Jos vielä syvennytään tähän niin pitää näin yleensä Kokoomusta äänestävänä sanoa että tuo on se kysymys vaalikoneissa joka saa minut ajattelemaan "Pitäisköhän katsoa mitä Vihreillä on tarjottavana?". Koska tuohon ei yleensä löydy hyvää vastausta Kokoomuksen ehdokkailta. Toki siinä on niillä historian painolastia mutta silti.
"Koti, uskonto ja isänmaa" ovat oikeasti surkea arvopohja politiikalle.
Ekana tuosta lentää hiusksista vittuun uskonto. Uskontojen päälle yleensäkään ottaen ei pitäisi käyttää arvopohjana koska niissä yleensä sidotaan arvot johonkin vuosituhansia vanhaa käsitykseen hyvästä ja pahasta. Kristinuskoa ei missään nimessä pitäisi käyttää arvopohjana koska kristinusko on ihan pohjimmaisilta opeiltaan moraaliton (perustelut esim täällä:
Usko (Jeesus Kristus ynnä muut))
Sitten isänmaa. Isänmaa voi olla arvokas mutta se ei itse luo sitä arvoa. Isänmaa on arvokas jos se arvopohja on muuten kunnossa ja sitten isänmaa puolustaa niitä arvoja. Jos nuo arvot muuttuvat niin isänmaa menettää arvonsa.
Taaskin jos isänmaalla viitataan johonkin nationalistiseen idealismiin niin vitut siitä. Nationalismi oli hyödyllinen työkalu hetken aikaa mutta sen hyödyllisyys vähenee jatkuvasti kun kansat oppivat elämään keskenään ja integroituvat toisiinsa yhä enemmän ja enemmän.
Viimeisenä koti. Ja tämä on tavallaan isänmaa pienemmässä skaalassa. Koti on arvokas jos se arvopohja on muuten kunnossa. Omassa lapsuudessa koti oli ehdottomasti arvokas, koti oli turvallinen paikka missä pystyi kasvamaan rakastavien vanhempien ohjaamana. Ei pienintäkään pelkoa mistään fyysisestä tai edes henkisestä väkivallasta. Mutta taaskin muistan että lapsuudenkavereiden joukossa oli pari tapausta joille koti ei todellakaan ollut arvokas. Enemmänkin se oli välinpitämätön tai suorastaan vaarallinen paikka mitä heidän piti välttää. Joten en käyttäisi kotiakaan minään yleisenä arvopohjana.
Sitten jos otetaan Marinin tarjoamat vaihtoehdot:
Vapaus ja tasa-arvo. Sanoisin että nämä ovat ehdottomasti kaksi tärkeintä periaatetta missään modernissa yhteiskunnassa. Mikä näkyy muun muassa siinä että käytännössä kaikki meidän perusoikeudet Suomen kansalaisina voidaan johtaa noista kahdesta asiasta. Jos nämä kaksi asiaa eivät ole politiikon arvolistalla kahden kärjessä niin sitten kyseinen henkilö saisi painua vittuun politiikasta.
Sitten solidaarisuus. Tämä sanana menee kategoriaan että siinä on ehkä poliittista latausta ja siinä näkyy Marinin vasemmistolaisuus. Mutta silti se pohjimmainen ajatus on hyvä, eli pidetään huolta toisista ihmisistä. Se yksi oikeasti hyvä asia mitä kristinusko painottaa, eli lähimmäisenrakkaus.
Jos mun pitäisi antaa yleinen ohjenuora politiikoille niin se olisi aikalailla tuo Marinin vastaus. Varmistakaa että kansalaiset ovat vapaita (ja turvallisuus tiettyyn pisteeseen asti sisältyy vapauteen), varmistakaa että kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja varmistakaa että pidetään huolta niistä jotka eivät itse kykene siihen.