Eduskuntaan tulevan uuden tiedusteluvaliokunnan jäsenten turvallisuusselvitykset ovat Ilta-Sanomien tietojen mukaan ajautumassa vastatuuleen. Osa kansanedustajista ei halua, että Suojelupoliisi selvittäisi heidän mahdollisesti arkaluonteisia taustojaan.
Eduskunta hyväksyi lokakuun alussa, että uudet tiedustelulait voidaan käsitellä kiireellisesti jo näillä valtiopäivillä.
Pakettiin kuuluu myös uuden, yhdentoista jäsenen tiedusteluvaliokunnan perustaminen.
Jos asian käsittely etenee normaalisti, valiokunta kasataan jo tammikuussa. Valiokuntaan on myös halukkuutta, vaikka kausi jää lyhyeksi huhtikuussa pidettävien vaalien takia.
Valiokunnan mystisyys houkuttaa. Samoin se, että valiokunnassa pääsee kuulemaan todella tulenarkoja asioita. Lisäksi moni edustaja taatusti haluaa mainita jo vaaleissa olevansa valiokunnan jäsen. Jotkut kutsuvatkin uutta valiokuntaa jo nyt eduskunnan valiojoukoksi.
Alun perin tarkoitus on ollut, että Suojelupoliisi (Supo) tekee valiokuntaan valittavista kansanedustajista ns. laajan turvallisuusselvityksen. Siinä perattaisiin kansanedustajien tausta ja yhteydet todella laajasti pankkitilejä, terveystietoja, puolisoa ja lapsia myöten.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan useampikin kansanedustaja, joka haluaisi eduskuntaan tulevaan uuteen tiedusteluvaliokuntaan, on nyt kavahtanut ajatusta.
Supon pelko taustalla
Virallisesti edustajat näkevät, ettei Supo voisi ylipäätään tonkia poliittisella mandaatilla toimivien edustajien taustaa.
Toinen epävirallisempi syy on, että tiedusteluvaliokuntaan haluavat kansanedustajat pelkäävät, että heidän taustoistaan paljastuu Supon selvityksessä asioita, jota eivät kestä päivänvaloa.
– Ilmapiiri on sellainen, että laaja turvallisuusselvitys ei käy, IS:lle kerrotaan. Osa on vielä toista mieltä.
Jos valiokunnan jäsenille ei turvallisuusselvitystä tehdä, se johtaa käytännössä siihen, ettei edustajille mahdollisesti sittenkään kaikkia arkaluonteisia tietoja kerrota.
Tilanne on myös ristiriitainen: Sdp edellytti tuekseen perustuslain mukaiselle kiirehtimiselle, että eduskunta saa Supon valvottavakseen. Samalla Supo tekisi selvityksen valvojista. Tosin Supo ei selvityksillään mitään päätä.
Eduskuntaryhmien vastuu lisääntyy
Parhaillaan eduskunnan perustuslakivaliokunta tekee tiedustelulaista lausuntoja puolustus- ja hallintovaliokunnille. Sen jälkeen perustuslakivaliokunta tekee itse mietinnön juuri valvonnasta.
Jos Supo ei pääse tekemään edustajien taustaselvitystä, miten sitten menetellään?
– Silloin eduskuntaryhmien vastuu kasvaa asiassa. Ryhmien on tiedettävä, keitä valiokuntaan esittävät, IS:lle kerrotaan.
Millaisia puolueita meillä on Suomen kannalta tulevaisuudessa, sekin on otettava huomioon. Joku ääriliike voi järjestäytyä.
Käytännössä eduskunnassa tiedetään jo joukko edustajia, joilla valiokuntaan ei omista haluista huolimatta ole asiaa. Nimiä ei lausuta ääneen.
– Joka tapauksessa täytyy olla luottamus siihen, että valiokunta saa tietoa.
Lisäksi viime kädessä eduskunnan suuri sali päättää valiokunnan jäsenistä.
Vaikka valiokuntaan tulee yksitoista jäsentä, se ei tarkoita, että kaikki eduskuntaryhmät saavat sinne edustajansa. Parin hengen ryhmällä ei valiokuntaan ole asiaa – kuten ei toki muihinkaan valiokuntiin.
Asiassa mietitään myös tulevaisuuden Suomea ja sen poliittisia voimia.
– Millaisia puolueita meillä on Suomen kannalta tulevaisuudessa, sekin on otettava huomioon. Joku ääriliike voi järjestäytyä, yksi lähde pohtii IS:lle.
Ministereillekään ei tehdä Supon laajaa turvallisuuselvitystä, mutta heitä sitoo ministerivastuulaki. Samoin ministerit vannovat valan. Kansanedustaja on viime kädessä vastuussa vain äänestäjilleen.
Sen sijaan esimerkiksi oikeuskanslerista Supo tekee laajan selvityksen.