• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Minä en tuota pidä kuin äärimuodossaan dystopiana. Neuvotteluvoima määrää paljonko jakautuu ylijäämästä pääomalle ja paljonko työlle eli palkkoihin. Ei näiden oleminen yks yhteen ole mikään automaatio ja siihen vaikuttaa politiikkaregiimi älyttömästi. Juuri niillä vapailla markkinoilla ilman järjestäytymistä näkisin että pääoman neuvotteluvoima korostuu ja korkeasti järjestäytyneillä markkinoilla työvoiman. Samaten en hirveämmin usko, että montaa sellaista markkinaa on missä olisi jonkinlainen täydellinen nollaylivoittoinen kilpailu.
Kun puhutaan pienentyneiden tuotantokustannusten siirtymisestä hintoihin, niin yritykset eivät suinkaan kilpaile tai neuvottele työntekijöiden kanssa, vaan kilpailevat toisten yritysten kanssa, millään työntekijöiden neuvotteluvoimilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Kun joku yritys laskee hintojaan ja kerää kaikki asiakkaat niin muut seuraavat perässä, tai sitten alalla tulee lisää uusia yrityksiä koska siellä on hurjat tuotot.
 
Kun puhutaan pienentyneiden tuotantokustannusten siirtymisestä hintoihin, niin yritykset eivät suinkaan kilpaile tai neuvottele työntekijöiden kanssa, vaan kilpailevat toisten yritysten kanssa, millään työntekijöiden neuvotteluvoimilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Kun joku yritys laskee hintojaan ja kerää kaikki asiakkaat niin muut seuraavat perässä, tai sitten alalla tulee lisää uusia yrityksiä koska siellä on hurjat tuotot.
Yritys tekee tietyn toimintaylijäämän mistä sitten jaetaan pääoman ja työvoiman kesken se ylijäämä ja tämän jaon määrittää eri osapuolten neuvotteluvoima. Työkustannukset on likimain vakiot per työntekijä toimialoittain eli kyseessä ei ole yrityskohtainen muuttuja. Jos työntekijät saa neuvoteltua itselleen tuottavuuskasvua suuremman palkankorotuksen, se on pääoman osuudesta pois. Eli joko vähennetään investointeja tai pienennetään ulos jaettavia pääomatuloja.

Taas sen ylijäämän koon määrittää muut asiat esim. markkinavoima, toiminnan tehokkuus, suhdanne ja tälläset.

Kun joku yritys laskee hintojaan ja kerää kaikki asiakkaat niin muut seuraavat perässä, tai sitten alalla tulee lisää uusia yrityksiä koska siellä on hurjat tuotot.
Tämä taas vaatii transaktiokustannusten olemattomuuden, mikä ei ole realistista.
 
Viimeksi muokattu:
Yritys tekee tietyn toimintaylijäämän mistä sitten jaetaan pääoman ja työvoiman kesken se ylijäämä ja tämän jaon määrittää eri osapuolten neuvotteluvoima. Työkustannukset on likimain vakiot per työntekijä toimialoittain eli kyseessä ei ole yrityskohtainen muuttuja. Jos työntekijät saa neuvoteltua itselleen tuottavuuskasvua suuremman palkankorotuksen, se on pääoman osuudesta pois. Eli joko vähennetään investointeja tai pienennetään ulos jaettavia pääomatuloja.

Taas sen ylijäämän koon määrittää muut asiat esim. markkinavoima, toiminnan tehokkuus, suhdanne ja tälläset.
Miksi puhut tällaisista kun väite oli että laskeneet palkkakustannukset eivät laske hintoja (lmesesti koska Suomessa joka yritys on monopoli?) Ei nämä työntekijöiden ja työnantajien neuvottelut liity asiaan millään lailla, nämä neuvottelut on jo käyty siinä vaiheessa kun palkat on laskeneet.
Tämä taas vaatii transaktiokustannusten olemattomuuden, mikä ei ole realistista.
Ei niiden tarvi olla olemattomia, kunhan ne ei ole äärettömän suuria, tai sitten kilpailijan joka laskee hintoja. Ja jos alalle tulo vaatii äärettömät kustannukset, niin ei siinä loppupeleissä ole mitään epäreilua että tuottoa sitten tulee paljon, pitäähän ne kustannukset kattaa.
 
Miksi puhut tällaisista kun väite oli että laskeneet palkkakustannukset eivät laske hintoja (lmesesti koska Suomessa joka yritys on monopoli?) Ei nämä työntekijöiden ja työnantajien neuvottelut liity asiaan millään lailla, nämä neuvottelut on jo käyty siinä vaiheessa kun palkat on laskeneet.
No tuo väite on väärä koska noin suoraviivaista yhteyttä ei ole hintoihin paitsi jossain teoreettisessa ääritapauksessa. Edelleen se todellisuus on jotain siltä väliltä paljonko hinnat laskee ja paljonko vaan menee katteisiin. Suomen kaltanen monella merkittävällä toimialalla hyvinkin keskittynyt markkina on mun mielestäni lähempänä tuota oligopolitapausta kuin täydellisen kilpailun tapausta.

Ei niiden tarvi olla olemattomia, kunhan ne ei ole äärettömän suuria, tai sitten kilpailijan joka laskee hintoja. Ja jos alalle tulo vaatii äärettömät kustannukset, niin ei siinä loppupeleissä ole mitään epäreilua että tuottoa sitten tulee paljon, pitäähän ne kustannukset kattaa.
Pitää, mutta jonkunlaisen säätelyviranomaisen tuollaiset alat vaativat jotta ei synny mitään valtavia tehokkuustappioita. Lisäksi päätöksenteon pitäisi lähtökohtaisesti olla markkinalle tulemista kannustavaa eikä vastustavaa, kuten vaikka suomessa paikallistasolla Lidlin kanssa on ollut monasti. Rakennuslupia ei myönnetä kun paikalliset S ja K kauppiaat on kahvitellu kunnan päättäjien kanssa. ei mitään järkeä.
 
Vatt on todennut ettei noiden tukien tarpeellisuutta ole luotettavaa tietoa ja on ehdottanut satunnaisia testejä niiden suhteen. Ei ole pahemmin kuulunut.

Etla ja yritystuet on sellainen pukki kaalimaanvartijana kombo, että alta pois.

Mutta hyvä, että saatiin se puolueeton tutkija pois vähin äänin, kun asiasta ollut julkisuudessakin nyt reilusti keskustelua.

Tämähän on vähän samaa kokoomuslaista talousosaamista, kuin missä esimerkiksi leikataan miljoonia verohallinnon harmaan talouden ehkäisystä, mikä oli kenties tämän hallituksen idioottimaisin leikkauskohde.
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin öyhöttää. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja taloustieteen keskuksen kanssa selvittää tällä hetkellä muun muassa yritystukien vaikutuksia viennin kilpailukykyyn.

Yksinkertaisesti me nyt ei tarvita kymmentä instanssia analysoimaan yritystukia, mutta mikään ei näytä olevan hyvin, valitetaan yliturvonneesta julkisesta sektorista, kaiken maailman pitsinnypläyskursseista ja sitten kun näitä karsitaan, itketään lakkauttamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin öyhöttää. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja taloustieteen keskuksen kanssa selvittää tällä hetkellä muun muassa yritystukien vaikutuksia viennin kilpailukykyyn.
Helppo aina huudella öyhötystä ja heti perään höpötellä kymmenestä päällekkäisestä instanssista ja pitsinnypläyksestä.

