Kotimaan politiikka

[JCSH]

Myös lakkoilu osoittaa demokratian toimimisen. Olemme edustuksellisesti päättäneet, että se on luvallista

Niin ja nyt ollaan edustuksellisesti päättämässä, että jatkossa tuollainen poliittinen lakkoilu, ainakaan laaja sellainen, ei enää tule olemaan luvallista.

Kuitenkin ajatus siitä, että edustuksellinen demokratian päätökset eivät olisi demokraattisia, koska gallup sanoo että kansan onkin asiasta mieltä X, on aika absurdi. Tai jos noin on, niin sitten itsenäinen Suomi ei ole koskaan historiansa aikana ollut demokraattinen valtio. Koska edustuksellinen demokratia on ainoa valtiomuoto mikä Suomessa on ollut (siis itsenäisyyden aikana), joten jos se ei ole lähtökohtaisesti demokraattinen, niin sitten Suomi ei ole koskaan ollut demokraattinen.

 

[Timo 2]

Sittenhän olemme samaa mieltä. Nykyinen hallitus toimii (suoran) demokratian vastaisesti tuossa, joten sillä ei voi perustella toimia.

Edustuksellista demokratiaa se toki on, mutta siinä on mukana myös lakkoilu turvamekanismina.

Edited.

Oletko nyt siis sitä mieltä että edellinen vasemmistohallitus toimi suoraan demokratian vastaisesti hyväksyessään tuon koronatukipaketin ja se olisi pitänyt olla hyväksymättä?

En kyllä muista sinun olleen noihin aikoihin huolissasi hallituksen demokratiavastaisuudesta.
Kummasti kun on toisenlainen hallitus, niin yhtäkkiä tämä onkin tärkeä asia eikä hallitus saisi tehdä kansan enemmistön vastaisia päätöksiä.

 

[vindicator rapeto]

Eikös se ole kiellettyä (eli laiton lakko) jos on voimassa oleva työsopimus?

Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä vasta oikeus jälkikäteen määrää mikä lakko on laiton ja mikä ei, eli ennalta joskus erittäin vaikeaa veikata miten asia menee. Lakko saattaa olla myös laiton mikäli se vaarantaa yleisin turvallisuuden tai "aiheuttaa vahinkoa valtiolle tai yhteiskunnalle".

 

[draco76]

Niin ja nyt ollaan edustuksellisesti päättämässä, että jatkossa tuollainen poliittinen lakkoilu, ainakaan laaja sellainen, ei enää tule olemaan luvallista.

Kuitenkin ajatus siitä, että edustuksellinen demokratian päätökset eivät olisi demokraattisia, koska gallup sanoo että kansan onkin asiasta mieltä X, on aika absurdi. Tai jos noin on, niin sitten itsenäinen Suomi ei ole koskaan historiansa aikana ollut demokraattinen valtio. Koska edustuksellinen demokratia on ainoa valtiomuoto mikä Suomessa on ollut (siis itsenäisyyden aikana), joten jos se ei ole lähtökohtaisesti demokraattinen, niin sitten Suomi ei ole koskaan ollut demokraattinen.

Samalla tavalla demokratian vastaisia kuin lakot. Eri asia jos lakia muutetaan. Täällä väitettiin että lakko-oikeus on demokratian vastaista. Se ei ole sen enempää demokratian vastaista kuin mielenosoitukset.

Oletko nyt siis sitä mieltä että edellinen vasemmistohallitus toimi suoraan demokratian vastaisesti hyväksyessään tuon koronatukipaketin ja se olisi pitänyt olla hyväksymättä?

En kyllä muista sinun olleen noihin aikoihin huolissasi hallituksen demokratiavastaisuudesta.
Kummasti kun on toisenlainen hallitus, niin yhtäkkiä tämä onkin tärkeä asia eikä hallitus saisi tehdä kansan enemmistön vastaisia päätöksiä.

Kannattaa lukea mihin vastasin ja lukea viestini sitä taustaa vasten. Olen sitä mieltä että vasemmistohallitus toimi kansan enemmistön mielipidettä vastaan, eli suoraa demokratiaa vastaan. Oletko samaa mieltä kanssani tuosta ja tulevasta?

Jos lakot hoidetaan laillisesti, niin ovatko ne sinusta demokratian vastaisia?

 

[JCSH]

Samalla tavalla demokratian vastaisia kuin lakot. Eri asia jos lakia muutetaan. Täällä väitettiin että lakko-oikeus on demokratian vastaista. Se ei ole sen enempää demokratian vastaista kuin mielenosoitukset.

Eivät ole mitenkään samalla tasolla. Sä nyt yrität rakentaa jotain aivan käsittämätöntä analogiaa noiden kahden välille.
Suomen koko demokraattinen valtiomuoto, kuten käytännössä kaikkien muidenkin maailman demokraattisten valtioiden valtiomuodot, nojaa edustukselliseen demokratiaan. Edustuksellinen demokratian toiminta on siellä demokratian syvimmässä ytimessä. Jos tuo ei ole demokraattista, niin sitten demokratiaa ei ole olemassakaan nykyisessä maailmassa.

Tuosta ei todellakaan pidä vetää mitään yhtäsuuruusmerkkejä siihen, kun keskustellaan siitä, että mihin pisteeseen asti ihmisillä pitäisi olla lakko-oikeus.

 

[draco76]

Eivät ole mitenkään samalla tasolla. Sä nyt yrität rakentaa jotain aivan käsittämätöntä analogiaa noiden kahden välille.
Suomen koko demokraattinen valtiomuoto, kuten käytännössä kaikkien muidenkin maailman demokraattisten valtioiden valtiomuodot, nojaa edustukselliseen demokratiaan. Edustuksellinen demokratian toiminta on siellä demokratian syvimmässä ytimessä. Jos tuo ei ole demokraattista, niin sitten demokratiaa ei ole olemassakaan nykyisessä maailmassa.

Tuosta ei todellakaan pidä vetää mitään yhtäsuuruusmerkkejä siihen, kun keskustellaan siitä, että mihin pisteeseen asti ihmisillä pitäisi olla lakko-oikeus.

Ei poliittiset lakot ole kuitenkaan demokratian vastaisia. Ne ovat osa demokratiaamme, ainakin tällä hetkellä.

