutta.

Suomen markka devalvoitiin.
- Valuuttalainojen pääomat pomsahti markoissa
- Markinnaehtoisten markkalainojen korko huiteli korkealla
- Vieraissa valuutoissa hinnoitellut tuotteiden markka-arvo pomsahti (toki jos ei ostajia, niin varastot myytiin alella)

Ja montakertaa toistettu.

Jos otat markkalainaa, niin siihen on hinnoiteltu devalvaatioriski, eli jos joku suostuu devalvaatio markkoja anto lainaan, niin pyytää niin isoa korkoa että uskoo saavansa esim euroissa enemmän takaisin kuin se että olisi anto lainannut suoraan euroja.

talouskin palautui nopeammin kuin 2008 finanssikriisistä, joka ei edes suoraan koskenut Suomea.

- Mitä tehtiin 90 luvulla, miksi talous kasvoi. ja kuinka syvällä käytiin.

- 2008 miksi vertaat, jos ei mielestäsi edes koskunut suomea. Joka toki vähän väärä väite, finanssi kriisi koski Suomea.

Vuosituhannen vaihde, vs 2010 luvun vaihde, vientitilastoja voi verrata, siellä jotein sellaista mikä ei olisi devalvaatiolla palautunut.

Tässä en kritisoi 90 luvun devalvaatiota, mutta yritän nyt tuoda esille kuinkakova hinta sillä oli.

 

[Joku_242]

Ketjussa on muistaakseni kerrotti mitä 80-90 luvunvaihteessa tapahtui, ja siitä on kirjalisuutta.

Suomen markka devalvoitiin.
- Valuuttalainojen pääomat pomsahti markoissa
- Markinnaehtoisten markkalainojen korko huiteli korkealla
- Vieraissa valuutoissa hinnoitellut tuotteiden markka-arvo pomsahti (toki jos ei ostajia, niin varastot myytiin alella)

Ja montakertaa toistettu.

Jos otat markkalainaa, niin siihen on hinnoiteltu devalvaatioriski, eli jos joku suostuu devalvaatio markkoja anto lainaan, niin pyytää niin isoa korkoa että uskoo saavansa esim euroissa enemmän takaisin kuin se että olisi anto lainannut suoraan euroja.

Toistettu on vaikka kuinka, mutta se ei siitä totta tee. Muistaakseni kaivoin jonkun vanhan hesarin jutun, jossa mainittiin että ei ne valuuttalainojen korot oikeasti ollut niin paljoa matalempia kuin annoit ymmärtää. Joten kuulostaa hevosmiesten tietotoimiston jutuilta, että valuuttalainoja olisi silloin ollut jotenkin "pakko" ottaa.

- Mitä tehtiin 90 luvulla, miksi talous kasvoi. ja kuinka syvällä käytiin.

- 2008 miksi vertaat, jos ei mielestäsi edes koskunut suomea. Joka toki vähän väärä väite, finanssi kriisi koski Suomea.

Vuosituhannen vaihde, vs 2010 luvun vaihde, vientitilastoja voi verrata, siellä jotein sellaista mikä ei olisi devalvaatiolla palautunut.

Tässä en kritisoi 90 luvun devalvaatiota, mutta yritän nyt tuoda esille kuinkakova hinta sillä oli.

Jos luit viestin ja harjoitit luetun ymmärtämistä, sanoin ettei koskenut suoraan. Se tarkoittaa sitä, että kriisi tapahtui muualla, ja sieltä levisi Suomeen, joka taas tarkoittaa ettei pahin isku tullut tänne. Ysärin alun kriisissä oli käsittääkseni toisin, kun idänkauppa käytännössä loppui, muualle Eurooppaanhan ei silloin tullut kovinkaan isoa lamaa.