Olisiko sulla joka lähde laittaa näiden sun omien väitteiden tueksi?


”Tämän verotuen poistamisen ei havaittu vähentävän investointeja tukeen oikeutettujen yritysten keskuudessa”, kertoo vaikuttavuusanalyysin toteuttanutta tutkijaryhmää vetänyt VATT:in johtava tutkija Elias Einiö.

”Verotukien kokonaisuus pitäisi selvittää. Olisi luotava luokittelu ja kriteeristö, jolla niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Kaikilta osin ei esimerkiksi tiedetä, mikä kunkin tuen ensisijainen tavoite on. Yritysverotukia maksetaan vuosittain useita miljardeja euroja eli kysymys on erittäin merkittävä myös julkisen talouden kannalta”, tiivistää Seppo Kari.

Minun korvaan tuo ei nyt kyllä kuullosta siltä, että yritystukien tutkimusjaoston lakkautus olisi kaikista paras leikkauskohde ollut tällä hetkellä.
 
Helppo aina huudella öyhötystä ja heti perään höpötellä kymmenestä päällekkäisestä instanssista ja pitsinnypläyksestä.

Olisiko sulla joka lähde laittaa näiden sun omien väitteiden tueksi?


”Tämän verotuen poistamisen ei havaittu vähentävän investointeja tukeen oikeutettujen yritysten keskuudessa”, kertoo vaikuttavuusanalyysin toteuttanutta tutkijaryhmää vetänyt VATT:in johtava tutkija Elias Einiö.

”Verotukien kokonaisuus pitäisi selvittää. Olisi luotava luokittelu ja kriteeristö, jolla niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Kaikilta osin ei esimerkiksi tiedetä, mikä kunkin tuen ensisijainen tavoite on. Yritysverotukia maksetaan vuosittain useita miljardeja euroja eli kysymys on erittäin merkittävä myös julkisen talouden kannalta”, tiivistää Seppo Kari.

Minun korvaan tuo ei nyt kyllä kuullosta siltä, että yritystukien tutkimusjaoston lakkautus olisi kaikista paras leikkauskohde ollut tällä hetkellä.
No eihän tuo sun paasaaminen ole muuta kuin tiedottumuutta. Valitetaan asioista ottamatta niistä selvää, kun ei ole kissankokoisilla kirjaimilla iltapäivälehtien etusivulla.

Samaiselta stt:n sivuilta olisi löytynyt vastaus myös kysymykseesi.

Datahuone vakinaistetaan – rahoitus lisättiin valtiontalouden kehyksiin | Datahuone

"Datahuone selvittää tällä hetkellä muun muassa opintotukien tulorajojen vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä yritystukien vaikutuksia viennin kilpailukykyyn työ- ja elinkeinoministeriölle. Datahuone auttaa myös ympäristöministeriötä suunnittelemaan, millä tavalla uudesta EU:n ilmastotoimien sosiaalirahastosta maksettavat tuet kannattaisi kohdistaa."

Selvä enemmistö ekonomeista leikkaisi yritystuista ja pitävät niitä tehottomina tai jopa haitallisina. Jos nyt vain odotettaisiin, että valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja Aalto sekä Helsingin yliopiston kanssa saavat analyysia ulos. Ei näitä nyt viikon välein julkaista, vaan ovat aikaa vievä prosessi, edellisen analyysin yritystuista julkaisi lakkautettu tutkimusjaosto viime kesänä.

Edelleen tuskin tarvitaan useampaa instanssia analysoimaan samoja asioita.

edit: vielä kun ihmiset jaksaisivat lukea edes ne uutisoidut artikkelit alusta loppuun tai mitä sinne hallitusohjelmaan on kirjattu, niin tämäkin olisi ollut selvää, että yritystukien seuranta ei tyssää jatkossa, sitä alkaa toteuttamaan datahuone yhteistyössä edellä mainittujen instanssien kanssa, datahuone on riippumaton elin.
 
Viimeksi muokattu:
Selvä enemmistö ekonomeista leikkaisi yritystuista ja pitävät niitä tehottomina tai jopa haitallisina. Jos nyt vain odotettaisiin, että valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja Aalto sekä Helsingin yliopiston kanssa saavat analyysia ulos. Ei näitä nyt viikon välein julkaista, vaan ovat aikaa vievä prosessi, edellisen analyysin yritystuista julkaisi lakkautettu tutkimusjaosto viime kesänä.
mikä vika niissä edellisissä analyyseissä sitten oli tai yleisemmin kv kirjallisuudessa?
 
mikä vika niissä edellisissä analyyseissä sitten oli tai yleisemmin kv kirjallisuudessa?
Olenko minä sanonut, että niissä olisi jotain vikaa? Pointti oli, että meillä on alle vuosi sitten tehty analyysi ja yleensä näitä asioita arvioidessa käytetään kaikkia saatavilla olevaa tietoa hyväksi. Ei tämä ole niin vaikeaa ymmärtää.
 
En nyt kyllä ihan saa kiinni tästä logiikasta, missä yritystukien tutkimusjaoston lakkautusta kohti asenne on: "Ihan hyvä että lakkauttivat yhden suojatyöpaikan lisää"

Vastaavasti sitten useampaa eri asiaa tutkiva julkisrahoilla kustannettu datakeskus sitten on ilmeisesti vastaus kaikkeen, koska siihen on hallitus laittanut miljoonia pariksi vuodeksi.

Varsinkin, kun hesarin mukaan tuon jaoston vuosikulut olivat 140 000 euroa on minusta outoa nähdä tätä lakkautusta säästönä.

Minusta tuo on edelleen ihan yhtä päätön ideologinen lakkautus, kun leikkaukset verohallinnon harmaan talouden ehkäisyyn. Voidaan olla asiasta sitten vaikka eri mieltä.
 
"Yritystukien tutkimusjaosto". :rofl: Se on kyllä hauskaa miten aina kommunisteilla joka asiaan tarvitaan oma komissio ja lauma tirehtöörejä. Saisiko vielä koppalakit, patsaat ja kunniamerkit? Ei mikään ihme että kaikki rahat tässä maassa menee veroihin ja vastineeksi saa entistä paskemman koulun ja terveydenhuollon.

Yritystuet on kiistattomasti vapaamarkkinan vastaisia ja niihin kuluu verovaroja joten jo siltä pohjalta ne joutaa karsittavaksi. Jos taas joillain kriittisillä aloilla koetaan välttämättömäksi tukea jotain alaa tai yritystä jostain erityisestä syystä niin tuista ja niiden vaikutuksista voi keskitetysti hankkia tutkimusta vaikka esim. VTT:ltä tai yksittäisten akateemisen maailman edustajien kuulemisten kautta. Tämä on tällaista suomalaista "majoring in minors" ajattelua että jokaiseen vitun pieneen marginaalimuutoksen on saatava ihan 100.0% tarkka akateeminen pohja ja tukimus vuosien paperin pyörittelyn kautta sen sijaan että vain tehtäisiin muutokset ja sitten jos 100.0% onnistumisen sijaan se onkin vain 98.7% onnistuminen niin voidaan vaikka itkeä itsemme uneen ja sen jälkeen siirtyä eteenpäin.
 
