Kotimaan politiikka

[Manala]

Se untracked bias on avattu huonosti tuolla sivustolla ja tarkoittaa ilm. sitä että se on kolmansien osapuolien ilmoittamaa se puolueellisuus eikä kuvasta varmistettua kantaa. That said johonkin sekin perustuu ja vähän samoin kun jos kysyttäsiin tällä palstalla lukijoista osalta että mihin päin nää sun kirjoittamat tekstit täällä kallistuu.

Kuopan kaivaminen kannattaa lopettaa viimeistään neljän metrin kohdalla, jos on ottanut mukaan vain kahden metrin tikkaat.

 

[dingonyrjalaofficial]

Vastaan tänne, koska offtopicia Palkkakeskustelu -ketjuun, mistä alkuperäinen viesti.

Tää oli varsin hyvä esimerkki siitä miksi nykyisen hallituksen toimet on oikeaan suuntaan. Hyvä että valtion piikkiin talvet Aasiassa lomailevat tyypit saataisiin töihin.

Halusin vain mainita että olen tästä täysin samaa mieltä ja itsekin äänestin oikeistoa viime vaaleissa. Yleisesti seuraan politiikkaa melko laiskasti enkä Orpon hallituksen tekemistä/suunnittelemista toimista tiedä juuri muuta kuin että jotain ollaan aikeissa tehdä ja se on mielestäni hyvä. Mainittakoon että itselläni oli sinne Aasiaan lähtiessä koko reissun budjetti säästössä ja olin täysin varautunut että ansiosidonnaista ei nostella kuukausikaupalla kun en oikeasti minnekään töihin ole menossa. Todellisuus sitten yllätti, kun työnhakuvelvollisuuden täyttymiseen riitti muutaman työpaikan "hakeminen", niin että 99% todennäköisyydellä sieltä ei töitä tarjota. En ole omasta toiminnastani erityisen ylpeä mutta en kyllä sitä mitenkään peittelekään. Aluksi ihan oikeasti hävetti mutta sittemmin olen ajatellut, että vika on järjestelmässä - ei minussa.

Joten yhteiskunnan tasolla erittäin hyvä, jos tuohon järjestelmään jotain oikeaa parannusta saadaan. Yksilön tasolla sitten taas voi miettiä että jos realistisesti vaihtoehdot on saada rahaa kuussa määrä X käymällä kokopäivätöissä tai jotain esim. 0.75X tekemättä juuri mitään niin itselläni tuo puuttuva 0.25X ei ole kuluvana eikä edellisenä talvena ollut riittävä motivaattori työntekoon kun nähtävin mikään pakko ei ole ollut.

Mielestäni ansiosidonnainen voisi olla pienempi tai ainakin pienentyä työttömyyden jatkuessa, ellen aivan väärässä ole niin jotain tämän suuntaista Orpon hallitus ehkä on kaavaillutkin. Luulen, että melko äkkiä kasvaisi se motivaatio mennä töihin. Lisäksi oman kokemuksen perusteella työnhakuvelvollisuus nykyisellään on täysi vitsi. Velvollisuus on olemassa mutta sen täyttämiseen riittää tyyliin "joo soitin jonnekin ja kysyin onko töitä, ei ollut" (kärjistetty esimerkki). Tämä sitten riittää työkkärille, työttömyys jatkuu ja sen myötä ansiosidonnainen rullaa kuukausikaupalla. Sitten kun miettii että Suomessa on roppakaupalla ihmisiä, jotka tyyliin elämäntavakseen harrastaa jotain samankaltaista kikkailua vuosikymmeniä niin varmasti tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Itse en kuitenkaan ole ollut nykyistä kannustinloukkujärjestelmää luomassa vaan vain elän siinä. Mä olen ravintolatyöntekijä - en kansanedustaja.

TL;DR: Täysin samaa mieltä.

 

[MXPO]

Uusavuttomien maa. Tosiaan, miten vitussa ihmiset pärjäsi hengissä ennen? Nyt on kaikki pelit ja vehkeet, mutta mikään ei riitä.

Eihän ne hengissä ennen selvinneetkään, ongelmahan on mitä kukaan ei halua sanoa, ihmiset elävät talouden kannalta liian vanhoiksi. Pitäs paneksia enemmän ja kuolla aiemmin.

 

[vienna]

Mielestäni ansiosidonnainen voisi olla pienempi tai ainakin pienentyä työttömyyden jatkuessa, ellen aivan väärässä ole niin jotain tämän suuntaista Orpon hallitus ehkä on kaavaillutkin. Luulen, että melko äkkiä kasvaisi se motivaatio mennä töihin. Lisäksi oman kokemuksen perusteella työnhakuvelvollisuus nykyisellään on täysi vitsi. Velvollisuus on olemassa mutta sen täyttämiseen riittää tyyliin "joo soitin jonnekin ja kysyin onko töitä, ei ollut" (kärjistetty esimerkki). Tämä sitten riittää työkkärille, työttömyys jatkuu ja sen myötä ansiosidonnainen rullaa kuukausikaupalla. Sitten kun miettii että Suomessa on roppakaupalla ihmisiä, jotka tyyliin elämäntavakseen harrastaa jotain samankaltaista kikkailua vuosikymmeniä niin varmasti tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Itse en kuitenkaan ole ollut nykyistä kannustinloukkujärjestelmää luomassa vaan vain elän siinä. Mä olen ravintolatyöntekijä - en kansanedustaja.

Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).

 

[ExtraEvil6666]

Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).

Jos Ruotsin malliin porrastettaisiin ansiosidonnaista, niin sitä pitäisi työttömyyden alkupäässä nostaa aika reippaasti ja suunniteltua porrastusta lieventää. Eli tässä ei ole myöskään mistään Ruotsin tai Tanskan mallista kysymys, vaan ihan omat leikkurit.

 

[kaarlos]

Jos Ruotsin malliin porrastettaisiin ansiosidonnaista, niin sitä pitäisi työttömyyden alkupäässä nostaa aika reippaasti ja suunniteltua porrastusta lieventää. Eli tässä ei ole myöskään mistään Ruotsin tai Tanskan mallista kysymys, vaan ihan omat leikkurit.

No miksi tämän nyt pitäisi olla täsmälleen Ruotsin tai Tanskan malli? Kyseessä on valtiot joissa talous on ihan eri tavalla kunnossa ja sitä kautta on varaa kalliimpaan järjestelmään.

 

[ikuhappy]

Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Jep. Imo olisi järkevää porrastaa vaikka joka kuukausi, mutta vähän - olisi sellainen pieni harmitus koko ajan, että tulot pienenee, mutta ei mitään elämää romuttavaa 20% kerralla kuitenkaan. Esimerkiksi 2%/kk leikattaisiin. Sitten ansiosidonnaisella lomailua voisi suitsia vaikka laskemalla ansiosidonnaisen edeltävien 12kk ansioiden pohjalta eikä vain palkkatulojen (ts. jos teet hirveästi töitä 6kk ja olet työttömänä 6kk, niin tuet tulisi noiden keskiarvon eikä palkkakuukausien mukaan, miten se käsittääkseni nyt tulee)

 

[dingonyrjalaofficial]

Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).

Hyvä pointti, jonka omassa ajatuksenjuoksussa sivuutin täysin on tuo koulutustausta. Itsellä se on ylioppilas vuodelta 2009, joten ihan mahdollista että työkkärin järjestelmissä olen jossain luusereiden mappi-Ö:ssä eikä siksikään ole paljon töihin kuumoteltu. Tradenomikoulu jäi kesken joskus 2010-luvulla 7 kirjoilla ollun vuoden jälkeen ja tutkinto noin puolessa välissä. Koulu oli helppoa mutta epäkiinnostavaa, joten tuolloin valitsin mieluummin tehdä paljon töitä. Työviikko alkoi aina ma klo 14 ja päättyi ma klo 05. Työvuoroja joka päivä, useimpina kaksi - kaikkeen ei aika riittänyt ja koulu oli se, minkä valitsin tiputtaa pois. Tästä johtuen minulla ei ole tänäkään päivänä mitään ammattia. Varmaan se työkkärikin kuumottelisi aktiivisemmin töihin jos olisi aikoinaan ylioppilaan sijaan kouluttautunut vaikka lähihoitajaksi. Tai myöhemmin siksi tradenomiksi tai vaikka insinööriksi.

 

[qnarkill]

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että siihen ei ole merkattu mitään bias:ta. Siksi ”Untracked” ja ne vain listataan tuolla, sen sijaan, että ne laitettaisiin tuohon “bias-bar”:iin.
Asia joka kyllä selitetään tuolla sivulla:
“Some news organizations don’t have any ratings, and therefore aren’t included in the Bias Bar.”

Ground News - Rating System

Rating System

ground.news

Että joo, menee nyt kyllä vähän epätoivoiseksi tää sun selittely.

Juu näin on, pelkkää oikeistopropagandaahan se tuottaa, kuten kansan uutiset ja hesari.

Esimerkkinä tästä jos nyt halutaan lähtä sinne korpimaille.
Mitä saadaan, kun papin ja toimittajan roolit yhdistyvät? Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen. Vuodesta 1996 lähtien päätoimittajana toiminut Ruokanen on koulutukseltaan pappi ja puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti. Journalistisen linjan perusteellä häntä voi huoletta kutsua kulttuurimarxilaiseksi. Kristillisen Sana-lehden nettihaastattelussa (2005) hän tunnustaa olevansa edelleen ”maailmanparantaja ja idealisti”, jonka maailmankuva ”näkyy kenties pääkirjoitusten kannanotoissa, lehden kolumneissa sekä juttujen aihevalinnoissa.” Kieltämättä totta kun katsoo vaikka Suomen Kuvalehden tämän vuoden ensimmäistä numeroa, jonka printtiversion kansikuvajuttuna on ”Paha nostaa päätään – Uusi äärioikeisto luikertelee Euroopasta myös Suomeen”.https://sarastuslehti.com/2013/02/07/totuuden-henki-johda-sina-meita-harhaan-eli-kuinka-kulttuurimarxismin-henki-taytti-valtionkirkon/

Kuopan kaivaminen kannattaa lopettaa viimeistään neljän metrin kohdalla, jos on ottanut mukaan vain kahden metrin tikkaat.