 

[pulatunnus]

Jos luit viestin ja harjoitit luetun ymmärtämistä, sanoin ettei koskenut suoraan. Se tarkoittaa sitä, että kriisi tapahtui muualla, ja sieltä levisi Suomeen, joka taas tarkoittaa ettei pahin isku tullut tänne. Ysärin alun kriisissä oli käsittääkseni toisin, kun idänkauppa käytännössä loppui, muualle Eurooppaanhan ei silloin tullut kovinkaan isoa lamaa.

Vertasit noita, joten luulin että näit niissä jotain samaa.

 

[Jan11]

Toistettu on vaikka kuinka, mutta se ei siitä totta tee. Muistaakseni kaivoin jonkun vanhan hesarin jutun, jossa mainittiin että ei ne valuuttalainojen korot oikeasti ollut niin paljoa matalempia kuin annoit ymmärtää. Joten kuulostaa hevosmiesten tietotoimiston jutuilta, että valuuttalainoja olisi silloin ollut jotenkin "pakko" ottaa.



Jos luit viestin ja harjoitit luetun ymmärtämistä, sanoin ettei koskenut suoraan. Se tarkoittaa sitä, että kriisi tapahtui muualla, ja sieltä levisi Suomeen, joka taas tarkoittaa ettei pahin isku tullut tänne. Ysärin alun kriisissä oli käsittääkseni toisin, kun idänkauppa käytännössä loppui, muualle Eurooppaanhan ei silloin tullut kovinkaan isoa lamaa.

Ei ole HTT -juttuja.
Yrityksillä (ja yrittäjillä) tuli vastaan tilanne, missä pankit ohjasivat voimakkaasti valuuttalainoihin.
Ensinnäkin on hyvä muistaa, että siihen aikaan suomalainen talouselämä oli pankkien käsissä. Isoilla yrityksillä oli kaksi leiriä, KOP:n ja SYP:n leiri, ja oikeastaan pankit käytti surutta valtaansa niissä. Kaikkeen vähänkin isompaan bisnesliikkeeseen piti saada ”lupa” aina pankin edustajalta. OP Kallasvuo juuri ilmestyneessä kirjassaan (hänellä SYP-tausta) kertoi, miten poikkeuksellista oli, että Nokia oli molempien asiakas, toisaalta mitä hankaluuksia se aiheutti. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Kallasvuo itse päätyi 80-luvun alussa Nokiaan SYPin edustajana, lainattuna juristina.

Pienillä ja keskisuurilla oli laajempi pohja erilaisia pankkeja, ja valitettavasti pari aivan surutta rahaa markkinoille puskevaa kuten SKOP ja Helsingin osakepankki. He käyttivät silti vähintään yhtä suurta valtaa lainoittamissaan yrityksissä, olihan pienemmät vielä enemmän riippuvaisia pankeista.

Pankeilla valuuttalainoihin ohjauskeinoja oli pääosin kaksi. Ensinnäkin tarjottiin valuuttalainana suurempaa määrää ja matalammalla korolla. Toiseksi, joillekin ilmoitettiin tylysti, että voimme teidän tilanteessa tarjota vain ja ainoastaan valuuttalainaa. Kolmas ja pehmein, hyville asiakkaille, oli ohjata korvaamaan jo vanhojakin lainapääomia edullisemmilla valuuttalainoilla.
Lisäksi jälkeenpäin analysoitaessa on huomattu, että moni yritys (yrittäjä) ei ymmärtänyt valuuttalainoihin liittyviä riskejä ja ihan halusikin mahdollisimman halpaa lainaa.

Yksityisille ei toki tupattu valuuttalainoja. Mutta siihen aikaan hullun kahdeksankymmentäluvun lopun jäljiltä yrityslainoilla oli paljon ristiintakauksia ja lopulta sitten yrittäjien ja heidän sukulaistensa omaisuutta ja henkilötakauksia.