 

[JCSH]

Ei poliittiset lakot ole kuitenkaan demokratian vastaisia. Ne ovat osa demokratiaamme, ainakin tällä hetkellä.

Niin, tällä hetkellä poliittiset lakot ovat sallittuja. Sitä ne todennäköisesti ovat myös tulevaisuudessakin, tosin vain lisärajoituksilla.

 

[91danger91]

Budjetti | EU-komissio huolestui Orpon hallituksen rahankäytöstä

Komissio pyysi Suomelta lisätietoja siitä, miksi julkiset menot ovat kasvamassa ensi vuonna niin paljon.

www.hs.fi

EU suositti kesällä Suomea hillitsemään ensi vuoden julkisten menojen kasvun enintään 2,2 prosenttiin. Lisätietopyynnössään komissio toteaa, että Orpon hallituksen suunnitelmassa menot ovat kasvamassa ”selvästi enemmän” eli peräti 4,8 prosenttia.

Komissio huomauttaa myös, että ensi vuoden julkisen talouden alijäämä on kasvamassa 3,2 prosenttiin eli yli vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin rajan.

Vastauksessaan valtiovarainministeriö myöntää, että Suomi saattaa lipsua kasvu- ja vakaussopimukset rajoista ensi vuonna. Menoja kasvattavat vastauksen mukaan muun muassa puolustushankinnat ja vasta voimaan tullut sote-uudistus.

Lisäksi vastauksessa todetaan poikkeuksellisten suurten indeksikorotusten kasvattavan menoja. Se johtuu etenkin kansan -ja työeläkkeiden indeksikorotuksista, jotka hallitus on vastauksen mukaan suojannut leikkurilta ”suojellakseen kaikkein haavoittuvimpia kotitalouksia”.

Suomi vetoaa tilanteen väliaikaisuuteen ja hallitusohjelmassa linjattuun kuuden miljardin euron sopeutusohjelmaan.

On tämä kyllä masentavaa kun köyhiä kyykyttävä demarihallitus on tuplannut valtion menojen kasvun verrattuna EU:n suosituksiin. Otetaas vielä muistinvirkistämiseksi realistinen vaihtoehto millä oltaisiin menty reilusti alle EU:n tavoitteiden, nimittäin liberaalipuolueen #leikataanreilusti budjetti. Siis vaihtoehtoja olisi kyllä, mutta nyt Orpo/Purran velkalaivan kääntö kuulostaa lähinnä poliittiselta vitsiltä.

#LeikataanReilusti - Liberaalipuolueen varjobudjetti 2024

Suomi tarvitsee reiluja leikkauksia, sanan molemmissa merkityksissä.

liberaalipuolue.fi

Kaikki työehtoihin joka työmarkkinakierroksella sovitut yksityiskohdat, joka alalla, lähtien palkasta, koska ne neuvotellaan järjestäytymisen tuomalla neuvotteluvoimalla, esim. lakkouhalla.

Vaikea antaa mainitsemaasi yhtä yksittäistä AY- saavutusta, useinhan nämä on rakennettu aina edellisten saavutusten mahdollistamana ja saattelemina. Liittohan on aina mukana jos työpaikalla on ongelmatilanne, ihan vaikkapa yksittäisellä työntekijälläkin, joten näitä tapauksia lienee jo useita tuhansia. Mutta alla muutamat tärkeimmät liittojen saavutuksista listattuna. Kannattaa pitää mielessä, ettei lista ole täydellinen, mutta näistä jokainen on tulosta ammattiliittojen ja työnantajien välisistä neuvotteluista.

• Vuosilomat: Työntekijöillä on oikeus palkalliseen vuosilomaan.
• Perhevapaat: Työntekijöillä on oikeus jäädä kotiin hoitamaan perhettään tiettyjen elämäntilanteiden, kuten lapsen syntymän, aikana.
• Irtisanomissuoja: Työnantaja ei voi irtisanoa työsuhdetta ilman laillista perustetta.
• Viisipäiväinen työviikko: Työviikon pituus on yleensä enintään viisi päivää.

Jos on tarkoituksena väittää, että ammatiliitoista ei ole ollut työntekijälle mitään hyötyöä, ehkä kannattaisi miettiä uudelleen.

Mun mielestä irtisanomissuoja on huono keksintö. Tuottamattomasta työntekijästä pitää päästä eroon minimaalisin kustannuksin. Tanskassahan irtisanomissuojaa ei ole ja Suomessa on nyt sentään pieniä askelia otettu sen suuntaan kun hallitus korjaa irtisanomissuojan tekstiä niin että jatkossa riittää asiallinen syy irtisisanomiseksi "asiallisen ja painavan syyn" sijasta.

Perhevapaita ymmärtääkseni oli viimeksi ennen kaikkea Marinin hallitus puskemassa eikä AY-liike.

 

[jokumuu]

Mun mielestä irtisanomissuoja on huono keksintö. Tuottamattomasta työntekijästä pitää päästä eroon minimaalisin kustannuksin. Tanskassahan irtisanomissuojaa ei ole ja Suomessa on nyt sentään pieniä askelia otettu sen suuntaan kun hallitus korjaa irtisanomissuojan tekstiä niin että jatkossa riittää asiallinen syy irtisisanomiseksi "asiallisen ja painavan syyn" sijasta.

Aina tuosta Tanskasta jauhetaan. Siellä on henkilöön perustuva irtisanominen "helppoa", jos on asiallinen syy, tekijästä pääseen eroon ja tälle on jatkossa luvassa tukea.
Jos taas potkitaan porukkaa pihalle Suomen malliin isoissa ryppäissä, se tulee todella kalliiksi, koska Tanskassa pitää maksaa erorahat irtisanotuille.

Jos Suomessa siis heikennetään irtisanomissuojaa, pitää vastaavasti jossain kiristää. Muuten käy niin, että jatkossa kun tulee valinta suljetaanko tehdas Suomessa vai jossain muualla, kohdistuu valinta aina Suomeen vaikka Suomi olisi kaikilla muilla mittareilla parempi vaihtoehto jatkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että oikealla tiellä ollaan, mutta asiassa pitää ottaa isompi kuva ja maakilpailu huomioon.

