TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
No se taitaa edelleen olla ihan muu kun Suomen yhteiskunta mikä "pakottaa" yhtään ketään. Jokainen yrittäjä esimerkiksi voi halutessaan tehdä hommat kuten sata vuotta sitten, mutta sitten vaan pitää myös laskuttaa siitä osaamisestaan se mitä halutaan maksaa. Eikait porkkanoiden kasvatukseen ja myyntiin ole pakko käyttää tietotekniikkaa tai muuta kuin höyrykoneita, mut sitten se porkkana on vähän kalliimpi. Kukaan ei kuitenkaan pakota mihinkään.
Niin tai tehä jotain turhanpäiväsiä muutoksia ja laskuttaa niiden tuomat ylimääräiset turhat kustannukset asiakkaalta. Vaikka sen kymmenennen epäonnistuneen tietojärjestelmäuudistuksen.
Keskimäärin ihmisten ostovoima nousee. Ja tietenkin se on jo itsessään enemmän vapautta että saa itse päättää palkastaan.
Taloudessa ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista ottaa hyötyjä omiin taskuihin, sillä tällöin alalle on "ilmasta rahaa" tarjolla ja sinne tulee kilpailua jolloin tuotteiden hinnat laskevat. Eli vaikka uskottaisiinki väite että palkat laskisivat, niin ostovoima nousisi, koska tuotteiden hinnat laskisivat myös
Höpsis, kyllä tuloja voi ennustaa ilman sääntelyäkin. Lisäksi on vakuutuksia joita voi ottaa esim työttömyyden varalta.
Paitsi Suomessa, jossa talous ei kasva. Tila voi jatkua vaikka loputtomiin, tai kunnes Euvostoliitto hajoaa.
Pääasiallisia syitä inflaatioon ovat mm. Ukrainan sota ja keskuspankkien aiemmin harjoittama rahapolitiikka. Ei sillä ole paljoakaan tekemistä tämän tai edellistenkään hallitusten toimien kanssa.
Alv:in nosto ei ainakaan auta asiaa.
Joo, mutta sillä keskimääräisellä ei ole mitään merkitystä jos tuloerot kasvavat samalla myös suureksi.
No vaikka ei voi harrastaa asiaa X koska riskit ovat liian suuret ja vakuutus on liian kallis vrt. voi harrastaa koska tietää huonossa tapauksessa pääsevänsä maksuttomaan hoitoon. Ihminen on jälkimäisessä tapauksessa vapaampi eikä markkinoiden vanki. Tähän idikseen hyvinvointivaltio perustuu, markkina toimii ihmisten toimintaa rajoittavana sekä vapauttavana mekanismina ja hyvinvointivaltion perusidea on ollut poistaa markkinamekanismien poistamaan vapautta. Terveydenhuollossa tämä tulee aika hyvin esiin.
Kyllä on käytännössä ja teoriassa. Talous ei toimi kuten kuvittelet. Se, kenellä on markkinavoimaa saa lisättyä sen avulla omaa ylijäämäänsä. Kilpailun tuleminen käytännössä estyy enemmän tai vähemmän sillä, että markkinalta poistuminen sekä sinne tuleminen vaatii transaktiokustannuksen. Tää on itseään vahvistava kierre minkä pystyy käytännössä katkaisemaan vain valtio. Samaten monenmoiset optimoinnit ohjaa esimerkiksi kilpailuviranomaisen ajattelumaailmaa esimerkiksi painotetaanko skaalaetua enemmän kuin monopolivoittojen karsimista.
Paremmin pystyy kun on jotain turvaverkkoja ja irtisanomissuojia. Samaten on mahdollista estää sellaiset taloussyklistä aiheutuvat markkinaepäonnistumiset, että jostain todella syklisestä alasta lähtee kaikki tekijät toiselle alalle ja sitten onkin pulaa tekijöistä kun sykli kääntyy.
Tää kuulostaa täydelliseltä moraalikadon reseptiltä. Saat tehdä vapaasti mitä haluat ja muut maksaa lystin.