Valuuttalainojen suurin ja pahin merkitys tuli sitten, kun tehtiin (poliittinen) päätös tavasta hoitaa pankkikriisi. Edellytettiin kaikilta vakuuksien uudelleenjärjestelyt. Vakuudet oli alunperinkin heikkoja tai joskus jopa olemattomia niiden hullujen vuosien jäljiltä. Kun samaan aikaan lainanlyhennykset kasvoivat suuriksi, vakuusarvot olivat romahtaneet niin moni yrittäjä hankki lisävaltuuksia puhumalla sukulaisten omaisuutta pantiksi tai henkilötakauksia.
Kaikki tiedämme seuraukset.

Valuuttalainojen volyymi ei siis ollut merkittävin tekijä. Merkittävin tekijä oli se vaihe, missä ne tuli muotiin ja se vaihe (lama, devalvaatio, kellutus), mikä niitä seurasi.
[Edit: lisäksi se, että niitä myytiin/antolainattiin kirjaimellisesti viimeisiin päiviin asti.]

Itselläni (kuten monella muullakin) on suvusta ja naapureista lähipiirin kokemusta niin yrittäjäpuolelta (selvinneitä ja ei sekvinneitä) kuin pankin puoleltakin (pankinjohtajana toiminutta että pankin isännöitsijöiden luottamustoimessa olleita) ja toimin myös itse heti lama-ajan jälkeen työssäni hyvin lähellä politiikkaa. Minulla on näistä hyvät, toki ajan ja elämänkokemuksen värittämätkin (kuuluu ihmisyyteen) muistikuvat ja lisäksi päiväkirjamerkintöjä.

 

[Joku_242]

Ei ole HTT -juttuja.
Yrityksillä (ja yrittäjillä) tuli vastaan tilanne, missä pankit ohjasivat voimakkaasti valuuttalainoihin.
Ensinnäkin on hyvä muistaa, että siihen aikaan suomalainen talouselämä oli pankkien käsissä. Isoilla yrityksillä oli kaksi leiriä, KOP:n ja SYP:n leiri, ja oikeastaan pankit käytti surutta valtaansa niissä. Kaikkeen vähänkin isompaan bisnesliikkeeseen piti saada ”lupa” aina pankin edustajalta. OP Kallasvuo juuri ilmestyneessä kirjassaan (hänellä SYP-tausta) kertoi, miten poikkeuksellista oli, että Nokia oli molempien asiakas, toisaalta mitä hankaluuksia se aiheutti. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Kallasvuo itse päätyi 80-luvun alussa Nokiaan SYPin edustajana, lainattuna juristina.

Pienillä ja keskisuurilla oli laajempi pohja erilaisia pankkeja, ja valitettavasti pari aivan surutta rahaa markkinoille puskevaa kuten SKOP ja Helsingin osakepankki. He käyttivät silti vähintään yhtä suurta valtaa lainoittamissaan yrityksissä, olihan pienemmät vielä enemmän riippuvaisia pankeista.

Pankeilla valuuttalainoihin ohjauskeinoja oli pääosin kaksi. Ensinnäkin tarjottiin valuuttalainana suurempaa määrää ja matalammalla korolla. Toiseksi, joillekin ilmoitettiin tylysti, että voimme teidän tilanteessa tarjota vain ja ainoastaan valuuttalainaa. Kolmas ja pehmein, hyville asiakkaille, oli ohjata korvaamaan jo vanhojakin lainapääomia edullisemmilla valuuttalainoilla.
Lisäksi jälkeenpäin analysoitaessa on huomattu, että moni yritys (yrittäjä) ei ymmärtänyt valuuttalainoihin liittyviä riskejä ja ihan halusikin mahdollisimman halpaa lainaa.

Yksityisille ei toki tupattu valuuttalainoja. Mutta siihen aikaan hullun kahdeksankymmentäluvun lopun jäljiltä yrityslainoilla oli paljon ristiintakauksia ja lopulta sitten yrittäjien ja heidän sukulaistensa omaisuutta ja henkilötakauksia.