En nyt kyllä ihan saa kiinni tästä logiikasta, missä yritystukien tutkimusjaoston lakkautusta kohti asenne on: "Ihan hyvä että lakkauttivat yhden suojatyöpaikan lisää"

Vastaavasti sitten useampaa eri asiaa tutkiva julkisrahoilla kustannettu datakeskus sitten on ilmeisesti vastaus kaikkeen, koska siihen on hallitus laittanut miljoonia pariksi vuodeksi.

Varsinkin, kun hesarin mukaan tuon jaoston vuosikulut olivat 140 000 euroa on minusta outoa nähdä tätä lakkautusta säästönä.

Minusta tuo on edelleen ihan yhtä päätön ideologinen lakkautus, kun leikkaukset verohallinnon harmaan talouden ehkäisyyn. Voidaan olla asiasta sitten vaikka eri mieltä.
Sä voit kysyä edelliseltä hallitukselta, miksi tuollainen tutkimusjaosto perustettiin, kerta tämä datahuone oli jo silloin olemassa, nyt nykyinen hallitus päätti lakkauttaa näistä toisen ja lähteä sai tutkimusjaosto ja vatt+datahuone jatkaa siitä. Koska mielestäsi kyseessä on ideologinen päätös, niin miksi ne ei samalla lopettaneet tuota datahuonetta? Tämä pilotti/prosessi käynnistyi 2020 jälkeen (koronapandemian vuoksi) ja sai silloinkin valtiolta tukea toimintaansa, voit almanakasta tai wikipediasta katsoa, mikä koalitio silloin johti maata. Öyh öyh jatka vain samaan malliin.

kun leikkaukset verohallinnon harmaan talouden ehkäisyyn.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma on käynnistynyt, hallitus ohjasi siihen viime syksynä budjettiriihessä 2m€, koska edellisen hallituksen väliaikainen rahoitus 1,9m€ päättyi. Joten en tiedä tarkalleen mistä puhut.
 
Viimeksi muokattu:
Öyh öyh jatka vain samaan malliin.

En ymmärrä miten hankalaa on nähdä päällekäisten toimien turhuus ja sitten jos toinen kahdesta karsitaan pois, niin alkaa ulina "leikataan". Ei sitä turhaan sanota että taloudenpito ei ole vassareiden syvintä osaamisaluetta...

Se oli alusta lähtien tyhmä idea ja kritiikki kuuluisi pikemminkin alkupäähän, kuin niille jotka karsii turhat rönsyt pois.
 
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma on käynnistynyt, hallitus ohjasi siihen viime syksynä budjettiriihessä 2m€, koska edellisen hallituksen väliaikainen rahoitus 1,9m€ päättyi. Joten en tiedä tarkalleen mistä puhut.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä harmaan talouden torjunnasta vietiin yli 3 miljoonaa euroa rahoitusta. Valtaosa leikattiin verottajalta.

Ilmeisesti kun tuosta nousi lievä paskamyrsky mediassa niin sitten oli pakko laittaa 2miljoonaa takaisin.

Mutta se ei persujen mielestä ilmeisesti sitten ole leikkaamista, kun otetaan 3miljoonaa pois ja laitetaan 2 tilalle?

Toi budjetoitu raha tuli vielä moninkertaisesti takaisin, joten oli kyllä kenties tämän hallituksen idioottimaisimpia päätöksiä vaikka miten koittaisit sitä kiertää.

Lähde¹: VM:n esitys: Hallitus leikkaamassa miljoonia harmaan talouden torjunnasta.
 
Apteekki on lakisääteisesti aina toiminimi, eli kaikka apteekin tulot näkyvät apteekkarin henkilökohtaisena tulona.

Iso osa apteekkien myynnistä on oheismyyntiä mikä tehdään Oy kautta. Kannattaa kattoa mitä siinä kuitissa lukee. Meidän 10000 ihmisen kylässä apteekkari ajaa melkein 200K€ GLS Mersua.
 
Viimeksi muokattu:
Olenko minä sanonut, että niissä olisi jotain vikaa? Pointti oli, että meillä on alle vuosi sitten tehty analyysi ja yleensä näitä asioita arvioidessa käytetään kaikkia saatavilla olevaa tietoa hyväksi. Ei tämä ole niin vaikeaa ymmärtää.
Annat niin ymmärtää. Yritystuet kun on ollut aika kuuma puheenaihe ainakin 15 vuotta, joten noita ministeriöiden selvityksiä on jo aika pitkältä ajalta kun yritystukijärjestelmä ei ole suuremmin muuttunut. Ihan samoin on akateemisia julkaisuja ja muiden tutkimuslaitosten kirjallisuutta aiheesta pilvin pimein, joten en pääse juurikaan kiinni siihen miksi nyt pitäisi odottaa jotain tutkimuslappusta, missä oletetusti on aivan kaikki samat asiat mitä kaikissa edellisissäkin.
 
"Yritystukien tutkimusjaosto". :rofl: Se on kyllä hauskaa miten aina kommunisteilla joka asiaan tarvitaan oma komissio ja lauma tirehtöörejä. Saisiko vielä koppalakit, patsaat ja kunniamerkit? Ei mikään ihme että kaikki rahat tässä maassa menee veroihin ja vastineeksi saa entistä paskemman koulun ja terveydenhuollon.

Yritystuet on kiistattomasti vapaamarkkinan vastaisia ja niihin kuluu verovaroja joten jo siltä pohjalta ne joutaa karsittavaksi. Jos taas joillain kriittisillä aloilla koetaan välttämättömäksi tukea jotain alaa tai yritystä jostain erityisestä syystä niin tuista ja niiden vaikutuksista voi keskitetysti hankkia tutkimusta vaikka esim. VTT:ltä tai yksittäisten akateemisen maailman edustajien kuulemisten kautta. Tämä on tällaista suomalaista "majoring in minors" ajattelua että jokaiseen vitun pieneen marginaalimuutoksen on saatava ihan 100.0% tarkka akateeminen pohja ja tukimus vuosien paperin pyörittelyn kautta sen sijaan että vain tehtäisiin muutokset ja sitten jos 100.0% onnistumisen sijaan se onkin vain 98.7% onnistuminen niin voidaan vaikka itkeä itsemme uneen ja sen jälkeen siirtyä eteenpäin.
suomalainen tapa estää norsujen pyörimisen posliinikaupassa niin hyvässä kuin pahassa. Mun mielestäni suurempi ongelma on se, että Suomessa tehdään jotain olematonta säätöä kaikkeen "nostetaampa lapsilisää 2 euroa kuussa", sen jälkeen aletaan analysoimaan tilannetta ja aina lopputulos on että vaikutuksia ei voi löytää. Seuraava hallitus tulee ja toteaa että "lasketaanpa lapsilisää 2 euroa kuussa", ja taas ei löydetä mitään vaikutusta.

Kuitenki sitte isommat asiat jää kokonaan käsittelemättä kun ajatellaan että tollanen olematon veivailu pelastaa, esimerkiksi se että jos kouluja saa sulkea tosta noin vaan mielivaltasesti, miten tää epävarmuus vaikuttaa lapsilukuun etenkin jossain maaseudulla missä oman talon oston myötä siihen asuinpaikkaan sitoudutaan pitkäksi aikaa, ja yksi muuttopäätös voi olla että lähellä on koulu. Parin vuoden päästä muutosta kun pitäs niitä lapsia alkaa tekemään kunta ilmottaa että koulu suljetaan ens vuonna ja llapset ajetaan bussilla 30km päähän. Nää nyt esimerkkinä.