Jos ei SK:n päätoimittajan itse tunnustama puolueellisuus riitä niin mikä riittää arvon toverit?

 

[JCSH]

Jos ei SK:n päätoimittajan itse tunnustama puolueellisuus riitä niin mikä riittää arvon toverit?

Google kertoo, että Tapani Ruokanen ei ole ollut SK:n päätoimittaja viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Google myös kertoi, että vuonna 2015 oli Kokoomuksen eduskuntavaali ehdokkaana, joten en nyt häntä kovin hirveän vasemmistolaiseksi leimaisi.

 

[qnarkill]

Google kertoo, että Tapani Ruokanen ei ole ollut SK:n päätoimittaja viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Google myös kertoi, että vuonna 2015 oli Kokoomuksen eduskuntavaali ehdokkaana, joten en nyt sitä kovin hirveän vasemmistolaiseksi leimaisi.

Juu ilmankos ei ole ollut kun on nykyään kokoomukseen seonnut.

 

[Naamapalmu]

Joo niin minäkin nuorena, eikä se ollut mikään ongelma opiskelu- ja työpiireistä hankkia uusia ystäviä silloin alta parikymppisenä. Jos saman joutuisi tekemään nyt yli nelikymppisenä niin aika yksin sitä jäisi, kun on alkanut keskustelupalstoja lukemalla ymmärtää millaisia ihmiset ajatusmaailmaltaan keskimäärin ovat. Tulisi todennäköisesti hankittua ihmissuhteiden sijaan vaan koiria.

,
Mikähän pykälä estää sinua hankkimasta ystäviä parikymppisen jälkeen tai ylläpitämästä vanhoja suhteita? Minulla ainakin on ystäviä, niin lapsuusvuosista aina koulu- ja työelämään asti, heidän rinnalla muodostuu erilaisia syvempiä elämän matkan varrella, Vai onko tämä joku ihmisoikeusuus, että kun ystäviä ei löydy kilometrin, kymmenen tai sadan sisältä, niin yhteiskunnan pitäisi maksaa eläminen? On tämä rankkaa, kun ei 90-luvulla edes mietitty tällaisia asioita, kun muutettiin työn, koulutuksen tai vaikka mamman perässä.

Aivan saatanan "ylioikeutetua" tai millä tätä "minulla on oikeus" -skeidaa nyt yrittää pukea sanoiksi, ei ole kavereita, ei ole äitiä, ei ole sukulaisia, ei ole töitä, ei ole rahaa, masentaa ja vittu jalkojakin särkee.

 

[Manala]

,
Mikähän pykälä estää sinua hankkimasta ystäviä parikymppisen jälkeen tai ylläpitämästä vanhoja suhteita? Minulla ainakin on ystäviä, niin lapsuusvuosista aina koulu- ja työelämään asti, heidän rinnalla muodostuu erilaisia syvempiä elämän matkan varrella, Vai onko tämä joku ihmisoikeusuus, että kun ystäviä ei löydy kilometrin, kymmenen tai sadan sisältä, niin yhteiskunnan pitäisi maksaa eläminen? On tämä rankkaa, kun ei 90-luvulla edes mietitty tällaisia asioita, kun muutettiin työn, koulutuksen tai vaikka mamman perässä.

Aivan saatanan "ylioikeutetua" tai millä tätä "minulla on oikeus" -skeidaa nyt yrittää pukea sanoiksi, ei ole kavereita, ei ole äitiä, ei ole sukulaisia, ei ole töitä, ei ole rahaa, masentaa ja vittu jalkojakin särkee.

Sulta ehkä jäi nyt vastaanottamatta vähän sellaista tietynlaista hyvämielen sarkastisuutta, mitä tuohon oli leivottuna. Siitäkin huolimatta se, että saisit teoriasta jostain periferian paikallisesta naarattua ryyppykavereita kypsässä aikuisiässä ei oikein korvaa sitä, että joudut pakotetusti eroon lähisukulaisista ja muista pitkäaikaisista ystävistä.

Se mihin kelläkin pitää olla oikeus on sitten tietysti toinen asia ja suhteellinen sellainen. Yrität nyt tässä tehdä kaikesta mahdollisimman mustavalkoista kärjistämällä asiat ääripäihin. Ei tietenkään valtion pidä maksaa tuhansien eurojen kuukausivuokria kellekään yksittäiselle ihmiselle siksi, että "jollakin on oikeus", mutta sellaisia typeriä poliittisia linjanvetoja ei myöskään kannata tukirakenteisiin tehdä, jotka lisäävät hyvin todennäköisesti pahoinvointia mitättömien taloudellisten säästöjen vuoksi ja purevat sitten kohta jalkaan kasvaneina syrjäytymisinä peruuttamattomine mielenterveysongelmineen tai muiden kohonneiden kriittisten palvelutarpeiden kautta. En mä ainakaan halua enää nähdä uudelleen sellaista 1990-luvun itsari- ja bulvaaniaaltoa, joita itsekin ajauduin tarkastelemaan hyvin läheltä velallisen yrittäjäperheen täysi-ikäistyneenä kasvattina.

Jalkoja on tosiaan vähän särkenyt, mutta helpotti kun vähensi seisomatyötä.

 

[Naamapalmu]

Sulta ehkä jäi nyt vastaanottamatta vähän sellaista tietynlaista hyvämielen sarkastisuutta, mitä tuohon oli leivottuna. Siitäkin huolimatta se, että saisit teoriasta jostain periferian paikallisesta naarattua ryyppykavereita kypsässä aikuisiässä ei oikein korvaa sitä, että joudut pakotetusti eroon lähisukulaisista ja muista pitkäaikaisista ystävistä.

Se mihin kelläkin pitää olla oikeus on sitten tietysti toinen asia ja suhteellinen sellainen. Yrität nyt tässä tehdä kaikesta mahdollisimman mustavalkoista kärjistämällä asiat ääripäihin. Ei tietenkään valtion pidä maksaa tuhansien eurojen kuukausivuokria kellekään yksittäiselle ihmiselle siksi, että "jollakin on oikeus", mutta sellaisia typeriä poliittisia linjanvetoja ei myöskään kannata tukirakenteisiin tehdä, jotka lisäävät hyvin todennäköisesti pahoinvointia mitättömien taloudellisten säästöjen vuoksi ja purevat sitten kohta jalkaan kasvaneina syrjäytymisinä peruuttamattomine mielenterveysongelmineen tai muiden kohonneiden kriittisten palvelutarpeiden kautta. En mä ainakaan halua enää nähdä uudelleen sellaista 1990-luvun itsari- ja bulvaaniaaltoa, joita itsekin ajauduin tarkastelemaan hyvin läheltä velallisen yrittäjäperheen täysi-ikäistyneenä kasvattina.

Jalkoja on tosiaan vähän särkenyt, mutta helpotti kun vähensi seisomatyötä.

Kerro nyt, mikä, miksi ja millä oikeudella jokin ihmisoikeus pitäisi määrittelee minut persaukisena asumaan vaikka ylikalliissa Eirassa? Mitä sellaisia tukirakenteita tai heikennyksiä nykyinen hallitus on tehnyt, mitkä ovat edistäneet yli varojen elämistä?

 

[Manala]

Kerro nyt, mikä, miksi ja millä oikeudella jokin ihmisoikeus pitäisi määrittelee minut persaukisena asumaan vaikka ylikalliissa Eirassa? Mitä sellaisia tukirakenteita tai heikennyksiä nykyinen hallitus on tehnyt, mitkä ovat edistäneet yli varojen elämistä?

Ei mikään ihmisoikeus, lopeta olkiukkojen rakentelu. Miten nykyinen hallitus asiaan liittyy väittämässäsi muodossa? Mitä argumenttia vastaan taistelet? Nykyinen hallitus ei edistä yli varojen elämistä vaan päin vastoin tekee jo monen työssäkäyvän pk-seutulaisen ja etenkin Helsingin kantakaupunkilaisen elämästä jotakuinkin mahdotonta, jos vaikka sattuu olemaan pienipalkkainen yksinhuoltaja.

Mutta eiköhän ne tule sitten sieltä Nummelasta taas töölöläisiä lapsia aamubussilla hoitelemaan.

 

[No Future]

Kerro nyt, mikä, miksi ja millä oikeudella jokin ihmisoikeus pitäisi määrittelee minut persaukisena asumaan vaikka ylikalliissa Eirassa? Mitä sellaisia tukirakenteita tai heikennyksiä nykyinen hallitus on tehnyt, mitkä ovat edistäneet yli varojen elämistä?

Tiedätkö sä miten asumistuet tai sosisaalituet toimii? Kumpikaan niistä ei tue Eirassa asumista, jos siellä ei ole poikkeuksellisen halpaa asuntoa.

 

[Naamapalmu]

Ei mikään ihmisoikeus, lopeta olkiukkojen rakentelu. Miten nykyinen hallitus asiaan liittyy väittämässäsi muodossa? Mitä argumenttia vastaan taistelet? Nykyinen hallitus ei edistä yli varojen elämistä vaan päin vastoin tekee jo monen työssäkäyvän pk-seutulaisen ja etenkin Helsingin kantakaupunkilaisen elämästä jotakuinkin mahdotonta, jos vaikka sattuu olemaan pienipalkkainen yksinhuoltaja.

Mutta eiköhän ne tule sitten sieltä Nummelasta taas töölöläisiä lapsia aamubussilla hoitelemaan.

Argumentoin, että ihmisillä olisi jokin asumisoikeus asua missä tahansa muiden kustannuksella, mikä ilmeisesti sinun ja muutaman muun osalta pitäisi olla jokin ihmisoikeus, koska ystävyys, perhe, mielenterveysongelmat, kaverit ja vittu jalkojakin särkee. Ei ole, eikä pidä olla tulevaisuudessakaan. Sinä yrität tehdä asiasta suuremman numeron, kuin se todellisuudessa on ja perustella sitä jollain SPR:n omaishoitajien kriteeriasteikolla.

Tiedätkö sä miten asumistuet tai sosisaalituet toimii? Kumpikaan niistä ei tue Eirassa asumista, jos siellä ei ole poikkeuksellisen halpaa asuntoa.