Valuuttalainojen suurin ja pahin merkitys tuli sitten, kun tehtiin (poliittinen) päätös tavasta hoitaa pankkikriisi. Edellytettiin kaikilta vakuuksien uudelleenjärjestelyt. Vakuudet oli alunperinkin heikkoja tai joskus jopa olemattomia niiden hullujen vuosien jäljiltä. Kun samaan aikaan lainanlyhennykset kasvoivat suuriksi, vakuusarvot olivat romahtaneet niin moni yrittäjä hankki lisävaltuuksia puhumalla sukulaisten omaisuutta pantiksi tai henkilötakauksia.
Kaikki tiedämme seuraukset.

Valuuttalainojen volyymi ei siis ollut merkittävin tekijä. Merkittävin tekijä oli se vaihe, missä ne tuli muotiin ja se vaihe (lama, devalvaatio, kellutus), mikä niitä seurasi.
[Edit: lisäksi se, että niitä myytiin/antolainattiin kirjaimellisesti viimeisiin päiviin asti.]

Itselläni (kuten monella muullakin) on suvusta ja naapureista lähipiirin kokemusta niin yrittäjäpuolelta (selvinneitä ja ei sekvinneitä) kuin pankin puoleltakin (pankinjohtajana toiminutta että pankin isännöitsijöiden luottamustoimessa olleita) ja toimin myös itse heti lama-ajan jälkeen työssäni hyvin lähellä politiikkaa. Minulla on näistä hyvät, toki ajan ja elämänkokemuksen värittämätkin (kuuluu ihmisyyteen) muistikuvat ja lisäksi päiväkirjamerkintöjä.

Ok, tämä on ihan hyvä selvennys. Kuulostaa siltä, että hommat oli hoidettu pankkien ja poliitikkojen (kun kerran sallivat moisen perseilyn) taholta aika pahasti päin helvettiä. Ja yhteisvaluutta on vähentänyt mahdollisuuksia tehdä omaan valuuttaan liittyviä virheitä. Tosiaan en ole sitä ikäluokkaa että 80-90 luvun vaihteet olisivat tuttuja, eikä sukulaisissa satu olemaan niistä pahasti kärsineitä.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että euro on sekin saanut aikaan pahoja ongelmia. Ilman yhteisvaluuttaa monet euroalueen maat olisivat todennäköisesti selvinneet vähemmällä finanssikriisistä, ainakin jos oletetaan edes kohtuullisen pätevä oman valuutan hoito.

 

[pulatunnus]

Ilman yhteisvaluuttaa monet euroalueen maat olisivat todennäköisesti selvinneet vähemmällä finanssikriisistä, ainakin jos oletetaan edes kohtuullisen pätevä oman valuutan hoito.

Mitä nyt tarkoitat ?
Vahvoja valuuttoja, Saksan markka, (puntaa ei lasketa), mitä muita ?

Jos frangi ja liira jätetään arvailuksi, niin jäljelle jää heikkoja, niin millä lokiikalla ne olisi selvinnyt todennäköisesti jotenkin paremmin ?

 

[Joku_242]

Mitä nyt tarkoitat ?
Vahvoja valuuttoja, Saksan markka, (puntaa ei lasketa), mitä muita ?

Jos frangi ja liira jätetään arvailuksi, niin jäljelle jää heikkoja, niin millä lokiikalla ne olisi selvinnyt todennäköisesti jotenkin paremmin ?

Sulla on joku harhakäsitys että vahva valuutta on yksikäsitteisesti hyvä juttu. Se on toki mukava kun ostelee tavaraa ulkomaisesta nettikaupasta tai käy matkalla, mutta työllisyyden kannalta se ei ole kilpailukyvyn laskiessa ollenkaan hyvä juttu. Juuri valuutan heikkeneminen olisi parantanut niiden "heikkojen" maiden kilpailukykyä, ja siten korjannut tilanteen ilman sisäistä devalvaatiota.