Yritystuissa melkeinpä yleisesti se "second best" ajattelu on pakollista. Kun ei ole mitenkään realistista että noi tuet poistetaan, kun valtio haluaa tukea yrityksiä, sanopa selvitykset mitä tahansa. Kuitenkin esim. laivaliikenne halutaan pitää muista kuin taloudellisista syistä väkisin pystyssä vaikka vuosittain on kauhea haloo kun noille viking lineille annetaan hirmumäärät rahaa. Oleellisempaa lienee mihin sitä rahaa tuupataan niiltäosin kun se yritystuki on taloudellisesti päätettyä ja tässä kohtaa alkaa raamit olemaan aika kaposet muutoksille.
 
En ymmärrä miten hankalaa on nähdä päällekäisten toimien turhuus ja sitten jos toinen kahdesta karsitaan pois, niin alkaa ulina "leikataan". Ei sitä turhaan sanota että taloudenpito ei ole vassareiden syvintä osaamisaluetta...

Se oli alusta lähtien tyhmä idea ja kritiikki kuuluisi pikemminkin alkupäähän, kuin niille jotka karsii turhat rönsyt pois.
Hyvin harvoin ne päällekkäiset toimet on kovinkaan turhia tai edes hirveemmin päällekkäisiä, usein noissakin lopetuksissa vaan kustannukset nousee. Tää on nähty kuntaliitoksissa ja vastaavissa ettei se keskittäminen ole kovinkaan tolkullinen tapa hoitaa kaikkia asioita. Esimerkiksi suomessa on varmaan 5 tai 6 taloustieteen laitosta, sen lisäksi VATT sun muita kaikenlaisia pellervoja ja ministeriöiden tutkimustoimintaa. Mun on aika vaikea nähdä, että olisi mitenkään eduksi jos nämä "päällekkäisyydet" karsitaan ja suomessa olisi joku acme-opisto, minkä kymmenien hallintotasojen alle olisi keskitetty kaikki tutkimus.

Sitte jos lähdetään kattomaan yksityistä puolta, niin siellä sitä päällekkäisyyttä on hitokseen enemmän ja sitä pidetään jotenkin tehokkaana kun miljoona ihmistä tekee samaa asiaa, eikä kukaan ehdota että jos vaikka helsingin kaikki pikaruokapaikat keskitetään yhteen acme-burger- rakennukseen niin saadaan tehokkuutta talouteen lisää päällekkäisyyksiä karsimalla. Eli ehkä jos tuota yksityisen sektorin toimintamallia ja tulosohjausta pidetään jotenkin tehokkaana, pitäisi varmaan miettiä miksi siellä on niin paljon päällekkäisyyttä ja alkaa ajamaan samaa julkisellekkin puolelle.
 
Annat niin ymmärtää. Yritystuet kun on ollut aika kuuma puheenaihe ainakin 15 vuotta, joten noita ministeriöiden selvityksiä on jo aika pitkältä ajalta kun yritystukijärjestelmä ei ole suuremmin muuttunut. Ihan samoin on akateemisia julkaisuja ja muiden tutkimuslaitosten kirjallisuutta aiheesta pilvin pimein, joten en pääse juurikaan kiinni siihen miksi nyt pitäisi odottaa jotain tutkimuslappusta, missä oletetusti on aivan kaikki samat asiat mitä kaikissa edellisissäkin.
Niin missä kohtaa? Ai kritisoidessani useamman instanssin päällekkäisyyksiä? Sinähän voit kritisoida takautuvasti 15 vuotta taaksepäin, miksi mitään ei tapahtunut ja miksi ei olemassa oleva materiaali kelvannut, mulla ei ole sun kysymyksiin vastausta. En edes nytkään usko, että näitä yritystukia aletaan harventaa moottorisahalla, se nyt ei Kokoomukselle passaa.
 
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä harmaan talouden torjunnasta vietiin yli 3 miljoonaa euroa rahoitusta. Valtaosa leikattiin verottajalta.

Ilmeisesti kun tuosta nousi lievä paskamyrsky mediassa niin sitten oli pakko laittaa 2miljoonaa takaisin.

Mutta se ei persujen mielestä ilmeisesti sitten ole leikkaamista, kun otetaan 3miljoonaa pois ja laitetaan 2 tilalle?

Toi budjetoitu raha tuli vielä moninkertaisesti takaisin, joten oli kyllä kenties tämän hallituksen idioottimaisimpia päätöksiä vaikka miten koittaisit sitä kiertää.

Lähde¹: VM:n esitys: Hallitus leikkaamassa miljoonia harmaan talouden torjunnasta.
Kyllä, jostain/joistain instansseista leikataan 1,3m€, vaikea arvioda mistä, kun en ole kärpäsenä katossa. Leikkaukset verohallinnon määrärahoihin harmaan talouden torjunnan osalta pyörrettiin, eli he jopa saavat hieman enemmän määrärahoja, kuin aiemmin.

Oliko tämä fiksu päätös, no näillä tiedoilla harmaantalouden torjumiseen käytetyt rahat tulevat moninkertaisesti takaisin.
 
Mahtavaa jos näin kerran on. Kyllä minä voin tuosta propsit heittää nykyiselle hallitukselle. Kerrotko vielä mistä löysit kyseisen tiedon?


Verohallinnon harmaan talouden torjunnan osalta oltiin leikkaamassa 1,9m€, viime syksynä budjettiriihessä hallitus pyörsi tämän ja rahoitusta myönnettiin heille 2m€.

Loput tuosta noin 3,3m€ (eli noin 1,3m€) olisi leikattu ties miltä ministeriöiltä ja viranomaisilta.
 
Eli jos päätetään olla laskematta tuota 1,3 miljoonaa niin sitä määrärahaa on lisätty 100k. Selevä
 
Eli jos päätetään olla laskematta tuota 1,3 miljoonaa niin sitä määrärahaa on lisätty 100k. Selevä
Sinähän puhuit (sanatarkasti: "leikkaukset verohallinnon harmaan talouden ehkäisyyn") alkuperäisessä viestissä verohallinnon harmaan talouden torjunnasta, siksi mainitsin sanatarkasti: "joten en tiedä tarkalleen mistä puhut".
 
[
Niin missä kohtaa? Ai kritisoidessani useamman instanssin päällekkäisyyksiä? Sinähän voit kritisoida takautuvasti 15 vuotta taaksepäin, miksi mitään ei tapahtunut ja miksi ei olemassa oleva materiaali kelvannut, mulla ei ole sun kysymyksiin vastausta. En edes nytkään usko, että näitä yritystukia aletaan harventaa moottorisahalla, se nyt ei Kokoomukselle passaa.
Tästä minulle tuli sellainen kuva: "Jos nyt vain odotettaisiin, että valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja Aalto sekä Helsingin yliopiston kanssa saavat analyysia ulos. " Jos niitä uusia analyysejä pitää odottaa, niin siihen varmaan on joku erityinen syy.
 
[

Tästä minulle tuli sellainen kuva: "Jos nyt vain odotettaisiin, että valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja Aalto sekä Helsingin yliopiston kanssa saavat analyysia ulos. " Jos niitä uusia analyysejä pitää odottaa, niin siihen varmaan on joku erityinen syy.
Aha, vai niin. Kerrotko samalla miksi minä en olisi yhtä skeptinen tälle datahuone projektille, ei se ole mikään tämän hallituksen luonnos.