 

[Dääm]

Jos Suomessa siis heikennetään irtisanomissuojaa, pitää vastaavasti jossain kiristää. Muuten käy niin, että jatkossa kun tulee valinta suljetaanko tehdas Suomessa vai jossain muualla, kohdistuu valinta aina Suomeen vaikka Suomi olisi kaikilla muilla mittareilla parempi vaihtoehto jatkaa.

Tämä voisi myös tarkottaa sitä, että jos pitäisi perustaa tehdas, niin se perustettaisiin aina Suomeen koska riskit ovat pienempiä.

 

[No Future]

Tanskassahan myös työttömyysturva ja aktiiviset työllistämistoimet ovat ihan eri tasolla. Kaikki tuo voi toki kääntyä valtiontalouden kannalta positiiviseksi jos työllisyysjaksot lyhenevät ja kokonaistyöllisyys paranee.

 

[Paapaa]

Jos Suomessa siis heikennetään irtisanomissuojaa, pitää vastaavasti jossain kiristää. Muuten käy niin, että jatkossa kun tulee valinta suljetaanko tehdas Suomessa vai jossain muualla, kohdistuu valinta aina Suomeen vaikka Suomi olisi kaikilla muilla mittareilla parempi vaihtoehto jatkaa.

Tämä on se AY:n tapa ajatella. Aina vain huolestutaan siitä, että tarpeettomasta tai heikkotasoisesta työvoimasta pääsisi helposti eroon. AY:n mielestä ei saisi päästä. AY ei juuri koskaan huolestu siitä, että saataisiin lisää työpaikkoja työttömille. AY ei koskaan mieti, että miten saataisiin lisää työpaikkoja luovia investointeja maahan. Miten madallettaisiin kynnystä saada työttömästä työllinen - ja potentiaalinen AY-jäsenmaksun maksaja. AY haluaa valmiiksi katettuun pöytään, jossa riskit on ulkoistettu ja mihinkään joustoihin ei suostuta. Ja samalla ihmetellään kun naapurimaissa työllisyys on paljon korkeampi. Mitä korkeampi on irtisanomissuoja, sitä korkeampi on palkkaamiskynnys. Ääritilanne on se, ettei saa irtisanoa. Silloin ei juuri ketään palkattaisi ja työttömyysprosentti olisi todella korkea Tätä ei AY tajua. Toisaalta jos saisi irtisanoa helpommin, niin silti palkattaisiin ja luultavasti nykyistä enemmän.

Eli ei, jos ylikorkeaa irtisanomissuojaa heikennetään, ei mitään muuta tarvitse välttämättä muuttaa. Suomessa ei ole mitään optimitasapainoa työmarkkinoilla, jota ei saisi horjuttaa johonkin suuntaan.

 

[draco76]

Tämä on se AY:n tapa ajatella. Aina vain huolestutaan siitä, että tarpeettomasta tai heikkotasoisesta työvoimasta pääsisi helposti eroon. AY:n mielestä ei saisi päästä. AY ei juuri koskaan huolestu siitä, että saataisiin lisää työpaikkoja työttömille. AY ei koskaan mieti, että miten saataisiin lisää työpaikkoja luovia investointeja maahan. Miten madallettaisiin kynnystä saada työttömästä työllinen - ja potentiaalinen AY-jäsenmaksun maksaja. AY haluaa valmiiksi katettuun pöytään, jossa riskit on ulkoistettu ja mihinkään joustoihin ei suostuta. Ja samalla ihmetellään kun naapurimaissa työllisyys on paljon korkeampi. Mitä korkeampi on irtisanomissuoja, sitä korkeampi on palkkaamiskynnys. Ääritilanne on se, ettei saa irtisanoa. Silloin ei juuri ketään palkattaisi ja työttömyysprosentti olisi todella korkea Tätä ei AY tajua. Toisaalta jos saisi irtisanoa helpommin, niin silti palkattaisiin ja luultavasti nykyistä enemmän.

Eli ei, jos ylikorkeaa irtisanomissuojaa heikennetään, ei mitään muuta tarvitse välttämättä muuttaa. Suomessa ei ole mitään optimitasapainoa työmarkkinoilla, jota ei saisi horjuttaa johonkin suuntaan.

Pitäisi sopia, että vuoden palkan maksamalla pääsisi työntekijästä eroon. Problem solved.

Slunga-Poutsalon (Purran valtiosihteeri) mielestä on käsittämätöntä, että kuuden kuukauden koeajan aikana ei voisi arvioida työntekijän soveltuvuutta.

 

[10YG]

Perustuslakivaliokunta on tehnyt mielenkiintoisen linjauksen:
"Suomen nykyinen tuloverotus ei riko omaisuudensuojaa, mutta vastaisuudessa jokin veronkiristys voi niin tehdä. Professori pitää valiokunnan kannanottoa ”erittäin merkittävänä”."

Suomi on himoverottaja. Ensimmäinen tapa, jolla vasemmisto yleensä keksii lisätä valtion tuloja, on keskituloisten ja rikkaiden verotus. Tähän haluun voi tulla stoppi.

HS:
"”Mitä ankarammaksi verotus muuttuu ja mitä lähemmäksi sen konfiskatorisuutta tullaan, sitä painavampia perusteita lain tueksi on esitettävä”, lausunnossa sanotaan. Konfiskatorisuus tarkoittaa omaisuuden korvauksetonta pakko-ottoa valtiolle.
”Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, ettei nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen sisälly ehdotuksia, joiden voitaisiin katsoa olevan omaisuudensuojan kannalta tässä suhteessa ongelmallisia”, valiokunta lausuu ensi vuoden tuloveroasteikosta.

Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa pitää perustuslakivaliokunnan kannanottoa ”erittäin merkittävänä”.
”Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella ja ottaa huomioon, että jokaisen omaisuus on taattu. Verotusta ei voi siis ikään kuin loputtomasti kiristää vain sillä perusteella, että julkisen talouden tasapainottaminen sitä edellyttää”, Ossa sanoo.
Ossan lisäksi perustuslakivaliokunta kuuli asiassa Turun yliopiston julkisoikeuden professoria Janne Salmista.
”Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin todennut, että verolainsäädäntöä muutettaessa on otettava huomioon perusoikeudet. Nyt se nostaa entistä selvemmin esille omaisuudensuojan. Joissakin tapauksissa verotusta voi olla syytä pohtia myös elinkeinovapauden näkökulmasta”, Salminen sanoo."

