Järkkäsit (ainakin epäsuorasti) mulle huomautuksen kts. #33044, joten kohtuuden nimissä laitas jotain linkkiä mistä tuo 750 miljoonaa löytyy. Mielenkiintoinen tieto. Toki tossa (n. 15v viimeisemmästä myynnistä) rahanostovoimakin on jo paljon muuttunut.
En ole järkännyt.
Joku väitti, en muista kuka, Espoon sähköyhtiön myynnin tuloista, ehkä kannattaa sieltä kysellä faktoja.
Pika googletuksella ei heti osumia, joku mielipidekirjoitus, en tiedä onko faktaa, summat vähän eri kuin väitin, mutta siellä päin. Kapungin papereista luulisi löytyvän oikeat.
Espoo varautuu talouden sopeuttamiseen, koska voimakkaasti kasvavassa kaupungissa menot ovat vuosi toisensa jälkeen kasvaneet enemmän kuin tulot.
www.lansivayla.fi
Finassikriisin ajankohta varmaan kirjoittajilla muistissa,
Finanssikriisi (2007–2009) – Wikipedia
Vertasit pääoman määrää finassikriisin keskellä myyntihintaan ja hekutit että olisi kannattanut pitää, niin miksä sen osakkeen markkina arvo oli finassikriisin keskellä ?
Sitä yritettiin sähköverkon osalta, mutta siinä ei ole onnistuttu. Hinnat ovat nousseet, niin paljon että siitä tuli edustunnassakin puhetta.
Sähkänsiirron hinnat on nousseet, se mm eduskunnanpäätöksistä johtuvaa, karkeasti kaksi päätekiää, on haluttu uudistaa jakeluverkkoa, on kiristetty vaatimuksia, lisäksi on tullut ja tulossa uusia tuotanto laitoksi ja uusilla alueilla voimakkaasti vaihtelevaa tuotantoa.
Koska se maksaa ja sille pitää löytää halukkaita maksajia, niin sille on sallittu parempi tuotto että rahaa löytyy.
Jos myyty ennen muutoksia, niin on myyty isompaa riskiä, tiedossa uudistamispaine, mutta ei varmuutta miten tuottojen käy.
Toisekseen toisen samanlaisen verkon teko (muutenhan monopolia ei voi purkaa) jo hyvin toimivan verkon lisäksi, olisi vielä idioottimaisempaa toimintaa, koska kulut n. kaksinkertaistusivat yksikköä kohden.
Näin mm Posti Tele (tai mikä sen nimi silloin oli) aikoinaan väitti.
Mutta se oli vähän eriasia, nyt sellainen muutos tullut tai tulossa että paikallisen söhkönjakeluyhtiön kanssa voi kilpailla.
Kunnalla on verotusoikeus "monopoli", silloin kuntalaisen kannalta on parempi maksaa vaikka "ylihintaa" sähkölaitoksensa ( ja vesi- ja kaukolämpö) palveluista, koska jos sitä "ylihintaa" voi periä se yksityinenkin toimija, se sitä varmasti tekee ja sen osuus on pois kunnan veroäyristä. Kunnan sen periessä, vastaavasti vähentää verojen korotuspainetta
Ei. Oli se sitten kunta, tai joku muu taho, niin ei ole oikein että monopolin turvin voi peri ylihintaa, toimia tehottaomasti yms.
Jos halutaan säätää jokin vero sähkönsiirrolle, niin se sitten säädetään.
Kunnat on kaapaneet viimevsuosina monia palveluita itselleen.
Niin on ja Espoosssa ja Helsingissä sen tuottaminen on, kaukolämpöverkoista saatavan "ilmaisenergian" takia kannattavaa. => oli todella hölmöä toimintaa myydä.
...
Tottakai se on kielteinen. Vai meinaatko, että kuntalaiset mielellään maksavat ylihintaa ja kunnallisveroja.
Ensimmäinen, edelleen erottaisin sen mikä on tehokas tapa tuottaa kaukolämpä, siitä kuuluuko kunnan ydintehtäviin markkinaehtoisen sähköntuotannon omistaminen.
Mielestäni ei kuulu, mutta se ei tarkoita etteikä jostain hyvästä syystä kunnalla voisi olla sellaista.
Toinen,
Kunta ei välttämättä ole tehokkain tahoa tekemään asioita tarjoamaan palveluita.
Jos kunta tuottaa tehottomasti jokin palvelun ja perii sen käytöstä hinnan millä palvelu on voitollista.
Niin eikö siinä häviä kuntalaiset? joo kunta saa osinkoa, mutta sen on maksaneet korkeampi hintoina palvelun käyttäjät.
Ja "verona" se kohdistuu erilailla se miten kuntaverotus ja valtionosuudet on säädetty.
Kaukolämpö on hyväesimerkki.
Alueella voi olla toimija jolla olisi halpaa kaukolämpöön sopivaa energiaa.
Kunta "kieltää" sen , toteuttaa oman tuotannon, kaavoituksella, luvituksella torppaa kilpailevia vaihtoehtoja, kunta monopolin turvin voi hinnoitella palvelut "kannattavaksi" ja palvelua tarjoava yhtiö maksaa kunnalle osinkoja. Eihän siinä voita kukaa.
Toinen miksi on hyväesimerkki, jos tukeudutaan sen halvan kaukolämpö energian tuottajan lämpöön, alueella saadaa halpaa kaukolämpöä, sitä käyttäville jää enemmän rahaa, ja verot kohdistuu kuten verojen kuuluu kohdistua. Tämän tyyppisessä toiminnassa on se miina, että vapaassa markkinassa palvelusta veloitetaan se paras hinta, vapaassa markkinassa palvelu voidaan lopettaa.
Eli jälkimmäisessä kunnan ei pidä estää kilpailua, vaan tukea kilpailua päätöksen teollaan, sitten vaikeampia, pitää pyrkiä turvaamaan kriittinen palvelu.
Tällä palstalla kai esimerkkinä voisi pitää jotain kuvitteellista iso konesalia (IT), jonka hukkalämpöä käytettäisiin kaukolämmössä. Se voi olla kilpailukykyinen vs jollain turppeella tuotettu, mutta jonkin konesalin pystyssä pysyminen ja pystyssä pysyessäkään energiansaanti ei ole ikuista. Ja pystyssä pysyessä hintasopparit ei ole ikuisia.
Ei se ole erikoista, kun meille (myös Suomelle) myönnetään lainaa. Lainanantajat tutkivat omaisuutta mikä meillä on olemassa, miettiessään uskaltavatko myöntää lainaa.
-Helpompi miettiä omaa talouttamme. Kun myymme talomme, meillä on vähemmän vakuuksia seuraavaan lainaan ja myynnin jälkeen tuntuu, että rahaa voi tuhlata vaikka parempaan autoon (tässä lue: Metroon) ja ulkomaan matkoihin.
Kuntien ja valtion vakuuteena toimii verotus oikeus.
Riskiä lisää suuri julkisentalouden osuus, julkisen puolen riskienja velan piilottaminen yhtiöihin.
Jos sinulla on ylimääräinen 100 000€ talo, tarvitset lainaa. ja kaksi lainahakenusta, toinen missä vakuutena se talo ja toinen missä vakuutena myynnistä sadut 100 000€ talletus. Pankin robotti sitten arpoo sinulle antaako haluamasi summan lainaa ja sille koron.
Talot harvoin 100% vakuutena kelpaavia
Minusta ydintehtäviä kunnilla on juuri sähkötoimituksesta, vedestä ja viemäriverkosta huolehtiminen, koska kuntalaisia kiinnostaa oikeasti, että ne ovat toimivat.
Kunnille sähköverkkoja on tullut jos alueella ei ole muuten sellaisia syntynyt, eli kunta on vauhdittanut ko palvelun syntymistä.
Sähköverkkojen osalta ei ole mitään syytä miksi ne olisi oltava kunnan.
Vedenjakelua kunta on ottanut hoitaakseen, se on ollut politiikkaa, ja monessa kunnassa ei ole ollut markkinaehtoista, ja ei välttämättä kovin tehokastakaan. Mutta se on ollut kunnalle väline tonttipolitiikassa ja jossain väline tarjoa kuntalaisille puhdasta vettä. Sama jätevesien hoidossa. Verotusta alentavaa ei niinkään. Suomessa on myös yksityistä vedenjakelua, osaa niistä on haluttu kunnallistettavan, lähinnä sen takia että kunta tikisi niitä.
Sijoittajat voivat pahimmillaan antaa niiden rapistua ja kerätä
Sinänsä ajankohtainen kommentti, kunnallinen on se ongelma että kunnalliset vesiyhtiöt on kuivua, eli kuntien pitäisi löytää rahoitus mittavilla kunnossapitotoimille , ja joillain kunnilla myös tarvetta laajentaa tai on ollut tarvetta investoida.