Tai sitten oletat että nuo heikot maat olisivat toistaneet kaikki Suomen 80-90 luvun vaihteessa tekemät virheet?

 

[pulatunnus]

Sulla on joku harhakäsitys että vahva valuutta on yksikäsitteisesti hyvä juttu. Se on toki mukava kun ostelee tavaraa ulkomaisesta nettikaupasta tai käy matkalla, mutta työllisyyden kannalta se ei ole kilpailukyvyn laskiessa ollenkaan hyvä juttu. Juuri valuutan heikkeneminen olisi parantanut niiden "heikkojen" maiden kilpailukykyä, ja siten korjannut tilanteen ilman sisäistä devalvaatiota.

Vahvoilla valuutoilla on se ettu että ne valkaantuu omassa valuutassa, joten se ei ole ongelma.
Ovat myös suht immuneeja valuuttaan kohdistuviin hyökkäyksiin.

Tai sitten oletat että nuo heikot maat olisivat toistaneet kaikki Suomen 80-90 luvun vaihteessa tekemät virheet?

Mitä virheitä ?
Miksi eivät olisi tehneet virheitä ?

Jos ajatus oli etteivät olisi tehneet virheitä, niin silloin se valuutta ei ole se juttu.

 

[Joku_242]

Vahvoilla valuutoilla on se ettu että ne valkaantuu omassa valuutassa, joten se ei ole ongelma.
Ovat myös suht immuneeja valuuttaan kohdistuviin hyökkäyksiin.

Ymmärtääkseni esim. Ranska, Italia ja Espanja velkaantuivat omassa valuutassaan ennen euroa, vai olenko väärässä?

Näemmä myös valtaosa Ruotsin valtionvelasta on kruunuina eikä vieraissa valuutoissa.

Government debt by debt class

The Swedish National Debt Office manages the central government debt and is responsible for central government payments, issuing government guarantees and loans, bank crisis management and the deposit insurance scheme.

www.riksgalden.se

Mitä virheitä ?
Miksi eivät olisi tehneet virheitä ?

Jos ajatus oli etteivät olisi tehneet virheitä, niin silloin se valuutta ei ole se juttu.

Viittasin noihin Jan11:n mainitsemiin Suomen ongelmiin 80-90 luvun vaihteessa, joista oli juttua pari viestiä aiemmin. Esim. se, että valuuttalainoja tuputettiin.

 

[pulatunnus]

Viittasin noihin Jan11:n mainitsemiin Suomen ongelmiin 80-90 luvun vaihteessa, joista oli juttua pari viestiä aiemmin. Esim. se, että valuuttalainoja tuputettiin.

Jos ajatus on se että valtioiden julkinentalous (sis velka) olisi kurissa ja yksityinen talous (sis velka) kurissa, niin missä kriisi ?

Euro ei ole ollut ongelmaton ja se mm mahdollistaa isomman velkavivutuksen, josta voi olla haittansa , mutta toisaalta näinä aikoina ollut tarpeen, on mahdollistanut sen vähemmän kivuliaan devalvoinnin.

Sitä myös pohdittu että mitä maita olisi pitänyt ottaa mukaa ja mitä ei. Ja vaihtoehtoisesti millä ehdoilla. Varsinkin viimevuosikymmennellä pinnalla.

Lokiikkana ollut mm se että jos tehdään virhe, niin ei mietitä sitä että ajettiin päin puuta, vaan syytetään sitä autoa jolla ajettiin päinpuuta.

Islanti ja Suomi on sen verran pieniä että yksinään ei muita hetkauta, mutta ovat olleet yksittäisten toimijoiden heiluteltavissa.