Tässä on sellainen salaliitto ja juoni, kuin että miksi me tarvitaan useampi eri taho pyörimään saman asian ympärillä, kukaan ei antanut sille vielä mitään järkevää vastausta.
 
Viimeksi muokattu:
Aha, vai niin. Kerrotko samalla miksi minä en olisi yhtä skeptinen tälle datahuone projektille, ei se ole mikään tämän hallituksen luonnos.

Tässä on sellainen salaliitto ja juoni, kuin että miksi me tarvitaan useampi eri taho pyörimään saman asian ympärillä, kukaan ei antanut sille vielä mitään järkevää vastausta.
En minä tiedä, sain vain sellaisen kuvan että nyt tulee mukamas jotain mullistavaa tutkimusta mitä pitää erityisesti odotella...
 
En minä tiedä, sain vain sellaisen kuvan että nyt tulee mukamas jotain mullistavaa tutkimusta mitä pitää erityisesti odotella...
Sanoisinkohan siitä syystä näin, koska median uutisoinnin perusteella moni näyttää luulevan, että Orpon hallitusta ei kiinnosta enää yritystukien selvittäminen ja ainoa instanssi joka tätä tutki lakkautettiin. Kannattaa aloittaa sieltä ihan ensimmäisestä viestistä mitä asian tiimoilta kommentoin lukeminen.
 
Hallitus alkaa selvittää, josko ansiosidonnainen saataisiin ulotettua ihan kaikille, eikä vain kassan jäsenille, ja typerä kassajäsenyyspelleily jäisi historiaan. Tällä hetkell kassaan kuulumattomat joutuvat osallistumaan kulujen maksamiseen, mutteivät pääse osaksi ansiosidonnaista. Erittäin kannatettava muutos, jota jo aikoinaan silloisten persujen Sampo Terho ajoi. Kannattaisin muutosta vaikka se tehtäisi kustannusneutraalisti niin, että nykyisten jäsenten tukitasoa laskettaisiin niin että kaikki saataisiin ulotettua tuen piiriin. Yhdessä mallissa ansiosidonnainen siirtyisi Kelan hoidettavaksi.

HALLITUS selvittää niin sanottua universaalia ansioturvaa eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille työssäoloehdon täyttäville. Nykyisin ansiosidonnaisen saamisen ehtona on työttömyyskassan jäsenyys.

...

KOKOOMUS esitti työttömyysturvan ulottamista kaikille myös viime vuoden eduskuntavaalien alla. Hallitusohjelmaan tuli kuitenkin vain kirjaus asian selvittämisestä.

Syynä saattaa olla se, että ansiosidonnaisen laajentaminen edellyttää joko lisärahoitusta tai ansioturvan tason leikkaamista. Ennen vaaleja kokoomus esitti noin 200 miljoonan euron lisärahoitusta. Raha on nyt tiukassa, sillä hallitus pyrkii karsimaan julkisia menoja reippaasti.

...

Kokoomus on kannattanut yhtä Kotamäen esittämistä malleista. Siinä ansioturva siirretään Kelan hoidettavaksi ja työttömyyskassoista luovutaan asteittain.

 
Hallitus alkaa selvittää, josko ansiosidonnainen saataisiin ulotettua ihan kaikille, eikä vain kassan jäsenille, ja typerä kassajäsenyyspelleily jäisi historiaan. Tällä hetkell kassaan kuulumattomat joutuvat osallistumaan kulujen maksamiseen, mutteivät pääse osaksi ansiosidonnaista. Erittäin kannatettava muutos, jota jo aikoinaan silloisten persujen Sampo Terho ajoi. Kannattaisin muutosta vaikka se tehtäisi kustannusneutraalisti niin, että nykyisten jäsenten tukitasoa laskettaisiin niin että kaikki saataisiin ulotettua tuen piiriin. Yhdessä mallissa ansiosidonnainen siirtyisi Kelan hoidettavaksi.

Yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta kannatettava muutos, mutta toisaalta tämä on aika selkeä jatkumo hallituksen työkaluvalikoimaan ammattiliittojen nujertamiseksi. Monelle kassan jäsenyys lienee suuri syy ylipäätään liittyä ammattiliiton jäseneksi, vaikka pelkkään kassaankin voi liittyä.

Tämän toteuttaminen ja vielä inflaation kattavat palkankorotukset kaikille lakisääteisesti, niin työntekijäliitot olisivat henkitoreissaan.
 
Hallitus alkaa selvittää, josko ansiosidonnainen saataisiin ulotettua ihan kaikille, eikä vain kassan jäsenille, ja typerä kassajäsenyyspelleily jäisi historiaan. Tällä hetkell kassaan kuulumattomat joutuvat osallistumaan kulujen maksamiseen, mutteivät pääse osaksi ansiosidonnaista. Erittäin kannatettava muutos, jota jo aikoinaan silloisten persujen Sampo Terho ajoi. Kannattaisin muutosta vaikka se tehtäisi kustannusneutraalisti niin, että nykyisten jäsenten tukitasoa laskettaisiin niin että kaikki saataisiin ulotettua tuen piiriin. Yhdessä mallissa ansiosidonnainen siirtyisi Kelan hoidettavaksi.



Jos haluaa osalliseksi ansiosidonnaisesta maksaa sen kassan jäsenmaksun alle 100 e/v tms, en tiedä mikä tuossa nyt on pelleilyä tai vaikeaa..? Varmaan se työttömän toimeentulon romahduttaminen ansiosidonnaista rajusti leikkaamalla on kannatettavaa työssä vielä olevan näkökulmasta mutta eikö tuon pitäisi olla ns. turvaverkko ettei heti tarvitse olla kämppää myymässä jos yt:t viuhuu.. Nyt nämä ansiosidonnaisen "porrastukset" = leikkaukset + alv:n korotus tekevät jo nannaa tuleville työttömille.
 
Jos haluaa osalliseksi ansiosidonnaisesta maksaa sen kassan jäsenmaksun alle 100 e/v tms, en tiedä mikä tuossa nyt on pelleilyä tai vaikeaa..?

Nykyään:
  • johonkin kassaan on liityttävä jos haluaa ansiosidonnaisen
  • jos et kuulu kassaan, joudut silti maksamaan muiden ansiosidonnaisia muttet saa itse etua
  • kassojen byrokratia ja siihen liittyvät kustannukset
  • AY-liittojen halu ylläpitää mielikuvaa siitä, että ansiosidonnaisen saadakseen on oltava liiton jäsen
Muutoksen jälkeen:
  • ei tarvitse liittyä kassaan
  • saa etuuden, josta joutuu muutoinkin maksamaan - oli kassan jäsen tai ei
  • vähennetään byrokratiaa ja siihen liittyviä kuluja
  • tehdään järjestelmästä oikeudenmukaisempi

Herää kysymys: miksi kukaan haluaisi ylläpitää nykyjärjestelmää? Paitsi jos syynä on halu ylläpitää tuota yleistä mielikuvaa liittojen jäsenyydesä.

Monelle kassan jäsenyys lienee suuri syy ylipäätään liittyä ammattiliiton jäseneksi, vaikka pelkkään kassaankin voi liittyä.

