• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Näinpä. Edelleen perustoimeentulotuessa katsotaan, että kohtuulliset asumismenot Helsingissä yhdeltä henkilöltä ovat 694 e/kk. Tästä ylittyvän osan maksat ihan itse omasta pussista. Onko Kampissa paljonkin saatavilla asuntoja, joiden vuokra on alle 700 euroa?
Onhan siellä kyllä jonkun verran pikaisella katsauksella, ja etenkin jos ottaa mukaan vielä parin-kolmen kilometrin säteellä. Ei tuolla summalla yksiötä ja 20-30 neliötä enempää saa, mutta muutama tsekattu eivät itsessään edes olleet mitään nistiluolia vaan ihan ok pikkukämppiä.
 
Mistä tää kuvitelma on syntynyt, että jossain Kampissa tmv. asuu joku merkittävä määrä yhteiskunnan elättejä, jotka pitäisi saada dumpattua jonnekin Vuosaareen? Kampissa keskitulot ovat 4400 euron luokkaa.

Ja ongelma on siinä, ettei se Vuosaarikaan oikein enää riitä tai edes pk-seudun raja-alue. Asun käytännössä niin kaukana Helsingistä kuin vain pk-seudulla pääsee ja omassa yli 100 asunnon maksimissaan kolmioita sisältävässä vuokrataloyhtiössä ei ole viime vuosien vuokrankorotuksien jälkeen enää yhtäkään asuntoa, joka menisi noiden tukijärjestelmän sallimien kuntakohtaisten asumismenorajojen sisään. Siksi se Nummela voi kohta olla monille Helsingissä työssä käyvälle pienituloisellekin enää se lähin järkevä vaihtoehto asua. Ja ei, siellä ei ole enää niitä toimivia liikenneyhteyksiä autottomalle.

Edit: Ja ne Helsingin kuntakohtaiset rajathan laskettiin nyt muun pk-seudun tasolle, mikä vaikeuttaa helsinkiläisten tilannetta entisestään.
Mitä tarkoitat että esim. Nummelasta ei ole toimivia yhteyksiä. Busseja virka-aikoina Helsingin keskustan väliä (ja muihinkin solmukohtiin) suhaa todella tiheästi ainakin arkisin. Vai tarkoitatko jotain Nummelan sisäisiä yhteyksiä pysäkeillä?
 
Näinpä. Edelleen perustoimeentulotuessa katsotaan, että kohtuulliset asumismenot Helsingissä yhdeltä henkilöltä ovat 694 e/kk. Tästä ylittyvän osan maksat ihan itse omasta pussista. Onko Kampissa paljonkin saatavilla asuntoja, joiden vuokra on alle 700 euroa?
Onhan siellä yllättävänkin paljon opiskelija-asuntoja, mut jotenkin toivon et ihmiset ei mielissään sekoita Hoasin ja osakuntien luukkuja ökyasumiseen yhteiskunnan varoilla…
 
Onhan siellä kyllä jonkun verran pikaisella katsauksella, ja etenkin jos ottaa mukaan vielä parin-kolmen kilometrin säteellä. Ei tuolla summalla yksiötä ja 20-30 neliötä enempää saa, mutta muutama tsekattu eivät itsessään edes olleet mitään nistiluolia vaan ihan ok pikkukämppiä.
Kamppi-rajauksella Oikotiessä tasan 10 yksiötä vuokrattavana max 700 eurolla. Keskikoko tasan 20m2.

edit. Se on 10% Kampissa vuokrattavana olevista yksiöistä
 
Kamppi-rajauksella Oikotiessä tasan 10 yksiötä vuokrattavana max 700 eurolla. Keskikoko tasan 20m2.

edit. Se on 10% Kampissa vuokrattavana olevista yksiöistä
Totesin lähinnä, että kyllä niitä siellä on. Hakuun jos laittaa koko eteläinen Helsinki, eli keskusta-alueet, niin kyllä siellä on runsaastikin tarjontaa 600-700e yksiöistä. Eihän tuo summakaan itsessään sattumaa ole, että ne on juuri tuohon hilattu.
 
Totesin lähinnä, että kyllä niitä siellä on. Hakuun jos laittaa koko eteläinen Helsinki, eli keskusta-alueet, niin kyllä siellä on runsaastikin tarjontaa 600-700e yksiöistä. Eihän tuo summakaan itsessään sattumaa ole, että ne on juuri tuohon hilattu.

Siis kuinka monta asuntoa jäi haussa haaviisi tuolla summalla keskusta-alueella? Mahtaa olla neliömäärät pienet, koska esim. Ex-isotätini kaksiota vuokrattiin asunnon ostajan toimesta yli tuhannella eurolla kuussa Kalliossa, ja kyseessä oli siis 49 neliöinen kaksio. Muistaakseni vuokrapyyntö oli 1100-1200 euroa/kk.

Koska jos keskustassa on RUNSAASTI tarjontaa tuolla vuokratasolla, niin silloinhan kaupungin vuokrajonojen luulisi olevan lyhyempiä, koska ei se kaupunkikaan vuokraa kovin montaa asuntoa alle 600 eurolla, taitaa 500 euroa olla tyypillisin minimitaso kaupungilla. Miksi siis kaupungille jonotetaan, jos on runsaasti tarjolla 600-700 euron asuntoja?

Kyllä. Ennen opiskelijastatusta kyseisellä perheellä ei tullut noita opintotukia kummallekaan nuorelle tilille vaan heistä tuli lapsilisät perheen vanhemmalle, ja olettaisin tämän olleen toimeentulotukea leikkaava tekijä yhtälailla (joo, en tiedä itsekään miten tässä tilanteessa tämä tuki käyttäytyisi). Kun lapset ovat kasvaneet riittävän vanhoiksi, on kyseisessä taloudessa tilanne todennäköisesti jopa kohentunut roppakaupalla mutta menot eivät ole kasvaneet oikein mitenkään. Tällaisessa tilanteessa puhutaan kuitenkin yleensä toisen asteeen koulussa käyvistä nuorista eikä mistään yliopistodokaajista joilla todellakin kaikki rahat menevät vuokran jälkeen lähinnä kaljaan. Voin olla kuitenkin tässä asiassa väärässä, ja joku paremmin yksinhuoltajien toimeentulotuista tietävä voinee korjata kommenttiani tarvitessaan. Opintolainaakin ilmeisesti pystyy hakemaan ja sehän on suhteellisen edullista lainaa olosuhteet huomioon ottaen.

Siis ennen opiskelijastatusta lapset ovat saaneet joko alaikäisenä äitinsä ja isänsä elatusta tai lasten toimeentulotuen normia (411e/kk), joka on suurempi kuin tuo 165 euroa kuussa, Orpon asumiskulujen kaatamisten jälkeen oleva opintotuen määrä. Opiskelijan 165 euroa häviää selkeästi toimeentulotuelle, joka on tilanteesta riippuen täysi-ikäiselle 429,03-587,71euroa/kk suuruusluokaltaan, lisäksi sossu maksaa lääkkeet, terveyslaskut, passin, sähkö- ja sähkönsiirron laskut ja kotivakuutuslaskun.

Kotona asuvan opiskelijan on siis maksettava siis tuosta 165 eurosta ITSE lääkkeensä, terveyslaskunsa ja passinsa. Opiskelijat on aidosti ahtaalla, ja Orpo perkele laittoi opintotuen jäähylle indeksikorotuksien suhteen!

Ja eikös lasten kasvaessa kulut kasva, kun lapset tarvii harrastuksia ja opiskelijoiden osalta kysyn edelleen sitä, että koetko 165 euroa kuukaudessa riittäväksi opiskelijan lounaisiin, kotiruokaan, HSL-lippuun, kännykkäliittymään sekä opiskelijan vaatteiden ja laitteiden satunnaiseen uusimiseen? Ja mieti kesäaikaa, opiskelija ei silloin saa välttämättä mitään tukea mistään, ellei ole osannut ajaa tilannettaan sellaiseen asetelmaan, että voi kesällä saada toimeentulotukea.

Eiköhän moni aikuinen itkisi aika kovaa, jos 165 eurolla pitäisi ostaa kuukauden ruuat ja HSL-lippu päälle.

Käytännössä opiskelijan on käytettävä lainaa tai omattava erinomaiset säästöt pärjätäkseen opiskelijataloudessa, koska tuo 165 euroa kuussa on aidosti pieni summa kotona asuvalle opiskelijalle. Mites suurella summa itse elät asumiskulujesi jälkeen? Ehkäpä summa on nelinumeroinen?

Eli olipa opiskelija omassa taloudessaan tai kanssa-asuja toimeentulotukiäitinsä luona, niin kyllä se on todella tiukkaa oikeasti.
 
Siis ennen opiskelijastatusta lapset ovat saaneet joko alaikäisenä äitinsä ja isänsä elatusta tai lasten toimeentulotuen normia (411e/kk), joka on suurempi kuin tuo 165 euroa kuussa, Orpon asumiskulujen kaatamisten jälkeen oleva opintotuen määrä. Opiskelijan 165 euroa häviää selkeästi toimeentulotuelle, joka on tilanteesta riippuen täysi-ikäiselle 429,03-587,71euroa/kk suuruusluokaltaan, lisäksi sossu maksaa lääkkeet, terveyslaskut, passin, sähkö- ja sähkönsiirron laskut ja kotivakuutuslaskun.

Kotona asuvan opiskelijan on siis maksettava siis tuosta 165 eurosta ITSE lääkkeensä, terveyslaskunsa ja passinsa. Opiskelijat on aidosti ahtaalla, ja Orpo perkele laittoi opintotuen jäähylle indeksikorotuksien suhteen!