Jos valuutassa on devalvaatio riski, niin se hinnoitellaan. Siinä on korko isompi. Jos lainaat taholle joka ilmoittaa yksipuolisesti leikkaavansa lainasta satunnaisen osan pois, niin totta kai sen hinnoittelet. Ei se eurokaan tee autuaaksi, jos lainaa pyytävä ilmoittaa että ei pysty maksamaan, niin ei siinä väliä mikä valuutta, mutta jos on toivoa että maksaa korot ja uusiilainan, niin onkin paljon hukuttelevampi kuin jollain omalla valuutalla pelaava.

 

[Joku_242]

Jos ajatus on se että valtioiden julkinentalous (sis velka) olisi kurissa ja yksityinen talous (sis velka) kurissa, niin missä kriisi ?

Euro ei ole ollut ongelmaton ja se mm mahdollistaa isomman velkavivutuksen, josta voi olla haittansa , mutta toisaalta näinä aikoina ollut tarpeen, on mahdollistanut sen vähemmän kivuliaan devalvoinnin.

Sitä myös pohdittu että mitä maita olisi pitänyt ottaa mukaa ja mitä ei. Ja vaihtoehtoisesti millä ehdoilla. Varsinkin viimevuosikymmennellä pinnalla.

Lokiikkana ollut mm se että jos tehdään virhe, niin ei mietitä sitä että ajettiin päin puuta, vaan syytetään sitä autoa jolla ajettiin päinpuuta.

Islanti ja Suomi on sen verran pieniä että yksinään ei muita hetkauta, mutta ovat olleet yksittäisten toimijoiden heiluteltavissa.



Jos valuutassa on devalvaatio riski, niin se hinnoitellaan. Siinä on korko isompi. Jos lainaat taholle joka ilmoittaa yksipuolisesti leikkaavansa lainasta satunnaisen osan pois, niin totta kai sen hinnoittelet. Ei se eurokaan tee autuaaksi, jos lainaa pyytävä ilmoittaa että ei pysty maksamaan, niin ei siinä väliä mikä valuutta, mutta jos on toivoa että maksaa korot ja uusiilainan, niin onkin paljon hukuttelevampi kuin jollain omalla valuutalla pelaava.

Ilman euroa etelän maat eivät tosiaan olisi päässeet velkaantumaan niin helposti, mutta se ei ollut varsinainen euron ongelma.

Pääasiallinen ongelma oli se, että näiden maiden kilpailukyky oli rapautunut, eikä sitä voinut korjata devalvoinnilla. Ja siksi jouduttiin ottamaan sisäinen devalvaatio ja menetetty vuosikymmen. Jopa valuuttalainojen defaulttaaminen olisi voinut olla vähemmän tuhoisaa, kuten Islannin esimerkki osoittaa.

Talousshokki olisi myös voinut tulla jostain muustakin kuin velkakriisistä, ja tällöin olisi joka tapauksessa pitänyt korjata kilpailukykyä. Se vaan on kivuttomampaa ulkoisen kuin sisäisen devalvaation kautta, vaikka Suomen kokemukset 80-90 luvun vaihteesta ovatkin huonoja.

EDIT: Yritätkö siis väittää että sisäinen devalvaatio on lähtökohtaisesti parempi tapa devalvoida, kuin valuuttakurssin kautta tapahtuva devalvointi? Siitä olen vahvasti eri mieltä.

 

[pulatunnus]

Pääasiallinen ongelma oli se, että näiden maiden kilpailukyky oli rapautunut, eikä sitä voinut korjata devalvoinnilla. Ja siksi jouduttiin ottamaan sisäinen devalvaatio ja menetetty vuosikymmen. Jopa valuuttalainojen defaulttaaminen olisi voinut olla vähemmän tuhoisaa, kuten Islannin esimerkki osoittaa.

Irlanti, Kreikka, Espania, Portugali, niiden talouskriisi johtu kilpailukyvyn rapautumisesta ?

Mielikuva ollut että kriisi oli vähän monisyisempi ja eroja maidenkin välillä

Sekin jäi vähän epäselväksi miten ne velat olisi ratkottu ?

 

[Jan11]

Ilman euroa etelän maat eivät tosiaan olisi päässeet velkaantumaan niin helposti, mutta se ei ollut varsinainen euron ongelma.

Pääasiallinen ongelma oli se, että näiden maiden kilpailukyky oli rapautunut, eikä sitä voinut korjata devalvoinnilla. Ja siksi jouduttiin ottamaan sisäinen devalvaatio ja menetetty vuosikymmen. Jopa valuuttalainojen defaulttaaminen olisi voinut olla vähemmän tuhoisaa, kuten Islannin esimerkki osoittaa.

Talousshokki olisi myös voinut tulla jostain muustakin kuin velkakriisistä, ja tällöin olisi joka tapauksessa pitänyt korjata kilpailukykyä. Se vaan on kivuttomampaa ulkoisen kuin sisäisen devalvaation kautta, vaikka Suomen kokemukset 80-90 luvun vaihteesta ovatkin huonoja.

EDIT: Yritätkö siis väittää että sisäinen devalvaatio on lähtökohtaisesti parempi tapa devalvoida, kuin valuuttakurssin kautta tapahtuva devalvointi? Siitä olen vahvasti eri mieltä.

Mutta kun laman myötä -92 markka laitettiin kellumaan, niin devalvointimahdollisuushan katosi jo siinä. Kelluvan valuutan arvo kun määräytyy markkinoilla.
Markka kellui tekniseen euroon liittymiseen asti -99, jolloin se kiinnitettiin kiinteällä vaihtokurssilla. Käteisenä siirryttiin euroon hitaammin, oliko vuoden vaihteesta 2002.

 

[Joku_242]

Irlanti, Kreikka, Espania, Portugali, niiden talouskriisi johtu kilpailukyvyn rapautumisesta ?

Mielikuva ollut että kriisi oli vähän monisyisempi ja eroja maidenkin välillä

Sekin jäi vähän epäselväksi miten ne velat olisi ratkottu ?

Kyllä, niiden talouden pitkään jatkuneet ongelmat johtuivat siitä, että kilpailukyky oli rapautunut. Ja velkaantuminen taas siitä, että tätä paikattiin ottamalla velkaa, kun sitä sai halvalla.

Joka tapauksessa kaikille olisi pitänyt olla jo pitkään selvää, ettei noille veloille ole ratkaisua. Käytännössä niitä tuskin tullaan koskaan maksamaan takaisin.

Mutta kun laman myötä -92 markka laitettiin kellumaan, niin devalvointimahdollisuushan katosi jo siinä. Kelluvan valuutan arvo kun määräytyy markkinoilla.
Markka kellui tekniseen euroon liittymiseen asti -99, jolloin se kiinnitettiin kiinteällä vaihtokurssilla. Käteisenä siirryttiin euroon hitaammin, oliko vuoden vaihteesta 2002.

Toisaalta, arvaanko oikein että kellumaan laittaminen teki käytännössä saman asian, eli laski valuutan arvoa?

 

[Jan11]

Toisaalta, arvaanko oikein että kellumaan laittaminen teki käytännössä saman asian, eli laski valuutan arvoa?

Tietenkin, toki sitä aikaisemmin oli jo aikaisemminkin devalvoitu 14% kertaalleen. Suurempi juttu on, että kun arvonmääritys annettiin markkinoille, niin heti kellutuksen jälkeen alkoi myös palautua se markkinatoimijoiden luottamus, mikä näkyi pörssissä ja nopeasti tulleissa investointipäätöksissä.
Ja ei sitä kellutusta tosiaan markalla ikinä lopetettu, vaan jatkettiin kunnes liitettiin toiseen kelluvaan eli euroon.
Ja Ruotsiin kun aina vertaillaan, myös heidän SEK on edelleen kelluva valuutta…