Verotus | Perustuslakivaliokunta linjasi: Liian kireä verotus voi olla lainvastaista

Suomen nykyinen tuloverotus ei riko omaisuudensuojaa, mutta vastaisuudessa jokin veronkiristys voi niin tehdä. Professori pitää valiokunnan kannanottoa ”erittäin merkittävänä”.

www.hs.fi

Odotan sitä päivää kun Anderssonilta, Saramolta, Lindtmanilta tai Mäkyseltä kysytään kommenttia vaikka Ylen ohjelmissa tähän linjaukseen.

 

[Paapaa]

Pitäisi sopia, että vuoden palkan maksamalla pääsisi työntekijästä eroon. Problem solved.

Niin, kuten sanoin, AY pyrkii vaan nostamaan kynnystä työllistää ja palkata. Mitään järkeä siinä ei ole kenenkään kannalta. Eikä varsinkaan Suomen kansantalouden. Irtisanomisen ja sitä myöden palkkaamisen pitää olla helppoa, valtion tehtävä on helpottaa uudelleentyöllistämistä, työn perässä muuttamista ja uudelleenkouluttautumista. (Ja siksi aikuiskoulutustuen leikkaus on ihan puhdasta idiotismia.)

 

[10YG]

Keskusta on sen verran auringonlaskun puolue, että sillä ei ole omaa lankaa edes täällä.
Hesarissa esitellään kepulaisten oma raportti puolueestaan.

VAALITAPPION kärsinyt ja oppositioon päätynyt keskusta on laatinut raportin puolueen nykytilasta. Selvitys ruotii puolueen nykyisen kannatusalhon syitä ja antaa useita ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi, muun muassa viestinnän parantamisen sosiaalisessa mediassa.
Sävy on enimmäkseen kaunistelematon. ”Puolueessa ei keskustella eikä ajatella riittävästi, eikä se osaa kutsua uusia ihmisiä mukaan”, kuuluu yksi raportin arvioista.
...
RAPORTIN tilasi keskustan puoluehallitus, ja sen kirjoittaneen työryhmän työtä johti keskustalainen taustavaikuttaja, tietokirjailija Juha Kuisma.
Hänen arvionsa mukaan ilman uudistumista keskusta taantuu Rkp:n kokoiseksi kuuden prosentin puolueeksi. Jos puolue päättää uudistua joka tasolla, sillä on Kuisman mukaan mahdollisuus yltää 15 prosentin kannatukseen.

Olen ihmetellyt vuosikymmenien ajan sitä, että miten ihmeessä kepulaisten kannatus on niin suurta Suomessa. Maassa, jossa maatalouden alkutuottajien osuus väestöstä on häviävän pieni ja kaupungistuminen on ollut trendi 1960-luvulta lähtien.
Olisiko Keskustan alamäki selvä, kun itsekin sen nyt tajuavat?

 

[tietokonerikki]

Suomi on himoverottaja. Ensimmäinen tapa, jolla vasemmisto yleensä keksii lisätä valtion tuloja, on keskituloisten ja rikkaiden verotus. Tähän haluun voi tulla stoppi.

Meillä on ollut vasemisto (mm. demarit) hallituksessa melkien kaikkina vuosina 1990-2023
Silti ylimmäntuloluokan (lue rikkaiden) marginaaliverotus on pudonnut sinä aikan n. 9% => Joten toi rikkaiden verotuksen lisääntyminen on kyllä hyvin ihmeellinen tulkinta.
---
Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00

Vuonna 1990 ylimmän tulorajan verotus [markkoina]. Lähde: "Täytämme veroilmoituksen verovuosi 1990" -painos vuodelta 1990
38000-54000................. 50............................ 9,00
67000-94000................. 3960......................... 24,00
94000-148000............... 10440........................ 29,00
148000-265000.............. 26100........................ 35,00
265000........................ 67500........................ 43,00
Lisäksi perittiin 0,9% varallisuusveroa yli 1.000.060 mk omaisuudesta (sen ylittävästä, alarajalla 500mk)
----
Valtion tulot ja menot pitäisi saada muutettua niin, että tulot ovat suuremmat kuin velot, jotta voisimme velkojamme maksaa. Nyt otamme velkaa vain lisää ja olemme hyvin hyväsydämminen kansa suhteessa muiden kansojen ongelmiin.

 

[10YG]

Meillä on ollut vasemisto (mm. demarit) hallituksessa melkien kaikkina vuosina 1990-2023
Silti ylimmäntuloluokan (lue rikkaiden) marginaaliverotus on pudonnut sinä aikan n. 9% => Joten toi rikkaiden verotuksen lisääntyminen on kyllä hyvin ihmeellinen tulkinta.
---
Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00

Vuonna 1990 ylimmän tulorajan verotus [markkoina]. Lähde: "Täytämme veroilmoituksen verovuosi 1990" -painos vuodelta 1990
38000-54000................. 50............................ 9,00
67000-94000................. 3960......................... 24,00
94000-148000............... 10440........................ 29,00
148000-265000.............. 26100........................ 35,00
265000........................ 67500........................ 43,00
Lisäksi perittiin 0,9% varallisuusveroa yli 1.000.060 mk omaisuudesta (sen ylittävästä, alarajalla 500mk)
----
Valtion tulot ja menot pitäisi saada muutettua niin, että tulot ovat suuremmat kuin velot, jotta voisimme velkojamme maksaa. Nyt otamme velkaa vain lisää ja olemme hyvin hyväsydämminen kansa suhteessa muiden kansojen ongelmiin.

Suomessa on marginaaliverotus niin kova, että se ei kannusta tekemään pidempää työviikkoa:

Onko suomalainen laiskempi kuin ruotsalainen?

Hyvinvointipalvelut rahoitetaan työllä ja yrittämisellä, jolloin korkean tuottavuuden työntekijät ovat avainasemassa julkisen talouden tasapainottamisessa. Kannustamalla heitä tekemään enemmän töitä hallitus saisi tehokkaamman työllisyystoimen kuin patistelemalla vaikeimmin työllistettäviä töihin.

www.libera.fi

Lisää tietoa:

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022.
Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.
Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Itse en tee ylitöitä kuin äärimmäisessä hädässä, koska verotus.

 

[tietokonerikki]

Suomessa on marginaaliverotus niin kova, että se ei kannusta tekemään pidempää työviikkoa:

Onko suomalainen laiskempi kuin ruotsalainen?