Toki voi tehdä kuten edellinen hallitus: tempputyöllistetään kalliilla lainarahalla niin saadaan lisää "työllisiä".
riskejä kannattaa poolata, loppuviimein täällä jokanen joutuu kärsimään omassa kropassaan aiheuttamansa vaivat vaikkei heti kuoliskaan kun jotain tapahtuu.
Tämä ei pidä paikkaansa. Mikä ihme on sellainen markkina johon sijoittamalla saisi hullut tuotot, mutta kukaan ei sijota, koska ei viitsi maksaa alkukustannuksia? Ihmiset ovat ahneita ja jos jossain on ilmasta rahaa tarjolla niin sijoittajia löytyy.
Tässä se suurin syy hyvinvointivaltioon/markkinoiden rajoittamiseen imo ellei haluta pelata upporikasta ja rutiköyhää..
Tämän takia sitä verkostoitumista kaiketi niin esim. opiskeluaikana korostetaan.
Sanoisin että tämä on hyvä ominaisuus. Tarkoittaa että rikkaat eivät käuta varallisuuttaan henkilökohtaiseen kulutukseen vaan sijoittavat sen tuottamaan lisää.
Lisäähän se sitäkin, Suomesta on tulossa hyvää vauhtia rikkaiden lomaparatiisi. Tänne tullaan karkuun lämpötilojen nousua, ihmispaljoutta ja rikollisuutta. Jostain sattuneesta syystä melkein kaikki tosin haluavat Lappiin. Oiskohan siksi että sieltä löytyy suojelualueita kaikista eniten ja on vähiten ihmisiä. Mutta kun ei ole kyse hetitännenyt rahasta niin ei toki kiinnosta.
Tässä on aika iso ajatusvirhe nyt taas. Jos markkinalla on monopolitoimija ja markkinoille tulemiskustannukset on korkeita, ensimmäisen kannattaa se maksaa koska sieltä saa niitä monopolivoittoja. Markkinoille olisi tulossa toinen toimija, jonka pitää maksaa samat markkinoilletulemiskustannukset minkä jälkeen alkaa verissäpäin taistelemaan markkinaosuuksista. Markkinoille tulemisessa ei siis ole järkeä koska sieltä saa huonot tuotot isolla alkukustanuksella.
Talous voi mennä ns. ylisäästämisen tilaan, eli tuostakaan "ominaisuudesta" ei voi ihan yksiselitteisesti sanoa mitään.
suomessa painotetaan monessa asiassa skaalaetua yli oligopolien tuottamien hyvinvointitappioiden. No, samaa on kyllä amerikassa erityisesti suurvaltapoliittisesti kriittisillä aloilla esim. tech sektorilla. Lisäksi sellaista markkinaa missä on vähän toimijoita on helpompi hallita ja valvoa kuin sellaista missä kaikenlaista sankaria säätäisi jotain omiaan.
Ja onko sinulla esimerkkiä yrityksestä joka on tässä onnistunut? Olemaan yksin markkinalla ja tekemään hullua tuottoa.
Mutta onko tämä ääritilanne missään toteutunut? Jopa silloin kun on histroallisesti pilkottu yhtiöitä niin tuotteiden hinnat silti menivät vuosi vuodelta alas päin. Toki sikäli huono esimerkki että tekniikka kehittyi kovaa vauhtia.
Mikä on tämä ylisäästämisen tila? Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen.
Ei mitenkään. Kun vertailalan kulutusta niin verrataan kulutusta. Kulutuksen suhteen ihmiset ovat historiallisen tasavertaisia nykypäivinä, jos verrataan länsimaiden sisällä. Lonkalta sanoisin että 90% kansasta kuluttaa 80% siitä mitä tuotetaan.
Sähköverkot, rautatiet, muu infra.
tuo alkuperäinen väite on juuri sitä mikä ei pidä reaalimaailmassa paikkaansa. Kilpailu ei ole missään mitenkään täydellistä mihin nämä sun juttusi perustat.
haloo nyt. Minkäs takia täällä ylipäätään säästetään ja investoidaan...tai tehään yhtään mitään.
mitä järkeä jättää tollanen fakta pois vertailusta että varallisuus toimii vakuutuksena, mutta jos sitä ei ole joutuu sen ostamaan kaupalliselta. muitakin ongelnia on.
