Paitsi että Laura taisi olla tuossa oikeassa?
Faktoja GCM-sopimuksesta
"
Perussuomalaiset kysyivät puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren johdolla eduskunnan kyselytunnilla eilen 8.11.2018 GCM-sopimuksesta, joka kuuluu ulkoministeri Timo Soinin (sin.) vastuualueelle.
Käyn yksitellen läpi viisi seikkaa ministeri Soinin eilisissä puheissa:
1) Soini sivuutti täysin asiassa oleellisimman kysymyksen eli sen, miksei hallitus ole tuomassa GCM-sopimusta eduskunnan täysistuntoon.
Miksei hallitus anna sopimukselle kunnollista eduskuntakäsittelyä?
Olen viime kuussa tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tuodakseen kiireellisesti GCM-sopimukseen liittymisen eduskunnan päätettäväksi. Aloitteeni voi lukea täältä:
TPA 59/2018 vp
2) Näin sanoi Soini: "
Olen iloinen, että nimenomaan perussuomalaiset ottavat tämän asian esille. Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani] Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä."
Soinin lauseet ovat tyypillinen esimerkki populismista, jossa luotetaan oletukseen siitä, että kuulija tuskin tuntee tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja. E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen. Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu "ei aiheuta toimenpiteitä" ei läheskään aina tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty.
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) toikin tämän keskustelussa esiin todetessaan, että "
[hallintovaliokunnassa] yksimielisesti päätimme olla ryhtymättä toimenpiteisiin ja etenkään, arvoisa ministeri, tämmöisiin toimenpiteisiin, että Suomi tämän allekirjoittaisi, ei mielestäni pitäisi ryhtyä."
On syytä huomata, että asia ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, kun usea merkittävä maa on ilmoittanut jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
3) Soinin jatkovastaus kyselytunnilla kuului: "
Tässähän ei ole kysymys sopimuksesta. Tämä on kansainvälisesti neuvoteltu asiakirja."
GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa "compact", joka on suomeksi sopimus. Suomessa on tässä yhteydessä käytetty myös jostain syystä sivistyssanaa "kompakti", joka adjektiivina viittaa tiiviiseen tai yhtenäiseen. Suomenkielisissä uutisissakin on käytetty sopimus-sanaa. Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: "The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated
agreement." Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi.
4) Soini sanoi, että sopimusta ei allekirjoiteta: "
Väitätte, että sitä ollaan allekirjoittamassa jossakin. Ei sitä olla allekirjoittamassa. Se menee normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen."
GCM käsitellään Marokossa joulukuussa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Sen jälkeen asia on vielä päätöslauselmamenettelyssä YK:n yleiskokouksessa, joka on todennäköisesti tammikuussa. Vaikka Marokossa ei erikseen kerätä allekirjoituksia sopimuspaperiin eri maiden valtuuskunnilta, sopimus tulee silti voimaan. Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti.
Presidentti Niinistö on lausunut asiasta: "
[O]dotan mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa."
5) Soini vähätteli asiaa: "
[K]ysymys on ohjenuorasta, neuvotellusta asiakirjasta YK:n piirissä."
Sopimus on Suomea poliittisesti sitova.
Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan.
Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa
?
"