Hyvinvointipalvelut rahoitetaan työllä ja yrittämisellä, jolloin korkean tuottavuuden työntekijät ovat avainasemassa julkisen talouden tasapainottamisessa. Kannustamalla heitä tekemään enemmän töitä hallitus saisi tehokkaamman työllisyystoimen kuin patistelemalla vaikeimmin työllistettäviä töihin.

www.libera.fi

Lisää tietoa:


Itse en tee ylitöitä kuin äärimmäisessä hädässä, koska verotus.

Miksi tekisit, jos kerran pärjäät ilmankin. Sitten samalla annat epäsuorasti töitä heille joilla sitä ei ole.
Itse en aikoinaan pärjännyt ja tuli tehtyä monta viikonloppua putkeen siten, että vain kävin välillä nukkumassa.
Mietin, että kaikki tulee omaan ylimääräiseen (normaalien kulujen yli) käyttöön ja oli vielä sunnuntailisätkin.


Tossa ylimmässä tuloluokassa toi vähentynyt verotus päinvastoin tekee sen, että tarvitsee olla töissä (suhteessa siihen elämiseen tarvittavaan minimiin) vain muutaman vuoden (vs. normaali pien/keskituloinen 40vuotta) ja hilloa on niin paljon, ettei töitä tarvitse tehdä kuin korkeintaan sen takia että se on kivaa tai nostaa omaa statusta.

 

[Timo 2]

Tossa ylimmässä tuloluokassa toi vähentynyt verotus päinvastoin tekee sen, että tarvitsee olla töissä (suhteessa siihen elämiseen tarvittavaan minimiin) vaan muutaman vuoden (vs. normaali 40vuotta) ja hilloa on niin paljon, ettei töitä tarvitse tehdä kuin korkeintaan sen takia että se on kivaa tai nostaa omaa statusta.

Ei vaan korkea veroprosentti kannustaa otamaan palkankorotukset, yms vapaina.

Sanotaan vaikka että tuntipalkkasi on 50 € tunnilta. Marginaalivero on 60 %, eli jokaisesta ylinääräisestä tunnista käteen jää vain 20 €. Sulla on jo rahaa ihan mukavasti, niin lasket että tekemällä vähemmän työtunteja se maksaa vain 20 € tunnilta ja ajattelet että perheen kanssa tai harrastuksessa vietetty aika on tuota arvokkaampi, niin tämän takia otat palkan korotukset vapaina ja muutenkin pyrit vähentämään niitä työtunteja.

Sanotaan että suomessa olisi vaikka 30 % tasavero. Sama tilanne kuin yllä. Nyt lasket että 50 € jääkin käteen 35 € ja teet enemmän tunteja koska se 35 € onkin arvokkaampi kuin vaikka se sun harrastus.

 

[No Future]

Meillä on ollut vasemisto (mm. demarit) hallituksessa melkien kaikkina vuosina 1990-2023
Silti ylimmäntuloluokan (lue rikkaiden) marginaaliverotus on pudonnut sinä aikan n. 9% => Joten toi rikkaiden verotuksen lisääntyminen on kyllä hyvin ihmeellinen tulkinta.
---
Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00

Vuonna 1990 ylimmän tulorajan verotus [markkoina]. Lähde: "Täytämme veroilmoituksen verovuosi 1990" -painos vuodelta 1990
38000-54000................. 50............................ 9,00
67000-94000................. 3960......................... 24,00
94000-148000............... 10440........................ 29,00
148000-265000.............. 26100........................ 35,00
265000........................ 67500........................ 43,00
Lisäksi perittiin 0,9% varallisuusveroa yli 1.000.060 mk omaisuudesta (sen ylittävästä, alarajalla 500mk)
----
Valtion tulot ja menot pitäisi saada muutettua niin, että tulot ovat suuremmat kuin velot, jotta voisimme velkojamme maksaa. Nyt otamme velkaa vain lisää ja olemme hyvin hyväsydämminen kansa suhteessa muiden kansojen ongelmiin.

Tuollakin aikarajauksella 1990-2023 Kokoomus on isoista puolueista ollut eniten hallituksessa.

 

[tietokonerikki]

Ei vaan korkea veroprosentti kannustaa otamaan palkankorotukset, yms vapaina.

Sanotaan vaikka että tuntipalkkasi on 50 € tunnilta. Marginaalivero on 60 %, eli jokaisesta ylinääräisestä tunnista käteen jää vain 20 €. Sulla on jo rahaa ihan mukavasti, niin lasket että tekemällä vähemmän työtunteja se maksaa vain 20 € tunnilta ja ajattelet että perheen kanssa tai harrastuksessa vietetty aika on tuota arvokkaampi, niin tämän takia otat palkan korotukset vapaina ja muutenkin pyrit vähentämään niitä työtunteja.

Sanotaan että suomessa olisi vaikka 30 % tasavero. Sama tilanne kuin yllä. Nyt lasket että 50 € jääkin käteen 35 € ja teet enemmän tunteja koska se 35 € onkin arvokkaampi kuin vaikka se sun harrastus.

Niin todistit sen, että kun palkka on "liian" iso se ei enää kannusta tekemään töitä, koska on varaa olla tekemättä.
Hyvin harvoin ne työt jäävät tekemättä, jos siihen on niin paljon tarvetta että joku siitä haluaa maksaa. Toisaalta kun työtä on rajallinen määrä ja valtiolla on menoja
niin voidaan ottaa vain heiltä. joilla sitä on.

 

[Timo 2]

Niin todistit sen, että kun palkka on "liian" iso se ei enää kannusta tekemään töitä, koska on varaa olla tekemättä.
Hyvin harvoin ne työt jäävät tekemättä, jos siihen on niin paljon tarvetta että joku siitä haluaa maksaa. Toisaalta kun työtä on rajallinen määrä ja valtiolla on menoja
niin voidaan ottaa vain heiltä. joilla sitä on.

Ja oliko sun ratkaisu nostaa veroja, jolloin näillä ihmisillä on vähemmän rahaa ja siksi tekisi enemmän tunteja?


Arvaa mitä! Tämä veronkorotus kannustaa yhä usempaa ottaa enemmän vapaata tietyn tulotason saavutettua, koska tehdystä tunnista saa vähemmän rahaa.