Vaikea keksiä yhtään järkevää syytä sille, että yhteiskunnan pitäisi ylläpitää ja tukea tuollaista virheellistä käsitystä. Parempi kaikille, että liittoon kuuluvat ne jotka haluavat kuulua liittoon. Ja se, että ihan kaikki saavat samat sosiaaliedut joista maksavatkin.
 
Kuinkakohan monta sataatuhatta työpaikkaa tästäkin uudistuksesta seuraa?

Herää lähinnä kysymys onko perimmäinen idea leikata lisää ansiosidonnaista, koska ilman lisärahoitusta tämä ei onnistu eikä siitä ollut puhetta.
 
Kuinkakohan monta sataatuhatta työpaikkaa tästäkin uudistuksesta seuraa?

Herää lähinnä kysymys onko perimmäinen idea leikata lisää ansiosidonnaista, koska ilman lisärahoitusta tämä ei onnistu eikä siitä ollut puhetta.

Eikö tuo nyt lisäleikkaus aika selvää ole, jos ansiosidonnaisen piiriin tulee lisää edunsaajia mutta rahaa ei ole tarkoitus käyttää nykyistä enempää.
 
Kuinkakohan monta sataatuhatta työpaikkaa tästäkin uudistuksesta seuraa?

Luitko juttua lainkaan? Siinä todetaan että uudistus vähentäisi työpaikkoja: "Uudistuksella on eduskunnan sisäisen tietopalvelun mukaan noin 7 400 hengen suuruinen negatiivinen vaikutus työllisyyteen". Ei siis lisäisi. Vähennykset suuntautuisivat juurikin sinne byrokratiaan ja hallintoon. Tosin, ei tuosta 7400:sta kuin murto-osa liity kassojen pyörittämiseen. Mutta jos edes osa noista päätyisi tekemään tuottavampaa työtä, niin kokonaisuutan hyvä uudistus senkin suhteen. Negatiivinen työllisyysvaikutus voi tulla myös siitä että osa ihmisistä alkaa saada tukea -> eivät mene töihin.

Herää lähinnä kysymys onko perimmäinen idea leikata lisää ansiosidonnaista, koska ilman lisärahoitusta tämä ei onnistu eikä siitä ollut puhetta.

Riippuu toteutustavasta. Sinänsä ansiosidonnaisen kokonaismenoista ei kai ole tarkoitus leikata senttiäkään. Mutta per tuensaaja se etuus tietenkin silloin vähenee jos saajia on enemmän. Jos taas halutaan pitää taso per edunsaaja samana, vaaditaan lisärahoitusta. Kokoomus esitti ennen vaaleja 200M lisärahoitusta, mutta ei mitään hajua mille tasolla sillä päästäisiin. Varmaan kunnon arvio tulee sitten selvityksessä.
 
Kuinkakohan monta sataatuhatta työpaikkaa tästäkin uudistuksesta seuraa?
Missä uudistuksessa ?
Jos ansiosidonnaisen etuuden paperinpyörittelyä kevennetään, niin uudistus menee ihan pieleen jos se vaatisi lisää työvoimaa. päinvastainen tavoite pitää olla.
Herää lähinnä kysymys onko perimmäinen idea leikata lisää ansiosidonnaista, koska ilman lisärahoitusta tämä ei onnistu eikä siitä ollut puhetta.
Jos pohdit ansiosidannaista etuutta niin se että se ei vaadin kerhonjäsenyyttä ei sinänsä leikkaa etuutta, etuuden saajia tulee lisää. mutta ei se vaikuta etuteen. Etuudenmaksajat, jotka eivät tule saamaan etuutta, ehkä ovat häviäjiä, voittajia on kerhoon kuulumattomat etuuden saajat. Tosin jos toiminta tehostuu niin se kompensoi mahdollista etuudensaajien määrän kasvun kustannuksia, joten jos joku laskeskelee että kerhoon kuuluneetkin ovat voittajia niin en pysty kiistää.


Edit:
Luitko juttua lainkaan? Siinä todetaan että uudistus vähentäisi työpaikkoja: "Uudistuksella on eduskunnan sisäisen tietopalvelun mukaan noin 7 400 hengen suuruinen negatiivinen vaikutus työllisyyteen". ....
Jos tuonverran kustannuksia säästäisi, niin nykyisellä kassa-asteella herää kysymys että tehostus voisi ylittää edunsaajien lisääntyneen määrän kustannusvaikutuksen.
 
Hallitus alkaa selvittää, josko ansiosidonnainen saataisiin ulotettua ihan kaikille, eikä vain kassan jäsenille, ja typerä kassajäsenyyspelleily jäisi historiaan. Tällä hetkell kassaan kuulumattomat joutuvat osallistumaan kulujen maksamiseen, mutteivät pääse osaksi ansiosidonnaista. Erittäin kannatettava muutos, jota jo aikoinaan silloisten persujen Sampo Terho ajoi. Kannattaisin muutosta vaikka se tehtäisi kustannusneutraalisti niin, että nykyisten jäsenten tukitasoa laskettaisiin niin että kaikki saataisiin ulotettua tuen piiriin. Yhdessä mallissa ansiosidonnainen siirtyisi Kelan hoidettavaksi.




Tämä on vähän kaksipiipuinen juttu. Samalla periaattella terveydenhuolto pitäisi laittaa maksulliseksi tai vakuutuksen taakse. Osa porukasta dokaa, polttaa ja elää epäterveellisesti ja käyttää tuosta syystä terveydenhuollon resursseja enemmän kuin ne ketkä elää terveellisemmin ja tässäkin tapauksessa vähemmän käyttävät maksaa enemmän käyttävien kuluja.

Ratkaisu —> Veloitetaan kassamaksu kaikilta vaikka verottajan toimesta niin saadaan isompi potti kasaan sitten niitä tarvitseville.
 
Tämä on vähän kaksipiipuinen juttu. Samalla periaattella terveydenhuolto pitäisi laittaa maksulliseksi tai vakuutuksen taakse. Osa porukasta dokaa, polttaa ja elää epäterveellisesti ja käyttää tuosta syystä terveydenhuollon resursseja enemmän kuin ne ketkä elää terveellisemmin ja tässäkin tapauksessa vähemmän käyttävät maksaa enemmän käyttävien kuluja.

Ratkaisu —> Veloitetaan kassamaksu kaikilta vaikka verottajan toimesta niin saadaan isompi potti kasaan sitten niitä tarvitseville.

En ihan saanut kiinni, että miten se on kaksipiippuinen juttu. Musta se ei ole. Ja mä nimenomaan kannatan, että siirretään se kassojen 5,5% osuus valtiolle tai työttömyysvakuutusmaksuihin ja sallitaan etu kaikille ja poistetaan ihan turha kassaklubijäsenyyspelleily. Aivan kuten terveydenhoito on etu joka kuuluu kaikille ja josta kaikki maksavat, ei niin että kaikki maksavat mutta hoitoa saat vain jos liityt terveyskassaan. Tässä et voi paeta maksuja ja voit paeta vain oikeutta etuuteen kun et liity mihinkään kassaan. Siinä ei ole mitään järkeä. Tavoite on siis se että tuo kuuluu kaikille ihan automaattisesti. Veikkaan, että vain AY tulee tätä vastustamaan koska kassajäsenyys on sisäänheittotuote liiton jäsenyydelle.
 