Tiedän, senkin kerroin jo esimerkiksi yksinelävältä hyväksyttäviksi asumismenoiksi yksinelävältä Helsingin osalta 695€. Katsoitko sinä niitä asunnonhakijamääriä ja vapaita asuntoja? Ilmeisesti et, no kerro, miksi meidän pitäisi käytännössä maksaa oli sitten Eirassa (vitsi) tai Kalliossa asuvan kustannukset, kunnes hän löytää hki:n alueelta halvemman kämpän vuonna miekka ja kilpi.

Aivan saatanan älyttömiä ideoita, että muiden pitäisi kustantaa ja maksaa toisten eläminen, koska "ihmisoikeudet". Ei tällaista saatanan asiaa edes mietitty minun opiskeluvuosieni aikana, vaan asuttiin siellä MISSÄ OLI VARAA ASUA. Nykyään saatana yksi mahdottomuus.

 

[vienna]

Tiedän, senkin kerroin jo esimerkiksi yksinelävältä hyväksyttäviksi asumismenoiksi yksinelävältä Helsingin osalta 695€. Katsoitko sinä niitä asunnonhakijamääriä ja vapaita asuntoja? Ilmeisesti et, no kerro, miksi meidän pitäisi käytännössä maksaa oli sitten Eirassa (vitsi) tai Kalliossa asuvan kustannukset, kunnes hän löytää hki:n alueelta halvemman kämpän vuonna miekka ja kilpi.

Aivan saatanan älyttömiä ideoita, että muiden pitäisi kustantaa ja maksaa toisten eläminen, koska "ihmisoikeudet". Ei tällaista saatanan asiaa edes mietitty minun opiskeluvuosieni aikana, vaan asuttiin siellä MISSÄ OLI VARAA ASUA. Nykyään saatana yksi mahdottomuus.

Siis jos joku on aiemmin asunut Eirassa ja Kalliossa ja on pitänyt asuntohakemusta voimassa kaupungin edullisiin asuntoihin, en pitäisi kovin suurena ongelmana sitä, että odotusajan aikana sosiaalitoimi huomio kaikki asumismenot sellaisenaan. Meidän pitäisi siis maksaa heidän asumismenonsa kokonaan, mikäli haluamme pitää kiinni perustuslain turvaamasta oikeudesta valita oma asuinkuntansa. Huomautan siis sinua vielä siitä, että vanhassa mallissa vaadittiin asuntohakemuksen pitämistä voimassa edullisempiin asuntoihin ilman toive- tai kaupunginosarajauksia.

Mikäli halvempaa asuntoa ei hakenut tai oli laittanut uuden asunnon hakemista hidastavia hakukriteereitä asuntohakuun, ei kaikkia asumismenoja otettu huomioon toimeentulotuessa vanhassa mallissa. Mielestäni vanha malli oli hyvä, sillä on kohtuullista antaa ihmisen asua asunnossaan, jos haku on jatkuvasti päällä halvempaan asuntoon.

Mielestäni sinun on turha stressata enempää tätä asumiskulujen korvattavuudella sosiaalitoimessa, koska Orpon hallitus ja uuden eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat samaa mieltä kanssasi - asuinkuluilla on rajansa ja tuensaajan pitää itse ratkaista se, muuttaako kauemmas (jopa toiseen kuntaan) halvempien asuntojen piiriin vai sinnitteleekö jatkossa paremman sijainnin (ja vuokranormin ylittävässä) asunnossaan, vaikka sosiaalitoimi ei enää huomioisi koko vuokraa asumismenona.

Uusi hallitus antaa siis kolme kuukautta aikaa löytää uusi ja halvempi asunto, jonka jälkeen toimeentulotuki huomioi asumismenona vain osan asuinkuluista, eli asumisnormin mukaisen määrän.

Taisit äänestää tätä hallitusta eduskuntavaaleissa, kun pienituloisten asumiskuluista säästäminen tuntuu olevan sydämenasia? Miksi tuo perustuslain turvaama oikeus valita asuinkuntansa + oikeus asua asunnossaan sen aikaa, kun on asuntojonossa hakemassa edullisempaa asuntoa on sinulle niin iso ongelma? Elämään kuuluu epäoptimaalisuudet ja erityisesti sosiaalityössä kohdataan elämän epäoptimaalisuuksia, joita on pyritty tukemaan reiluilla linjauksilla, jotta pienituloisten elämä ei menisi aivan mahdottoman vaikeaksi.

Oma sydämeni puoltaa tukemista ja sen vuoksi olen lisäopintoina opiskellut HY:ssä sosiaalityötä jonkin verran. Kiinnostaisiko sinua pehmentää omia kantojasi ja laajentaa näkökulmiasi sosiaalityön opinnoilla?

 

[Timo 2]

Uusi hallitus antaa siis kolme kuukautta aikaa löytää uusi ja halvempi asunto, jonka jälkeen toimeentulotuki huomioi asumismenona vain osan asuinkuluista, eli asumisnormin mukaisen määrän.

Itse näen hallituksen esityksen sinäänsä ihan hyvänä, että jos ei uutta halvempaa asuntoa löydy niin voisi muuttaa toiseen kuntaan, mutta 3kk on kyllä aika lyhyt aika. 6kk tai 9kk kuulostaa fiksummalta.

Lisäksi aika outoa että omistusasunnon hoitovastiketta ei enään makseta, vaikka se on vähemmän kuin vuokra. Kororkojen maksun sinäänsä voisin vielä ymmärtääkkin, mutta hoitovastike on kyllä outo ratkaisu ja kysympähän vain paljonko tämä tuo säästöjä tai nopeuttaa työllistymistä?

 

[Naamapalmu]

Siis jos joku on aiemmin asunut Eirassa ja Kalliossa ja on pitänyt asuntohakemusta voimassa kaupungin edullisiin asuntoihin, en pitäisi kovin suurena ongelmana sitä, että odotusajan aikana sosiaalitoimi huomio kaikki asumismenot sellaisenaan. Meidän pitäisi siis maksaa heidän asumismenonsa kokonaan, mikäli haluamme pitää kiinni perustuslain turvaamasta oikeudesta valita oma asuinkuntansa. Huomautan siis sinua vielä siitä, että vanhassa mallissa vaadittiin asuntohakemuksen pitämistä voimassa edullisempiin asuntoihin ilman toive- tai kaupunginosarajauksia.

Jos helvetti ainoastaan Helsingissä on yli 23000 asunnonhakijaa (2020), vapaita asuntoja noin 5000 (vuokraovi) ja joista 695€ (hyväksyttävät asumismenot) raameihin meneviä asuntoja 259 mukaan laskettuna kimppa- ja soluasuminen yms. Niin mitä helvettiä veikkaat, kuinka moni siellä on odottamssa näitä halpoja asuntoja ja ikään kuin sen pitäisi olla vielä ihmisoikeus, koska isi, äiti, serkun veljet, ystävät ja vittu mielentervestyö. Ei pidä ja toivottavasti Orpon hallituksen myötä ei myöskään ole. Jos ei kantti kestä muuttaa vaikkapa niihin taajamiin Helsingin ympärillä, niin oikea osoite taitaa olla laitosasuminen, suurin osa kun vuokralaisista on edelleen niitä alle 40-vuotiaita NORMAALEJA ihmisiä.

Aluksi tätä puhdasta paskaa selitettiin, vammaisilla ja iäkkäillä, kunnes valkeni, että heillä on jo tarjolla eri asumismuotoja, sitten tuli kissat, koirat, hamsterit ja naapurin kilpikonnat kuvioon.

Kukaan ei edelleenkään estä asumasta Helsingissä, mutta ei sen mikään IHMISOIKEUS pidä olla. Siinä voi tuloihin nähden hakea asuntoa vaikka marssista, mutta en minäkään persaukisena vaatinut asuntoa liian kalliilta alueelta, vaan vittu tein niin kuin normaalit ihmiset tekivät, asua siellä mihin on VARAA.

edit: en kyllä enää ihmettele yhtään, että suomessa ihmisillä on talous aivan retuperällä ja vipit jatkaa kasvuaan, ilmeisesti idiootteja suurin osa.

 

[vienna]

Kukaan ei edelleenkään estä asumasta Helsingissä, mutta ei sen mikään IHMISOIKEUS pidä olla. Siinä voi tuloihin nähden hakea asuntoa vaikka marssista, mutta en minäkään persaukisena vaatinut asuntoa liian kalliilta alueelta, vaan vittu tein niin kuin normaalit ihmiset tekivät, asua siellä mihin on VARAA.

edit: en kyllä enää ihmettele yhtään, että suomessa ihmisillä on talous aivan retuperällä ja vipit jatkaa kasvuaan, ilmeisesti idiootteja suurin osa.

Siis minä vain kysyin sen perään, että perustuslakimme oikeuksien turvaamiseksi Helsingissä asumisen pitäisi olla mahdollista kansalaiselle niin halutessaan. Käytännössä Kela on jo aikaisemmalla toiminnallaan ”henkisesti” estänyt muuttamisen halvemmalta alueelta kalliin alueen ylihintaiseen asuntoon siten, että Kela on tiedustellut muuton jälkeen erityisperusteita sille, miksi on muutettu asumisnormiltaan ylihintaiseen asuntoon. Mikäli taustalla ei ole ollut esim. vammaisten tai vanhusten erityistarpeet, on käytetty suoraan kunnan asumisnormia, koska Kela ei luonnollisestikaan pitänyt siitä, että heidän tukikulujaan paisutettaisiin tälla tavoin.

Edellisessä lainsäädännössä toki pystyi asumaan tästä Kelan selvityspyynnöstä huolimatta ylihintaisessa asunnossa, mikäli asetti itsensä kunnan edullisten asuntojen jonoon, ilman kunnan sisällä olevia aluerajoituksia ja toiveita.