Tietysti jos on ajatus saada ihmiset viettää enemmän vapaa aikaa, niin veron korotukset kuulostaa tosi hyvältä kannustimelta.

Ps. Ei tarvitse tienata tollaisia summia, ymmärtääkseen logiikan.

 

[Lamanka]

Niin todistit sen, että kun palkka on "liian" iso se ei enää kannusta tekemään töitä, koska on varaa olla tekemättä.
Hyvin harvoin ne työt jäävät tekemättä, jos siihen on niin paljon tarvetta että joku siitä haluaa maksaa. Toisaalta kun työtä on rajallinen määrä ja valtiolla on menoja
niin voidaan ottaa vain heiltä. joilla sitä on.

Ei vaan työstä saatava korvaus leikkaatuu reilusti. Itsekin tekisin enemmän töitä jos siitä saatava korvaus olisi järkevä. Nyt työt jää tekemättä ja kyseiset eurot ei jää Suomeen. Muiden maiden palveluntarjoajat saavat ne.

Tasavero olisi tasa-arvoinen ja tasapuolinen.

 

[JLM]

Niin todistit sen, että kun palkka on "liian" iso se ei enää kannusta tekemään töitä, koska on varaa olla tekemättä.
Hyvin harvoin ne työt jäävät tekemättä, jos siihen on niin paljon tarvetta että joku siitä haluaa maksaa. Toisaalta kun työtä on rajallinen määrä ja valtiolla on menoja
niin voidaan ottaa vain heiltä. joilla sitä on.

Onko tarkoitus siis pitää porukka niin persaukisena, että voidaan piiskata tekemään töitä? Vähän kuin orjat?

 

[Timo 2]

Tasavero olisi tasa-arvoinen ja tasapuolinen

Niinhän se olisi, mutta budjetista pitäisi valtavasti karsia, jotta tämä olisi taloudellisesti mahdollista. Ja jos edes nykyinen hallitus ei tähän kyennyt, niin en pidättelisi hengitystä tasaveroa odotellessa.

 

[tietokonerikki]

Onko tarkoitus siis pitää porukka niin persaukisena, että voidaan piiskata tekemään töitä? Vähän kuin orjat?

Veikkaan, että heitäkin löytyy. Aikoinaan meillä oli torpparit. Se on kuitenkin selvää, että tää talous ei kestä, jos ei töitä tehdä.

a oliko sun ratkaisu nostaa veroja, jolloin näillä ihmisillä on vähemmän rahaa ja siksi tekisi enemmän tunteja?
Arvaa mitä! Tämä veronkorotus kannustaa yhä usempaa ottaa enemmän vapaata tietyn tulotason saavutettua, koska tehdystä tunnista saa vähemmän rahaa.

Tietysti jos on ajatus saada ihmiset viettää enemmän vapaa aikaa, niin veron korotukset kuulostaa tosi hyvältä kannustimelta.

Heiltä joilla ei ole , on mahdotonta ottaa näin se vaan menee.
Veikkaan, että ralkaisu on. Kulujen karsiminen ja verojen lisääminen. Sitten kun emme saa enää velkaa, asia hoituu lähes "itsestään". Aiheuttaen lakkoilua ja muuta epäjärjestystä yhteiskuntaan. Tällä velanoton tahdilla...

 

[JLM]

Veikkaan, että heitäkin löytyy. Aikoinaan meillä oli torpparit. Se on kuitenkin selvää, että tää talous ei kestä, jos ei töitä tehdä.

Se on joka tapauksessa väärä lääke, että yritetään verottamalla pitää porukka väkisin töissä. Jos halutaan että töitä tehdään, niin työntekijälle ei oikein saa tulla sellaista tunnetta, että hänen tekemästään työstä hyötyvät ensisijaisesti muut kuin työntekijä itse. Sellaista demoralisaatiota talous ei myöskään kestä, minkä lisäksi alhainen varallisuus tekee taloudesta haavoittuvan, koska silloin ihmiset ovat liian riippuvaisia valtiovallasta. Pitäisi pyrkiä nimenomaan siihen että mahdollisimman moni tulee toimeen omillaan ja vaurastuu.

 

[tietokonerikki]

Se on joka tapauksessa väärä lääke, että yritetään verottamalla pitää porukka väkisin töissä. Jos halutaan että töitä tehdään, niin työntekijälle ei oikein saa tulla sellaista tunnetta, että hänen tekemästään työstä hyötyvät ensisijaisesti muut kuin työntekijä itse. Sellaista demoralisaatiota talous ei myöskään kestä, minkä lisäksi alhainen varallisuus tekee taloudesta haavoittuvan, koska silloin ihmiset ovat liian riippuvaisia valtiovallasta. Pitäisi pyrkiä nimenomaan siihen että mahdollisimman moni tulee toimeen omillaan ja vaurastuu.

Samaa mieltä, nyt vaan on jo kauan ollut niin, että iso osa työntekemisen hyödystä menee "tietokoneen napin painamisella" muiden taskuun ja usein vielä ulkomaille, jolloin ne työstä syntyvät eurot eivät jää Suomen kansantaloutta parantamaan. Tuohon sitten vielä päälle se meidän hyväsydämellisyytemme muiden maiden ongelmien hoitamiseksi, otamme itsellemme lisää velkaa niidenkin hoitamiseksi.

 

[Paapaa]

Miksi tekisit, jos kerran pärjäät ilmankin

Niin todistit sen, että kun palkka on "liian" iso se ei enää kannusta tekemään töitä, koska on varaa olla tekemättä.

Kyse on rajahyödystä. Ja verotuksen kasvattaminen keikauttaa sitä rajahyötyä epäedulliseen suuntaan. Kyse ei ole siitä, että "on varaa" tai "ei ole varaa" tai että "pärjää". Hitto, kyllä sitä pärjää vaikka opiskelijan tuloilla. Kyse on siitä että saatu hyöty (raha) ei enää vastaa menetettyä hyötyä (vapaa-aika). Teetkö lisätunnin työtä 10 sentillä? Et ehkä. Teetkö lisätunnin tonnilla? Saatatpa tehdäkin. Verotus vaikuttaa siihen, onko se lähempänä 10 senttiä vai tonnia, jonka siitä tunnista saa. Kasvattamalla sitä saatua nettopalkkaa lähemmäs tonnia, kasvaa todennäköisyys että satunnainen työntekijä tekee sen lisätyön.