En ihan saanut kiinni, että miten se on kaksipiippuinen juttu. Musta se ei ole. Ja mä nimenomaan kannatan, että siirretään se kassojen 5,5% osuus valtiolle tai työttömyysvakuutusmaksuihin ja sallitaan etu kaikille ja poistetaan ihan turha kassaklubijäsenyyspelleily. Aivan kuten terveydenhoito on etu joka kuuluu kaikille ja josta kaikki maksavat, ei niin että kaikki maksavat mutta hoitoa saat vain jos liityt terveyskassaan. Tässä et voi paeta maksuja ja voit paeta vain oikeutta etuuteen kun et liity mihinkään kassaan. Siinä ei ole mitään järkeä. Tavoite on siis se että tuo kuuluu kaikille ihan automaattisesti. Veikkaan, että vain AY tulee tätä vastustamaan koska kassajäsenyys on sisäänheittotuote liiton jäsenyydelle.
Onhan meillä myös näitä terveyskassoja (ns. vakuutuskassa). Sikäli mukavia, että suuri osa kassoisya kattaa käytännössä ihan kaiken lääkkeistä hedelmällisyyshoitoihin, ja kassan jäsenyys merkitään kela-korttiin, joten korvaus hoituu suoraveloituksessa sitä näyttämällä. Näihin liittymiskelpoisia on vain tiettyjen alojen tiettyjen yhtiöiden työntekijät, joten kyseessä on vielä paljon kapeampi etuus.
Oletan tälläkin palstalla olevan kassojen jäseniä.
 
"Yritystukien tutkimusjaosto". :rofl: Se on kyllä hauskaa miten aina kommunisteilla joka asiaan tarvitaan oma komissio ja lauma tirehtöörejä. Saisiko vielä koppalakit, patsaat ja kunniamerkit? Ei mikään ihme että kaikki rahat tässä maassa menee veroihin ja vastineeksi saa entistä paskemman koulun ja terveydenhuollon.

Yritystuet on kiistattomasti vapaamarkkinan vastaisia ja niihin kuluu verovaroja joten jo siltä pohjalta ne joutaa karsittavaksi. Jos taas joillain kriittisillä aloilla koetaan välttämättömäksi tukea jotain alaa tai yritystä jostain erityisestä syystä niin tuista ja niiden vaikutuksista voi keskitetysti hankkia tutkimusta vaikka esim. VTT:ltä tai yksittäisten akateemisen maailman edustajien kuulemisten kautta. Tämä on tällaista suomalaista "majoring in minors" ajattelua että jokaiseen vitun pieneen marginaalimuutoksen on saatava ihan 100.0% tarkka akateeminen pohja ja tukimus vuosien paperin pyörittelyn kautta sen sijaan että vain tehtäisiin muutokset ja sitten jos 100.0% onnistumisen sijaan se onkin vain 98.7% onnistuminen niin voidaan vaikka itkeä itsemme uneen ja sen jälkeen siirtyä eteenpäin.
Vaikka yritystuet ovatkin vapaan markkinatalouden vastaisia, niin näkisin yritystukien kokonaan lakkauttamisen todella ongelmallisena Suomen kannalta. Suurin osa vauraista länsimaista tukee yrityksiä ja kehittyvissä maissa tuki tarjotaan muuta kautta, esimerkiksi orjatyön mahdollistamisella. Kansainväliset yritykset investoivat sellaisiin maihin, joissa heidän on kokonaiskuvan kannalta parhaat edellytykset yritystoiminnalle. Olen monta kertaa puhunut täälläkin UPM:stä, mikä on varsin hyvä esimerkki ja onhan se varmasti yksi suurin yritystukien saaja. UPM:n yritystuki on siksi poikkeuksellisen iso, että heillä on energiaintensiivistä teollisuutta ja tueksi lasketaan se, että he maksavat huojennettua energiaveroa eli maksavat veroa vain vähemmän. Ei valtio tee mitään kymmenien miljoonien tukimaksuja UPM:n suuntaan.

Suomi ja Saksa on ollut UPM:n kohdalla usein kilpakumppani investointien tai myös lakkautettavien paperikoneiden osalta. Saksassa työvoima on UPM:n mukaan luokkaa 25% edullisempaa. Logistisesti lähempänä lopputuotteen markkinoita ja raaka-aineenakin pyökkiä ihan hyvin saatavilla. Energia on kalliimpaa, vaikkakin Saksalla on paljon avokätisemmät energiatuet teollisuudelle. Suomessa havupuuta hyvin saatavilla ja raaka-ainelogistiikka toimii, energia pääosin halvempaa (UPM omistaa suurimman osan Suomen energiatuotannosta) ja verotuksessakin valtio tulee vastaan. Uruguayn kilpailuetujen lista onkin sitten pitkä eikä nyt sinänsä edes tarvitse vertailla. Mutta pointtina lähinnä se, että mielellään pitäisi ne viimeiset paperikoneet täällä rullaamassa niin kauan kuin vain mahdollista. Sitä varten annetaan muutama kymmenen miljoonaa euroa verohuojennusta, mutta vastineeksi saamme satoja miljoonia verohyötyä. Kaikki UPM:n maksamat verot, alihankkijayritykset, suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset kun ynnätään yhteen, niin puhutaan kuitenkin yli miljardin verojalanjäljestä.

Tämän takia olisin aina varovainen, kun puhutaan yritystukien lakkauttamisesta. Kaikki turhat tuet ehdottomasti pois, mutta ei sellaisia, joiden hyödyt ovat haittoja suuremmat.
 
Tämä on vähän kaksipiipuinen juttu. Samalla periaattella terveydenhuolto pitäisi laittaa maksulliseksi tai vakuutuksen taakse. Osa porukasta dokaa, polttaa ja elää epäterveellisesti ja käyttää tuosta syystä terveydenhuollon resursseja enemmän kuin ne ketkä elää terveellisemmin ja tässäkin tapauksessa vähemmän käyttävät maksaa enemmän käyttävien kuluja.

Ratkaisu —> Veloitetaan kassamaksu kaikilta vaikka verottajan toimesta niin saadaan isompi potti kasaan sitten niitä tarvitseville.
Siis nykysysteemi on lähinnä tuo että rahoituskerätään vähän oikoen palkka-ansituloista, osa yleisesti valtionkassasta (vähän nyt miten lasketaan mikäkin). Jos sen tuuppaat kokonaan ilman korvamerkkiä valtionmaksettavaksi, niin en ihan heti ole kannattamassa.

Jos haluat enemmän henkilökohtaisen kassan, niin sitten kassamaksut suoraan korvamerkittynä maksajalle, siitä osa vakuutustyyppistä, ja sitten vaikka se valtiolle jäävä osuus lähinnä sitä luokkaa mitä valtio maksaisi kassattomalle.

Kassa pakollinne, mutta voisi itse vaikuttaa tasoon tietyissä rajoissa itse rahastoituoa osuutta voisi käyttää vapaammin. Lomat ym rahat voisi kierrättää kassankautta, ja tietyissä rahoissa nostaa loma-aikana.
 
