Missään näissä ei vedetä älyttömiä tuottoja ja kilpailua on.
Carnegie steel oli jotain 30% markkinasta, US steel j.p. morganin puuhailun jälkeen 70%, amazon 40% amerikan onlinemyynnistä, googlen hakukonekäytön markkinaosuus 90%, androidin 70% maailman älyluurimarkkinasta, standard oil 64% ennen kun pilkottiin, windows 72% markkinaosuus pcstä, toimisto-ohjelmissa google ja microsoft jakaa markkinan 50/50.
Et hirveemmin ei ole mitään kilpailua näissä esimerkeissä. Kannattaa tässä markkinaihannoinnissa muistaa se, että standard oil pilkottiin ennen 30- luvun lamaa, ja jopa siinä hyvinkin laissez faire orientoituneessa amerikassa 64% koettiin ongelmallisena vallan keskittymänä. Kun tuon amerikan idean taustalla oli hajauttaa valtaa eikä kasata sitä. Ihmiset oli lähtenyt eurooppasta pakoon vallan kasaumia ja muuta vastaavaa. Nykysten pro-markkina ihmisten mielestä lähinnä kaikki valta tulee kasata kunhan se tapahtuu markkinaehtoisesti.
Niin mikä se ongelma oli ylisijoittamisessa?
Jos nyt lähetään ihan alkuperäisestä väitteestä: " Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen. "
Tähän voisi vastata että jos kansakunta säästää 100% tuloistaan ja kuolee nälkään parin viikon sisällä, niin meneekö taloudella sillon paremmin? Tää asia on selvä, ei mene. väitteesi siis on jälleen ihan soopaa
Oletetaan että olet asettanu nyt taas jotain outoja raameja mitä et kerro (vaikka "aina" viittaa siihen että ruokaostosten sijaan kannattaisi säästää...), niin kaikki kasvumallit lähtee kulutuksesta ja politiikka toimet. Mikään ei lähde mistään säästämisen maksimoinnista vaan kuluttamisen maksimoinnista. Jos kansakunta alisäästää, kulutuksen nykyarvo ei maksimoidu ja kansakunta ei voi maksimoida kulutustaan. Jos kansakunta ylisäästää, tapahtuu ihan sama. Tämä on sellanen aika yleinen ajatus.
Jos hommaan lisätään vielä keynesiläisiä kerroinvaikutuksia syklien tasapainottamisesta, saadaan hommasta enemmän kiistanalaista. Mutta niitä e tarvitse lisätä koska väitteesi on jo ihan perustavalla tasolla pielessä. suosittelen jonkun perus oppikirjan lukemista.
Jos sen joutuu ostamaan kaupalliselta niin se laskee kulutusta. Eli tämä asia näkyy kun vertaillaan kulutusta.
miten edes määrittelet nyt kulutuksen jos vakuutuksen ostaminen ts. ykeityinen kulutus laskee kulutusta...
Mennääs vähän syvemmälle...maailmassa on aika paljon sen luontoista kulutusta mikä on veroluontoista. Kukaan ei halua maksaa jostain mutta on vähän pakko. Vakuutukset on tuota veroluonteista kulutusta mikä on poissa siitä kulutuksesta minkä voisi käyttää johonkin itselle mukavaan.
Rikkaan ei tarvitse ostaa pakollista vakuutuspalvelua yksityiseltä ja siten karsia tätä, kun se saa sen vakuutuspalvelun varallisuudestaan. Tämä jo asettaa kyseenalaiseksi sen, että onko mitään järkeä käyttää pelkkää kulutusta jonain hyvinvoinnin vertailuindeksinä. Edelleen niitä voi käyttää poliittisiin tarkoitusperiin, mihin vasemmistokin käyttää vaikka gini indeksiä aika törkeesti.
Varallisuus tarjoaa myös monenmuunlaisia palveluita, mitkä omalla tavallaan on myös vakuutuspalveluita. Jos töissä ei kiinnosta olla, siellä ei ole pakko olla kun voi sanoa että näkemiin ja elellä omaisuudellaan vaikkei olisi toista työpaikkaa näköpiirissä. Samaa ei voi tehdä varattomana käytännössä mitenkään samoilla vapauksilla. Eli tälläistä vakuutusta ei kukaan edes suostu myöntämään.
Kilpailevia sähköverkkoja oli nuihin aikoihin. Sanoisin että enemmän voisi miettiä, että onko nämä kilpailevat moottoritiet ja sähköverkot niin tehotonta toimintaa, että päästään halvemmalla kun ne monopolisoidaan valtioille.
On väärin ajatella markkinoita jonain luonnontilana mistä eriyttäminen pitää jotenkin erityisen painavasti perustella. Allokointi voitaisiin tehdä vaikka pitkää tikkua vetämällä ja ajatella sitä jonain luonnon tilana mistä poikkeaminen vaatii erityisen rajut perustelut. Tälläiset asettelut on mielivaltaisia.
Samoin noissa tulee myös laajemmat tarpeet esiin. Tuota asiaa voidaan lähestyä vaikka sosiaalipoliittisista lähtökohdista tarpeisiin perustuen tai vaikka laajempien talousvaikutusten kannalta. Nämä molemmat tarkastelut jää siinä tarkastelussa pois jos vain maksimoidaan jotain voittoa.
Mun mielestäni kannattaa enemminkin tarkastella asiaa aika monesta suunnasta ja sen jälkeen miettiä sitä allokointimekanismia. Isoon osaan markkinat on hyvä mekanismi muttei todellakaan kaikkeen. Samalla ehkä myös pitäisi tehdä klassisen liberalismin mukaisia linjavetoja siten että markkinatoimijat on markkinatoimijoita ja valtio on valtio, eikä valtion virastot yritä esittää jotain tulosta tekevää firmaa, esim. joku postin pomot boastailee jollain kuinka kovasti tulee fyrkkaa toiminnasta, harmi vaan että itse perus palvelu jää toteutumatta liiankin usein.