Ja eikös lasten kasvaessa kulut kasva, kun lapset tarvii harrastuksia ja opiskelijoiden osalta kysyn edelleen sitä, että koetko 165 euroa kuukaudessa riittäväksi opiskelijan lounaisiin, kotiruokaan, HSL-lippuun, kännykkäliittymään sekä opiskelijan vaatteiden ja laitteiden satunnaiseen uusimiseen? Ja mieti kesäaikaa, opiskelija ei silloin saa välttämättä mitään tukea mistään, ellei ole osannut ajaa tilannettaan sellaiseen asetelmaan, että voi kesällä saada toimeentulotukea.

Eiköhän moni aikuinen itkisi aika kovaa, jos 165 eurolla pitäisi ostaa kuukauden ruuat ja HSL-lippu päälle.

Käytännössä opiskelijan on käytettävä lainaa tai omattava erinomaiset säästöt pärjätäkseen opiskelijataloudessa, koska tuo 165 euroa kuussa on aidosti pieni summa kotona asuvalle opiskelijalle. Mites suurella summa itse elät asumiskulujesi jälkeen? Ehkäpä summa on nelinumeroinen?

Eli olipa opiskelija omassa taloudessaan tai kanssa-asuja toimeentulotukiäitinsä luona, niin kyllä se on todella tiukkaa oikeasti.

Opintotuki on aina hävinnyt selkeästi toimeentulotuelle ja veikkaan, että valtaosa mainitsemistasi kovan asenteen omaavista ovat eläneet opiskelijan tuilla monta vuotta ja tietävät kyllä mitä se on. Opiskelijan tuet ennen heikennyksiä olivat historiaan verrattuna ihan kohtuutasolla. En ole tarkemmin heikennyksiä katsonut mutta vähän epäilen, että eivät ne surkeita niiden jälkeenkään ole. Indeksijäädytykset ja kaikenmaailman muutokset opintotukiin ovat piemminkin olleet sääntö kuin poikkeus ja koko himmeliin pitää suorastaan perehtyä, jos haluaa vertailtavuutta menneisyyteen. Tilanne on vain aina ollut se, että opintotuet ovat pienimipiä tukia mitä tässä valtiossa voi saada ja niitä on täydennetty joko lainalla tai satunnaisia töitä tekemällä. Mainitsemasi 165e asumiskulujen jälkeen ei ole mitenkään erityisen huono tilanne.
 
Kyllä nykyään on hyvin asiat kun jää edes tuon verran kuukaudessa, opintolainaakin hyvitetään jos valmistuu tavoiteajassa. Toista oli ajat kun opintolainat maksettiin korkeiden korkojen kera takaisin täysmääräisinä.
 
Kyllä nykyään on hyvin asiat kun jää edes tuon verran kuukaudessa, opintolainaakin hyvitetään jos valmistuu tavoiteajassa. Toista oli ajat kun opintolainat maksettiin korkeiden korkojen kera takaisin täysmääräisinä.

Juu, ja 80-luvulla inflaatio söi mukavasti lainojen arvoja pienemmäksi. Puhumattakaan täystyöllisyydestä, toisin kuin nyt.

Pidätkö siis aidosti riittävänä tuota 165 euron esimerkkiäni? Paljonko sinulle jää palkastasi ostovoimaksi asumiskulujen jälkeen? Ehkä 1000 euroa?
 
Mitä tarkoitat että esim. Nummelasta ei ole toimivia yhteyksiä. Busseja virka-aikoina Helsingin keskustan väliä (ja muihinkin solmukohtiin) suhaa todella tiheästi ainakin arkisin. Vai tarkoitatko jotain Nummelan sisäisiä yhteyksiä pysäkeillä?
No tarvitsee sen autottoman työssä käyvän pienituloisen ihmisen yleensä muitakin asioita saada hoidettua kuin pelkän töissä käynnin, esimerkiksi lastenhoidon, lääkärikäynnit ja kauppareissut. Ja kun otetaan huomioon, että esimerkiksi sen pelkän solmukohtien välin mahdollistava Matkahuollon kausilippu maksaa jo sen 190-200 euroa Vihdin alueelle ja toimeentulotuki sallii ainoastaan 150 euron verran ansiotuloja, niin hyvin nopeasti se ihminen huomaa, että on paljon edullisempaa jäädä työttömäksi kuin yrittää auttaa omaa toimeentuloaan töissä käymällä. Ja sehän se suurin ongelma tän hetkisessä Orpon tukienleikkauspolitiikassa on. Se ajaa yhä suuremman osan pienituloisista työssä käyvistä pysyvästi toimeentulotuelle ja pysyvä toimeentulotuki taas ohjaa ihmisen työttömäksi, koska töissä käyminen on harrastuksena yllättävän kallis.
 
Juu, ja 80-luvulla inflaatio söi mukavasti lainojen arvoja pienemmäksi. Puhumattakaan täystyöllisyydestä, toisin kuin nyt.

Pidätkö siis aidosti riittävänä tuota 165 euron esimerkkiäni? Paljonko sinulle jää palkastasi ostovoimaksi asumiskulujen jälkeen? Ehkä 1000 euroa?
No opiskelijana ei jäänyt mitään käteen kk:ssa vaan lainaa jouduin ottamaan että selvisin noista ajoista hengissä. Se mitä nykyään on ostovoimaa ei tietääkseni liity tähän mitenkään.
 
Nummela ei edes ole mitenkään erityisen halpa asuinpaikka. Vapailla markkinoilla (oikotie) alle 600 euron kämppiä on tarjolla 2 ja alle 700 noin 10. Ja tuolla täytyy toki tsiigata se asunnon sijainti lähelle linja-autoasemaa tai sinne Porintien varteen, jos haluaa autottomana PK-seudulle kulkea.
 
Pääkaupunkiseudulla asuminen on kyllä suhteellisen kallista. Esim. Oulussa näyttää olevan tälläkin hetkellä vapaana paljon yksiöitä alle 550 euron. Kaksioitakin paljon alle 700 euron ja kolmioitakin löytyy ihan kohtuudella alle 850 euron.

Työ- ja opiskelumahdollisuudet on toki pääkaupunkiseudulla varmaan keskimäärin paremmat kuin muualla maassa. Yksi ongelma varmaan on, että matalapalkka-aloilla palkat ei taida olla juurikaan paremmat kuin muualla, vaikka eläminen on kalliimpaa.
 
Nummela ei edes ole mitenkään erityisen halpa asuinpaikka. Vapailla markkinoilla (oikotie) alle 600 euron kämppiä on tarjolla 2 ja alle 700 noin 10. Ja tuolla täytyy toki tsiigata se asunnon sijainti lähelle linja-autoasemaa tai sinne Porintien varteen, jos haluaa autottomana PK-seudulle kulkea.
Ei ole ei. Eikä juuri mikään muukaan samalla kehällä oleva kunta etenkään sitten kun otetaan huomioon kuinka paljon liikkumisen vaatimat kustannukset kasvavat. Siksi tää segregoimisidea on jo lähtökohtaisesti kaikkien kannalta aika typerä. Puhumattakaan muista sen tutkitusti aiheuttamista ongelmista työllisyyden ja syrjäytymisen suhteen. Käytännössähän noissa paikoissa järkevä asuminen vaatii sen oman auton.

Ja toimeentulotuella työn tekeminen vaatii käytännössä sen, että siitä töissä käymisestä ei aiheudu ihmiselle juuri mitään kuluja. Ei kukaan toimeentulotuelle joutuva pienituloinen Helsinkiin töihin etenkään HSL-alueen ulkopuolelta kulje. Säännöllisiin töihin tuskin kukaan edes sisäpuolelta, jos sitä varten tarvitsee sen HSL:n kausilipun. Toimeentulotuen varaan joutuneena pystyy käytännössä tekemään lähinnä hyvin satunnaista keikkatyötä ja/tai ottaa palkan käteen pimeänä. Kumpikin on valtion talouden kannalta huonoja vaihtoehtoja.
 
Pääkaupunkiseudulla asuminen on kyllä suhteellisen kallista. Esim. Oulussa näyttää olevan tälläkin hetkellä vapaana paljon yksiöitä alle 550 euron. Kaksioitakin paljon alle 700 euron ja kolmioitakin löytyy ihan kohtuudella alle 850 euron.

Työ- ja opiskelumahdollisuudet on toki pääkaupunkiseudulla varmaan keskimäärin paremmat kuin muualla maassa. Yksi ongelma varmaan on, että matalapalkka-aloilla palkat ei taida olla juurikaan paremmat kuin muualla, vaikka eläminen on kalliimpaa.
Toisaalta hyväksyttävien asumismenojen rajakin on sitten Oulussa ollut huomattavasti pienempi. Alle 550 euron ei vielä riitä, pitäisi olla alle 496.
 
Siis kuinka monta asuntoa jäi haussa haaviisi tuolla summalla keskusta-alueella? Mahtaa olla neliömäärät pienet, koska esim. Ex-isotätini kaksiota vuokrattiin asunnon ostajan toimesta yli tuhannella eurolla kuussa Kalliossa, ja kyseessä oli siis 49 neliöinen kaksio. Muistaakseni vuokrapyyntö oli 1100-1200 euroa/kk.

Koska jos keskustassa on RUNSAASTI tarjontaa tuolla vuokratasolla, niin silloinhan kaupungin vuokrajonojen luulisi olevan lyhyempiä, koska ei se kaupunkikaan vuokraa kovin montaa asuntoa alle 600 eurolla, taitaa 500 euroa olla tyypillisin minimitaso kaupungilla. Miksi siis kaupungille jonotetaan, jos on runsaasti tarjolla 600-700 euron asuntoja?
Runsaasti on toki epätarkka lukema, mutta kyllä niitä max 700e yksiöitä varmaan satakunta oli, kymmeniä joka tapauksessa. En tiedä miksi kaupungin asuntoihin jonotetaan, koska ovat tosiaankin monin paikoin varsin lähellä ellei samassa kuin yksityisiltä saatavat. Toki tilannehan on elänyt, ja hinnat tulleet alas - koronakuopasta ei olla vielä noustu, ja juuri yksiöitä sekä pienkaksioita on kyllä paljon tarjolla.