Osa porukasta dokaa, polttaa ja elää epäterveellisesti ja käyttää tuosta syystä terveydenhuollon resursseja enemmän kuin ne ketkä elää terveellisemmin ja tässäkin tapauksessa vähemmän käyttävät maksaa enemmän käyttävien kuluja.
Eikös he maksa tupakka- ja alkoholiveron muodossa myös tuota haittaveroa? :hmm:
 
Vaikka yritystuet ovatkin vapaan markkinatalouden vastaisia, niin näkisin yritystukien kokonaan lakkauttamisen todella ongelmallisena Suomen kannalta. Suurin osa vauraista länsimaista tukee yrityksiä ja kehittyvissä maissa tuki tarjotaan muuta kautta, esimerkiksi orjatyön mahdollistamisella. Kansainväliset yritykset investoivat sellaisiin maihin, joissa heidän on kokonaiskuvan kannalta parhaat edellytykset yritystoiminnalle. Olen monta kertaa puhunut täälläkin UPM:stä, mikä on varsin hyvä esimerkki ja onhan se varmasti yksi suurin yritystukien saaja. UPM:n yritystuki on siksi poikkeuksellisen iso, että heillä on energiaintensiivistä teollisuutta ja tueksi lasketaan se, että he maksavat huojennettua energiaveroa eli maksavat veroa vain vähemmän. Ei valtio tee mitään kymmenien miljoonien tukimaksuja UPM:n suuntaan.

Suomi ja Saksa on ollut UPM:n kohdalla usein kilpakumppani investointien tai myös lakkautettavien paperikoneiden osalta. Saksassa työvoima on UPM:n mukaan luokkaa 25% edullisempaa. Logistisesti lähempänä lopputuotteen markkinoita ja raaka-aineenakin pyökkiä ihan hyvin saatavilla. Energia on kalliimpaa, vaikkakin Saksalla on paljon avokätisemmät energiatuet teollisuudelle. Suomessa havupuuta hyvin saatavilla ja raaka-ainelogistiikka toimii, energia pääosin halvempaa (UPM omistaa suurimman osan Suomen energiatuotannosta) ja verotuksessakin valtio tulee vastaan. Uruguayn kilpailuetujen lista onkin sitten pitkä eikä nyt sinänsä edes tarvitse vertailla. Mutta pointtina lähinnä se, että mielellään pitäisi ne viimeiset paperikoneet täällä rullaamassa niin kauan kuin vain mahdollista. Sitä varten annetaan muutama kymmenen miljoonaa euroa verohuojennusta, mutta vastineeksi saamme satoja miljoonia verohyötyä. Kaikki UPM:n maksamat verot, alihankkijayritykset, suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset kun ynnätään yhteen, niin puhutaan kuitenkin yli miljardin verojalanjäljestä.

Tämän takia olisin aina varovainen, kun puhutaan yritystukien lakkauttamisesta. Kaikki turhat tuet ehdottomasti pois, mutta ei sellaisia, joiden hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Maailman laajuisesti joku 4 prosenttia investoinneissa menee maihin joissa on pienimmät palkat. Lähdettä en jaksa kaivaa mutta jos joku jaksaa niin hakusanalla johan norbeg voi löytyä. Mitä eroa on sillä että UPM saa veronkevennyksen energiaan tai sillä että se saa energiantuen ja maksaa sillä energiaverot. Joka tapauksessa se tuki verotetaan ihmisiltä (yrityksiltä) jotka pärjäävät ja voisivat investoida ilman tukia. Parempi ratkaisu on vain laskea verotusta kaikilta.

Vähän epäilen että jos upm lakkauttaa tehtaan se on kiinni tuista ja ei ne mitään säästä lakkauttamalla suomessa ja rakentamalla uuden tehtaan uruguayihin. Enempi siinä merkkaa vaan kysyntä tuotteille. Luulisi että valtion ja eun 700 miljardin Päivi Leino-Sandberg alkoi tutkia EU:n ottamaa yli 700 miljardin velkaa – ja törmäsi salaisuuden muuriin tukipaketilla vaikka saksan firmat menestyisi, mutta pelkästään nvidian markkina arvo on isompi kuin saksan kaikkien pörssiyhtiöiden summa.
 
Eikös he maksa tupakka- ja alkoholiveron muodossa myös tuota haittaveroa? :hmm:
Alkoholiperäiset kustannukset on yhteiskunnalle n. 1,5 miljardia euroa vuodessa, lisäksi työnantajille n. 500 miljoonaa euroa vuodessa, tästä osa tuotta ns. dynaamisen vaikutuksen menetyksiä myös yhteiskunnalle, mutta ne on hankalasti laskettavia. Verokertymä on n. 1,4 miljardia vuodesa
Tupakkatuotteiden kustannukset yhteiskunnalle on n. 1,3 miljardia euroa vuosittain, tupakkaverokertymä on n. 1,1 miljardia euroa.

Että muutaman sata miljoonaa vuodessa kaikki raivoraittiit kompensoi näiden paheiden harrastajia vuosittain. Otetaas sille :kippis::cigar:(no en kyllä itse polta).
 
Alkoholiperäiset kustannukset on yhteiskunnalle n. 1,5 miljardia euroa vuodessa, lisäksi työnantajille n. 500 miljoonaa euroa vuodessa, tästä osa tuotta ns. dynaamisen vaikutuksen menetyksiä myös yhteiskunnalle, mutta ne on hankalasti laskettavia. Verokertymä on n. 1,4 miljardia vuodesa
Tupakkatuotteiden kustannukset yhteiskunnalle on n. 1,3 miljardia euroa vuosittain, tupakkaverokertymä on n. 1,1 miljardia euroa.
miten nämä on laskettu?
 
THL laskenut eli tasoa "trust me bro".
Tupakkatuotteet tais tosiaan olla THL:n ja Turun yliopiston laskema, mutta alkoholin osalta oli Aalto Yliopistolta tilattu tutkimus raportointineen. Sitä muistaakseni STM:n suunnalta kritisoitiin heidän mielestään liian maltilliseksi. Tuon kaltaisissa laskelmissa suorien kulujen lisäksi on välilliset aina merkittävässä roolissa, samoin menetetyt työpäivät ja työvuodet. Toisaalta seuraus- ja kerrannaisvaikutuksia yleensä ei pystytä laskemaan, niiden osalta luvut jäävätkin vajaaksi.
 

Sossu kustantaa subunisteille tupakatkin? Aika härskiä.
Kariston mukaan myös asiakkaan omista varoista voidaan kirjoittaa maksusitoumuksia.

– Tällöin ei tietenkään voida rajata sitä, mitä asiakas maksusitoumuksella ostaa, koska kyse hänen omista rahoistaan, Karisto sanoo.

Toki ilman mitään tarkentavia tietoja koskien tapausta, varmin tapa on öyhöttää ja pahoittaa mielensä.
 
Tarkentavia tietoja tulee ilmi linkatusta artikkelista jos niitä viitsii lukea:

Helsingin Uutiset kysyi kaupungilta, voiko sen myöntämillä maksusitoumuksilla ostaa tupakkaa. Vastaukset vaihtelivat.

– Ohjeen mukaisesti maksusitoumuksia ei anneta tupakkaan, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viestinnästä todetaan.

Etelän aikuissosiaalityön päällikkö Sari Karisto toteaa, että maksusitoumuksiin voi tehdä poikkeuksia.

– Ostaminen on mahdollista, jos asiakkaan päätökseen on erikseen kirjattu, että maksusitoumuksella voi ostaa tupakkatuotteita.

Näin voidaan toimia tilanteessa, jossa kyseessä on esimerkiksi päihdevieroituksessa oleva henkilö.

– Tupakan saantia perustellaan sillä, että se tukee asiakkaan vieroituksessa pysymistä. Periaatteessa me kuitenkin tuemme aina asiakkaiden terveitä elämäntapoja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 393
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom