Toki "maan tapa" siitä että pääministeripuolue on yleensä suurin puolue voi haitata tämän toteuttamista, keskusta+kokoomus+KD eivät yksinkertaisesti kehtaa ajaa tämän "maan tavan" yli ja muodostaa keskenään ja persujen kanssa laillinen enemmistöhallitus.
Todella typerää uutisointia. kolmesta vaihtoehdosta 2 on VÄHEMMISTÖHALLITUKSIA jotka siis ovat käytännössä mahdottomia, jätetty kokonaan pois ne muut mahdolliset vaihtoehdot.
Aika kummallinen viesti, kun samalla kertaa tulkintani mukaan kriittiseen sävyyn käsitellään "maan tapaa", mutta samalla todetaan, että vähemmistöhallitus on mahdottomuus. Joissain maissa vähemistöhallitus on perinne, esimerkiksi Norjassa,, jossa taitaa olla vähemistöhallitus tälläkin hetkellä. Ruotsissa ja Tanskassakin on vähemmistöhallituksia nähty säännöllisesti.
Todellisuudessahan "maan tapa" on (perustus?)laissa säädetty hallituksen muodostamisen toimintajärjestys, jossa vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut ja vähemistöhallitusten mahdottomuus vain vallitseva olotila, eli maan tapa, eikä mikään luonnonlaki.
Keskustelussa monilta myös unohtuu se, että prosenteilla ei eduskunnassa tee juuri mitään, vaan edustajilla. Koska maa on jaettu vaalipiireihin (jonka mielettömyys on oma aiheensa), niin on mahdollista saavuttaa joko suhteettoman paljon paikkoja ääniosuuteen nähden tai "menettää" paikkoja, jotka kokonaisäänimäärän mukaan kuuluisi puolueelle.
Esimerkit 2015 eduskuntavaaleista:
Keskusta 21,10% äänistä, 49 paikkaa. Tuolla ääniosuudella saa laskennallisesti 42 paikkaa
Kristillisdemokraatit 3,54% äänistä, 5 paikkaa. Tuolla ääniosuudella saa laskennallisesti 7 paikkaa
Yleisesti ottaen isommat puolueet saavat "ylimääräisiä" paikkoja suhteessa äänimäärään ja pienemmät puolueet "menettävät" paikkoja. Vaalipiirijaon vuoksi keskusta saa perinteisesti "ylimääräisiä" paikkoja ja varsinkin aiemmin vihreät ottivat törkeästi takkiin paikkoissa, esimerkkinä vuoden 2011 vaalit, jolloin he saivat vain yhden edustajan enemmän kuin RKP huolimatta siitä, että Vihreiden kannatus oli 3 prosenttiyksikköä RKP:n vastaavaa korkeampi