Käytännössä harva valitsee, tekeekö lisätunnin vai ei. Mutta mekanismi on sama. Alkaako osa-aikainen tehdä pidempää päivää, ottaako joku vastaan tehtävän, jossa työt pitää välillä viedä kotiin ja toimistoajan ulkopuolelle. Jne.

Verotuksella voi muuttaa työnteon houkuttelevuutta, vaikka "pärjäisi" ja "olisi varaa".

 

[Aksjdjjk]

Meillä on ollut vasemisto (mm. demarit) hallituksessa melkien kaikkina vuosina 1990-2023
Silti ylimmäntuloluokan (lue rikkaiden) marginaaliverotus on pudonnut sinä aikan n. 9% => Joten toi rikkaiden verotuksen lisääntyminen on kyllä hyvin ihmeellinen tulkinta.
---
Verotettava ansiotulo vuonna 2023, [euroa] Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0–19 900........................... 0,00............................ 12,64
19 900–29 700................. 2 515,36....................... 19,00
29 700–49 000.................. 4 377,36 ...................... 30,25
49 000–85 800................. 10 215,61..................... 34,00

Vuonna 1990 ylimmän tulorajan verotus [markkoina]. Lähde: "Täytämme veroilmoituksen verovuosi 1990" -painos vuodelta 1990
38000-54000................. 50............................ 9,00
67000-94000................. 3960......................... 24,00
94000-148000............... 10440........................ 29,00
148000-265000.............. 26100........................ 35,00
265000........................ 67500........................ 43,00
Lisäksi perittiin 0,9% varallisuusveroa yli 1.000.060 mk omaisuudesta (sen ylittävästä, alarajalla 500mk)
----
Valtion tulot ja menot pitäisi saada muutettua niin, että tulot ovat suuremmat kuin velot, jotta voisimme velkojamme maksaa. Nyt otamme velkaa vain lisää ja olemme hyvin hyväsydämminen kansa suhteessa muiden kansojen ongelmiin.

Eihän noista taulukoista marginaaliverotusta tai sen muutoksia voi päätellä vaan kyseessä on kokonaisvero. Lisäksi muutos siinä on 9%-yksikköä ei %. Tarkkuutta termeissä

 

[tietokonerikki]

Kyse on rajahyödystä. Ja verotuksen kasvattaminen keikauttaa sitä rajahyötyä epäedulliseen suuntaan. Kyse ei ole siitä, että "on varaa" tai "ei ole varaa" tai että "pärjää". Hitto, kyllä sitä pärjää vaikka opiskelijan tuloilla. Kyse on siitä että saatu hyöty (raha) ei enää vastaa menetettyä hyötyä (vapaa-aika). Teetkö lisätunnin työtä 10 sentillä? Et ehkä. Teetkö lisätunnin tonnilla? Saatatpa tehdäkin. Verotus vaikuttaa siihen, onko se lähempänä 10 senttiä vai tonnia, jonka siitä tunnista saa. Kasvattamalla sitä saatua nettopalkkaa lähemmäs tonnia, kasvaa todennäköisyys että satunnainen työntekijä tekee sen lisätyön.

Käytännössä harva valitsee, tekeekö lisätunnin vai ei. Mutta mekanismi on sama. Alkaako osa-aikainen tehdä pidempää päivää, ottaako joku vastaan tehtävän, jossa työt pitää välillä viedä kotiin ja toimistoajan ulkopuolelle. Jne.

Verotuksella voi muuttaa työnteon houkuttelevuutta, vaikka "pärjäisi" ja "olisi varaa".

Niin 1990 luvulla oli toi suurituloisten marginaali n. 9% nykyistä kovempi ja silti ne oikeat henkilöt oikeisiin töihin löytyivät. Valtio vaan otti tosta mahdollisuudesta "siirtää napinpainalluksella" euroja vähän enemmän pois. Kreikkasta luultavasti saa suuntaa antavaa tietoa mistä karsitaan? Minusta on jo selvää, että karsitaan kuluja ja nostetaan niitä veroja.

Eihän noista taulukoista marginaaliverotusta tai sen muutoksia voi päätellä vaan kyseessä on kokonaisvero. Lisäksi muutos siinä on 9%-yksikköä ei %. Tarkkuutta termeissä

Kyllä siitä voi päätellä, että jos tienaat 85000 euroa (vähennysten jälkeen) menee valtionveroa 34% ja sama 34% on vaikka tienaisit 1500 000€/vuosi
Vuonna 1990 maksoit 265000 markaa (vähennysten jälkeen) ylittävästä tulostasi valtionveroa 43% vaikka tienaisit 1500 000mk/vuosi
Voidaan toki hiuksia halkoa, kunnallis ym. muiden verojen erilaisuudesta.

 

[Paapaa]

Niin 1990 luvulla oli toi suurituloisten marginaali n. 9% nykyistä kovempi ja silti ne oikeat henkilöt oikeisiin töihin löytyivät

Juu, ja sitten sun pitää tajuta, että nyt ei ole 1990 vaan nyt on nyt. Nyt ei ole myöskään 1890 tai joku muu aika, jolloin ihmisillä oli sen aikaiset preferenssit. Ja silloinkin verotuksella olisi voinut vaikuttaa työntekoon. Eli myös 1990 olisi työ houkutellut enemmän pienemmällä verotuksella. Ei se lainalaisuus mihinkään ole muuttunut.

 

[tietokonerikki]

Juu, ja sitten sun pitää tajuta, että nyt ei ole 1990 vaan nyt on nyt. Nyt ei ole myöskään 1890 tai joku muu aika, jolloin ihmisillä oli sen aikaiset preferenssit. Ja silloinkin verotuksella olisi voinut vaikuttaa työntekoon. Eli myös 1990 olisi työ houkutellut enemmän pienemmällä verotuksella. Ei se lainalaisuus mihinkään ole muuttunut.

Joo kyllä mä tajuun, mutta nytkin ollaan" lamassa" kuten 1990 luvun alussa ja meidän valtion talous on paljon huonommassa kunnossa kuin 1990 ja niitä ei täyttä päivää tekeviä työttömiä on melkoisella varmuudella enemmän, varsinkin kun laskee pakolaiset ja muut tukea tarvitsevat

 

[No Future]

Eniten sitä tukea tarvitsee nyt ja tulevaisuudessakin eläkeikäiset, eikä se tuen tarve ole katoamassa millään budjettimanooverillä tai leikkauksella, pikemminkin päinvastoin.

