Kotimaan politiikka

[Jpee]

Ihan hyvä näkökulma
Kommentti: Suomalaiset EU-alamaiset söivät Ursula von der Leyenin kädestä, kun hän jakoi meille omia rahojamme

Itse olen kyllä EU:n kannalla, mutta tälläiset kriisirahastot kyllä syö uskottavuutta nopeasti.

 

[Jan11]

Ihan hyvä näkökulma

Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.

 

[ATE]

Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.

Miksei sitä saisi vähän piikitellä kun vedetään suu korvissa tekohymyä siitä että saadaan pieni siivu omia rahojamme?

 

[taxman]

Mitähän tuo Koskinen sekoilee. Tietysti tuo tilaisuus oli sekä Marinin että Von Leydenin esikunnan ja media-ihmisten suunnittelema ja repliikit etukäteen mietittyjä. Odottiko toimittaja, että Marin olisi heittänyt Koskisen tapaan piikkiä itse neuvottelemansa sopimuksen maksuosuuksista tai Suomen rahoitusasemasta, tuskinpa vaan.
Tuollaiset tilaisuudet on tietenkin yhtä hymyä. Ja silloin kun ei ole, ne käsitellään suljettujen ovien takana.

Tässäkin toiset arvostavat rehellisyyttä ja pitävät sellaisia ihmisiä, jotka eivät samaa vaadi poliitikoilta, hivenen epärehellisinä.

 

[Jan11]

Miksei sitä saisi vähän piikitellä kun vedetään suu korvissa tekohymyä siitä että saadaan pieni siivu omia rahojamme?

Enpä ole huomannut Koskisen tai kenenkään muunkaan piikittelevän valtiota tai veronmaksajia veronpalautuspäivinä, vaikka samaan tapaan silloinkin palautuksen saajilla kyse on siitä, että saa takaisin osan maksamistaan rahoista, mutta enemmän menee muille. Päinvastoin, sellaista pientä juhla- ja markkinahenkeä on mediassa, somessa ihmisten iloisia postauksia

Tässäkin toiset arvostavat rehellisyyttä ja pitävät sellaisia ihmisiä, jotka eivät samaa vaadi poliitikoilta, hivenen epärehellisinä.

Meinasitko, että on epärehellistä olla tyytyväinen neuvottelemaansa sopimukseen, vai että on epärehellistä olla tyytyväinen saadessaan kehut johdollaan suunnitellun elpymisen, vihreän siirtymän ja digitalisaation paketin hieman verrokkimaita kunnianhimoisemmasta tasosta… eiköhän ne hymyt olleet ihan aitoja ja rehellisiä kuitenkin.

 

[taxman]

Meinasitko, että on epärehellistä olla tyytyväinen neuvottelemaansa sopimukseen, vai että on epärehellistä olla tyytyväinen saadessaan kehut johdollaan suunnitellun elpymisen, vihreän siirtymän ja digitalisaation paketin hieman verrokkimaita kunnianhimoisemmasta tasosta… eiköhän ne hymyt olleet ihan aitoja ja rehellisiä kuitenkin.

Kokeillaan siis ratakiskoa. Olit sitä mieltä, että Marin ja Von Leyden eivät tietenkään halua kertoa sopimuksen maksuosuuksista (oletettavasti siksi, että sinustakin ne ovat niin huonot Suomelle). Osatotuuden kertominen on epärehellistä, joten jo tämä on epärehellistä.

Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.

Ja pidin myös sinua epärehellisenä, koska yrität tätä puhua jotenkin luonnolliseksi ja hyväksi asiaksi, vaikka sinäkin olet ilmiselvästi eri mieltä siitä, onko tässä kerrottu totuutta vai ei.

 

[Jan11]

Kokeillaan siis ratakiskoa. Olit sitä mieltä, että Marin ja Von Leyden eivät tietenkään halua kertoa sopimuksen maksuosuuksista (oletettavasti siksi, että sinustakin ne ovat niin huonot Suomelle). Osatotuuden kertominen on epärehellistä, joten jo tämä on epärehellistä.

Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.

Ja pidin myös sinua epärehellisenä, koska yrität tätä puhua jotenkin luonnolliseksi ja hyväksi asiaksi, vaikka sinäkin olet ilmiselvästi eri mieltä siitä, onko tässä kerrottu totuutta vai ei.

Nyt tulkitsit oman väristen lasiesi takaa ja laitoit omia ajatuksiasi minun nimiini. Sellaisen voisi jättää tekemättä.

Minä kirjoitin:
1) on syy, miksi Marin ei heitä piikkiä eli kritisoi: a neuvotteli itse sopimuksen, b johti Leydenin kehuman Suomen suunnitelman tekemistä.
Von Leydenista tai hänen syistään ja haluistaan en kirjoittanut mitään.

2) jos Marinilla olisi syytä kritisoida tai piikitellä Von Leydenia, ei hän sitä tekisi lehdistötilaisuudessa, vaan neukkarissa ilman toimittajia

3) tämän kaltaiset lehdistötilaisuudet ylipäätään ovat edustamista, jossa hymyillään.

Lisään nyt selvennyksenä kohtaan kolme: Silloin kun jokin asia on luonteeltaan kiistanalainen, tai siihen on tyytymättömyyttä ei välttämättä pidetä yhteistä pressiä, vaan molemmat sitten erikseen. Tai jos pidetään, ei siinä julkaista sitä kiistanalaista asiaa. Nyt lienee siis päivän selvää, että kiistanalaisuutta tai tyytymättömyyttä ei ole, vaan molemmat osapuolet olivat aidosti ja rehellisesti tyytyväisiä tilanteeseen.

 

[D`Walker]

Enpä ole huomannut Koskisen tai kenenkään muunkaan piikittelevän valtiota tai veronmaksajia veronpalautuspäivinä, vaikka samaan tapaan silloinkin palautuksen saajilla kyse on siitä, että saa takaisin osan maksamistaan rahoista, mutta enemmän menee muille. Päinvastoin, sellaista pientä juhla- ja markkinahenkeä on mediassa, somessa ihmisten iloisia postauksia

Aika väsynyttä trol.. settiä taas.

Veronpalautuksessahan on kyse siitä, että valtio hyvittää takaisin verovelvollisen liiaksi maksamat verot. Kyse on siis vain oikeudenmukaisesta verokorjauksesta. Tämän toki tiesitkin.

EU-maksut ovat täysin eri asia. Tämänkin toki tiedät. Ei kaikkea paskapuhetta kai voi peitellä hymiön taakse.

 

[Jan11]

Aika väsynyttä trol.. settiä taas.

Veronpalautuksessahan on kyse siitä, että valtio hyvittää takaisin verovelvollisen liiaksi maksamat verot. Kyse on siis vain oikeudenmukaisesta verokorjauksesta. Tämän toki tiesitkin.

EU-maksut ovat täysin eri asia. Tämänkin toki tiedät. Ei kaikkea paskapuhetta kai voi peitellä hymiön taakse.

Kysymys lienee siitä, kokeeko että verotus on oikeudenmukaista, toisaalta kokeeko, että tukipaketti ja sen maksuosuudet sekä EU-budjetti ja jäsenmaksuosuudet on muodostettu oikeudenmukaisesti. Pitääkö ylipäätään oikeana sitä, että Suomi kuuluu unionin nettomaksajiin.
Ymmärrän, että tällä palstalla missä osa haaveilee jopa EU- ja /tai euroerosta, ei koeta niin.
Samaan aikaan on kuitenkin niin, että siihen sen EU-tukipaketin, budjettikehyksen ja jäsenmaksuosuuksien kanssa pyrittiin. Ja siellä on myös seitsemän maata, joiden nettomaksuosuus on Suomea suurempi.
Samoin EU-jäsenmaksuosuuksien puolella Suomen noin neljän prosentin maksujen kasvu on vähäinen verrattuna EU-maiden keskimääräiseen noin kymmenen prosentin maksujen kasvuun: Suomen jäsenmaksut nousevat kolmanneksi vähiten.

 

[pulatunnus]

Sitten Von Leyden vielä suoraan valehtelee, että Suomen ei tarvitse maksaa takaisin tästä yhtään mitään. Tämä ei mene mistään oikeasta faktantarkistuksesta läpi, koska Suomi maksaa saamansa rahat takaisin kolminkertaisena kuin pahemman luokan rikollinen.

En ihan kärryillä laskelmista, mutta kun faktoihin viittasit.
Niin tässä kai rohkenee pyytää laskutavat miten olettu ko lukuihin päätyneet. Ilmeisesti vähän eri asioita ynnäilty.

 

[Moilaps]

Työhakemus keskimäärin kerran viikossa tai työttömyysturva vaakalaudalle – uusi työnhakumalli lähtee tänään eduskuntaan

Tiheimmillään työnhakijoille alettaisiin järjestää haastatteluja joka toinen viikko. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa lähes puolella.

yle.fi

Parannetaan työllisyyttä palkkaamalla tuhat henkeä työvoimatoimistoihin...

 

[Joku_242]

Tietysti se, ettei oman ansiotasonsa edestä tai sen yli tuottavaa rangaista, jotta vähemmän tuottavalle saadaan maksettua yli omansa.

Kohdistetaan tuottavuusongelman korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet sinne, missä se ongelma on.

Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa.

Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.

 

[Jurppii]

Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa.

Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.

Siinä vaan menee vuosia ottaa takaisin se ansaitsemansa kun se ensin näennäisen yhteisen hyvän nimissä otettiin pois. Ei kiitos.

 

[mitsumies]

Työhakemus keskimäärin kerran viikossa tai työttömyysturva vaakalaudalle – uusi työnhakumalli lähtee tänään eduskuntaan

Tiheimmillään työnhakijoille alettaisiin järjestää haastatteluja joka toinen viikko. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa lähes puolella.

yle.fi

Parannetaan työllisyyttä palkkaamalla tuhat henkeä työvoimatoimistoihin...

Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?

 

[Tommy Goldfish]

Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?

Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.

 

[pulatunnus]

Niin, aivan. Onhan se kätevää kun saadaan paskaduunien palkkaorjat kyykkyyn sen sijaan, että inflaatio söisi säästöjen ja velkojen arvoa.

Jos tuolla heitolla perustelet markkaa ja markan devalvointia hyvänä asiana.

Devalvaatiossa kuvailemiesi duunien realipalkat leikaantuisi , eli nopea inflaatio söisi ostovoimaa.

Eurovelkojen arvo ei muuttuisi markka devalvaatiossa, mutta niiden markka määräinen arvo pomsahtaisi, josta taasen iskisi kuvailemiisi duuneihin, mutta moneen muuhunkin. Jos jotain aiheeseen liittyvää 80-90luvun tarinoita kävisti kirjastosta hakemassa niin vähän jotain fiilistä saisit.

Markka säästöt koskisi niitä markka säästäjiä, eli sekin menisi aika ikävään rakoon.

Ne joilla jotain ostovelkaa markkoina ja säästöt euroina, niin jotain pikavoittoa voisi tulla. ja niille jotka nyt vain löisivät vetoa devalvoitumisesta.

Markka lainaa ottanut maksaisi myös devalvaation, ei devalvaation hetkellä, vaan koko laina-aikana se olisi hinnoiteltu lainankorkoihin.

Valtion hyvivontipalveluiden tuottaminen olisi kalliimpaa, eli joko niitä tarjottaisiin vähemmän ja syklisemmin, tai isomat verot, eli se duunia tekevällä olisi vähemmän sitä hyvää.

Ihan tiedoksi, että jos työlle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, kyllä sen hinta myös nousee devalvoinnin jälkeen nopeammin kuin muilla aloilla. Jolloin markkinatalous korjaa asian ilman, että sitä myyttistä tuottavuutta tarvitsee arvioida muun kuin kysynnän ja tarjonnan kautta.

Jos devalvation kantava idea on laskea reliasia työvoimakustannuksia, niin vähän se ajatus romuttuu jos seuraavassa kappaleessa kertoo että palkat nousee.

Devalvaatio tuo lisää riskiä, niillä aloilla joilla markkahinnoiteltu niin devalvaatio ei kyllä taida lisätä työvoimakysyntää saati palkanmaksukyä, eli asiakkaiden maksukyky heikentyy, toimituksia voi peruuntua. (asiakkaan rahoitus kaatuu, tarjouksissa toki valuutta pykälät, eli sen saisi hintoihin)

Julkinen puoli on devalvaation jälkeen leikkauspaineissa, joten työtaistelut ei kovin tehokas väline.

Vientivetoiset alat, jos siellä devalvaation jälkeen nousuvaraa, niin mikä sen devalvaation idea sitten oikein olikaan ? Kaataa kotimarkkinat , vapauttaa työvoimaa.


Jos ajatuksesi perustuu 70 luvun tarinoihin, niin pari huomioita, varastojen kierto oli tehotonta(hidasta), sääntelyä, hintasääntelyä, velkasääntelyä, jne. Tänä päivänä jos olisi markka, niin devalvointi olisi heti hinnoissa, jota toki voi alentavasti joissain tapauksissa kopensoida realisointi myynnit. ja kirppareilta voi saada kestokulutustavaroita halvalla, heiltä joihin homma iski vielä kovemmin.

 

[Viinasta]

Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.

Kai me ihmiset emme sitten vaan ymmärrä kaikkea.

 

[pulatunnus]

Kumpa ihmiset ymmärtäisivät perustulon idean paremmin. Ei tarvitsisi pahemmin palkkailla väkeä pyörittämään papereita turhaan.

Mutta nyt kun niitä tarvitaan niin parempi että niitä on tarpeeksi että ne paperit pyörii.

Perustulosta keskusteltu jossain ketjussa aiemmin.

Perustuloa kannetetaan joissain vasemmisto piireissa (mukaanlukien vihervasemmisto), se myyty kananttajille vastiikkettomana tulonsiirtona joka suuruudeltaan vastaa nykyisiä turvaverkkoja.

Koska se ei toimi, eikä onnistu, niin puolueille on järkevämpää pitää sitä ns esillä, mutta olla sitä ajamatta.

Tästä taasen päästään linkattuu juttuun, koska etuuksien leikkaaminen on puolueilla huima riski, siis jopa Sipilän hallitukselle se olis poliittinen riksi, niin voit kuvitella mitä se olisi nyky hallituksen vasemmistosiivelle, evät lähde vaikka saisivat sen jotenkin Keskustan niskaan.

Joten jäljelle jää tälläiset (uutisen) konstit.

Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?

Ei, eikä sillä ole väliä.

Kokomus voi vähän vinoilla, mutta siitä nyt ei ole haittaa, ja se ei lähde asiasta vaaleissa vääntään.
Voi tuoda jotain omia ajatuksia, mutta siitä riippuen vasemmisto akiteeraa sopivat naamat niitä moittimaan.

 

[Joku_242]

Jos tuolla heitolla perustelet markkaa ja markan devalvointia hyvänä asiana.

Devalvaatiossa kuvailemiesi duunien realipalkat leikaantuisi , eli nopea inflaatio söisi ostovoimaa.

Eurovelkojen arvo ei muuttuisi markka devalvaatiossa, mutta niiden markka määräinen arvo pomsahtaisi, josta taasen iskisi kuvailemiisi duuneihin, mutta moneen muuhunkin. Jos jotain aiheeseen liittyvää 80-90luvun tarinoita kävisti kirjastosta hakemassa niin vähän jotain fiilistä saisit.

Kuka hullu ottaisi lainaa eri valuutassa, kuin missä saa palkkansa?

Ja devalvaation koko pointtihan on leikata palkkoja, jos ne ovat liian korkeita suhteessa markkinatilanteeseen, ja siten laskea työttömyyttä.

Jos devalvation kantava idea on laskea reliasia työvoimakustannuksia, niin vähän se ajatus romuttuu jos seuraavassa kappaleessa kertoo että palkat nousee.

No tietenkään palkat ei nousisi kaikilla aloilla, vaan vain niillä aloilla, joilla niillä on varaa nousta. Täten vähennettäisiin työttömyyttä, eikä se kumoaisi devalvaatiota.

Koko homman pointti on, että välittömästi tapahtuva valuutan devalvointi on nopeampaa, kuin sisäisen devalvaation kanssa vuosikausia kituuttaminen.

 

[pulatunnus]

Kuka hullu ottaisi lainaa eri valuutassa, kuin missä saa palkkansa?

Kuka hullu antolainaisi markkoina ?

Joo, olet oikeassa, kyllä saa, mutta hinta on sitten sen mukainen ja maksaja olisi ... velallinen.

No tietenkään palkat ei nousisi kaikilla aloilla, vaan vain niillä aloilla, joilla niillä on varaa nousta.

Mitä aloja mietit ?

Realisointi firmojen varastomiehiä, kannattaa muistaa että jos sitä työvoimaa on enemmän tarjolla, niin miksi siitä työvoimasta maksettaisiin enemmän?

Tulee mieleen että tässä nyt rakentelet sitä 70 luvun systeemiä, korkeaa inflaatiota, deflaatio ja erityisen matalainflaatio on ongelma, mutta niin on korkeakin.

Korkeat korkoprosentit ei tarkoita automaattisesti matalia realikorkoja.

En tässä sano etteikä devalvaatio voisi olla näppärä tapa leikata julkisia menoja, mutta sen menetelmä hinta on kova, ja jos halutaan leikata julkista puolta niin parempi olisi tehtdä se rehdisti, jolloin samalla jäisi parempi krkeampi taso.

Edit:

Mistä olet saanut ajatuksen markasta ja devalvoinnista, tiedän että on henkilöitä jotka muistelee 70 lukua haikeina, silloin jos sai lainaa, ja ei ihan sössinnyt niin saattaa muistot kullata.

 

[Joku_242]

Kuka hullu antolainaisi markkoina ?

Joo, olet oikeassa, kyllä saa, mutta hinta on sitten sen mukainen ja maksaja olisi ... velallinen.

Mitä olen kuullut, kyllä asuntolainat oli markka-aikana ihan markkoina. Ja esim. Ruåtsissa ovat kruunuina.

Lainojen ehtoja voi myös säädellä, esim. voi kieltää pankkeja vaatimasta ihmisiä ottamaan asuntolainansa vieraassa valuutassa.

Mitä aloja mietit ?

Realisointi firmojen varastomiehiä, kannattaa muistaa että jos sitä työvoimaa on enemmän tarjolla, niin miksi siitä työvoimasta maksettaisiin enemmän?

Täss nyt rakentelet sitä 70 luvun systeemiä, korkeaa inflaatiota, deflaatio ja erityisen matalainflaatio on ongelma, mutta niin on korkeakin.

Korkeat korkoprosentit ei tarkoita automaattisesti matalia realikorkoja.

En tässä sano etteikä devalvaatio voisi olla näppärä tapa leikata julkisia menoja, mutta sen menetelmä hinta on kova, ja jos halutaan leikata julkista puolta niin parempi olisi tehtdä se rehdisti, jolloin samalla jäisi parempi krkeampi taso.

Samalla devalvaatio on parempi tapa parantaa muidenkin alojen kilpailukykyä, kuin palkkamaltti ja sisäinen devalvaatio.

Toki inflaati on liiallisuuksiin mennessä ongelma, mutta deflaatio ja nollainflaatio ovat nekin ongelmia, ehkäpä jopa vielä pahempia?

 

[pulatunnus]

Mitä olen kuullut, kyllä asuntolainat oli markka-aikana ihan markkoina. Ja esim. Ruåtsissa ovat kruunuina.

Lainojen ehtoja voi myös säädellä, esim. voi kieltää pankkeja vaatimasta ihmisiä ottamaan asuntolainansa vieraassa valuutassa.

Tuota.
En tiedä miten tämän ilmaisen, jos yritän kaunniisti, niin voi tulla väärinkäityksiä ja sanomista, jos suorasanaisesti niin voi olla palstan sääntöjen vastaista.

Mutta jos ajatuksesi juontaa jonkin 70 luvun markaa haikailevalta, niin pieni kriittisyys kulemaan voisi olla paikallaan. Ja vähän selailla 90 luvun alun tapahtumia.

70 luvulla oli säännöstely, ja paljon toisin kuin nykyään, ei niillä kannata tämän päivän markkan devalvointia unelmoida.

Jos kirjasto ei nappaa, mutta jos on tuttuja joilla on ollut 80-90 luvun vaihteessa(* otettua asuntolainaa markkoina, niin voi kysästä niistä koroista ja kysästä mistä pankista, todennäköisesti sitä pankkia ei ole (jos eri pankkien asiakkaita).


Vastaukset todennäköisesti, korot oli niin numeroina kuin realisti korkeita, ja suurimmalla osalla todennäköisesti pankkia ei enään ole.

Parempi että devalvaatio markan kanssa ajattelet niitä lainoja euroissa, se devalvaatio riski on siihen markkalainaan hinnoiteltu.

Jos puhutaan kunnista ja valtiosta, niin sama juttu, ja koska valtiossa on devalvaatio riski, niin sille on halvempaa ottaa valuutoissa lainaa, ja siitä seuraa se että se on ainoa vaihtoehto markkinoilla.

Sama firmoilla, jos yritys tekee investointeja, niin sille halvempaa ottaa valuutuissa laina.

Koska firma haluaa suojatua riskeistä, niin niistä sitten seuraa itseään toteuttavia tapahtumia.


(*
Jos vanhoja lainanhäntiä niin on voinut olla säänöstely ajan virityksiä.
Korkeat korot saattoo johtaa hoitamattomaan luottoon, joka taasen ...

 

[Jan11]

Kyllä on sairasta touhua demaridystopiassa. Miten tämä eroaa paljon parjatusta aktiivimallista sipilän ollessa puikossa?

Sipilän hallituksen aktiivimallissa ei riittänyt, että haki töitä. Niitä töitä piti myös saada. Tai sitten olla jossain työvoimapalvelun toimenpiteessä. Muutoin iski 4,65 prosentin leikkuri seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.

Aktiivimalli – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Minun silmiini tämä uusi malli on siinä mielessä reilumpi, että jokaisella on mahdollisuus halutessaan tehdä työhakemuksia.
Sen sijaan Sipilän hallituksen mallissa oma tekeminen ei siinä mielessä ratkaissut, että siinä seuraukset riippuivat siitä, palkkasiko sinua kukaan.

Toki ratkaistavaksi jää, mitä heidän kanssaan, joista ei kerta kaikkiaan ole hakemaan tai markkinaehtoiseen työelämään. Tämä jää sitten välityömarkkinoilla uuden valtio-omisteisten Välittäjä Oy:n ja erilaisten työvoimapalvelujen käsiin, mutta toki aidosti työkyvyttömille olisi hyvä löytää muu status kuin ”työtön työnhakija”.

Selvitys osatyökykyisten Suomen mallista johti Välittäjä Oy:n perustamiseen – Välityömarkkinoiden tulevaisuus alkaa hahmottua

Esimerkiksi Kyvyt käyttöön -lehdissä ilmestyneet jutut julkaistaan myös erillisinä artikkeleina Vatesin sivuilla.

www.vates.fi

Edit. Mallien merkittävimmät erot jonkun twitteröitsijän taulukoimana.

 

[Heimolainen]

Sipilän hallituksen aktiivimallissa ei riittänyt, että haki töitä. Niitä töitä piti myös saada. Tai sitten olla jossain työvoimapalvelun toimenpiteessä. Muutoin iski 4,65 prosentin leikkuri seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.

Ei pitänyt saada töitä. Muillakin toimilla pystyi tuon aktiivisuuden täyttää. Kouluttautuminen oli myös hyvä vaihtoehto.

 

[Jan11]

Ei pitänyt saada töitä. Muillakin toimilla pystyi tuon aktiivisuuden täyttää. Kouluttautuminen oli myös hyvä vaihtoehto.

Juu no linkkasin siksi sen wikipedia-artikkelin, että se sisälsi ne kaikki mahdollisuudet. Joissa toki oli sama ongelma, joku muu valitsi, kuka pääsi koulutukseen tai palveluun, hakeminen ei riittänyt.
Osalla alueista koulutukset ja palvelut myös täyttyivät, joten siellä työn saanti tai yrittäjyys jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.

Sama ongelma toki saattaa tulla esim. tuon Välittäjä Oy:n kanssa nyt, saas nähdä.

 

[Heimolainen]

Juu no linkkasin siksi sen wikipedia-artikkelin, että se sisälsi ne kaikki mahdollisuudet. Joissa toki oli sama ongelma, joku muu valitsi, kuka pääsi koulutukseen tai palveluun, hakeminen ei riittänyt.
Osalla alueista koulutukset ja palvelut myös täyttyivät, joten siellä työn saanti tai yrittäjyys jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.

Käsittääkseni jonkun avoimen yliopiston ja AMK:n kursseja sai tuohon myös luettua, kunhan ei liikaa opiskellut. Eli ei tuo paikkakunta riippuvaista niinkään ole.

 

[Jan11]

Käsittääkseni jonkun avoimen yliopiston ja AMK:n kursseja sai tuohon myös luettua, kunhan ei liikaa opiskellut. Eli ei tuo paikkakunta riippuvaista niinkään ole.

Tämä tuli vasta aktiivimallin korjauspaketissa kakkosvuonna 2019 ikään kuin hätäratkaisuna, kun tosiaan monet koulutukset olivat täyttyneet.
Alkuperäisessä aktiivimallissa se ei täyttänyt aktiivisuusehtoa.

 

[Heimolainen]

Tämä tuli vasta aktiivimallin korjauspaketissa kakkosvuonna 2019 ikään kuin hätäratkaisuna, kun tosiaan monet koulutukset olivat täyttyneet.
Alkuperäisessä aktiivimallissa se ei täyttänyt aktiivisuusehtoa.

En muista koska tuo muutettiin, mutta ilmeisesti aika heti alkuvuonna? Ainakin tammikuun 23. 2019 te-palveluiden mielestä ne on kelvannut. Kunhan vain ilmoitit niitä kursseja te-palveluihin.

 

[Jan11]

En muista koska tuo muutettiin, mutta ilmeisesti aika heti alkuvuonna? Ainakin tammikuun 23. 2019 te-palveluiden mielestä ne on kelvannut. Kunhan vain ilmoitit niitä kursseja te-palveluihin.

Vuodenvaihteesta voimaan. Toki siinäkin oli valuvika, kun lyhytaikaiseksi laskettiin vain alle 6kk, mutta parempi se oli kuin aikaisempi.
Hyvä puoli taas on, että aktiivimallin purkamisenkin jälkeen opiskelun ”vapauttaminen” on edelleen säilytetty.

 

[Joku_242]

Tuota.
En tiedä miten tämän ilmaisen, jos yritän kaunniisti, niin voi tulla väärinkäityksiä ja sanomista, jos suorasanaisesti niin voi olla palstan sääntöjen vastaista.

Mutta jos ajatuksesi juontaa jonkin 70 luvun markaa haikailevalta, niin pieni kriittisyys kulemaan voisi olla paikallaan. Ja vähän selailla 90 luvun alun tapahtumia.

70 luvulla oli säännöstely, ja paljon toisin kuin nykyään, ei niillä kannata tämän päivän markkan devalvointia unelmoida.

Jos kirjasto ei nappaa, mutta jos on tuttuja joilla on ollut 80-90 luvun vaihteessa(* otettua asuntolainaa markkoina, niin voi kysästä niistä koroista ja kysästä mistä pankista, todennäköisesti sitä pankkia ei ole (jos eri pankkien asiakkaita).


Vastaukset todennäköisesti, korot oli niin numeroina kuin realisti korkeita, ja suurimmalla osalla todennäköisesti pankkia ei enään ole.

Parempi että devalvaatio markan kanssa ajattelet niitä lainoja euroissa, se devalvaatio riski on siihen markkalainaan hinnoiteltu.

Jos puhutaan kunnista ja valtiosta, niin sama juttu, ja koska valtiossa on devalvaatio riski, niin sille on halvempaa ottaa valuutoissa lainaa, ja siitä seuraa se että se on ainoa vaihtoehto markkinoilla.

Sama firmoilla, jos yritys tekee investointeja, niin sille halvempaa ottaa valuutuissa laina.

Koska firma haluaa suojatua riskeistä, niin niistä sitten seuraa itseään toteuttavia tapahtumia.


(*
Jos vanhoja lainanhäntiä niin on voinut olla säänöstely ajan virityksiä.
Korkeat korot saattoo johtaa hoitamattomaan luottoon, joka taasen ...

Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:

Lokakuun alusta myös kotitaloudet voivat ottaa valuuttalainaa suoraan ulkomaisesta pankista tai Suomessa toimivan pankin välityksellä. Suurta ruuhkaa tiskeille tuskin tulee, sillä luottokelpoisuus on testattu nopeasti: haetko kulutusluottoa, elätkö kädestä suuhun, onko maksuhäiriöitä, pelkäätkö riskejä, ovatko termiini ja valuuttakori käsittämätöntä pankkislangia?

Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:

Valuuttaluotto on tällä hetkellä 1-1,5 prosenttiyksikköä keskimääräistä kotimaista asuntolainaa edullisempi, mutta todellisia vertailuja ei voi tehdä

Valuutta- laina on täynnä suuria riskejä

Lokakuun alusta myös kotitaloudet voivat ottaa valuuttalainaa suoraan ulkomaisesta pankista tai Suomessa toimivan pankin välityksellä. Suurta ruuhkaa tiskeille tuskin tulee, sillä luottokelpoisuus on testattu nopeasti: haetko kulutusluottoa, elätkö kädestä suuhun, onko maksuhäiriöitä, pelkäätkö...

www.hs.fi

Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.

 

[Jan11]

Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:


Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:

Valuutta- laina on täynnä suuria riskejä

Lokakuun alusta myös kotitaloudet voivat ottaa valuuttalainaa suoraan ulkomaisesta pankista tai Suomessa toimivan pankin välityksellä. Suurta ruuhkaa tiskeille tuskin tulee, sillä luottokelpoisuus on testattu nopeasti: haetko kulutusluottoa, elätkö kädestä suuhun, onko maksuhäiriöitä, pelkäätkö...

www.hs.fi

Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.

Oma asuntolainani oli korkeimmillaan yli 12 prosentin korolla, opintolaina kymmenen. Korkeampiakin oli.
Vähän aikaisemmin, eli 80-luvulla vuosikymmenen keskimääräinen asuntolainojen korkotaso oli juuri ~10 prosenttia, inflaation keskimääräinen taso ~7 prosenttia. Ostovoimaan vaikutti hintataso ja palkka. Muistaisin Jorma Ollilan joskus ysärillä todenneen legendaarisesti, että kymppitonni kuussa (markoissa) on suomalaisen insinöörin raja, sen yli ei pidä ikinä mennä. Keskitason iso (silloin 28”) kuvaputkitelkkari tuppasi maksamaan sen verran. Montakohan keskitason 60 tuumaisia telkkaria nykyinsinöörin liksalla saa? Aika monta, jos nämä on vaikka kuusi-seitsemänsataa euroa kappale.

Mutta se näistä yksityistalouksista. Muistinvaraisesti vähän historiaa. Ulkomaankauppaa länteen tekevällä yrityksellä (joita silloin oli aika vähän vielä) oli hankalaa, kun kaikki kaupat piti tehdä ehdollisina, sillä valuuttaerät tuli tilata Suomen Pankista, joka joko myönsi tai ei myöntänyt, siinä määrässä kuin pyysit tai jossain muussa. Valuuttasäännöstelyn lisäksi kansainvälistymisessä oli esteenä omistuksen rajoitus. Suomalaisella yhtiöllä sai olla ulkomaalaisperäisiä omistusta vain 20%, sanomattakin on selvää, että se yhdistettynä valuuttasäännöstelyyn oli melkoinen kansainvälistymisen ja laajentumisen este.

 

[Cluuduli]

Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

Lisäksi nopean guuglauksen perusteella löytyi 1991 oleva Hesarin artikkeli. Se on maksumuurin takana, mutta alussa sanotaan tuollaista:


Lisäksi guuglen preview sanoi tällaista:

Valuutta- laina on täynnä suuria riskejä

Lokakuun alusta myös kotitaloudet voivat ottaa valuuttalainaa suoraan ulkomaisesta pankista tai Suomessa toimivan pankin välityksellä. Suurta ruuhkaa tiskeille tuskin tulee, sillä luottokelpoisuus on testattu nopeasti: haetko kulutusluottoa, elätkö kädestä suuhun, onko maksuhäiriöitä, pelkäätkö...

www.hs.fi

Lyhyesti sanottuna, kuulostaa siltä, että valuuttalainat mahdollistuivat yksityisille vasta ysärin alussa, eivätkä ne olleet niin ällistyvän halpoja suhteessa sen aikaiseen korkotasoon (kai vähintään useita prosentteja?) kuin mitä annoit ymmärtää.

Ongelma ei olleet ne ykstyisten ihmisten asuntolainat koska 1991 lama hiljensi asuntokaupan, Se ongelma oli 1980-luvulla vapautetuissa yrityslainoissa.
Tuossa analyysia:

Taloushistoria ja synkimmät vuosikymmenet - Tuokko - Talous on taitolaji!

Suomen taloushistoria ja synkimmät vuosikymmenet koskettivat eri tavoin lähes puoltatoista miljoonaa kansalaista. Lue lisää artikkelistamme!

tuokko.fi

Parin yrittäjän kertomukset:

Karu esimerkki suomalaisten velkaantumisesta: ”Välillä mietin, ammunko kuulan kalloon”

Nykyisen varkautelaisen Viljo Savolaisen, 68, velkakierre alkoi yrityksen laitehankinnoista.

www.is.fi

Veijo Hukkanen menetti 1990-luvun lamassa lähes kaiken – "Ei siinä lomapäiviä pidetty moneen vuoteen" - Suomenmaa.fi

Ex-pääministeri Esko Aho ei kadu lama-aikana tehtyjä päätöksiä, mutta harmittelee vitkuttelua

www.suomenmaa.fi

Laita Googleen valuuttalaina konkurssi niin löytyyy lisää.

Sveitsin keskuspankin raportti 2000-luvun alkupuolelta:

https://www.snb.ch/n/mmr/reference/sem_2008_09_22_background/source/sem_2008_09_22_background.n.pdf

 

[pulatunnus]

Nyt kaivataan lähteitä, joissa osoitetaan sun väittämät oman valuutan mahdottomuudet. Olen kyllä kuullut, että aikoinaan korot olivat korkeita, mutta toisaalta asuntojen arvot olivat valtavasti pienempiä. Eikä siten ollut nykyisten kaltaisia kymmenien vuosien lainoja.

En sanonut että se olisi mahdoton.
Vaan toin esille ongelmia.

Jos pystyt perusteleen miksi devalvaatio markka olisi hyvä valinta, sellaisia hyviä juttuja joilla peitottaisiin euron edut.

Se että joskus 70 luvulla on devalvaatiot on ollut keinovalikoima, ei tarkoita että ne olisi silloin ollut hyviä, mutta oli tai ei niin nyt ihan eri tilanne ja jos haluat 70 luvun systeemiä, niin kyse on jo ihan muusta kuin markasta.
P.S.

En siis esitä että yhteisvaluutan osalta olisi toimittu ilman virheitä ja etteikö sen kanssa jatkossakin tehtäisi virheitä saati että se olisi ikuinen.

Edit:
Jos ajatuksesi oli että euroa olisi pitänyt "devalvoida" aiemmin, niin siitä en lähde kieltään

 

[Jurppii]

Näissä jutuissa tulee aina sellainen vaikutelma, että ensin lukitaan "markka takas", sitten "keskustellaan" ja vähän argumentoidaan ja kaivataan vastalauseita mutta koska se lukittu kanta, niin luisutaan takaisin siihen, muusta välittämättä.

 

[Propatria]

Näissä jutuissa tulee aina sellainen vaikutelma, että ensin lukitaan "markka takas", sitten "keskustellaan" ja vähän argumentoidaan ja kaivataan vastalauseita mutta koska se lukittu kanta, niin luisutaan takaisin siihen, muusta välittämättä.

Kyllä tällä foorumilla on poterot kaivettu syvälle, ihan aiheesta ja keskustelijasta riippumatta.

 

[Joku_242]

En sanonut että se olisi mahdoton.
Vaan toin esille ongelmia.

Jos pystyt perusteleen miksi devalvaatio markka olisi hyvä valinta, sellaisia hyviä juttuja joilla peitottaisiin euron edut.

Se että joskus 70 luvulla on devalvaatiot on ollut keinovalikoima, ei tarkoita että ne olisi silloin ollut hyviä, mutta oli tai ei niin nyt ihan eri tilanne ja jos haluat 70 luvun systeemiä, niin kyse on jo ihan muusta kuin markasta.
P.S.

En siis esitä että yhteisvaluutan osalta olisi toimittu ilman virheitä ja etteikö sen kanssa jatkossakin tehtäisi virheitä saati että se olisi ikuinen.

Edit:
Jos ajatuksesi oli että euroa olisi pitänyt "devalvoida" aiemmin, niin siitä en lähde kieltään

Olenhan mää tässä just perustellut tuota. Ja paremminkin voisi kysyä, että mitä ne euron edut on? Matala inflaatio ja korkotaso toki, jopa siinä määrin että ne ovat olleet se ongelma finanssikriisin jälkeen. Tietysti euron ongelmat ei puolusta 70-luvulla tehtyjä virheitä talouden ja oman valuutan kanssa, mutta eivät ne toisin päinkään ole mikään peruste eurolle. Se, että oman valuutan kanssa hommat voidaan kämmätä jos yritetään riittävästi ei ole syy liittyä yhteisvaluuttaan, ellei luotto poliitikoihin ole todella matalalla.

Tässä Krugmanin kirjoituksessa selitetään lisää, mikä tekee sisäisestä devalvaatiosta niin kivuliaan ja kalliin. Käytännössä palkkojen laskemiseksi sisäisen devalvaation kautta talouden pitää ottaa moninkertainesti turpaan se määrä, millä palkkojen halutaan laskevan.

Roach Motel Economics

The euro, now that we know the rules.

krugman.blogs.nytimes.com

Oma asuntolainani oli korkeimmillaan yli 12 prosentin korolla, opintolaina kymmenen. Korkeampiakin oli.
Vähän aikaisemmin, eli 80-luvulla vuosikymmenen keskimääräinen asuntolainojen korkotaso oli juuri ~10 prosenttia, inflaation keskimääräinen taso ~7 prosenttia. Ostovoimaan vaikutti hintataso ja palkka. Muistaisin Jorma Ollilan joskus ysärillä todenneen legendaarisesti, että kymppitonni kuussa (markoissa) on suomalaisen insinöörin raja, sen yli ei pidä ikinä mennä. Keskitason iso (silloin 28”) kuvaputkitelkkari tuppasi maksamaan sen verran. Montakohan keskitason 60 tuumaisia telkkaria nykyinsinöörin liksalla saa? Aika monta, jos nämä on vaikka kuusi-seitsemänsataa euroa kappale.