Missään näissä ei vedetä älyttömiä tuottoja ja kilpailua on.
Niin mikä se ongelma oli ylisijoittamisessa?
Jos sen joutuu ostamaan kaupalliselta niin se laskee kulutusta. Eli tämä asia näkyy kun vertaillaan kulutusta.
Nämä on monopolisoitu lakiteitse. Tosin kaippa en sulkenut tätä pois kun pyysin esimerkkiä.
Tuolloinkin tosiaan vuosi vuodelta öljy halpeni ja rautatiet parani. Eli ei tapahtanut se katastrofi, jota pelätään, että monopoli alkaa tekemään paskaa ja nostaa hinnat taivaisiin.
Esim sähköverkkoilla voitontekoa rajoitetaan, koska et pysty lähetee kilpailemaan luonnollista monopolia vastaan. Ei kannata rakentaa viereen toista sähköverkkoa tai motaria.
Itseasiassa hän teki kartelleja joilla rautatiekuljetukset oli muille kalliita, eikä uusia yrittäjiä päässyt markkinoille.
Kilpailevia sähköverkkoja oli nuihin aikoihin. Sanoisin että enemmän voisi miettiä, että onko nämä kilpailevat moottoritiet ja sähköverkot niin tehotonta toimintaa, että päästään halvemmalla kun ne monopolisoidaan valtioille.
Carnegie steel oli jotain 30% markkinasta, US steel j.p. morganin puuhailun jälkeen 70%, amazon 40% amerikan onlinemyynnistä, googlen hakukonekäytön markkinaosuus 90%, androidin 70% maailman älyluurimarkkinasta, standard oil 64% ennen kun pilkottiin, windows 72% markkinaosuus pcstä, toimisto-ohjelmissa google ja microsoft jakaa markkinan 50/50.
Jos nyt lähetään ihan alkuperäisestä väitteestä: " Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen. "
miten edes määrittelet nyt kulutuksen jos vakuutuksen ostaminen ts. ykeityinen kulutus laskee kulutusta...
On väärin ajatella markkinoita jonain luonnontilana mistä eriyttäminen pitää jotenkin erityisen painavasti perustella. Allokointi voitaisiin tehdä vaikka pitkää tikkua vetämällä ja ajatella sitä jonain luonnon tilana mistä poikkeaminen vaatii erityisen rajut perustelut. Tälläiset asettelut on mielivaltaisia.
Puhe ei ollut markkinaosuuksista, vaan siitä voiko nämä yritykset myydä paskaa ylihintaan monopolin turvin. Eivät voi, aloilla on kilpailua. Ja johan se näkee jo ostettaessa hinnat on ihan ok amazonissa, androideissa ja toimisto-ohjelmissa. Tuotteet kehittyvät ja halpenevat kokoajan. Tästä saa kuvan että kun amazonin markkinaosuus nousi niin siirryttiin johonkin dystopiaan ja kellään ei ole enää varaa tilata netistä mitään, todellisuus on täysin päinvastoin!
Valtioilla on valtavasti enemmän valtaa kuin yrityksillä. Apple ei voi esimekiksi päättää että kukaan maassa ei enää saa tehdä ylitöitä. Valtio voi.
Sijoittamisella tarkoitetaan toimintaa jossa uhrataan tämä hetki ja saadan tulevaisuudessa jotain hyötyä. Syömättä jättäminen on huono sijoitus koska tulevaisuudessa kuolee.
Ei tarvitse oppikirjoja tajutakseen että ajattelusi dogmaattisista, eikä perustu todellisuuteen. Mitä negatiivista todella luulet tapahtuvan jos ihmiset alkavat enemmän miettimään miten saada tuottoa tulevaisuudessa kuin miten tuhlata tänä päivänä?