Tuo esimerkkisi Kalliosta ei niinikään enää pidä paikkaansa, vaan käytännössä tuon hinnan saa lähinnä uudesta/modernista/isommasta kaksioista. Muutoin hinnat alkavat jostain 800e/kk ja tarjontaa tonnin paikkeilla on oikein hyvin. Kaikki tuosta ylimenevä näkyy jo itse asunnossa, eli jotain on paremmin kuin muilla.
 
Mutta jos asuu jossain syrjäkylässä, niin mahdollisuus työllistymiseen kapenee huomattavasti. Vähävaraisen työttömän henkilön on vaikea ottaa pienipalkkaista työtä vastaan jostain kaukaisesta kasvukeskuksesta, kun muutto on kallista ja työmatkat on helposti kohtuuttomia tai mahdotomia. Syrjäkylille halpojen asuntojen perässä muuttaminen on helpompaa varakkaille ja etätyötä tekeville.
Eikö työttömillä ole jo 90km säteellä velvoite ottaa työ vastaan, 90km säteellä siitä kasvukeskuksesta, jossa ei ole varaa asua persaukisena, mahtuu aika helvetin monta taajamaa. Helsinki-Riihimäki etäisyys on 70km, siellä on keskikokoista kaupunkia matkan varrella vaika muille jakaa, puhumattakaan, kun otetaan samalta etäisyydeltä Etelä-Suomen läänin itä ja länsi akseli mukaan. Sieltä taajamasta saa edelleen hakea asuntoa vaikka Helsingin Eirasta, yhtä lailla sieltä käsin voi odotella asunnon vapautumista, mutta ei se nyt niin pidä mennä, että tällaista asuntoa saa odottaa Helsingin aitiopaikalta ikuisesti, koska käytännössä hakijoita on kymmeniätuhansia ja tällaisia asuntoja nyt ei yksinkertaisesti tule juurikaan tarjolle.

Sitten kun irtoo se työpaikka, on sitä rahaa ja resursseja valikoida asuinpaikkansa paremmin, näin sen pitäisi aina olla.
 
Kamppi-rajauksella Oikotiessä tasan 10 yksiötä vuokrattavana max 700 eurolla. Keskikoko tasan 20m2.

edit. Se on 10% Kampissa vuokrattavana olevista yksiöistä
Helsingissä on vuokraoven mukaan hyväksyttäviin asumismenoihin (695€) tarjolla kaikki 259 asuntoa, mukaan laskettuna soluasunnot sun muut kimppajutut ja huoneet. Hakijoita Helsingissä oli vuonna 2021 23000 ja tilanne tuskin on siitä helpottunut, ei tarvi kovinkaan suurta päättelykykyä löytyä, että pystyy hieman arvioimaan, kuinka hankalaa tuollaisen asunnon saaminen on. Jos sinulla taas on jo asunto entuudestaan, niin sun mahdollisuudet saada toinen asunto samasta kylästä on aika helvetin hankalaa, koska edelle menee niin moni ihmisryhmä/tarve.
 
No tarvitsee sen autottoman työssä käyvän pienituloisen ihmisen yleensä muitakin asioita saada hoidettua kuin pelkän töissä käynnin, esimerkiksi lastenhoidon, lääkärikäynnit ja kauppareissut. Ja kun otetaan huomioon, että esimerkiksi sen pelkän solmukohtien välin mahdollistava Matkahuollon kausilippu maksaa jo sen 190-200 euroa Vihdin alueelle ja toimeentulotuki sallii ainoastaan 150 euron verran ansiotuloja, niin hyvin nopeasti se ihminen huomaa, että on paljon edullisempaa jäädä työttömäksi kuin yrittää auttaa omaa toimeentuloaan töissä käymällä. Ja sehän se suurin ongelma tän hetkisessä Orpon tukienleikkauspolitiikassa on. Se ajaa yhä suuremman osan pienituloisista työssä käyvistä pysyvästi toimeentulotuelle ja pysyvä toimeentulotuki taas ohjaa ihmisen työttömäksi, koska töissä käyminen on harrastuksena yllättävän kallis.
15000 asukkaan Nummelastakin löytyy terveysasema, yli 10 päiväkotia, ruokakauppoja kymmenkunta, joihinkin paikkoihin joutuu matkustamaan ja se on elämää, mutta ilmeisesti pitäisi kämppä löytyä terveysaseman, poliisin, prisman, hoplopin ja koulujen keskeltä muutaman sadan metrin säteellä. Kyllä varmaan 90% Hyvinkääläisistä vituttaa, kun terveyskeskus on käytännössä hevonperseessä, mutta sinnekin kulkee ne kunnan järjestämät bussit ja minibussit, mutta jos jalkoja särkee ja ahistaa, niin sitten pitää kutsua varmaan ambulanssi.

Mahtavaa, kyllä miten cherrypickataan kaikkea roskaa maan ja taivaan väliltä tukemaan jotain ökyasumista, vaikka torppaa ja taajamaa on ympärillä vaikka muille jakaa.
 
15000 asukkaan Nummelastakin löytyy terveysasema, yli 10 päiväkotia, ruokakauppoja kymmenkunta, joihinkin paikkoihin joutuu matkustamaan ja se on elämää, mutta ilmeisesti pitäisi kämppä löytyä terveysaseman, poliisin, prisman, hoplopin ja koulujen keskeltä muutaman sadan metrin säteellä. Kyllä varmaan 90% Hyvinkääläisistä vituttaa, kun terveyskeskus on käytännössä hevonperseessä, mutta sinnekin kulkee ne kunnan järjestämät bussit ja minibussit, mutta jos jalkoja särkee ja ahistaa, niin sitten pitää kutsua varmaan ambulanssi.

Mahtavaa, kyllä miten cherrypickataan kaikkea roskaa maan ja taivaan väliltä tukemaan jotain ökyasumista, vaikka torppaa ja taajamaa on ympärillä vaikka muille jakaa.
Ei niillä pienituloisilla yksinhuoltajilla silti ole sieltä Nummelasta varaa käydä Helsingissä töissä tarjoilemassa ruokia tai täyttämään Alepan hyllyjä silloin kun joutuvat toimeentulotuelle sen vuoksi, että nykyinen asumistukijärjestelmä muuttuu niin paljon epäedullisemmaksi ja päivärahoista katoaa lapsikorotukset. Eikä niillä myöskään ole varaa yhtäkkiä hankkia autoa ja ajokorttia sitä varten, että pystyvät asumaan haja-asutusalueella ilman pk-seudun kaltaista julkista liikennettä. Käytännössä ne ajautuu sen toimeentulotuen kautta työttömyyteen ja ainakin osittaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen. Ja kuka ylipäätään kustantaa periferiaan muuttamiseen liittyvät kustannukset näille kädestä suuhun eläville ihmisille, joilla ei kuukaudessa jää mitään ylimääräistä ja tilanne entisestään tiukkenee?

Jatkat edelleen tätä kiihkosävyistä ranttaamista jostain Helsingin aitiopaikoilla valtion piikkiin asuvasta porukasta ja "cherrypickatusta roskasta", millä ei ole juuri tekemistä todellisuuden tai valtion velkaongelman kanssa. Keskustelu voisi olla kaikkien kannalta kivempaa, jos pystyisi pitämään ne argumentit jotenkin realismin rajoissa eikä homma olisi pelkkää ideologista segregaation puolesta räyhäämistä olkiukkoja sen tueksi kyhäten. Sosiaalisesta eriyttämisestä ei ole koskaan seurannut missään mitään hyvää. Maahanmuuttajien kohdalla tää jostain syystä aina muistetaan, mutta ei päde tässä yhteydessä kantasuomalaisiin, koska?
 
Ei niillä pienituloisilla yksinhuoltajilla silti ole sieltä Nummelasta varaa käydä Helsingissä töissä tarjoilemassa ruokia tai täyttämään Alepan hyllyjä silloin kun joutuvat toimeentulotuelle sen vuoksi, että nykyinen asumistukijärjestelmä muuttuu niin paljon epäedullisemmaksi ja päivärahoista katoaa lapsikorotukset. Eikä niillä myöskään ole varaa yhtäkkiä hankkia autoa ja ajokorttia sitä varten, että pystyvät asumaan haja-asutusalueella ilman pk-seudun kaltaista julkista liikennettä. Käytännössä ne ajautuu sen toimeentulotuen kautta työttömyyteen ja ainakin osittaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen. Ja kuka ylipäätään kustantaa periferiaan muuttamiseen liittyvät kustannukset näille kädestä suuhun eläville ihmisille, joilla ei kuukaudessa jää mitään ylimääräistä ja tilanne entisestään tiukkenee?