Itse ajattelen niin, että pluralismin ja sosiaalityön muiden hyvien eetoksien mukaisesti myös työttömällä tulee olla mahdollisuus asua tässä kaupungissa. Mikäli se tarkoittaa pientä asumisnormin ylitystä, on se minusta täysin OK. Helsinki on työttömälle mitä parhain kaupunki niin koulutus- kuin työllisyysmahdollisuuksien suhteen. Asumisnormien ylitys stimuloi yhteiskuntaa rakentamaan lisää kunnallista asuntokantaa Helsinkiin, jolloin vuokrakuluja saadaan tuettavilta ihmisiltä alaspäin. Eli myös yhteiskunnalla on vastuu saada yhteiskunnasta toimiva ja reilu kaikille ja pyrkiä toimimaan niin, että perustuslain turvaava perusoikeus toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että työtön voi aivan hyvin hakea asuntoja myös Espoosta ja Vantaalta, toki hintapaine on sielläkin kova.

Miten itse muuttaisit perustuslain kohtaa 9 §?
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Asuinpaikalla tarkoitetaan siis kuntaa.

 

[kibe]

Miten itse muuttaisit perustuslain kohtaa 9 §?
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Asuinpaikalla tarkoitetaan siis kuntaa.

Eihän tuota mitenkään tarvitse muuttaa. Senkun asettaa hintakaton asumisen hinnalle tuissa. Jos haluaa työttömänä muuttaa asuntoon joka syö osan toimeentulotuesta tms, se on jokaisen oma asia. Eihän nyt missään muualla maailmassa valtio maksa työttömille asumista missä tahansa haluavat. Asuminen keskittyy kaupungin laidoille tai halpoihin kaupunkeihin. Keravalta pääsee ihan yhtä hyvin töihin tai koulutukseen Helsinkiin, ellei sitten halua etsiä kimppakämppää lähempää. Lisäksi opiskelu vaikkapa Helsingissä avaa uusia mahdollisuuksia asumiseen.

 

[hkultala]

Siis minä vain kysyin sen perään, että perustuslakimme oikeuksien turvaamiseksi Helsingissä asumisen pitäisi olla mahdollista kansalaiselle niin halutessaan.

Jos huvittaa asua jossain mutta ei raha riitä vuokraan sillä alueella, sitten asuu vaikka teltassa, tai asuntovaunussa jossain parkkipaikalla.

Perustuslaki ei sano mitään siitä, että se pitäisi olla mahdollista muiden maksamana.

Perustuslaki toteutuu, kun kukaan ei tule sanomaan, että "koska kuulut ihmisryhmään X, et saa muuttaa alueelle Y".

 

[Naamapalmu]

Siis minä vain kysyin sen perään, että perustuslakimme oikeuksien turvaamiseksi Helsingissä asumisen pitäisi olla mahdollista kansalaiselle niin halutessaan. Käytännössä Kela on jo aikaisemmalla toiminnallaan ”henkisesti” estänyt muuttamisen halvemmalta alueelta kalliin alueen ylihintaiseen asuntoon siten, että Kela on tiedustellut muuton jälkeen erityisperusteita sille, miksi on muutettu asumisnormiltaan ylihintaiseen asuntoon. Mikäli taustalla ei ole ollut esim. vammaisten tai vanhusten erityistarpeet, on käytetty suoraan kunnan asumisnormia, koska Kela ei luonnollisestikaan pitänyt siitä, että heidän tukikulujaan paisutettaisiin tälla tavoin.

Minä nyt en vieläkään puhunut mitä Kela on estänyt, vaan vittu asuntoloukusta. Jos esimerkiksi siellä Helsingissä on 23000 asunnonhakijaa, vapaita kämppiä 5000, joista 259 menee hyväksyttävien asumismenojen raameihin, niin sinun mielestä siellä Kallion ylikalliissa kämpässä pitäisi olla oikeus asua niin kauan, kunnes käytännössä kunta tarjoaa uuden kämpän hki:stä? Yksityiset vuokranantajat kun katsovat näitä asioita ikähaarukan ja tarpeiden mukaan, siinä tapauksessa yhdellä asennevammaisella (minulla on oikeus) jolla on jo kämppä ennestään, menee sinne mappi ö:hön. Siellä on kapasiteettia vailla ilman asuntoa vaikka muille jakaa.

Kela mun puolesta voisi puhua, että muuta helvettiin jos ei ole varaa asua, eikä lähitulevaisuudessa ole hintahaitariin mahtuvia asuntoja tarjolla. Helsingin kohdalta kun piirtää 100km säteellä puolikaarren, niin paikkoja löytyy niiden parinsadan "minulla on oikeus" -asunnon sijaan huomattavasti helpommin ja nopeammin. Samalla vapautat kämpän sille, joka sitä OIKEASTI tarvitsee.

 

[Naamapalmu]

Jos huvittaa asua jossain mutta ei raha riitä vuokraan sillä alueella, sitten asuu vaikka teltassa, tai asuntovaunussa jossain parkkipaikalla.

Perustuslaki ei sano mitään siitä, että se pitäisi olla mahdollista muiden maksamana.

Perustuslaki toteutuu, kun kukaan ei tule sanomaan, että "koska kuulut ihmisryhmään X, et saa muuttaa alueelle Y".

Jotain on yhteyskunnassa perustavanlaatuisesti viallaa jos kuvitellaan, että persaukisena saa asua missä huvittaa ja hoitakoot muut viulut.

 

[IhmeellinenJuttu]

Miten itse muuttaisit perustuslain kohtaa 9 §?
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa omalla kustannuksellaan.

Laki tarvitsee selkeästi tässä nykyisessä sossulandiassa selkeitä tarkennuksia idioottien ymmärryskykyä auttamaan.
Nykymeno on täysin mielenvikaista ja ihmiset elävät luksuksen keskellä ilman tuloja työssäkäyvän köyhälistön elättäessa heidän porsastelunsa.

 

[Naamapalmu]

Miten itse muuttaisit perustuslain kohtaa 9 §?
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa omalla kustannuksellaan.

Laki tarvitsee selkeästi tässä nykyisessä sossulandiassa selkeitä tarkennuksia idioottien ymmärryskykyä auttamaan.
Nykymeno on täysin mielenvikaista ja ihmiset elävät luksuksen keskellä ilman tuloja työssäkäyvän köyhälistön elättäessa heidän porsastelunsa.

Joku talouskurssi ja käänteinen inkluusio koulutus pitäisi olla jo vähintään oletuksena.

 

[asddsa]

Eihän tuota mitenkään tarvitse muuttaa. Senkun asettaa hintakaton asumisen hinnalle tuissa. Jos haluaa työttömänä muuttaa asuntoon joka syö osan toimeentulotuesta tms, se on jokaisen oma asia. Eihän nyt missään muualla maailmassa valtio maksa työttömille asumista missä tahansa haluavat. Asuminen keskittyy kaupungin laidoille tai halpoihin kaupunkeihin. Keravalta pääsee ihan yhtä hyvin töihin tai koulutukseen Helsinkiin, ellei sitten halua etsiä kimppakämppää lähempää. Lisäksi opiskelu vaikkapa Helsingissä avaa uusia mahdollisuuksia asumiseen.

Kyllä tuollainen hintakatto on jo olemassa sekä asumistuessa että toimeentulotuessa. Se määräytyy kuntakohtaisesti. Tässä taas toistuu se väärinkäsitys, että voit muuttaa niin kalliiseen vuokra-asuntoon kuin haluat ja yhteiskunta maksaa kaiken.

Jos halutaan ohjata tukien varassa elävät halvemmille paikkakunnille, niin sitten tuo katto pitäisi varmaan asetaa esim. maakuntakohtaisesti, tai samaksi koko maahan.

 

[Köntsä-Ana]

Jotain on yhteyskunnassa perustavanlaatuisesti viallaa jos kuvitellaan, että persaukisena saa asua missä huvittaa ja hoitakoot muut viulut.

Kuten Bengt Holmström sanoi hyvin, suomalaiset ovat nykyään liian riippuvaisia valtiosta. Jokaisessa ongelmassa aina pyydetään valtiota apuun ilman että yritettäisiin ratkaista ongelma itse.

 

[kibe]

Kyllä tuollainen hintakatto on jo olemassa sekä asumistuessa että toimeentulotuessa. Se määräytyy kuntakohtaisesti. Tässä taas toistuu se väärinkäsitys, että voit muuttaa niin kalliiseen vuokra-asuntoon kuin haluat ja yhteiskunta maksaa kaiken.

Jos halutaan ohjata tukien varassa elävät halvemmille paikkakunnille, niin sitten tuo katto pitäisi varmaan asetaa esim. maakuntakohtaisesti, tai samaksi koko maahan.

On toki ollut ainakin viimeiset 20v. Mutta joskus kun itse muutin opiskeluiden jälkeen pääkaupunkiseudulle enkä heti löytänyt työpaikkaa, toimeentulotuki nousi kattamaan korkeamman vuokra-asunnon erotuksen. Jos ei olisi kattanut, silloin toki olisin asunut jossain muualla. Ainakin tuolloin taisi joutua antamaan jonkun selityksen tyyliin olen kaupungin asunnon jonossa mutta vapaita asuntoja ei ole tarjolla. Ja se oli sitten siinä, ei tarvinnut etsiä halvempaa asuntoa. Tiedä sitten onko katto muuttunut tiukemmaksi sen jälkeen kun toimeentulotuki on siirtynyt kelalle.

 

[asddsa]

On toki ollut ainakin viimeiset 20v. Mutta joskus kun itse muutin opiskeluiden jälkeen pääkaupunkiseudulle enkä heti löytänyt työpaikkaa, toimeentulotuki nousi kattamaan korkeamman vuokra-asunnon erotuksen. Jos ei olisi kattanut, silloin toki olisin asunut jossain muualla. Ainakin tuolloin taisi joutua antamaan jonkun selityksen tyyliin olen kaupungin asunnon jonossa mutta vapaita asuntoja ei ole tarjolla. Ja se oli sitten siinä, ei tarvinnut etsiä halvempaa asuntoa. Tiedä sitten onko muuttunut sen jälkeen kun toimeentulotuki on siirtynyt kelalle.

Minäkään en ole tuosta toimeentulotuesta ihan varma, kun en ole sen piirissä koskaan ollut. Mutta ainakin yleisessä asumistuessa on kyllä ihan selkeä yläraja, joka ei ole mikään valtavan suuri.

 

[Jirza]

Myös toimeentulotuessa on rajat kohtuullisiin asumismenoihin. Esim. Helsingissä kohtuulliset asumismenot yhdeltä hengeltä ovat 694 e/kk.

 

[Migi06]

Kuten Bengt Holmström sanoi hyvin, suomalaiset ovat nykyään liian riippuvaisia valtiosta. Jokaisessa ongelmassa aina pyydetään valtiota apuun ilman että yritettäisiin ratkaista ongelma itse.

Ja keskuspankit auttavat mielellään Ja saavat sitä kaivattua inflaatio ruisketta taas jälleen, kun ei vuosittainen 2% inflaatio ponzi riitä. Tuntuu halvalta kaikki taas vaikkapa 2030+

Jotain on yhteyskunnassa perustavanlaatuisesti viallaa jos kuvitellaan, että persaukisena saa asua missä huvittaa ja hoitakoot muut viulut.

Et Sä Noin Voi Sanoo! Kyllä taas joku salakuljettaja mielensä pahoittaa välimerellä

 

[vienna]

Jos huvittaa asua jossain mutta ei raha riitä vuokraan sillä alueella, sitten asuu vaikka teltassa, tai asuntovaunussa jossain parkkipaikalla.

Perustuslaki ei sano mitään siitä, että se pitäisi olla mahdollista muiden maksamana.

Perustuslaki toteutuu, kun kukaan ei tule sanomaan, että "koska kuulut ihmisryhmään X, et saa muuttaa alueelle Y".

Juu, perustuslaki ei puhu mitään maksupuolesta. Sen vuoksi meillä on muun muassa laki sosiaalihuollosta, jonka mukaan tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Kun otetaan huomioon perustuslain turvaama oikeus valita asuinkuntansa sekä sosiaalihuoltolain tavoitteet, on selvää, että ihmisellä on oikeus asuntoon, koska asunnottomuus vähentää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvoinnin ylläpitämistä.

Miksi ihmeessä sinulla on noin kova asenne NEET-nuoria, työttömiä, yksinhuoltajia ja osatyökykyisiä kohtaan? Nämä kaikki tarvitsevat usein asumistukea sekä toimeentulotukea asumiskulujensa kattamiseen. Jos kunnan vuokrat ovat korkeampia kuin Kelan tiukasti määrittelemät asumisnormit, on mielestäni selvää, että heidän asumisensa tukeminen toimeentulotuella on asiallista, jotta sosiaalihuollon tavoitteet täyttyvät sekä päästään lähemmäs perustuslain turvaamaa ajatusta tasa-arvoisuudesta.

Aistinko oikein, että täällä keskustelupalstalla koetaan niin, että Suomessa tuetaan liikaa? Onko esimerkiksi kaverini asumisjärjestely väärin, että äiti + kaksi opiskelevaa poikaa asuvat Helsingin kaupungissa vuokralla 1100 euron kuukausihintaan sisältäen saunavuoron? Eli tämä vuokra hyväksytään täysin työttömän äidin kuluiksi, sillä opiskelijoiden katsotaan olevan niin vähävaraisia, ettei heidän osaltaan ole järkeä vuokraa siivuta kolmeen eri osaan.

Asumistuki ja äidin toimeentulotuki siis kattavat tässä esimerkkitapauksessa tuon 1100 euron vuokran toistaiseksi täysin, mutta huhtikuusta lähtien vain 1033 euron edestä, sisältäen saunamaksun. Toisin sanoen Orpo on säästämässä tässä esimerkkitapauksessa noin 70 euron edestä tukia. Mielestäni varsin tuntuva leikkaus työttömän talouteen tuo 70 euron leikkaus työttömän tuista.

 

[Manala]

Minäkään en ole tuosta toimeentulotuesta ihan varma, kun en ole sen piirissä koskaan ollut. Mutta ainakin yleisessä asumistuessa on kyllä ihan selkeä yläraja, joka ei ole mikään valtavan suuri.

Täältä löytyy aika kattava infopaketti asiasta. Asumistuen suhteen perusomavastuu kasvaa 42 %:sta 50:een ja toimeentulotuesta poistuu harkinnanvaraisuus sen suhteen katsotaanko pienikään kuntakohtaisen rajan ylitys hyväksyttäväksi, mikä vaikuttaa melko suureen osaan ihmisiä. Kyse on yleensä vaan muutamista kympeistä eikä vaikuta valtion kassaan käytännössä mitenkään, mutta siihen toimeentulotuen asiakkaaseen, jolla jokainen kymppi merkitsee tilanne muodostuu hankalaksi.

Mutta työtöntä toimeentulotuen asiakasta pahemminhan tämä lakiuudistus kohtelee työssäkäyviä matalapalkkaisia, pääosin naisia ja etenkin yksinhuoltajia. Heiltä lähtee asumistuen suhteen 300 euron ansiotulon suojaosa pois ja tuolta ihmisryhmältä ja heidän lapsiltaan se muutamien satasien nyppiminen pois per kuukausi tulee jättämään jäljen. Tämä toki pätee myös työttömien lapsiin, joilta työttömyysetuuden lapsikorotukset otettiin pois.

Pidän sitä jotenkin vähän surkuhupaisana, että samat ihmiset, jotka ovat aiemmin kritisoineet maahanmuuttoa segregaation vuoksi toivovat nyt täysin sitä sosiaalista segregaatiota niin, että pakotetaan tukileikkureilla työttömät ja pienituloiset työlliset lapsiperheet jonnekin sinne Nummela-Nurmijärvi -kehälle Helsingistä ellei kauemmaksikin. Tällainen politiikka ei ainakaan tule syntyvyyttä kasvattamaan.

 

[Jan11]

Tuo asunnon vaihtaminen halvempaan lienee jatkossakin lähellä mahdottoman vaikeaa siellä tukien varassa elävillä, varsinkin jos luottotiedot ei ole kunnossa.
Heitä on noin neljäsataatuhatta.
Toimeentulotukea sa 2022 suurinpiirtein sama määrä ihmisiä (400k, 274 kotitaloutta). Vuoden aikana, ei siis kaikki yhtä aikaa eikä koko ajan. Suurin osa tt-tulon asiakkuuksista on edelleenkin lyhyitä.

Kysymys on silti missä määrin nämä ryhmät leikkaa. Luottotiedottoman tulottoman ihmisen muuttaminen ei ole kovin realistinen ajatus. Asunnon saaminen on vielä paljon muita vaikeampaa.

Toki poliitikon, jolla itsellään olisi ne vuokratakuusummat takataskussa, on helppo noita päätöksiä tehdä. Ei kosketa itseä, ei kokemusta vastaavasta tilanteesta (vain muutamilla poliitikoilla on) eli ei ehkä sitä ymmärrystäkään sitten.

 

[10YG]

Tuo asunnon vaihtaminen halvempaan lienee jatkossakin lähellä mahdottoman vaikeaa siellä tukien varassa elävillä, varsinkin jos luottotiedot ei ole kunnossa.
Heitä on noin neljäsataatuhatta.
Toimeentulotukea sa 2022 suurinpiirtein sama määrä ihmisiä (400k, 274 kotitaloutta). Vuoden aikana, ei siis kaikki yhtä aikaa eikä koko ajan. Suurin osa tt-tulon asiakkuuksista on edelleenkin lyhyitä.

Kysymys on silti missä määrin nämä ryhmät leikkaa. Luottotiedottoman tulottoman ihmisen muuttaminen ei ole kovin realistinen ajatus. Asunnon saaminen on vielä paljon muita vaikeampaa.

Toki poliitikon, jolla itsellään olisi ne vuokratakuusummat takataskussa, on helppo noita päätöksiä tehdä. Ei kosketa itseä, ei kokemusta vastaavasta tilanteesta (vain muutamilla poliitikoilla on) eli ei ehkä sitä ymmärrystäkään sitten.

Miten haluat toimia, että Suomi-laiva ei aja karille?
Nyt esität kaikkea sellaista, että pitäisi jatkaa tätä demarimeininkiä hamaan tappiin asti. Otetaan lainaa ja odotetaan jonkun IMF:n ultimaatumia. Tätäkö haluat?

 

[eGe]

Aistinko oikein, että täällä keskustelupalstalla koetaan niin, että Suomessa tuetaan liikaa? Onko esimerkiksi kaverini asumisjärjestely väärin, että äiti + kaksi opiskelevaa poikaa asuvat Helsingin kaupungissa vuokralla 1100 euron kuukausihintaan sisältäen saunavuoron? Eli tämä vuokra hyväksytään täysin työttömän äidin kuluiksi, sillä opiskelijoiden katsotaan olevan niin vähävaraisia, ettei heidän osaltaan ole järkeä vuokraa siivuta kolmeen eri osaan.

Asumistuki ja äidin toimeentulotuki siis kattavat tässä esimerkkitapauksessa tuon 1100 euron vuokran toistaiseksi täysin, mutta huhtikuusta lähtien vain 1033 euron edestä, sisältäen saunamaksun. Toisin sanoen Orpo on säästämässä tässä esimerkkitapauksessa noin 70 euron edestä tukia. Mielestäni varsin tuntuva leikkaus työttömän talouteen tuo 70 euron leikkaus työttömän tuista.

Nämä esimerkit tuntuvat todella kehnoilta keskusteluun, kun selkeästi uusien linjausten vastustajilla ei ole perusasiat etuisuuksista hallussa vaikka kepeästi kaikenlaisia esimerkkejä heittelevät ilmoille. Jos tosiaan halutaan puhua tämänkin esimerkin yhdestä toimeentulotuen varassa asuvasta aikuisesta, ja tämän kahdesta opiskelijalapsesta saman katon alla, niin tuo 70 euroa löytynee mm. vähintään toisen talouden opintotuista paikkaamaan lovea.

Mitä opintotukea voit saada?

Kerromme tällä sivulla, missä tilanteissa voit saada opintotukea ja asumisen tukea.

www.kela.fi

En tiedä tuleeko osalle yllätyksenä, mutta pienituloisessa perheessä edelleen vanhempiensa luona asuvat opiskelijat (17v ja ylöspäin) voivat saada yhtälailla opintorahaa kotona asuessaan sekä myös 20v asti oppimateriaalisää sen päälle. Mikäli kyseessä on tosiaan matalan toimeentulon perhe niin uskoisin, että heillä yhteistyökin pelaa sen verran, että ymmärretään tuon 1100e/kk vuokran tulevan kolmelle nupille edullisemmaksi, kuin että nuoret yrittävät löytää omat asunnot joihin saisivat asumistukea opintorahan kylkeen. Tuo opintoraha on kuitenkin reilusti enemmän, kuin lapsilisä joten tällaisessakaan skenaariossa ei pitäisi olla aivan niin tiukkaa tuon uuden linjauksen myötä.

Itseä nämä esimerkit kyllä närästävät muidenkin kirjoittajien kanssa yhtälailla, kun olen omakohtaisesti tuon Helsingin asuntotilanteen käynyt aikoinaan läpi suht pienituloisena mutta järjestelmän näkökulmasta suurituloisena. Vuonna 2017 alle 2ke/kk nettotulot tarkoittivat ökyrikasta sinkkumiestä joten mihinkään tukiasuntoon ei ollut oikeutta ja luukkua sai etsiskellä budjetin rajoissa markkinoilta. Jos olisin saanut muutaman satkun bruttona vähemmän, olisin voinut hakea n. 300e/kk halvempaan kaupungin vuokratuettuun vastaavaan yksiöön, mutta työssäkäyvänä ihmisenä järjestelmä ei toki tällaiseen taipunut. Itselläni riskinotto stadiin muuttamisen suhteen aikoinaan kuitenkin kannatti urakehityksen kannalta (enkä enää onneksi myöskään asu pk-seudulla) mutta en myöskään osaa tuntea ripaustakaan sääliä yhtäkään ytimen välittömässä läheisyydessä asuvaa pidempään tukien varassa asuvaa kohtaan, joka varaa asunnot kaupungin ja yhteiskunnan näkökulmasta oikeasti tuottavilta uusilta asukkailta pakottaen heidät hakeutumaan niille laitakaupungin sijainneille. Tosin mainittakoon, että koronan myötä tämäkin tilanne alkaa olla muuttunut, ja ehkä ne Kallion ja Kampin asunnot alkavat olla enää ainoastaan työttömille sossupummeille houkuttelevampia, kun niitä aiemmin hamunneet työssäkäyvät voivat nykyään suorittaa työnsä etänä vaikkapa sieltä Mäntsälästä 60% halvemmilla asuinkustannuksilla.

Minun mielestäni kenenkään ei pidä voida asua koko maan parhaimmilla sijainneilla, jos siihen ei aidosti ole varaa ja todellista syytä. Vantaalta, Keravalta, Järvenpäästä tai mikseipä vaikka jopa Lahdesta tai Turustakin (lue: junaratojen varsilta) asti voi ihan yhtälailla hakea niitä ytimen (tai muun maan!) huippuduuneja vuodesta toiseen (kun ei ole selkeästi tähänkään mennessä lykästänyt), ja ne paremman sijainnin asunnot voitaisiin jättää niitä oikeasti tarvitseville työssäkäyville ihmisille. Perustuslain pykälä mahdollistaa sen, että kukaan ei voi tulla kieltämään yksittäisen kansalaisen muuttoa tiettyyn sijaintiin mutta eihän siinä millään muotoa sanota, että yhteiskunnan tulisi mahdollistaa kenelle tahansa missä tahansa asuminen olipa siihen varaa tai ei. Tämähän ei ole mikään stadilaisten nurkkakulmainen "saako jokua asua Eirassa vai pitääkö sen muuttaa Itäkeskukseen" näkemys, vaan kun asiaa katselee niin Tampereelta, Turusta, Rovaniemeltä, Oulusta tai muualta maasta käsin, tuntuu aivan absurdilta selittää kuinka jonkun viidettä vuotta tukia työttömänä nostelevan pitäisi saada asua maan parhaimmilla sijainneilla "koska siellä on sosiaaliset piirit ja ehkä mahdolliset työt". Ja vieläpä karusti todettuna, jos ei ole työkykyinen, ei liene mitään syytä siellä ytimen tuntumassa myöskään olla - eihän siellä ole edes oikeasti kunnon palvelujakaan.

 

[vienna]

Minun mielestäni kenenkään ei pidä voida asua koko maan parhaimmilla sijainneilla, jos siihen ei aidosti ole varaa ja todellista syytä. Vantaalta, Keravalta, Järvenpäästä tai mikseipä vaikka jopa Lahdesta tai Turustakin (lue: junaratojen varsilta) asti voi ihan yhtälailla hakea niitä ytimen (tai muun maan!) huippuduuneja vuodesta toiseen (kun ei ole selkeästi tähänkään mennessä lykästänyt), ja ne paremman sijainnin asunnot voitaisiin jättää niitä oikeasti tarvitseville työssäkäyville ihmisille. Perustuslain pykälä mahdollistaa sen, että kukaan ei voi tulla kieltämään yksittäisen kansalaisen muuttoa tiettyyn sijaintiin mutta eihän siinä millään muotoa sanota, että yhteiskunnan tulisi mahdollistaa kenelle tahansa missä tahansa asuminen olipa siihen varaa tai ei. Tämähän ei ole mikään stadilaisten nurkkakulmainen "saako jokua asua Eirassa vai pitääkö sen muuttaa Itäkeskukseen" näkemys, vaan kun asiaa katselee niin Tampereelta, Turusta, Rovaniemeltä, Oulusta tai muualta maasta käsin, tuntuu aivan absurdilta selittää kuinka jonkun viidettä vuotta tukia työttömänä nostelevan pitäisi saada asua maan parhaimmilla sijainneilla "koska siellä on sosiaaliset piirit ja ehkä mahdolliset työt". Ja vieläpä karusti todettuna, jos ei ole työkykyinen, ei liene mitään syytä siellä ytimen tuntumassa myöskään olla - eihän siellä ole edes oikeasti kunnon palvelujakaan.

Olen aidosti yllättynyt siitä, kuinka ohutta solidaarisuus on ollut tällä foorumilla NEET-nuoria, osatyökykyisiä, vammaisia ja työttömiä kohtaan. Näiden ryhmien kyky maksaa vuokria on heikompi kuin töissäkäyvien, ja on ymmärrettävää, että heidän asumistaan tuetaan asumistuen lisäksi toimeentulotuella, koska sekä perustuslain turvaava oikeus valita asuinkuntansa sekä toisaalta sosiaalihuoltolain sisältämä tavoite oikeuteen sosiaaliseen turvallisuuteen ovat tärkeitä asioita.

Eli ei saa katsoa pelkästään perustuslain turvaamaa oikeutta valita asuinkuntaansa vaan meidän on hyvä pitää mielessä myös sosiaalihuoltolain tavoitteet.

On siis selvää, että NEET-nuorilla ja työttömillä yms on oltava yhtälainen oikeus valita asuinkuntansa kuin muillakin kansalaisilla.

Jos palvelut eivät kerran ole ytimessä, niin maaseudullako ne ovat? Parantaako Siuntioon muuttaminen työttömän mahdollisuuksia työllistyä tai pitää huolta mielenterveydestään hyvän ja läheisen läheispiirin avulla?

En tiedä tuleeko osalle yllätyksenä, mutta pienituloisessa perheessä edelleen vanhempiensa luona asuvat opiskelijat (17v ja ylöspäin) voivat saada yhtälailla opintorahaa kotona asuessaan sekä myös 20v asti oppimateriaalisää sen päälle. Mikäli kyseessä on tosiaan matalan toimeentulon perhe niin uskoisin, että heillä yhteistyökin pelaa sen verran, että ymmärretään tuon 1100e/kk vuokran tulevan kolmelle nupille edullisemmaksi, kuin että nuoret yrittävät löytää omat asunnot joihin saisivat asumistukea opintorahan kylkeen. Tuo opintoraha on kuitenkin reilusti enemmän, kuin lapsilisä joten tällaisessakaan skenaariossa ei pitäisi olla aivan niin tiukkaa tuon uuden linjauksen myötä.

On hienoa, että ei katsota vain yhtä korkeaa vuokraa, vaan ymmärretään se, että tässä esimerkissä rahaa säästävät niin yhteiskunta kuin opiskelevat nuoret, sillä asuinkulut olisivat suuremmat erillään asuessa.

Oletko kuitenkin sitä mieltä, että kotona asuvan opiskelijan maksimi opintotuki eli noin 200 euroa kuukaudessa on riittävä, kun Orpo leikkaa tuolla 70 euron leikkauksella noin 35 euroa molemmilta opiskelijoilta, kun asumiskuluja pitää maksaa itse enemmän? Lisäksi Orpo jäädyttää opintotuen indeksit tämän vaalikauden ajaksi, eli vuoteen 2027 saakka, vaikka hinnat varmasti nousevat tuona aikana.

Miten pitkälle pärjäisit itse 165 eurolla kuukaudessa, josta pitäisi maksaa ruoka, opintolounaat, matkakortti sekä uusia välillä vaatteita tai kodin laitteita ja tarvikkeita?

Toivoisin siis foorumilta löytyvän kovien oikeistovirtauksien lisäksi myös solidaarisuutta tiukoilla olevia opiskelijoita, työttömiä, osatyökykyisiä ja NEET-nuoria kohtaan. Oikealla tavalla tukemisella (asumismenojen hyvä tukeminen) johtaa siihen, että lastensuojelun ja vankeudenhoidon kulut pysyvät kurissa. Myös työttömien passivoituminen ja masentuminen maksavat paljon yhteiskunnalle monella tapaa.

Asumiskulujen täysi tukeminen on siis pieni hinta siitå, että säästämme näistä kuluista ja pidämme kaikki edellä mainitut ryhmät mukana yhteiskunnassa. NEET-nuorestakin voi tulla vaikka mitä, jos tuemme häntä oikein.

 

[Manala]

Miten pitkälle pärjäisit itse 165 eurolla kuukaudessa, josta pitäisi maksaa ruoka, opintolounaat, matkakortti sekä uusia välillä vaatteita tai kodin laitteita ja tarvikkeita?

Toivoisin siis foorumilta löytyvän kovien oikeistovirtauksien lisäksi myös solidaarisuutta tiukoilla olevia opiskelijoita, työttömiä, osatyökykyisiä ja NEET-nuoria kohtaan. Oikealla tavalla tukemisella (asumismenojen hyvä tukeminen) johtaa siihen, että lastensuojelun ja vankeudenhoidon kulut pysyvät kurissa. Myös työttömien passivoituminen ja masentuminen maksavat paljon yhteiskunnalle monella tapaa.

Asumiskulujen täysi tukeminen on siis pieni hinta siitå, että säästämme näistä kuluista ja pidämme kaikki edellä mainitut ryhmät mukana yhteiskunnassa. NEET-nuorestakin voi tulla vaikka mitä, jos tuemme häntä oikein.

Joo ja vähän ihmetyttää, että aina jankataan sitä, että eikö ymmärretä, että Oy Suomi Ab ajaa päin seinää eikä kohta kellään ole varaa mihinkään ja siksi näiltä pitää ottaa pois. Kun todellisuudessa tämä on jo juuri sitä seinää päin ajamista, että näiltä haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta, opiskelijoilta ja pienituloisilta "joudutaan" ottaa pois.

Jos keskistuloisen keski-ikäisen ostoivoimasta katoaa 2% niin se ei todellisuudessa vaikuta mihinkään mitenkään, mutta jos meille oikeasti syntyy sukupolvi leikkurin kautta syrjäytyneiksi ajettuja nuoria, niin se vaikuttaa ihan jokaisen nykyisen keski-ikäisen eläkepäiviin.

Itsekkyys on ihan ok ja asioita on ihan luonnollista tarkastella itsekkäistä lähtökohdista, mutta se ei mene jakeluun, että miten lyhytnäköistä se itsekkyys usein on. Ja tähän sitten seuraavaksi joku taas laittaa A4 mittaisen "loogisen" päättelyketjun siitä miten aidosti pitkänäköistä on se, että saadaan lopetettua velaksi eläminen leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevat syrjäytymiskierteeseen samalla kun joka tapauksessa otetaan entistä enemmän velkaa, mm. koska "joudutaan" keventämään suurituloisten veroastetta.

 

[renee]

Asumiskulujen täysi tukeminen on siis pieni hinta siitå, että säästämme näistä kuluista ja pidämme kaikki edellä mainitut ryhmät mukana yhteiskunnassa. NEET-nuorestakin voi tulla vaikka mitä, jos tuemme häntä oikein.

Kulujen täysi tukeminen ei ole tehokasta eikä tuensaajankaan kannalta hyvä asia pitkällä tähtäimellä, koska jossain se raja on ja se lähenee väistämättä, jos piikki on auki, eli käytännössä maksimituella saa minimitason. Parasta olisi, jos tuensaajalla olisi intensiivi maksaa mahdollisimman vähän. Esim. asumisen osalta käteen jäisi sitä enemmän käyttörahaa mitä halvemmin asuisi. Ääriesimerkkinä jos asuisi Kainuun syrjäkylässä 300 e/kk asunnossa, saisi 500 e/kk enemmän käyttörahaa kuin jos asuisi Helsingissä 800 e/kk asunnossa. Tai jos asuisi kadulla, niin saisi 800 e/kk enemmän näppiin

 

[eGe]

Olen aidosti yllättynyt siitä, kuinka ohutta solidaarisuus on ollut tällä foorumilla NEET-nuoria, osatyökykyisiä, vammaisia ja työttömiä kohtaan. Näiden ryhmien kyky maksaa vuokria on heikompi kuin töissäkäyvien, ja on ymmärrettävää, että heidän asumistaan tuetaan asumistuen lisäksi toimeentulotuella, koska sekä perustuslain turvaava oikeus valita asuinkuntansa sekä toisaalta sosiaalihuoltolain sisältämä tavoite oikeuteen sosiaaliseen turvallisuuteen ovat tärkeitä asioita.

Olisi mukavaa mahdollistaa kaikille kaikkea kivaa, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista. Siksi toteankin asian karuuden täysin tiedostaen ja en siitä erityisemmin pitäen, että vammaisten tai muuten pysyvästi tai pitkäaikaisesti työkyvyttömien ihmisten ei myöskään tarvitse asua parhaimmilla sijainneilla koko valtion työssäkäyvien näkökulmasta. He voivat asua myös siellä hieman sivummassa huippusijainnista, jossa on yhä edelleen toimivat liikenneyhteydet ja palvelut heidän tarpeisiin. Nyt en myöskään puhu mistään Helsinki->Nummela siirtymästä vaan enemmänkin siitä Kamppi->Vuosaari muutosta. Jos oikein tiukkaa tekee niin junarata palvelee (mikäli edes puhutaan Helsingistä alkuunkaan) ja työttömällähän on aikaa matkustaa mikäli sosiaalisuus kiinnostaa - työssäkäyvät ovat töissä ja heillä ei samaa "luksusta" ole. Siellä työpaikkojen äärellä kuuluisi ensisijaisesti asua ne alueella työssäkäyvät henkilöt, toissijaisesti ko. alueelle töihin pyrkivät ihmiset ja vasta kolmannella sijalla loput muuten vaan kyseiseen sijaintiin haikailevat kansalaiset - raha kuitenkin ratkaisee ja meidän tukihimmelin myötä tämäkin aspekti on aika karusti vinksahtanut. Jos kansalainen ei kaikista yrityksistään huolimattaan onnistu työllistymään huippusijainnissa vaikkapa vuoden aikana (en siis ota nyt kantaa hallituksen aikamääreisiin), on yhteiskunnan kannalta parempi asia, että hänet patistetaan muuttamaan toiseen sijaintiin asumaan. Tietysti jos hän on sitä mieltä, että vaikkapa se 800e/kk Kallion yksiö on ehdottoman tärkeä, ja Kela ei suostu maksamaan enää kuin 700e/kk niin silloin selvästi omissa prioriteeteissa asuinpaikka merkitsee enemmän, kuin vaikkapa ruokavalion monipuolisuus. Vapaassa yhteiskunnassa yksilöllä on valinnanvapaus priorisoida omaan rahankäyttöään kuten haluaa mutta ei meidän muiden sitä kuulu kompensoida määräänsä pidemmälle. Tärkeintä on saada katto pään päälle ja se mahdollistaa jo paljon asioita.

Eli ei saa katsoa pelkästään perustuslain turvaamaa oikeutta valita asuinkuntaansa vaan meidän on hyvä pitää mielessä myös sosiaalihuoltolain tavoitteet.

On siis selvää, että NEET-nuorilla ja työttömillä yms on oltava yhtälainen oikeus valita asuinkuntansa kuin muillakin kansalaisilla.

Jos palvelut eivät kerran ole ytimessä, niin maaseudullako ne ovat? Parantaako Siuntioon muuttaminen työttömän mahdollisuuksia työllistyä tai pitää huolta mielenterveydestään hyvän ja läheisen läheispiirin avulla?

En tiedä millaisista asuinalueista eri kirjoittajilla on kokemuksia, mutta omien kokemusten perusteella Helsingin ulkopuolella likimain kaikista muista suuremmista (ja pienemmistä) kaupungeista/kylistä löytyy hintalaatusuhteeltaan aivan timanttisia asuinpaikkoja palvelujen etäisyyksien suhteessa asuntojen vuokraan. Helsingissähän on täysin mahdollista asua tiiviissä kaupunginosassa mutta joutua asioimaan pelkästään Alepassa ja reissaamaan HSL:n kyydillä kauemmas päästäkseen apteekkiin, terveyskeskukseen, Alkoon tai vähän paremmin varusteltuun ruokakauppaan niin tarvitessaan. Ei tarvitse mennä niinkään pahaan slummiin kuin Kulosaareen mikä tulee ensimmäisenä itselleni mieleen esimerkkinä. Pikkukylistä löytyy monesti aivan kaikki tarpeellinen kilometrin tai kahden säteellä siinä missä isommissa kaupungeissa ko. palveluja varten joutuu matkustamaan ihan tosissaan pahimmoilleen muttei toki aina.

On hienoa, että ei katsota vain yhtä korkeaa vuokraa, vaan ymmärretään se, että tässä esimerkissä rahaa säästävät niin yhteiskunta kuin opiskelevat nuoret, sillä asuinkulut olisivat suuremmat erillään asuessa.

Oletko kuitenkin sitä mieltä, että kotona asuvan opiskelijan maksimi opintotuki eli noin 200 euroa kuukaudessa on riittävä, kun Orpo leikkaa tuolla 70 euron leikkauksella noin 35 euroa molemmilta opiskelijoilta, kun asumiskuluja pitää maksaa itse enemmän? Lisäksi Orpo jäädyttää opintotuen indeksit tämän vaalikauden ajaksi, eli vuoteen 2027 saakka, vaikka hinnat varmasti nousevat tuona aikana.

Kyllä. Ennen opiskelijastatusta kyseisellä perheellä ei tullut noita opintotukia kummallekaan nuorelle tilille vaan heistä tuli lapsilisät perheen vanhemmalle, ja olettaisin tämän olleen toimeentulotukea leikkaava tekijä yhtälailla (joo, en tiedä itsekään miten tässä tilanteessa tämä tuki käyttäytyisi). Kun lapset ovat kasvaneet riittävän vanhoiksi, on kyseisessä taloudessa tilanne todennäköisesti jopa kohentunut roppakaupalla mutta menot eivät ole kasvaneet oikein mitenkään. Tällaisessa tilanteessa puhutaan kuitenkin yleensä toisen asteeen koulussa käyvistä nuorista eikä mistään yliopistodokaajista joilla todellakin kaikki rahat menevät vuokran jälkeen lähinnä kaljaan. Voin olla kuitenkin tässä asiassa väärässä, ja joku paremmin yksinhuoltajien toimeentulotuista tietävä voinee korjata kommenttiani tarvitessaan. Opintolainaakin ilmeisesti pystyy hakemaan ja sehän on suhteellisen edullista lainaa olosuhteet huomioon ottaen.

Miten pitkälle pärjäisit itse 165 eurolla kuukaudessa, josta pitäisi maksaa ruoka, opintolounaat, matkakortti sekä uusia välillä vaatteita tai kodin laitteita ja tarvikkeita?

Toivoisin siis foorumilta löytyvän kovien oikeistovirtauksien lisäksi myös solidaarisuutta tiukoilla olevia opiskelijoita, työttömiä, osatyökykyisiä ja NEET-nuoria kohtaan. Oikealla tavalla tukemisella (asumismenojen hyvä tukeminen) johtaa siihen, että lastensuojelun ja vankeudenhoidon kulut pysyvät kurissa. Myös työttömien passivoituminen ja masentuminen maksavat paljon yhteiskunnalle monella tapaa.

Asumiskulujen täysi tukeminen on siis pieni hinta siitå, että säästämme näistä kuluista ja pidämme kaikki edellä mainitut ryhmät mukana yhteiskunnassa. NEET-nuorestakin voi tulla vaikka mitä, jos tuemme häntä oikein.

Kotona asuvalla nuorellahan ei lähtökohtaisesti mene rahaa ruokaan tai kodin laitteisiin samaan malliin kuin yksin asuvalla. Lisäksi kaikista tärkeimmät eli jääkaappi/pakastin menevät asunnon vuokranantajan piikkiin (olettaen heidän asuvan vuokralla) ja todella yleisesti vuokrataloista löytyy myös pyykkitupa jos nyt oma pyykkikone sattuisikin menemään rikki. Joo, varmasti löydät skenaarion missä nämäkään eivät täyty, mutta silloin se 200e kodinkone onnistunee hankkia jonkun talouden kolmesta henkilöstä piikkiin osamaksulla ja elämä jatkuu taas päivästä toiseen nilkuttaen. Opintolainakin on ihan kelpo kohde tuollaisiin menoihin eikä sen nostamista pitäisi liikaa pelätä olettaen, ettei ole opiskelemassa mitään suomen kieltä yliopistolla.

Ja kyllä, itse opiskelin yliopistossa aikaa ennen asumistukimuutosta. Siitä n. 500e/kk tuesta (opintoraha + asumislisä) lähti pahimmillaan 340e/kk pois opiskelukämpän vuokraan minkä myötä itsekin nostin opintolainaa kompensoidakseni heikkoa taloustilannetta silloin. Tuota lainaahan ei silloin edes saanut kuin muistaakseni 300e/kk mikä on nykyään 18v alkaen jo 650e/kk niin halutakseen. Erinomaisesti sijoitetut eurot jotka ovat nyttemmin kuitattu pois töitä tekemällä ja nostaisin uudelleen jopa nykyisellä korkotasolla.

 

[kaarlos]

Ja kyllä, itse opiskelin yliopistossa aikaa ennen asumistukimuutosta. Siitä n. 500e/kk tuesta (opintoraha + asumislisä) lähti pahimmillaan 340e/kk pois opiskelukämpän vuokraan minkä myötä itsekin nostin opintolainaa kompensoidakseni heikkoa taloustilannetta silloin. Tuota lainaahan ei silloin edes saanut kuin muistaakseni 300e/kk mikä on nykyään 18v alkaen jo 650e/kk niin halutakseen. Erinomaisesti sijoitetut eurot jotka ovat nyttemmin kuitattu pois töitä tekemällä ja nostaisin uudelleen jopa nykyisellä korkotasolla.

Mietin samaa, että miten tämä nyt on yhtäkkiä ongelma kun 15 vuotta sitten pärjättiin ihan olemattomalla tuella ja lainalla. Onhan tässä toki inflaatiota ollut, mutta itse asuin opiskelujen alussa kolmen hengen soluasunnossa joka maksoi 200e/kk ja muutin yksiöön vasta kahden vuoden päästä ja siitä 450 euron vuokran jälkeen ei paljoa kyllä jäänyt käteen tukien jälkeen. Tuon takia tuli töissä käytyä kesäisin ja opintojen lopulla ympäri vuoden, jolloin saikin sitten maksella valtaosan tuista takaisin kun tulorajat ylittyivät nykyistä herkemmin.

 

[Jumputin]

Kulujen täysi tukeminen ei ole tehokasta eikä tuensaajankaan kannalta hyvä asia pitkällä tähtäimellä, koska jossain se raja on ja se lähenee väistämättä, jos piikki on auki, eli käytännössä maksimituella saa minimitason. Parasta olisi, jos tuensaajalla olisi intensiivi maksaa mahdollisimman vähän. Esim. asumisen osalta käteen jäisi sitä enemmän käyttörahaa mitä halvemmin asuisi. Ääriesimerkkinä jos asuisi Kainuun syrjäkylässä 300 e/kk asunnossa, saisi 500 e/kk enemmän käyttörahaa kuin jos asuisi Helsingissä 800 e/kk asunnossa. Tai jos asuisi kadulla, niin saisi 800 e/kk enemmän näppiin

Mutta jos asuu jossain syrjäkylässä, niin mahdollisuus työllistymiseen kapenee huomattavasti. Vähävaraisen työttömän henkilön on vaikea ottaa pienipalkkaista työtä vastaan jostain kaukaisesta kasvukeskuksesta, kun muutto on kallista ja työmatkat on helposti kohtuuttomia tai mahdotomia. Syrjäkylille halpojen asuntojen perässä muuttaminen on helpompaa varakkaille ja etätyötä tekeville.

 

[Köntsä-Ana]

Mutta jos asuu jossain syrjäkylässä, niin mahdollisuus työllistymiseen kapenee huomattavasti. Vähävaraisen työttömän henkilön on vaikea ottaa pienipalkkaista työtä vastaan jostain kaukaisesta kasvukeskuksesta, kun muutto on kallista ja työmatkat on helposti kohtuuttomia tai mahdotomia. Syrjäkylille halpojen asuntojen perässä muuttaminen on helpompaa varakkaille ja etätyötä tekeville.

Ihminen voi myös kantaa vastuun omasta tekemisestään. En tiedä mistä tämä juontaa juurensa että asutaan väkisin syrjäkylässä ja valitetaan ettei ole työtä ja eikä valtio maksa tarpeeksi. En tiedä onko tämä missään muualla maailmassa mahdollista pl. naapurimaat.

 

[Jumputin]

Ihminen voi myös kantaa vastuun omasta tekemisestään. En tiedä mistä tämä juontaa juurensa että asutaan väkisin syrjäkylässä ja valitetaan ettei ole työtä ja eikä valtio maksa tarpeeksi. En tiedä onko tämä missään muualla maailmassa mahdollista pl. naapurimaat.

Pointti taisi mennä ohi. Kommentoin juuri sitä syrjäkylille muuttamista halpojen asuntojen perässä, kuinka huono vaihtoehto se on pienipalkkaiselle tai työttömälle/opiskelijalle.

 

[Manala]

Olisi mukavaa mahdollistaa kaikille kaikkea kivaa, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista. Siksi toteankin asian karuuden täysin tiedostaen ja en siitä erityisemmin pitäen, että vammaisten tai muuten pysyvästi tai pitkäaikaisesti työkyvyttömien ihmisten ei myöskään tarvitse asua parhaimmilla sijainneilla koko valtion työssäkäyvien näkökulmasta. He voivat asua myös siellä hieman sivummassa huippusijainnista, jossa on yhä edelleen toimivat liikenneyhteydet ja palvelut heidän tarpeisiin. Nyt en myöskään puhu mistään Helsinki->Nummela siirtymästä vaan enemmänkin siitä Kamppi->Vuosaari muutosta.

Mistä tää kuvitelma on syntynyt, että jossain Kampissa tmv. asuu joku merkittävä määrä yhteiskunnan elättejä, jotka pitäisi saada dumpattua jonnekin Vuosaareen? Kampissa keskitulot ovat 4400 euron luokkaa.

Ja ongelma on siinä, ettei se Vuosaarikaan oikein enää riitä tai edes pk-seudun raja-alue. Asun käytännössä niin kaukana Helsingistä kuin vain pk-seudulla pääsee ja omassa yli 100 asunnon maksimissaan kolmioita sisältävässä vuokrataloyhtiössä ei ole viime vuosien vuokrankorotuksien jälkeen enää yhtäkään asuntoa, joka menisi noiden tukijärjestelmän sallimien kuntakohtaisten asumismenorajojen sisään. Siksi se Nummela voi kohta olla monille Helsingissä työssä käyvälle pienituloisellekin enää se lähin järkevä vaihtoehto asua. Ja ei, siellä ei ole enää niitä toimivia liikenneyhteyksiä autottomalle.

Edit: Ja ne Helsingin kuntakohtaiset rajathan laskettiin nyt muun pk-seudun tasolle, mikä vaikeuttaa helsinkiläisten tilannetta entisestään.

 

[Jirza]

Mistä tää kuvitelma on syntynyt, että jossain Kampissa tmv. asuu joku merkittävä määrä yhteiskunnan elättejä, jotka pitäisi saada dumpattua jonnekin Vuosaareen? Kampissa keskitulot ovat 4400 euron luokkaa.

Näinpä. Edelleen perustoimeentulotuessa katsotaan, että kohtuulliset asumismenot Helsingissä yhdeltä henkilöltä ovat 694 e/kk. Tästä ylittyvän osan maksat ihan itse omasta pussista. Onko Kampissa paljonkin saatavilla asuntoja, joiden vuokra on alle 700 euroa?

 

[qnarkill]

Jos tästä mitään hyvää voi hakea on että koko tämä kestämätön tukien himmeli tulee seuraavan hallituksen aikana loppumaan kun ei enää saada velkaa. Jatketaan vaan samaa rataa ja odotan popcornit kädessä sitä peppukipua.

 

[asddsa]

Itse kannatan näitä hallituksen työelämäuudistuksia, mutta näistä sosiaaliturvan leikkauksista en tiedä.

Olen viime aikoina miettinyt sellaista, että meillä kenties tulisi samaan aikaan olla mahdollisimman vapaat työmarkkinat, mutta sitten toisaalta riittävän tasoinen sosiaaliturva, jotta ketään ei voida pakottaa mihinkään aivan orja-tason töihin. Valtion tulisi taata kaikille jonkinlainen peruselintaso, mutta ei turvata mitään saavutettuja etuja.