Kulutuksella tarkoitin hyödykkeitä joita ostat yksityiseen käyttöön. Esimerkiksi ruoka, asunto ja asumiseen liittyvät kulut yms.
Puhe on ihan just markkinaosuuksista koska niin määritetään monopoli/oligopolimarkkinoita. Siinä mitä myydään on määrällinen ja laadullinen aspekti. Voi myydä vähemmän tai huonompaa. Jos nyt katsotaan vaikka androidia tai windowssia tai muita, kyllä se aika surkeeta laatua on mitä ulos pusketaan ja on puskettu jo kauan. Amazon on hämärämpi tapaus enkä tiedä kuinka kallis se on myyjälle. Paikallisilla monopoleilla homma on vielä karmeempaa.
Sulla on aika heterodoksisia määritelmiä. Syöminen ei ole sijoitus tai säästämistä vaan kulutusta, ruoka on kulutushyödyke. Ruuantuotantovälineet on sijoitusta tai säästämistä ja niillä tuotetaan kulutushyödykkeitä tai joissian tapauksissa investointihyödykkeitä.
yleensä kovimmat "tietäjät" ei niitä oppikirjoja tarvitsekkaan, ainakaan omasta mielestään. Silti suosittelen tutustumaan aiheeseen ennen kuin kovin ehdottomia mielipiteitä esittää. Negatiivinen asia on lyhyesti se että kansakunta voi kuluttaa vähemmän, mikä vähentää hyvinvointia. Säästäminen ei itsessään luo kansantalouteen mitään muuta kuin tulevaisuuden kulutusta lisää. Balanssi sen suhteen paljonko uhrataan nykyistä kulutusta jotta saadaan tulevaisuudessa lisää on jotain ääripäiden väliltä. Ei kumpikaan ääripää ainakaan pidemmällä välillä. Se, että säästetään hirveesti ja kaikilla säästöillä tehdään vaan investointihyödykkeitä tuottavia investointeja oli se neuvostoliiton malli. Siellä yritettiin minimoida kulutushyödykkeiden ja palveluiden tuotantoa koska ne nähtiin turhana. Lopulta koko systeemi kaatui kun ihmiset halusi kulutushyödykkeitä niinkun lännessä jonkun teräspalkin ja sorvien sijaan. Tämä sama ajattelu on nyt sinulla että tän päivän kuluttaminen on jotain "tuhlausta" ja tulevaisuuden lisätuotot on se mitä pitäisi kovasti painottaa. Eli tuossa nyt yksi asia mitä negatiivista on todella tapahtunut kun ruvetaan vaan maksimoimaan jotain. Ihmiset lähtökohtasesti haluaa kuluttaa eikä säästää ja kulutus on se juttu kaikessa talouden toiminnassa.
tääkin on niin äärimmäinen väite, että se on jo sen vuoksi oletettavasti 99% todennäköisyydellä paikkaansa pitämätön. Esim. mitään yhteisvaikutusta ja takaisinkytkentöjäkö ei voi olla...
Väität että eletään jossain dystopiassa jossa suuryritykset voivat tehdä mitä tahansa. Sokeakin näkee että nyt saa paremman puhelimen samalla rahalla kuin 10v sitten. Miksi näin jos sinun mukaasi android voisi myydä vaikka tiiliskiviä ja ihmisten olisi pakko ostaa? Myöskään tuotot eivät pyöri missään dystopialukemissa.
Suosittelen sinullekkin että tutustuisit aiheeseen etes pintapuoleisesti. Mitä tällaiset kehotukset palvelee? Eikö parempi ole keskittyä ihan niihin omiin argumentteihin?
En sanonut että kulutus on pahasta, sanoin että kulutus ei luo resursseja lisäkulutukseen. Sen sijaan sijoittaminen antaa mahdollisuuden lisätä kulutusta tulevaisuudessa, eikä siinä ole mitään pahaa. Huomaa että tässä puhutaan ihmisten vapaaehotoisesta sijoittamisesta, he voivat kyllä kuluttaa jos haluavat.
Veturina olemisena tarkoitin että kyseessä ei ole merkittävä efekti. Se veturi on tuotannon paraneminen.
Missä näin väitän? Käsittääkseni olen vain sanonut, että vapaata kilpailua ei ole juuri missään, yleisempää nykypäivänä on oligopolistinen kilpailu ja paikalliset tai jonkun toimialan monopolit tms. portinvartijat. Se täydellisen kilpailun markkinalogiikka ei toimi reaalimaailmassa transaktiokustannusten vuoksi.
Palvelee ihan sitä, että sulta tulee kovin ehdottomia mielipiteitä mitkä nyt voi aika suoraan sanoa olevan vääriä. Määritelmätkin on kovin outoja, millä sitten se ehdoton mielipide yritetään saada jotenkin pitämään.
Homma palautuu nyt taas tähän: " Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen. "
ei pidä paikkaansa tämä. Neuvostoliitto oli aivan ääritulevaisuusorientoitunut yhteiskunta missä nykyhetken kulutus oli pakollinen pahe mitä minimoitiin ja kaikki muu säästettiin investoitavaksi tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa taas säästettiin jotta voitiin investoida tulevaisuuteen ja esittää kuinka jonkun raskasteollisen tavaran tuotanto kasvaa 5 vuotis suunnitelmassa kerta toisensa jälkeen. Säästämismekanismeja oli mm. palkkakontrolli, jolla yritystuloja ei tarvinnut maksaa työntekijöille (ja voitiin investoida niillä) ja ruohonjuuritasolla pakkosäästäminen kun kaupoissa ei ollut mitään järkevää ostettavaa, jolloin säästäminen kanavoitui pankkijärjestelmän kautta. Muutenkin tulevaisuudessa tapahtu kaikki hieno ja tässä hetkessä nyt piti vaan kaivaa hiiltä 12 tuntia päivässä jotta päästään paratiisiin.
On kanssa sellanen muna vai kana kysymys etten kovin ehdottomia mielipiteitä lähtisi asiasta esittämään. Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoisin ettei ehkä mitään yksittäistä "veturia" ole, ja koko homma on aika paikka ja suhdannesyklisidonnaista. Esimerkiksi kotimaisen kysynnän ylläpitäminen voi johtaa investointeihin johonkin tietylle sektorille, mikä taas johtaa tuottavuuden paranemiseen vs. jos kotimainen kysyntä olisi vaikka lamassa päästetty romahtamaan ja kaikki menetti rahansa eikä kukaan uskalla tehdä mitään.
Keskustelu näistä lähti liikkeelle siitä, että väitit että pienentyneet palkat eivät siirry hintoihin. Tämä vaatisi melkoista dystopiaa ja tällaisessa ei olla. Jos mitkä tahansa kulut pienenee, energiasta palkkoihin niin tuotteiden hinnat yleisesti laskee lähes joka sektorilla.
Sinun mielipiteet ovat aivan yhtä ehdottomia ja täysin vääriä.
Ehkä valtio ajatteli noin, mutta kansalaiset eivät sijoittaneet tai ajatelleet tulevaisuutta.
Niin kauan kun ihmisiä on, niin on aina kysyntää jollekkin. Ja jos nousutaktiikka lamasta olisi että saadaan vaan joillain taikakeinoilla ihmisiä haluamaan enemmän asioita, niin se on kyllä resinalla junan vetoa. Mutta jos me saadaan ihmiset ahkeroimaan tulevaisuuden eteen niin se on oikea veturi.
www.talouselama.fi
Avaa näitä vähän lisää kuten säännöt vaativat.Tämä vertailu paljastaa synkän totuuden: Näin pahasti Suomen talous kyntää
”Koko Eurooppa on jäänyt elintasossa Yhdysvalloista jälkeen”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen.
Kiinnostavaa asiassa on tuleeko Euroopasta uinuva maanosa esimerkiksi seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Kiina ja Intia ovat puskeneet ohi, mutta eivät vielä per lärvi elintasossa. Voi olla kohtuu lähellä, että käy niin. Suuri väestömäärä on nykyajassa suuri plussa talouskasvuun. Samoin ideologiat tukee noissa kasvua paremmin.
Minä en tuota pidä kuin äärimuodossaan dystopiana. Neuvotteluvoima määrää paljonko jakautuu ylijäämästä pääomalle ja paljonko työlle eli palkkoihin. Ei näiden oleminen yks yhteen ole mikään automaatio ja siihen vaikuttaa politiikkaregiimi älyttömästi. Juuri niillä vapailla markkinoilla ilman järjestäytymistä näkisin että pääoman neuvotteluvoima korostuu ja korkeasti järjestäytyneillä markkinoilla työvoiman. Samaten en hirveämmin usko, että montaa sellaista markkinaa on missä olisi jonkinlainen täydellinen nollaylivoittoinen kilpailu.
Tuo on jo toinen keskustelu mitkä motiivit milloinkin valtaapitävillä missäkin on, mutta järjestelmänä neukkula oli hyvin (liiaksi) tulevaisuusorientoitunut ja lopulta kaatui osittain siihen. Melkolailla saman tapaista on koko itäblokki ollut, ääriesimerkkinä joku romania. Länsimainen järjestelmä painottaa myös tätä päivää enemmän. En oikein ymmärrä mistä tämä "kansa ei (neuvostoliitossa) ajattele tulevaisuutta"- väite tulee, varmaan ihan yhtä paljon miettivät mitä täälläkin eri järjestelmässä kun se tulevaisuuden mietintä yksilötasolla lähtee yleisesti aika arkielämälle keskeisistä lähtökohdista. Ihmiset menettivät säästönsä kun järjestelmä kaatui.
Nousutaktiikkana enemmänkin pitää ihmisten työpaikat ja siten ostovoima. Ei tietysti toimi kuin lyhyen välin suhdannetasauksessa. Työttömyys se suurin tragedia on yleensä yhteiskunnalle, ja siinä kohtaa moni tippuu siihen että halu loppuu aivan kaikkeen ja sen jälkeen ne onkin vain taakkana.
yle.fi
Tämänkin propagandapläjäyksen anteeksi, faktajutun teille tarjosi apteekkariliiton objektiivinen puheenjohtaja jolla ei ole mitään omaa lehmää ojassa. Ei mitään.Vermon ravirataan ja Turun junaan onneksi rahaa on.
Apteekkariliitto: Yli 40 prosenttia apteekeista vaarassa ajautua konkurssiin
Apteekkariliitto: Yli 40 prosenttia apteekeista vaarassa ajautua konkurssiin
Vermon raviradan "tuet" eivät oikeasti ole tukia, vaan Valtion kassan kautta kierrettyä rahaa. Vermo saa "tukea" sillä perusteella, että aikaisemmin suoraan hevosurheilun peleistä saadut rahat alalle tulouttanut FinToto siirrettiin Veikkauksen alle, jolloinka nämä rahat alkoivat muun Veikkaus-rahan kanssa kulkea Valtion kassan kautta. Nämä rahat on siis osa ravipelien tuotoista, eli alan itse tuottamaa rahaa.
Tää on tätä, kaikukammioissa on nyt toitotettu että hevosurheilun takia ei riitä rahaa vanhuksien hoitoon ja thats it. Se että joku asiaa yrittää korjata faktoilla ei paljoa enää auta.
Näistä tuista ja niiden todellisista vaikutuksista onkin nyt jatkossa todella helppo sanoa, kun huhtikuun alussa hallitus myös lakkautti yritystykien tutkimusjaoksen. Pois silmistä, pois mielestä.
Ihan hyvä että lakkauttivat yhden suojatyöpaikan lisää, yritystukia selvittää jo valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Ei varmaan tarvita kolmatta instanssia laskemaan 1+1=ne ovat tehottomia.
Joo, kuolevat varmaan nälkään, kun 95% apteekkareista ansaitsee enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, kokonaistienestit satoja tuhansia.
Apteekki on lakisääteisesti aina toiminimi, eli kaikka apteekin tulot näkyvät apteekkarin henkilökohtaisena tulona.
www.mtvuutiset.fi