Jatkat edelleen tätä kiihkosävyistä ranttaamista jostain Helsingin aitiopaikoilla valtion piikkiin asuvasta porukasta ja "cherrypickatusta roskasta", millä ei ole juuri tekemistä todellisuuden tai valtion velkaongelman kanssa. Keskustelu voisi olla kaikkien kannalta kivempaa, jos pystyisi pitämään ne argumentit jotenkin realismin rajoissa eikä homma olisi pelkkää ideologista segregaation puolesta räyhäämistä olkiukkoja sen tueksi kyhäten. Sosiaalisesta eriyttämisestä ei ole koskaan seurannut missään mitään hyvää. Maahanmuuttajien kohdalla tää jostain syystä aina muistetaan, mutta ei päde tässä yhteydessä kantasuomalaisiin, koska?
Jos siellä Nummelassa asuessaan löytää töitä Helsingistä, niin mikähän estää muuttamasta vaikka sinne Helsinki-Riihimäki akselille? Tuolla on lukemattomia kaupunkeja ja taajamia matkan varrella, kuten myös Helsinki-Siuntio tai Helsinki-Porvoo välillä, on junaa, metroa, bussia ja ties mitä tarjolla paikasta riippuen. Jos taas miettii, miten toimeentulotuella olevalta pitäisi lyötyä rahaa muuttamiseen, sitä varten on muuttokustannusket mitkä otetaan huomioon, lisäksi saatavilla on esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, mikä kustantaa esimerkiksi sinne uuteen kämppään perustarpeita, vaikkapa sen sängyn. Miten tällainen passivoiva systeemi sitten edes auttaa näiden ihmisten mielenterveyttä tai taloutta? Siihen paras lääke on se työ ja työn kautta on varaa sitten ostaa se auto ja valita asuinpaikkansa työpaikkaa ajatellen vielä paremmin, se vain aluksi vaatii hieman pitkäjänteistä työtä asian eteen, esimerkiksi niitä pidempiä työmatkoja. Aika helvetin moni kulkee päivittäin Tampereen ja Lahden väliltä julkisilla Helsinkiin töihin masentumatta tai syrjäytymättä.

Puhut segregaatiosta, no harvemmin nämä taajamat on täyteen tupattu ongelmatapauksia ja maahanmuuttajia, ne nimenomaan asuvat siellä kantakaupungin ongelma-alueilla, koska mukavuudenhaluisina on kivempaa asua muiden kustannuksella alueella johon ei ole varaa ja vielä parempi, kun kaikki tulee mm. palvelut nenän eteen kuin Manulle illallinen.

Realismia sen sijaan on se, että asutaan siellä missä on varaa asua, työn ja koulun perässä joutuu muuttamaan tai matkustamaan pidempiäkin matkoja, työnhakuvelvoite on käsittääkseni 90km, se on se matka, minkä työtön työnhakija on sitoutunut noudattamaan. (eikä se ole hatusta revitty arvio, vaan perustuu esimerkiksi niihin matkakustannuksista aiheutuviin menoihin)
 
Viimeksi muokattu:
Eikä niillä myöskään ole varaa yhtäkkiä hankkia autoa ja ajokorttia sitä varten, että pystyvät asumaan haja-asutusalueella ilman pk-seudun kaltaista julkista liikennettä. Käytännössä ne ajautuu sen toimeentulotuen kautta työttömyyteen ja ainakin osittaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen. Ja kuka ylipäätään kustantaa periferiaan muuttamiseen liittyvät kustannukset näille kädestä suuhun eläville ihmisille, joilla ei kuukaudessa jää mitään ylimääräistä ja tilanne entisestään tiukkenee?
Tämä on kyllä yksi asia mikä ehkä helposti unohtuu parempiosaisena. Kyllä noilla tuilla varmaan ihan kohtuudella kattaa normaalit juoksevat elämisen kulut, mutta minkään vähänkään isomman hankinnan tekeminen on todella vaikeaa. Toimeentulotuestahan ei edes käytännössä saa säästää, vaikka siinä jollain ihmeellä onnistuisikin. Joku auton hankkiminen nyt on aivan täysin mahdotonta.

En minäkään nyt kyllä ihan tajua, että mikä idea siinä olisi että kaikki työttömät tukien varassa eläjät työnnettäisiin asumaan johonkin maalle ja pikkukylille. Kuulostaa aivan erinomaiselta keinolta varmistaa, etteivät todennäköisesti työllisty jatkossakaan. Olisiko se nyt muutenkaan kovin positiivinen ilmiö, että pienemmistä paikkakunnista tulisi jonkinlaisia "slummeja" joissa asuisi suurelta osin pitkäaikaistyöttömiä?

No joo, toki nyt tähän voi varmaan tulla väittämään, että jos johonkin kylälle kertyisi suuri määrä työttömiä niin jonkun kannattaisi perustaa sinne esim. jotain tuotantoa joka saisi siitä massasta työntekijöitä, mutta jotenkin vähän epäilen.
 
Tämä on kyllä yksi asia mikä ehkä helposti unohtuu parempiosaisena. Kyllä noilla tuilla varmaan ihan kohtuudella kattaa normaalit juoksevat elämisen kulut, mutta minkään vähänkään isomman hankinnan tekeminen on todella vaikeaa. Toimeentulotuestahan ei edes käytännössä saa säästää, vaikka siinä jollain ihmeellä onnistuisikin. Joku auton hankkiminen nyt on aivan täysin mahdotonta.
Silti jostain syystä näillä ongelma-alueilla ja muilla halvemmilla asuinalueilla on parkkipaikat täynnä autoja.
 
Se mikä olisi kiva nähdä tältä hallitukselta ois velvoite työnantajille jotka eivät löydä tarvitsemiaan työntekijöitä kouluttaa soveltuvista hakijoista niitä.
 
Jos siellä Nummelassa asuessaan löytää töitä Helsingistä, niin mikähän estää muuttamasta vaikka sinne Helsinki-Riihimäki akselille? Tuolla on lukemattomia kaupunkeja ja taajamia matkan varrella, kuten myös Helsinki-Siuntio tai Helsinki-Porvoo välillä, on junaa, metroa, bussia ja ties mitä tarjolla paikasta riippuen.
Joo ja niissä radanvarsipaikoissa asuminen ei ole juuri sen edullisempaa kuin pk-seudullakaan. Se rata siinä vieressä alkaa heti nostaa asuntojen hintoja. Ja kysehän ei nyt välttämättä ole edes niistä Nummelaan pakotetuista työttömistä vaan niistä, jotka ovat jo matalapalkka-aloilla töissä. Niihin nykyisen hallituksen leikkaukset osuvat kaikkein koviten, etenkin pienituloisiin yksinhuoltajiin. Minä pidän sitä aika härskinä, että tällaiset ihmiset, jotka tuovat sitä annosta pöytään ja istuvat kaupan kassoilla ajetaan väkisin pois asuinsijoiltaan ja työpaikkojensa lähistöiltä ja pakotetaan pitkiin työmatkoihin ja toimeentulotuelle. Miten tämän pitäisi parantaa kenenkään tilannetta? Näiltä ihmisiltä katoaa ne viimeisetkin edellytykset ja motivaatio yrittää parantaa omaa tilannettaan työnteolla.

Jos taas miettii, miten toimeentulotuella olevalta pitäisi lyötyä rahaa muuttamiseen, sitä varten on muuttokustannusket mitkä otetaan huomioon, lisäksi saatavilla on esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, mikä kustantaa esimerkiksi sinne uuteen kämppään perustarpeita, vaikkapa sen sängyn. Miten tällainen passivoiva systeemi sitten edes auttaa näiden ihmisten mielenterveyttä tai taloutta? Siihen paras lääke on se työ ja työn kautta on varaa sitten ostaa se auto ja valita asuinpaikkansa työpaikkaa ajatellen vielä paremmin, se vain aluksi vaatii hieman pitkäjänteistä työtä asian eteen, esimerkiksi niitä pidempiä työmatkoja. Aika helvetin moni kulkee päivittäin Tampereen ja Lahden väliltä julkisilla Helsinkiin töihin masentumatta tai syrjäytymättä.
Jos on toimeentulotuella. Mutta jos ei (vielä) ole niin ei kukaan ole auttamassa. Ja sitten kun on ja Kela sut sinne periferiaan auttaa huomaat kovin nopeasti, ettei sieltä kannata käydä töissä, koska jäät siitä enemmän miinukselle kuin plussalle matkustuskulujen vuoksi. Se on se passivoiva systeemi. Ei se, jossa voit asua työsi lähellä sen vuoksi, että tukijärjestelmä sen sallii. Ja ei, kaikilla työssä käyvillä jälkikasvua omaavilla ei todellakaan ole varaa ostaa ja ylläpitää autoa. Sulta puuttuu kokonaan ymmärrys pienituloisimpien todellisuudesta. Ne jotka kulkee päivittäin Tampereen ja Lahden väliä töiden vuoksi ei niitä ole.

Puhut segregaatiosta, no harvemmin nämä taajamat on täyteen tupattu ongelmatapauksia ja maahanmuuttajia, ne nimenomaan asuvat siellä kantakaupungin ongelma-alueilla, koska mukavuudenhaluisina on kivempaa asua muiden kustannuksella alueella johon ei ole varaa ja vielä parempi, kun kaikki tulee mm. palvelut nenän eteen kuin Manulle illallinen.

Realismia sen sijaan on se, että asutaan siellä missä on varaa asua, työn ja koulun perässä joutuu muuttamaan tai matkustamaan pidempiäkin matkoja, työnhakuvelvoite on käsittääkseni 90km, se on se matka, minkä työtön työnhakija on sitoutunut noudattamaan. (eikä se ole hatusta revitty arvio, vaan perustuu esimerkiksi niihin matkakustannuksista aiheutuviin menoihin)
Oikein mitään tämän perinteisempää segregaatiota ei enää olekaan, enää puuttuu säätyluokkien palauttaminen. Tosin yleensä se segregaatio on sentään tosiaan ollut kaupungin sisäistä ja nyt alkaa nää jutut näköjään olemaan näinkin todellisuudesta irtautuneita, että puhutaan 90 kilometrin etäisyyksistä, minne dumpata tämä ns. heikompi aines kaupungista, koska ne voisi silti pakottaa käytännön tason orjatöihin keskustaan. Mä en oikeasti pysty ymmärtämään miten vajaalla empatiakyvyllä pitää mennä, että moista voi ajatella inhimillisenä ratkaisuna yhteiskunnallisesti.

Sosiaalinen sekoittuminen kuuluu länsimaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin ja siitä on kovin yksimielistä tutkimusdataa olemassa, että se vähentää tehokkaasti huono-osaisuutta, rikollisuutta ja elinajanodotteiden tippumista ja lopulta parantaa ihan kaikkien olosuhteita ja turvallisuutta.
 
Silti jostain syystä näillä ongelma-alueilla ja muilla halvemmilla asuinalueilla on parkkipaikat täynnä autoja.
Mitähän nämä ongelma-alueet tällä kertaa on? Jossain Vuosaaressa esim työttömyysaste on noin 15%. Mun omalla asuinalueella työttömyysaste on noin 10%, mutta kotitalouksista yli 2/3 on autottomia. Silti parkkipaikat on täynnä, niin kadunvarsilla kuin tuolla valtavassa hallissakin. En sit tiedä mitä se kertoo alueen ongelmallisuudesta?
 
Joo ja niissä radanvarsipaikoissa asuminen ei ole juuri sen edullisempaa kuin pk-seudullakaan. Se rata siinä vieressä alkaa heti nostaa asuntojen hintoja. Ja kysehän ei nyt välttämättä ole edes niistä Nummelaan pakotetuista työttömistä vaan niistä, jotka ovat jo matalapalkka-aloilla töissä. Niihin nykyisen hallituksen leikkaukset osuvat kaikkein koviten, etenkin pienituloisiin yksinhuoltajiin. Minä pidän sitä aika härskinä, että tällaiset ihmiset, jotka tuovat sitä annosta pöytään ja istuvat kaupan kassoilla ajetaan väkisin pois asuinsijoiltaan ja työpaikkojensa lähistöiltä ja pakotetaan pitkiin työmatkoihin ja toimeentulotuelle. Miten tämän pitäisi parantaa kenenkään tilannetta? Näiltä ihmisiltä katoaa ne viimeisetkin edellytykset ja motivaatio yrittää parantaa omaa tilannettaan työnteolla.
Mun nyt on vähän vaikea uskoa sanomaasi, kun katsoo postinumerotason neliövuokria, eli millaista vuokraa maksetaan kullakin postinumeroalueella.

Jos on toimeentulotuella. Mutta jos ei (vielä) ole niin ei kukaan ole auttamassa. Ja sitten kun on ja Kela sut sinne periferiaan auttaa huomaat kovin nopeasti, ettei sieltä kannata käydä töissä, koska jäät siitä enemmän miinukselle kuin plussalle matkustuskulujen vuoksi. Se on se passivoiva systeemi. Ei se, jossa voit asua työsi lähellä sen vuoksi, että tukijärjestelmä sen sallii. Ja ei, kaikilla työssä käyvillä jälkikasvua omaavilla ei todellakaan ole varaa ostaa ja ylläpitää autoa. Sulta puuttuu kokonaan ymmärrys pienituloisimpien todellisuudesta. Ne jotka kulkee päivittäin Tampereen ja Lahden väliä töiden vuoksi ei niitä ole.
Lisää tekosyitä, aina kun esittää jonkun keinon, niin keksitään lisää tekosyitä, entä jos ei olekaan toimeentulotuella, entä jos ei ole tuloja ollenkaan, entä jos... Luulisi, että sitä ihminen on joko toimeentulotuella tai työmarkkinatuella ja jos ei ole, niin silloin on todennäköisesti rahaa säästössä tai on asunnoton, asunnottomuutenkin on apua tarjolla, jos apua haluaa. Työttömällä joka haluaa muuttaa tai joutuu matkustamaan pitkiä matkoja työnperässä on mahdollisuus hakea ja saada liikkuvuusavustusta, sitä maksaa kela ja työttömyyskassat.

Oikein mitään tämän perinteisempää segregaatiota ei enää olekaan, enää puuttuu säätyluokkien palauttaminen. Tosin yleensä se segregaatio on sentään tosiaan ollut kaupungin sisäistä ja nyt alkaa nää jutut näköjään olemaan näinkin todellisuudesta irtautuneita, että puhutaan 90 kilometrin etäisyyksistä, minne dumpata tämä ns. heikompi aines kaupungista, koska ne voisi silti pakottaa käytännön tason orjatöihin keskustaan. Mä en oikeasti pysty ymmärtämään miten vajaalla empatiakyvyllä pitää mennä, että moista voi ajatella inhimillisenä ratkaisuna yhteiskunnallisesti.

Sosiaalinen sekoittuminen kuuluu länsimaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin ja siitä on kovin yksimielistä tutkimusdataa olemassa, että se vähentää tehokkaasti huono-osaisuutta, rikollisuutta ja elinajanodotteiden tippumista ja lopulta parantaa ihan kaikkien olosuhteita ja turvallisuutta.
Ketään ei olla dumppaamassa ja kukaan ei estä asumassa siellä Helsingissä, jos siihen on varaa hyväksyttävien asumismenojen rajoissa. Ilmeisesti meillä on koko maa Helsinkiä lukuunottamatta niin segregoitunut, että mitenköhän nämä ihmiset muualla pärjäävät, kun ilmeisesti asuinalueet ovat kuin Mogadishussa.
 
Mun nyt on vähän vaikea uskoa sanomaasi, kun katsoo postinumerotason neliövuokria, eli millaista vuokraa maksetaan kullakin postinumeroalueella.
Neliövuokrathan nyt vaihtelee älyttömästi yhden postinumeroalueenkin sisällä riippuen siitä onko kyse uudiskohteesta aseman vieressä vai jossain postinumeroalueen laidalla 5+ km päässä. Käytännön kulkuyhteydet määrittää asumisen hintaa todella paljon.

Lisää tekosyitä, aina kun esittää jonkun keinon, niin keksitään lisää tekosyitä, entä jos ei olekaan toimeentulotuella, entä jos ei ole tuloja ollenkaan, entä jos... Luulisi, että sitä ihminen on joko toimeentulotuella tai työmarkkinatuella ja jos ei ole, niin silloin on todennäköisesti rahaa säästössä tai on asunnoton, asunnottomuutenkin on apua tarjolla, jos apua haluaa. Työttömällä joka haluaa muuttaa tai joutuu matkustamaan pitkiä matkoja työnperässä on mahdollisuus hakea ja saada liikkuvuusavustusta, sitä maksaa kela ja työttömyyskassat.
Näistä realistisista tilanteista puhuminen miten nykyisen hallituksen politiikka tukiin vaikuttaa on tekosyitä, mutta ihan kosheria on viestistä toiseen mätkiä jotain "elämäntapatyöttömät asuu Helsingin arvoalueilla herroiksi" -olkiukkoa?

Joo, toimeentulotuella saa apua muuttamiseen, mutta ei kuitenkaan mihin tahansa muuttamiseen paikkakunnalta toiselle, vaan siinä pitää pystyä perustelemaan, että se tavalla tai toisella parantaa omaa tilannetta. Nythän kyse on siitä, että työssä käyvät ihmiset putoavat toimeentulotuelle nykyisellä tukipolitiikan muutoksella, koska asumistuesta leikataan reilusti ja lapsikorotukset ovat poistettu. Toimeentulotuelle joutuvalle ihmiselle taas muodostuu valtavia kannustinloukkuja jatkaa töissä käymistä – se ei useimmissa tapauksissa enää kannata lainkaan.

Toimeentulotuella olevat ovat usein myös työmarkkinatuella, mutta nyt alkaa olla myös työssäkäyvät ja etenkin sovitellulla päivärahalla olevat enenevissä määrin ja se on oikeasti iso ongelma. Nää sun loput stetsonoinnit säästössä olevista rahoista tai asunnottomuudesta meni jo vähän yli, mitä tekemistä niillä oli asian kanssa? Enkä mä oikein ymmärrä sitäkään, että miksi ajaa ihmisiä pitkien työmatkojen päähän saamaan liikkuvuusavustusta, kun todennäköisesti vähemmillä tukien maksamisilla päästäisiin pitämällä yllä sitä aiempaa hieman parempitasoista asumistukea mikä mahdollistaisi monille asumisen siellä missä töitäkin on.
 
Neliövuokrathan nyt vaihtelee älyttömästi yhden postinumeroalueenkin sisällä riippuen siitä onko kyse uudiskohteesta aseman vieressä vai jossain postinumeroalueen laidalla 5+ km päässä. Käytännön kulkuyhteydet määrittää asumisen hintaa todella paljon.
Esimerkiksi. vuokraovi.comin mukaan 2022 yksiöiden vuokrien keskimääräinen vaihteluväli oli Hyvinkäällä 520€-620€, Helsingissä 701€-860€. Kaksioiden osalta Hyvinkää 650€-795€, Helsinki 894€-1149€. Aivan varmasti löytyy vieläkin edullisempia vaihtoehtoja kuin Hyvinkää. Nyt asunnon pitää ilmeisesti olla laiturin vieressä, koska keneltä nyt voisi vaatia, että juna-asemalle täytyy hieman kävellä tai matkustaa. On se rankkaa, kun itsekin olen joutunut kävellen, pyörällä tai bussilla kulkemaan juna-asemalle, päästäkseni paikasta A paikkaan B, työn, koulun, kurssin tai minkä tahansa syyn takia.

Näistä realistisista tilanteista puhuminen miten nykyisen hallituksen politiikka tukiin vaikuttaa on tekosyitä, mutta ihan kosheria on viestistä toiseen mätkiä jotain "elämäntapatyöttömät asuu Helsingin arvoalueilla herroiksi" -olkiukkoa?

Joo, toimeentulotuella saa apua muuttamiseen, mutta ei kuitenkaan mihin tahansa muuttamiseen paikkakunnalta toiselle, vaan siinä pitää pystyä perustelemaan, että se tavalla tai toisella parantaa omaa tilannetta. Nythän kyse on siitä, että työssä käyvät ihmiset putoavat toimeentulotuelle nykyisellä tukipolitiikan muutoksella, koska asumistuesta leikataan reilusti ja lapsikorotukset ovat poistettu. Toimeentulotuelle joutuvalle ihmiselle taas muodostuu valtavia kannustinloukkuja jatkaa töissä käymistä – se ei useimmissa tapauksissa enää kannata lainkaan.

Toimeentulotuella olevat ovat usein myös työmarkkinatuella, mutta nyt alkaa olla myös työssäkäyvät ja etenkin sovitellulla päivärahalla olevat enenevissä määrin ja se on oikeasti iso ongelma. Nää sun loput stetsonoinnit säästössä olevista rahoista tai asunnottomuudesta meni jo vähän yli, mitä tekemistä niillä oli asian kanssa? Enkä mä oikein ymmärrä sitäkään, että miksi ajaa ihmisiä pitkien työmatkojen päähän saamaan liikkuvuusavustusta, kun todennäköisesti vähemmillä tukien maksamisilla päästäisiin pitämällä yllä sitä aiempaa hieman parempitasoista asumistukea mikä mahdollistaisi monille asumisen siellä missä töitäkin on.
Ymmärrätkö, että sinä keksit jatkuvasti lisäsyitä sille, että jonkun täytyy saada asua tuloihinsa nähden liian kalliissa asunnossa, milloin milläkin syyllä. Tällainen ihminen vie tällöin sen asunnon sellaiselta ihmiseltä, joka sitä oikeasti tarvitsisi, esimerkiksi siltä työssä käyvältä ihmiseltä, jonka työmatkat nyt pitkittyy jonkun kermaperseen takia. Tässä nyt on minun vähän pakko ottaa kaikki erilaisessa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset (esimerkiksi ne tulottomat tai asunnottomat) mukaan ja ampua näitä huuhaa juttuja sitten alas, koska sinä vain keksit uusia syitä jatkuvasti lisää. Liikkuvuusavustusta saa myös muuttotilanteissa, se ei tarkoita ainoastaan pitkiä työmatkoja varten, vaan sitä voi saada myös muuttoon lähemmäs uutta työpaikkaa. Asunnon tarvettakin arvioivat vuokranantajat, näissä tilanteissa muiden edelle menevät ne tapaukset, joilla on perusteltu syy saada asunto nopeammin. Esimerkiksi AT1 luokan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa on: työpaikka paikkakunnalta, muttei asuntoa.
 
Esimerkiksi. vuokraovi.comin mukaan 2022 yksiöiden vuokrien keskimääräinen vaihteluväli oli Hyvinkäällä 520€-620€, Helsingissä 701€-860€.
Paljonko lasket kuukausittaisten matkustuskulujen kasvavan sieltä Hyvinkäältä siihen verrattuna, että työpaikka olisi Helsingissä kävelymatkan päässä?

Ymmärrätkö, että sinä keksit jatkuvasti lisäsyitä sille, että jonkun täytyy saada asua tuloihinsa nähden liian kalliissa asunnossa, milloin milläkin syyllä. Tällainen ihminen vie tällöin sen asunnon sellaiselta ihmiseltä, joka sitä oikeasti tarvitsisi, esimerkiksi siltä työssä käyvältä ihmiseltä, jonka työmatkat nyt pitkittyy jonkun kermaperseen takia. Tässä nyt on minun vähän pakko ottaa kaikki erilaisessa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset (esimerkiksi ne tulottomat tai asunnottomat) mukaan ja ampua näitä huuhaa juttuja sitten alas, koska sinä vain keksit uusia syitä jatkuvasti lisää. Liikkuvuusavustusta saa myös muuttotilanteissa, se ei tarkoita ainoastaan pitkiä työmatkoja varten, vaan sitä voi saada myös muuttoon lähemmäs uutta työpaikkaa. Asunnon tarvettakin arvioivat vuokranantajat, näissä tilanteissa muiden edelle menevät ne tapaukset, joilla on perusteltu syy saada asunto nopeammin. Esimerkiksi AT1 luokan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa on: työpaikka paikkakunnalta, muttei asuntoa.
Mitä tarkoitat lisäsyillä? Ja missä kohtaa olen ylipäätään sanonut, että ihmisten pitää saada asua tuloihinsa nähden liian kalliissa asunnoissa? Työnnät sanoja suuhun. Kritisoin politiikkaa, jolla asumisesta ylipäätään tehdään suurimmalle osalle asumistuen varassa oleville mahdottoman kallista.

Eihän se ole minun lisäsyyni, jos sinun mielestäsi pienituloisten on ihan fine joutua muuttamaan periferiaan ja käydä sieltä sitten töissä Helsingissä entisen sijaan ja joudun selittämään miksei se välttämättä ole fiksua eriyttämistä ja välttämättä tule lopulta sen edullisemmaksi valtiollekaan. Eikä sekään ole lisäsyyni, ettet tunnu ymmärtävän, että tämä leikkauspolitiikka osuu kaikkein koviten työttömien toimeentulotuen saajien sijaan työssäkäyviin pienituloisiin, jotka eivät toimeentulotukea ole vielä toistaiseksi joutuneet hakemaan.

Heidän kykyynsä valita asuinpaikkakuntansa jatkossa tässä eniten vaikutetaan sekä siihen putoavatko sille passivoivalle perustoimeentulotuelle, josta on enää kovin lyhyt matka työttömyyteen ansiotulorajojen ollessa mitä on. Pienituloisten omistusasujien tilanne vasta ikävä sen puolesta onkin, vaikka olenkin enimmäkseen sitä mieltä, ettei omistusasumista pitäisi tukea verovaroin. Työttömän korvaaminen työllisellä asukkaalta kuulostaa kauniilta populistiselta ajatukselta, mutta kun se on yhä todennäköisemmin työllinen, joka sieltä joutuu pois muuttamaan, niin ei se yleistilannetta paranna mitenkään.

Sekään että asunnon tarvitsijoita on paljon jonossa ei tarkoita sitä, että he olisivat keskimäärin yhtään sen kyvykkäämpiä maksajia kuin tämän hetkiset asukkaat. Helsingin kantakaupungin alueella työttömyysaste on ollut verrattain hyvin matala, joten ei siellä ole mitään työttömiä vuokra-asunnonhamstraajia massoittain. Silti sielläkin tarvitaan niitä pienituloisia myyjiä, tarjoilijoita, lastenhoitajia ja koulunkäynnin avustajia, jotka joutuvat monesti tyytymään osa-aikaisiin työsopimuksiin ja jotka ovat olleet paljolti asumistuen ja soviteltujen päivärahojen ja niiden lapsikorotusten sekä ansiotulojen suojaosien varassa. Nyt niiltä leikataan niin monesta eri suunnasta, että ne sieltä ovat helposti ensimmäisenä muuttopaineen alla kauemmaksi muuttamassa. Tuskin ovat niillä tuloilla ensimmäisenä miettimässä autonhankintaa.

Esim nämä ihmiset eivät ole työttömiä, vaikka se varmaan tuolle yksinhuoltajalle alkaisi pikku hiljaa olla houkuttelevampi vaihtoehto ja onhan se työttömien määrä tässä viime vuodesta jo aika hurjasti noussutkin. Kannattaa vilkaista kuvaajaa, joka kertoo nimenomaan työssäkäyvien ruokakuntien muutoksesta asumistuen saamisen suhteen. Siellä on kymmeniä tuhansia potentiaalisia uusia työttömiä perustoimeentulotuen asiakkaita.
 
Homma nyt vaan menee niin että meillä ei ole varaa enää kohta pitää yllä tätä tukihimmeliä joten olisi ehkä parempi alkaa totutella siihen realimaailmaan jossa eletään sillä mihin on varaa ilman tukia.
fcbaeb0d-aea1-4fae-ab5e-ea1d2a22a51a
 
Kannattaisiko vähän miettiä niiden käytettyjen rahojen tuottoa myös?

Esim. koulutukseen pistetyt rahat maksaa itsensä takaisin moninkertaisena, kun katsotaan tarpeeksi isoa kuvaa.

Julkinen terveydenhuolto on selvästi halvempi per kansalainen verrattuna yksityiseen.

Jos säästää miljardin leikkaamalla rahat pois edellisistä, se tulee maksamaan moninkertaisesti.

Jos johonkin rahan laittaminen tuottaa enemmän, kuin velkarahan korot, niin lainaahan kannattaa ottaa miltei rajattomasti.
 
Homma nyt vaan menee niin että meillä ei ole varaa enää kohta pitää yllä tätä tukihimmeliä joten olisi ehkä parempi alkaa totutella siihen realimaailmaan jossa eletään sillä mihin on varaa ilman tukia.
Kun ei ole varaa elää ilman niitä tukia eikä sitä riittävän halpaa asumista ole käytännön tasolla riittävästi olemassa. Homma on mennyt näin jo ennen Orpon ja Purran hymyssä suin saksimisia ja jopa ennen Marinia, niin kyllä siihen jonkinlaiseen kohtuulliseen tukihimmeliin pitää olla varaa, tai ei me voida enää itseämme pitää minkäänlaisena sivistysvaltiona:

1710775955370.png

1710775982438.png


Lähde: Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista

Tämänkään jälkeen tuet eivät ole pysyneet inflaation perässä ja Suomi saa vuosi toisensa perään noottia Euroopan neuvostolta perusturvan tason riittämättömyydestä. Eli vissiin just oikea hetki leikata pienituloisilta tuntuvasti ja keventää samalla hyvätuloisien veroja.
 
Kun ei ole varaa elää ilman niitä tukia eikä sitä riittävän halpaa asumista ole käytännön tasolla riittävästi olemassa. Homma on mennyt näin jo ennen Orpon ja Purran hymyssä suin saksimisia ja jopa ennen Marinia, niin kyllä siihen jonkinlaiseen kohtuulliseen tukihimmeliin pitää olla varaa, tai ei me voida enää itseämme pitää minkäänlaisena sivistysvaltiona:

1710775955370.png

1710775982438.png


Lähde: Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista

Tämänkään jälkeen tuet eivät ole pysyneet inflaation perässä ja Suomi saa vuosi toisensa perään noottia Euroopan neuvostolta perusturvan tason riittämättömyydestä. Eli vissiin just oikea hetki leikata pienituloisilta tuntuvasti ja keventää samalla hyvätuloisien veroja.
Asumistuethan nostaa vuokria koska vuokraajat mitoittavat vuokrat usein niille. Nyt kun tukia lasketaan joutuu moni vuokraaja tiputtamaan vuokraa jotta saa vuokralaisen pidettyä. Ihan oikea aikaa leikata paisutetuista tuista jotka muuten menisi vain vuokraajien liiveihin.
 
Asumistuethan nostaa vuokria koska vuokraajat mitoittavat vuokrat usein niille. Nyt kun tukia lasketaan joutuu moni vuokraaja tiputtamaan vuokraa jotta saa vuokralaisen pidettyä. Ihan oikea aikaa leikata paisutetuista tuista jotka muuten menisi vain vuokraajien liiveihin.
VATT:n tutkimuksen mukaan tuo ei pidä paikkaansa. Ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien on ihan turha kuvitella vuokrien nyt laskevan. Niissä vuokra-asuminen on yleensä edullisinta ja niihin myös usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ajautuvat. Ei vain valitettavasti enää riittävän edullista suurimmalle osalle, kun tuet ovat jääneet inflaation ja rajujen leikkauksien vuoksi niin kauaksi taakse.
 
Vapaaehtoinen kansalaispalkka. Pienempi kuin tuet ja ikinä ei tarvitsi töitä tehdä. Siis tukia saisi enemmän, jos on työmarkkinoiden käytettävissä. Voisi myös asua edullisesti missä päin suomea vaan. Poistaisi turhan porukan työkkäristä jolloin jäljelle jäisi vaan motivoitunutta porukkaa. Ja säästyisi rahaakin vaikka miten paljon. Ja elämä olisi ihmisarvoista. Win win.
 
VATT:n tutkimuksen mukaan tuo ei pidä paikkaansa. Ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien on ihan turha kuvitella vuokrien nyt laskevan. Niissä vuokra-asuminen on yleensä edullisinta ja niihin myös usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ajautuvat. Ei vain valitettavasti enää riittävän edullista suurimmalle osalle, kun tuet ovat jääneet inflaation ja rajujen leikkauksien vuoksi niin kauaksi taakse.
Väärin, "asumistuen muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet vuokriin merkittävästi, osoittaa VATT:n tuore tutkimus" - ne vaikuttivat ja vaikuttavat todistetusti useiden eri tutkimusten todistamana vaikka tutkimustulokset vaihtelevatkin huomattavasti:
- Yli 50% vuokravaikutus (Gibbons ja Manning, 2006; Fack, 2006; Kangasharju, 2010; Viren, 2013)
- Pienempiä, mutta positiivisia vaikutuksia (Hyslop ja Rea, 2019; Sayag ja Zussman, 2020)
- Hyvin pieniä tai nollavaikutuksia (Brewer ym., 2019; Eerola ja Lyytikäinen, 2021)

Kaiken hyvä lisäksi tässä tutkimuksessasi tarkasteltiin vain ja ainoastaan vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuensaajien vuokria ja keskityttiin uusiin vuokrasuhteisiin sen jälkeen kun neliövuokraleikkuri poistettiin ja sen tilalle tuli koko kokonaisvuokraa koskeva yläraja. Tukimuutos nosti merkittävästi pienten asuntojen asumistukea joten sen perusteelta ei moisia voi todeta. Aina samanlaisia pohjattomia väitteitä.
 
Vapaaehtoinen kansalaispalkka. Pienempi kuin tuet ja ikinä ei tarvitsi töitä tehdä. Siis tukia saisi enemmän, jos on työmarkkinoiden käytettävissä. Voisi myös asua edullisesti missä päin suomea vaan. Poistaisi turhan porukan työkkäristä jolloin jäljelle jäisi vaan motivoitunutta porukkaa. Ja säästyisi rahaakin vaikka miten paljon. Ja elämä olisi ihmisarvoista. Win win.
Oletus tietenkin olisi että ne töihin motivoituneet kaikki vaihtaisi tuohon kansalaispalkkaan ja motivoitumattomat jäisi isommille tuille ilman halua mennä töihin, niin ei kannustinloukut haittaisi.
 
Siis mikä tukimuutos nosti merkittävästi pienimpien asuntojen asumistukea?

Asumistukihan ei ole ollut aiemminkaan neliöihin sidottu, siinä oli vain yläraja minkä ylimeneviltä neliöiltä laskennallisia vuokramenoja ei huomioitu. Esim yksinasuvalla se raja oli muistaakseni 37m2
 
Väärin, "asumistuen muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet vuokriin merkittävästi, osoittaa VATT:n tuore tutkimus" - ne vaikuttivat ja vaikuttavat todistetusti useiden eri tutkimusten todistamana vaikka tutkimustulokset vaihtelevatkin huomattavasti:
- Yli 50% vuokravaikutus (Gibbons ja Manning, 2006; Fack, 2006; Kangasharju, 2010; Viren, 2013)
- Pienempiä, mutta positiivisia vaikutuksia (Hyslop ja Rea, 2019; Sayag ja Zussman, 2020)
- Hyvin pieniä tai nollavaikutuksia (Brewer ym., 2019; Eerola ja Lyytikäinen, 2021)
Ja nämä liittyivät kotimaisiin vuokramarkkinoihimme miten? Kova on tarve vääntää mustaa valkoiseksi.

Kaiken hyvä lisäksi tässä tutkimuksessasi tarkasteltiin vain ja ainoastaan vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuensaajien vuokria ja keskityttiin uusiin vuokrasuhteisiin sen jälkeen kun neliövuokraleikkuri poistettiin ja sen tilalle tuli koko kokonaisvuokraa koskeva yläraja. Tukimuutos nosti merkittävästi pienten asuntojen asumistukea joten sen perusteelta ei moisia voi todeta. Aina samanlaisia pohjattomia väitteitä.
Ja mikä tässä oli sulle se ongelma? Tuo skenaariohan antaa jotakuinkin parhaat mahdollisuudet niiden tukien lypsämiselle yksityisille, mitä ei juuri havaittu tapahtuvan.

"Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uudistuksesta aiheutuneet asumistuen muutokset vaikuttivat tuensaajien vuokriin. Pinta-alan lisäksi tukimuutokset riippuivat asunnon sijaintikunnasta ja rakentamisvuodesta. Vuokravaikutuksesta ei löytynyt näyttöä. Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni."
 
Ei vuokranantajille yleensä ole kannattavaa pitää niitä asuntoja pitkään tyhjänä, kun lainaa on tavallisesti jonkin verran käytettynä, ja vaikka lainaa ei olisi, niin tuottoakin pitäisi sijoitukselle saada. Joko laskevat vuokraa, jos ei nykyisillä vuokrilla löydy vuokralaisia tukien laskun myötä, tai sitten myyvät asunnot pois sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Halvemmalla ostanut pystyy sitten vuokraamaankin eteenpäin halvemmalla.
 
VATT:n tutkimuksen mukaan tuo ei pidä paikkaansa. Ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien on ihan turha kuvitella vuokrien nyt laskevan. Niissä vuokra-asuminen on yleensä edullisinta ja niihin myös usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ajautuvat. Ei vain valitettavasti enää riittävän edullista suurimmalle osalle, kun tuet ovat jääneet inflaation ja rajujen leikkauksien vuoksi niin kauaksi taakse.
Taitaa tosin nuo pienet asunnot olla yleensä suosituilla alueilla keskustassa yms. tai uudiskohteita, joissa hinnat on jo valmiiksi olleet korkealla.
" Vaikka asumistuen nousu osui erityisesti pieniin asuntoihin, tuen saajat eivät kuitenkaan hakeutuneet aiempaa useammin pieniin asuntoihin. Tämä saattaa selittää sitä, mikseivät pienten asuntojen vuokrat nousseet uudistuksen jälkeen. "
Mielenkiintoisempaa olisi tutkia miten laitakaupungeilla ja muuttotappiokunnissa on vuokrat noussut suhteessa asumistukiin.
 
Taitaa tosin nuo pienet asunnot olla yleensä suosituilla alueilla keskustassa yms. tai uudiskohteita, joissa hinnat on jo valmiiksi olleet korkealla.
" Vaikka asumistuen nousu osui erityisesti pieniin asuntoihin, tuen saajat eivät kuitenkaan hakeutuneet aiempaa useammin pieniin asuntoihin. Tämä saattaa selittää sitä, mikseivät pienten asuntojen vuokrat nousseet uudistuksen jälkeen. "
Mielenkiintoisempaa olisi tutkia miten laitakaupungeilla ja muuttotappiokunnissa on vuokrat noussut suhteessa asumistukiin.
Niinhän ne ovat joo, siksi niitä riittävän edullisia asuntoja perustoimeentulotuessa täysimääräisesti huomioitavaksi ei ole lainkaan riittävästi ja siihen liittyvän harkinnanvaraisuuden poisto ja tiukka kuntakohtaisten alimitoitettujen asumiskulujen noudattaminen on käytännön tasolla vain automaattinen tukileikkuri kaikkein köyhimmiltä.

Hyväksyttyihin asumiskuluihin yltäminen kaupunkialueilla ja etenkin Helsingissä edellyttäisi työttömältä yksinasujalta käytännössä todella pienen yksiön löytämistä ja se taas käytännössä pakottaa entistä tiukemmin sinne ahtaimpaan keskustaan, josta nää kuulemma piti saada pois tehden todellisille asunnontarvitsijoille tilaa. Laitakaupunkialueelle rakennetaan kovin vähän kaksioita pienempiä asuntoja ja niissä rajat paukkuvat yksinasujilla helposti yli.
 
Niinhän ne ovat joo, siksi niitä riittävän edullisia asuntoja perustoimeentulotuessa täysimääräisesti huomioitavaksi ei ole lainkaan riittävästi ja siihen liittyvän harkinnanvaraisuuden poisto ja tiukka kuntakohtaisten alimitoitettujen asumiskulujen noudattaminen on käytännön tasolla vain automaattinen tukileikkuri kaikkein köyhimmiltä.

Hyväksyttyihin asumiskuluihin yltäminen kaupunkialueilla ja etenkin Helsingissä edellyttäisi työttömältä yksinasujalta käytännössä todella pienen yksiön löytämistä ja se taas käytännössä pakottaa entistä tiukemmin sinne ahtaimpaan keskustaan, josta nää kuulemma piti saada pois tehden todellisille asunnontarvitsijoille tilaa. Laitakaupunkialueelle rakennetaan kovin vähän kaksioita pienempiä asuntoja ja niissä rajat paukkuvat yksinasujilla helposti yli.
Pakkohan se raja on johonkin vetää vai annetaanko tukien pikkuhiljaa mennä minimipalkkojen ohi? Enkä kyllä sanoisi että laitakaupungeilla ei ole kovin paljoa yksiöitäkään. Koko tämä järjetön tilannehan on osin aiheutettu kaupunkien eri määräisillä tuilla.
 
Ja nämä liittyivät kotimaisiin vuokramarkkinoihimme miten? Kova on tarve vääntää mustaa valkoiseksi.


Ja mikä tässä oli sulle se ongelma? Tuo skenaariohan antaa jotakuinkin parhaat mahdollisuudet niiden tukien lypsämiselle yksityisille, mitä ei juuri havaittu tapahtuvan.

"Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uudistuksesta aiheutuneet asumistuen muutokset vaikuttivat tuensaajien vuokriin. Pinta-alan lisäksi tukimuutokset riippuivat asunnon sijaintikunnasta ja rakentamisvuodesta. Vuokravaikutuksesta ei löytynyt näyttöä. Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni."
Siis tutkimukset jotka itse linkkasit VATT tutkimuksessa tänne, nytkö ne ei sitten pidäkään paikkansa. Kannattas varmaa lukea ne mitä linkkaa ja ymmärtää ne vielä.:sclap:
 
Pakkohan se raja on johonkin vetää vai annetaanko tukien pikkuhiljaa mennä minimipalkkojen ohi? Enkä kyllä sanoisi että laitakaupungeilla ei ole kovin paljoa yksiöitäkään. Koko tämä järjetön tilannehan on osin aiheutettu kaupunkien eri määräisillä tuilla.
No siinä kohtaa minimipalkoissa ja etuusjärjestelmän progressiivisuudessa on vikaa. Voisi vaikka ajatella jotain suojaosia niihin ansiotuloihin niin asiasta ei syntyisi niin isoa ja mustavalkoista ongelmaa.

Asun Espoon laitakaupungilla eikä täällä ainakaan ole yksiöistä tietoakaan.


Siis tutkimukset jotka itse linkkasit VATT tutkimuksessa tänne, nytkö ne ei sitten pidäkään paikkansa. Kannattas varmaa lukea ne mitä linkkaa ja ymmärtää ne vielä.:sclap:
Kannattas tosiaan.

"Previous empirical research is inconclusive about the extent to which HAs are
passed on to rents in housing benefit systems in Europe and similar systems in New
Zealand and Israel. Some studies find that more than 50% of the HA accrued to
landlords (Gibbons and Manning, 2006; Fack, 2006; Kangasharju, 2010; Viren, 2013)2 .
More recent studies have found more moderate but still economically significant rent
effects (Hyslop and Rea, 2019; Sayag and Zussman, 2020) or very limited or zero
rent effects (Brewer et al., 2019)."

Brittien, Ranskan, Uuden-Seelannin tai Jerusalemin kanta-kaupungin tilanteilla vuosien takaa on suunnilleen yhtä paljon Suomen nykytilanteen kanssa tekemistä kuin vaikka Bostonin rikostilastoilla.

Ja mitä esimerkiksi Kangasharjuun väistämättä jo vähän vanhentuneeseen paperiin tulee niin hän tuli itsekin siihen tulokseen, ettei asumistuen suuruus vaikuta kuntien ja kaupunkien tarjoamien asuntojen vuokriin millään tavalla. Lisäksi mitä muuhun eli yksityiseen tarjontaan tulee: "Eerola and Lyytikäinen (2021) report a failed attempt to replicate the findings of Kangasharju (2010)."

"In Appendix B of this paper, we repeat the analysis of the 2002 reform using the same data and the methods described in Kangasharju (2010) but find different results. In particular, we do not find
evidence of substantial effects on rents."


Vaikka miten yrittäisi kääntää asiaa poimimalla paloja jostain yksittäisistä ikivanhoista tuloksista niin asumiseen liittyvien tukien nostaminen tai laskeminen ei vaikuta kunnallisen puolen vuokriin meidän olosuhteissa. Yksityisen puolen markkinamekanismit taas eivät voi olla peruste nostaa kaikkein köyhimpien kunnallisella puolella vuokralla asuvien jo entisestään huomattavan korkeita suhteellisia ja absoluuttisia asumiskustannuksia.
 
Täältä löytyy aika kattava infopaketti asiasta. Asumistuen suhteen perusomavastuu kasvaa 42 %:sta 50:een ja toimeentulotuesta poistuu harkinnanvaraisuus sen suhteen katsotaanko pienikään kuntakohtaisen rajan ylitys hyväksyttäväksi, mikä vaikuttaa melko suureen osaan ihmisiä. Kyse on yleensä vaan muutamista kympeistä eikä vaikuta valtion kassaan käytännössä mitenkään, mutta siihen toimeentulotuen asiakkaaseen, jolla jokainen kymppi merkitsee tilanne muodostuu hankalaksi.

Mutta työtöntä toimeentulotuen asiakasta pahemminhan tämä lakiuudistus kohtelee työssäkäyviä matalapalkkaisia, pääosin naisia ja etenkin yksinhuoltajia. Heiltä lähtee asumistuen suhteen 300 euron ansiotulon suojaosa pois ja tuolta ihmisryhmältä ja heidän lapsiltaan se muutamien satasien nyppiminen pois per kuukausi tulee jättämään jäljen. Tämä toki pätee myös työttömien lapsiin, joilta työttömyysetuuden lapsikorotukset otettiin pois.

Pidän sitä jotenkin vähän surkuhupaisana, että samat ihmiset, jotka ovat aiemmin kritisoineet maahanmuuttoa segregaation vuoksi toivovat nyt täysin sitä sosiaalista segregaatiota niin, että pakotetaan tukileikkureilla työttömät ja pienituloiset työlliset lapsiperheet jonnekin sinne Nummela-Nurmijärvi -kehälle Helsingistä ellei kauemmaksikin. Tällainen politiikka ei ainakaan tule syntyvyyttä kasvattamaan.
Lapsikorotusten poistoa en ymmärrä, mutta asumistuen poisto toimeentulotuesta on hyvä asia. Ei ole mikään ihmisoikeus asua työttömänä helsingissä.

Samoin se on väärin että yhteiskunta on joutunut maksamaan osan palkasta esim. asumistukena, ei tuollainen saisi olla edes mahdollista. Minimipalkan pitää olla sellainen että sillä pärjää ilman tukia, tai laittakoot lapun luukulle jos yritys wi ole kannattava.
 
Lapsikorotusten poistoa en ymmärrä, mutta asumistuen poisto toimeentulotuesta on hyvä asia. Ei ole mikään ihmisoikeus asua työttömänä helsingissä.

Samoin se on väärin että yhteiskunta on joutunut maksamaan osan palkasta esim. asumistukena, ei tuollainen saisi olla edes mahdollista. Minimipalkan pitää olla sellainen että sillä pärjää ilman tukia, tai laittakoot lapun luukulle jos yritys wi ole kannattava.
Ei ne mitään asumistukea poistanut toimeentulotuesta alkoivat vaan pitää rajoista kiinni. Toimeentulotukihan sai lisäksi indeksikorotuksen perusosaan vuodenvaihteessa. Hallitus lähinnä vain heikensi osa-aikatyön ja pienipalkkaisen kokoaikatyön kannattavuutta tukiin verrattuna.
 
Ei ne mitään asumistukea poistanut toimeentulotuesta alkoivat vaan pitää rajoista kiinni. Toimeentulotukihan sai lisäksi indeksikorotuksen perusosaan vuodenvaihteessa. Hallitus lähinnä vain heikensi osa-aikatyön ja pienipalkkaisen kokoaikatyön kannattavuutta tukiin verrattuna.
Käytännössä poistavat jos asumistuen pitää riittää nyt, eikä vuokraa kompensoida toimeentulotuella?
Miten se heikentää työnteon kannattavuutta jos tukia leikataan?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom