Myynnistä saivat luokkaa 350 milj EUR, ja nyt sen potin arvo on luokkaa 750mil EUR (luvut tarkistamatta)
Myynnin jälkeen oli finassikriisi, mikä tuskin kasvatti pottia.
Listä tuon 750 milj euroa löysit?
Myynnin jälkeen tilanne oli todella surkea sijoituksenkin suhteen
fi.wikipedia.org
-tietoa myynnin sijoutustuotoista
Espoon kaupungin sähköyhtiöstä saama myyntisumma on kutistunut 18 miljoonaa euroa, laskee Helsingin Sanomat.
www.is.fi
-Tuonkaan jutun 5.9.2008 mukaan kauppa ei ollut hyvä
Tässä länsimetron taitaa olla eri juttu ja sen järkevyys eriasia.
-Toki ei ainakaan Metro virallisesti ollut asiayhteydessä
-järkevyydestä tai sen järjettömyydestä tosiaan eivät kaikki espoolaiset olle samaa mieltä.
Timo Soimi aikoinaan sanoi että "päätöksen perusteena oleva kustannusarvio on virheellinen alakanttiin, tais mennä jotain "kerron sen summan teille nyt, jotta että voi myöhemmin sanoa ettei sitä tiedetty" Muistaakseni Soinin reippaasti korkeampi arvio meni vielä alakanttiin.
Pointti oli se että kaupungi ei hassannut rahoja, vaan jatko niiden pitämistä sijoituksina.
Hassasihan se ne "metroon", vaikka teknisesti laittoi sijoitussalkuun. Sen salkun arvo tosiaan mielenkiintoista tietoa.
Sitä sitten pitäisi verrata sijoitussalkun tuottoja ja tämän päivän sijoitussalkun reaalista arvoa (jonka tietää vasta kun myy) vs. voimaloiden, kaukölämpöverkon, sähköverkon yms. + Espoolaisten maksamien (laskuissaan maksamien) sähkö-, kaukolämpö ja siirtoverkon parannustyöt ja yhtiöiden liikevoitot ja mitä Fortum on muilta kuin Espoolaisilta sähköstä saanut.
Erittäin vaativa laskutoimitus vain netistä löytyvien tietojen perusteella.
Myynnin taustalla tuossa ollee Koomuksen ideologia, "kaiken pitää olla yksityisten hallussa"
Harva yrittäjä kuitenkaan myy yrityksensä "kultamunaa".
Valtakunnallisesti on kuntia joiden rahoitustilanne on sellainen että ovat pakkomyyntien äärellä, jotta voivat hoitaa lakisääteiset velvoitteet.
Tässä tulee esiin koko asian ydin. Nyt kun myyvät tuottavan yhtiönsä. Kuntalaiset saavat hetkeksi rahaa.
Mutta ilo on lyhytaikainen, kun se ostaja nostaa hintoja monopolinsa turvin ja kuntalaiset maksavat ne eurot korkojen kera takaisin. Järkevämpi tapa on nostaa niitä maksuja ja karsia kuluja. Kuin myydä kannattavaa kunnalle välttämätöntä
liiketoimintaa. Myynti on Hölmöläisten peiton vetoa.
Sähkön tuottaminen ei ole kunnan ydintoimintaa, se voi kuulua kunnan sijoitusalkkuun hallitusti.
Kyllä se voi olla siinä missä mikä tahansa kannattava toiminta, kuten Hesan esimerkki näyttää.
Kaukolämpö on erijuttu ja jos kunta omistaa kaukolämmönjakelun niin lämmönturvaamiseksi sen voi olla perusteltua omistaa myös lämmön tuotantoa, mikä ei tarkoita että pitää omistaa.
Kun omistat saat ne voitot, jos et maksa muille. Varsinkin kun kyse on momopolista.
Tuotanto voi olla samalla myös sähköntuotantoa, esim Helsingissä hiilivoimalämmön kannalta oleellista.
Aivan kuten Espoossakin on.
En tarkoittanut tuota, vaan sitä että kaukolämpötuotanto ja joskus jakelukin, voi olla yksityistä.
Toki voi, mutta silloin voitot on pois kuntalaisilta.
Todella ikävää ettei omat lainaukset näy, kirjoitin, :"Esim. Helsingissa heidän sähköyhtiönsä tuottaa kunnalle joka vuosi ja osaltaan vähentää kunnallisveron korotuspainetta. "
Perustelusi vähän outo, eikö se ole juuripäinvastoin.
Ajattelet asia liian lyhyellä ajanjaksolla. Kun myyt otat tavallaan velkaa (kun tuhlaat sen tuoton).
Jonkin markkinaehtoisesti toimivan yhtiön omistaminen on kunnan sijoitus, jota pitäisi käsitellä sellaisena.
Ne yhtiöt jotka eivät toimi vapailla markkinoilla ja joiden toiminnalla on merkitystä kunnan ja kuntalaisten kannalta, niin määräysvalta on turvatta, jos toimintaa kuuluu myös mahhdollisuus "verottaa" (vapaasti hinnoitella) , niin pitää huoli hinnoittelusta ja kustannuksista.
Espoo siis menetti määräysvaltansa, minäkin ajattelen sähkölaitosta sijoituksena ja kannattavan sijoituksen myynti
on typerää, varsinkin monopoliyrityksen.
"Liittyyy Keskusteluun Poliitikon piilovaikuttamisesta."
Sellaisen ja vähän kovemmankin toiminnan mielikuvaa vahvasti luotu ja moni postauksilla sitä vahvistaa.
Kuitenkaan mitää oikeita faktoja siitä ei ole esitetty.
Ei ole koska mitään näyttöä ei ainakaan julkisuudessa ole ilmeisesti annettu, ainoastaa syy-yhteys että voidaan pitää mahdollisena piilovaikutusta.
Yhtä hyvin voi esittää että tuttavuus on vaikuttanut luvan saamiseen negatiivisesti.
Tätä en todellakaan ymmärrä, jos ystävävä on saanut rakennusluvan alueelle, jolle keikki halukkaat eivät ole.
Miten ystävyys olisi saatuun lupaan negatiivisesti tarkoittettu. Ellet tarkoita, että lupaa ei olisi tullut myöntää?