Mutta se näistä yksityistalouksista. Muistinvaraisesti vähän historiaa. Ulkomaankauppaa länteen tekevällä yrityksellä (joita silloin oli aika vähän vielä) oli hankalaa, kun kaikki kaupat piti tehdä ehdollisina, sillä valuuttaerät tuli tilata Suomen Pankista, joka joko myönsi tai ei myöntänyt, siinä määrässä kuin pyysit tai jossain muussa. Valuuttasäännöstelyn lisäksi kansainvälistymisessä oli esteenä omistuksen rajoitus. Suomalaisella yhtiöllä sai olla ulkomaalaisperäisiä omistusta vain 20%, sanomattakin on selvää, että se yhdistettynä valuuttasäännöstelyyn oli melkoinen kansainvälistymisen ja laajentumisen este.

Tuo kuulostaa kyllä kovin vaikealta, mutta ei kai nykyään mikään omaa valuuttaansa pitävä maa tee asioista noin vaikeita?

Samoin toki ostovoima oli varmasti silloin pienempi, kuten voi odottaakin 30 vuoden teknologisen kehityksen ja talouskasvun jälkeen.

 

[Jan11]

Olenhan mää tässä just perustellut tuota. Ja paremminkin voisi kysyä, että mitä ne euron edut on? Matala inflaatio ja korkotaso toki, jopa siinä määrin että ne ovat olleet se ongelma finanssikriisin jälkeen. Tietysti euron ongelmat ei puolusta 70-luvulla tehtyjä virheitä talouden ja oman valuutan kanssa, mutta eivät ne toisin päinkään ole mikään peruste eurolle. Se, että oman valuutan kanssa hommat voidaan kämmätä jos yritetään riittävästi ei ole syy liittyä yhteisvaluuttaan, ellei luotto poliitikoihin ole todella matalalla.

Tässä Krugmanin kirjoituksessa selitetään lisää, mikä tekee sisäisestä devalvaatiosta niin kivuliaan ja kalliin. Käytännössä palkkojen laskemiseksi sisäisen devalvaation kautta talouden pitää ottaa moninkertainesti turpaan se määrä, millä palkkojen halutaan laskevan.
Tuo kuulostaa kyllä kovin vaikealta, mutta ei kai nykyään mikään omaa valuuttaansa pitävä maa tee asioista noin vaikeita?

Samoin toki ostovoima oli varmasti silloin pienempi, kuten voi odottaakin 30 vuoden teknologisen kehityksen ja talouskasvun jälkeen.

Euron hyödyt on pääpiirteittäin lueteltu sivulla, ne on aika yleisiä eikä niitä erityisemmin ole kiistetty.

Euron hyödyt | Euroopan unioni

Euron hyödyt EU:n kansalaisille, euromaiden talouksille ja taloudelle yleensä: hintavakaus, työpaikkojen laatu, yhdentyneet rahoitusmarkkinat jne.

europa.eu

Yksi lisähyöty, joka on korostunut viime aikoina on EKP:n ja jäsenkeskuspankkien vakauttavat ja suojaavat toimenpiteet.
Mikäli euroa ei olisi, maat ja niiden keskuspankit toimisivat itsenäisesti, niin etujen mennessä ristiin saattaisi tilanne markkinoilla olla kovinkin erilaista, riippuen kansallisen keskuspankin voimavaroista. Nykyisin EKP pystyy euroalueella niin järeisiin toimenpiteisiin, että oikeastaan melkein kaikki kriisit on ratkottu sen kautta.

Hyödyt on minusta kohtuullisen selviä. Kysymys on ennemmin siitä, minkä verran kenenkin mielestä on haittoja.

 

[pulatunnus]

Olenhan mää tässä just perustellut tuota.

Sen ymmärsin että kaipaat markkaa nimenomaan devalvaatio mahdollisuuden takia.

Yritin kertoa sen tuomia ongelmia ja tekijöitä minkä takia se ei toimi samoin kuin 70 luvulla.

Jos se 80-90 luvun tapahtumat on vieraita, niin ei ehkä herätä ajatuksia.

Jos asiakas haluaa lainata devalvaatio rahassa, vs asiakas haluaa lainata euroissa, niin antolainaaja hinnoittelee sen valuutta riskin mukaan.
Tuonti hyödykkeet hinnoitellaan isoilla valuutoilla, joten nyky varasto ja hinnoittelu välineillä ne pomppaa nopeasti.
Vienti tapahtuu muissa valuutoissa.

Tavoittelut tuota viimeistä, että valtioneuvosto voisi päätöksellään leikata vientiteollisuuden työvoimakustannuksia, kuten aiemmin kirjoitit niin se myös eniten markkinaehtoinen työivoima-ala, ja käyttäisi kuitekin valuutta suojauksia.

Se missä devalvaatio voi olla tehokkain on keino leikata yhdessä yössä tulonsiirtoja, julkisia palveluita, palkansaajien realituloja, pieniä säästöjä.

Sitten pitää miettiä mikä on se hinta minkä tuosta mahdollisuudesta joutuu maksamaan, Mikä on se tilanne missä hyödyt isompia siitä maksettava hinta, ja mitä muitavaihtoehtoja on


- Pitää julkiset menot kurissa, (devalvaatio mahdollisuus myös tuppaa löysentää sitä touhua,)
- Uudistaa työmarkkinajärjestelmää (devalvaatio mahdollisuus tuppaa löystää palkkakuria)



Ja edelleen "devalvaatio" ei ole nykyisinkään pois keinovalikoimista, vähän yllättäen euro aikaan on nähty maan sisäinen "devalvaatio" ja euro "devalvaatio", joo ei onnistuneet helpolla, euro devalvaatio kohdistu vähän alueenkin mukaan.


Jos pidät julksiten menojen suoraa markkamääräistä leikkaamista poissuljettuna, niin 80-90 lukua voisi vähän silmäillä.

 

[Jurppii]

Näyttäis muuten siltä, että saadaan kohta aktiivimallia vasemmistohallituksen toimesta

 

[Tuomi0]

Euron hyödyt on pääpiirteittäin lueteltu sivulla, ne on aika yleisiä eikä niitä erityisemmin ole kiistetty.

Euron hyödyt | Euroopan unioni

Euron hyödyt EU:n kansalaisille, euromaiden talouksille ja taloudelle yleensä: hintavakaus, työpaikkojen laatu, yhdentyneet rahoitusmarkkinat jne.

europa.eu

Voi jeesus mikä linkki.

 

[Bladekill]

Mitä helvettiä. Ehkä tämä Harakka vois ensin selvittää oman päänsä kuntoon. Taas on idea kuin jonkin päiväkotilapsen suusta.

 

[Gespard]

Ylelle rahoitusta hakemassa?

 

[pulatunnus]

Mitä helvettiä. Ehkä tämä Harakka vois ensin selvittää oman päänsä kuntoon. Taas on idea kuin jonkin päiväkotilapsen suusta.

Linkki prujuun (Audiovisuaalisten tuotantojen rahoituksen laajentamista selvitetään)

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään mallia, joka laajentaisi audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa. Selvitettävänä on mahdollisuus velvoittaa av-toimijoita investoimaan kotimaisen sisällön tuottamiseen.

...
Käytännössä mediapalveluilta perittävät rahoitusosuudet voitaisiin toteuttaa sisällöntuotantoon ja oikeuksien hankintaan tehtävinä suorina sijoituksina tai kansallisiin rahastoihin maksettavina osuuksina.

– Pidän tärkeänä, että selvitämme kaikki keinot, joiden avulla voimme vahvistaa Suomen luovien alojen toimijoiden kilpailukykyä. Tavoitteena on vauhdittaa koko audiovisuaalisen sektorimme asemaa kansainvälisessä kilpailussa, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Postaaja varmaan luki syvällisesti, joten voi tarkentaa avainkohtia.

Mutta tuosta jää käsitys että jonkinlaista veroluenteista maksua puuhataan joka sitten korvamerkitty joihinkin kohteisiin.

Suomessa on Yle-vero, sitä tuo ei ole korvaamassa, meillä on Veikkaus, sitä tuo ei ole korvaamassa ja sitten muita valtion rahanjako kanavia sisällöntuotantoon.

Kotimainen sisältö toki kanantettavaa, mutta eikö sen osalta eletä jonkinlaista kulta-aikaa, ja eikö ole jokin EU kotimaisuus aste vaatimuskin.

Jos tämän tarkoitus on pelotella ja todellinen tavoite on maakohtainen minimi kotimaisuuaste, niin en nyt tuomitse, mutta hyvin hyvin varovainen pitäisi siinäkin olla.

 

[KeljuK]

Mitä helvettiä. Ehkä tämä Harakka vois ensin selvittää oman päänsä kuntoon. Taas on idea kuin jonkin päiväkotilapsen suusta.

Käsittääkseni käytössä jo osassa EU-maita, eli paikallismarkkinoille tuleva toimija velvoitetaan tuottamaan tietty määrä "kotimaista" sisältöä. Ja EU- lainsäädäntö tosiaan tohon antaa mahdollisuuden. Eli ei Harakka tota ihan stetsoninperältä ole kaivanut.

 

[Naamapalmu]

Näyttäis muuten siltä, että saadaan kohta aktiivimallia vasemmistohallituksen toimesta

Vasemmistohallitus keksi pyörän uudestaan, nyt sille on vain keksitty raflaavampi nimi "pohjoismainen työvoimapalvelumalli", ihan kuin olemassa olevaa aktiivimallia ei olisi voitu täydentää tai korjata.

On mukava nähdä miten Li Andersson vaikeroi ja selittää nämä takinkääntämiset kannattajilleen, he olivat oppositiossa jyrkästi vastaan tätä mallia.

 

[Tommy Goldfish]

Vasemmistohallitus keksi pyörän uudestaan, nyt sille on vain keksitty raflaavampi nimi "pohjoismainen työvoimapalvelumalli", ihan kuin olemassa olevaa aktiivimallia ei olisi voitu täydentää tai korjata.

On mukava nähdä miten Li Andersson vaikeroi ja selittää nämä takinkääntämiset kannattajilleen, he olivat oppositiossa jyrkästi vastaan tätä mallia.

Onko kyseessä sama malli eri nimellä vai onko kyseessä se että yrität väittää sen olevan sama malli eri nimellä?

 

[Jurppii]

Onko kyseessä sama malli eri nimellä vai onko kyseessä se että yrität väittää sen olevan sama malli eri nimellä?

No kun tuon ketjuun toin niin voinen vastata, että kyllähän se pitkälti muistuttaa aktiivisuusmallia. Ja siis, en todellakaan moiti.

 

[Naamapalmu]

Onko kyseessä sama malli eri nimellä vai onko kyseessä se että yrität väittää sen olevan sama malli eri nimellä?

No kerro minulle, mikä tuossa on käytännössä muuttunut, muu kuin karenssiaikojen muutokset? TE-palveluille myönnettiin lisää resursseja, ok kai tämä lisää työpaikkoja, mutta ei tämä mallia tarjoa konkreettisesti mitään uutta vanhaan verrattuna, eli vanhaa olisi voitu täydentää.

 

[Jan11]

Vasemmistohallitus keksi pyörän uudestaan, nyt sille on vain keksitty raflaavampi nimi "pohjoismainen työvoimapalvelumalli", ihan kuin olemassa olevaa aktiivimallia ei olisi voitu täydentää tai korjata.

On mukava nähdä miten Li Andersson vaikeroi ja selittää nämä takinkääntämiset kannattajilleen, he olivat oppositiossa jyrkästi vastaan tätä mallia.

Joku twipsterissä teki asiasta vertailun jo ajat sitten. Saattaa se voimaantulosta seuraavassa kannatusmittauksessa silti heilauttaa kannatuksessa puoli pinnaa vassareita ja pinnan verran demareita, tuskin kuitenkaan sen pysyvämmin.

Muuten olen sitä mieltä, että juuri demari-vassarihallitukset olisi ne parhaat ajat ajaa uudistuksia tai kiristyksiä, kun he pystyy tekemään sitä AY:n kanssa edes jonkinlaisessa yhteistyössä.

En muuten oikein ymmärrä tuon jälkimmäisen taulukon pehmentyvää sanktiolinjaa. Vaikka periaatteessa en ole kepin ystävä, niin kun jo olemassaolevaan epämukavuuteen (rangaistuslinjaan) on muutama vuosi totuttu, on vaikea nähdä, mitä sen linjan löysäämisellä saavutetaan.
Ellei sitten taustalla ole dataa siitä, että nuo olemassaolevat sanktiot olisi potkineet työnhakijoita lopulllisesti ulos (eli toistuu heti kun edellinen loppuu).

 

[Naamapalmu]

Joku twipsterissä teki asiasta vertailun jo ajat sitten. Saattaa se voimaantulosta seuraavassa kannatusmittauksessa silti heilauttaa kannatuksessa puoli pinnaa vassareita ja pinnan verran demareita, tuskin kuitenkaan sen pysyvämmin.



Muuten olen sitä mieltä, että juuri demari-vassarihallitukset olisi ne parhaat ajat ajaa uudistuksia tai kiristyksiä, kun he pystyy tekemään sitä AY:n kanssa edes jonkinlaisessa yhteistyössä.

Käytännössä pyörä keksittiin uudestaan, tosin tuossa kuvassa muokattu 0-4 hakemusta 3 kuukaudessa ei pidä paikkaansa, mikäli on luottamista mediatalojen tietoihin.