Valtion kokonaistuloja pienentäviä veronalennuksia ei tultane näkemään useampaan hallituskauteen, paitsi jos jostain ihmeen syystä vienti alkaisikin yhtäkkiä vetämään lähes ennennäkemättömään tahtiin.

 

[91danger91]

Keskusta on sen verran auringonlaskun puolue, että sillä ei ole omaa lankaa edes täällä.
Hesarissa esitellään kepulaisten oma raportti puolueestaan.

Olen ihmetellyt vuosikymmenien ajan sitä, että miten ihmeessä kepulaisten kannatus on niin suurta Suomessa. Maassa, jossa maatalouden alkutuottajien osuus väestöstä on häviävän pieni ja kaupungistuminen on ollut trendi 1960-luvulta lähtien.
Olisiko Keskustan alamäki selvä, kun itsekin sen nyt tajuavat?

Kepulla oli aikaisemmin suurempi kannatus koska:

• "Minulle SDP on liian vasemmistolainen, Kokoomus liian oikeistolainen, Keskusta kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta kun en mä osaa oikein päättää" --> Marinin hallituksessa Keskusta alkoi näyttämään demaripuolueelta, porukka siirtyi kokoomuksen kannattajiksi
• "Kuka meidän syrjäseutujen puolia pitää, no tietenkin keskusta" --> Marinin kaudella turveteollisuus vedettiin alas ja polttoaineiden hinnat nousivat, tästä persut ottivat ilon irti tunnetuin seurauksin
• "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen" --> Boomeriporukka joka tekohengittää Keskustaa.

  Suuruuden aikainen tapa toimia on auttamatta vanhentunut, raportissa arvioidaan. Niin on tosin myös puolueen kannattajakunta, josta 55–60 prosenttia on yli 50-vuotiaita.

Mä oon jo täällä pariin kertaan tainnut sanoa että persuista on tullut uusi keskusta. Persut puhuttelee paremmin nuorempaa väkeä, keskusta tekohengittää itseänsä vanhusten äänillä.

 

[draco76]

Kepulla oli aikaisemmin suurempi kannatus koska:

• "Minulle SDP on liian vasemmistolainen, Kokoomus liian oikeistolainen, Keskusta kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta kun en mä osaa oikein päättää" --> Marinin hallituksessa Keskusta alkoi näyttämään demaripuolueelta, porukka siirtyi kokoomuksen kannattajiksi
• "Kuka meidän syrjäseutujen puolia pitää, no tietenkin keskusta" --> Marinin kaudella turveteollisuus vedettiin alas ja polttoaineiden hinnat nousivat, tästä persut ottivat ilon irti tunnetuin seurauksin
• "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen" --> Boomeriporukka joka tekohengittää Keskustaa.

Mä oon jo täällä pariin kertaan tainnut sanoa että persuista on tullut uusi keskusta. Persut puhuttelee paremmin nuorempaa väkeä, keskusta tekohengittää itseänsä vanhusten äänillä.

Kannatus tipahti Sipilän kaudella, ei kyse ollut vasemmistolaisuudesta.

 

[No Future]

Ja sitä turpeenpolttoakaan ei ajettu alas Marinin hallituksen toimesta, päinvastoin Saarikko sai vielä veivattua viimeisen ylimääräisen tukipaketin turvetuotannon tekohengittämiseen.

 

[JCSH]

Ja sitä turpeenpolttoakaan ei ajettu alas Marinin hallituksen toimesta, päinvastoin Saarikko sai vielä veivattua viimeisen ylimääräisen tukipaketin turvetuotannon tekohengittämiseen.

Lisäksi se mikä veti sen turpeen käytön niin alas, että Saarikko alkoi puljamaan tuota tukea, oli päästöoikeuksien hinnan nousu. Asia johon Suomen hallitus ei pysty, ainakaan suoraan, vaikuttamaan.

 

[vindicator rapeto]

Kannatus tipahti Sipilän kaudella, ei kyse ollut vasemmistolaisuudesta.

Terävä huomio.

Palataas hetkeksi vuoteen 2016, jolloin tapetilla oli Sipilän ajama KIKY ( kilpailukykysopimus ) joka oli vain hieno termi sille että työntekijää kairataan ja syvälle. Tuolloihan kansa laitettiin pidentämään työaikaa palkatta, lomakorvaukset lähes puolitettiin ynnä muuta vähemmän mukavaa. linkki IS uutiseen vuodelta 2016

Sen piti olla "suorituskykyloikka" jos oikein muista, näin Sipilä tätä kyykytystä duunareille möi. Lyhyeksi jäi loikka kun taas ollaan duunarin kukkarolla ( ja sairasvuoteella )

Nyt, Orpon kokeillessa kepillä jäätä kuinka tällä kertaa kansa reagoi työntekijöiden olojen heikentämiseen, tilanne onkin jo mutkikkaampi. Kokoomus kun tunnetaan puolueena joka aina putoaa jaloilleen ts. kannattajakunta on niin vakaa ettei äänestä toisin vaikka mikä olisi.

Huomion keskipisteeseen ajautuukin persut, jonka kannatus onkin ollut jo laskusuunnassa monta kuukautta. Kävi miten kävi, on aivan selvää että seuraava hallituskokoonpano ei ole sama kuin nyt, eli muutoksia sitäkin kautta luvassa.

 

[Neuvostoliitto]

Terävä huomio.

Palataas hetkeksi vuoteen 2016, jolloin tapetilla oli Sipilän ajama KIKY ( kilpailukykysopimus ) joka oli vain hieno termi sille että työntekijää kairataan ja syvälle. Tuolloihan kansa laitettiin pidentämään työaikaa palkatta, lomakorvaukset lähes puolitettiin ynnä muuta vähemmän mukavaa. linkki IS uutiseen vuodelta 2016

Sen piti olla "suorituskykyloikka" jos oikein muista, näin Sipilä tätä kyykytystä duunareille möi. Lyhyeksi jäi loikka kun taas ollaan duunarin kukkarolla ( ja sairasvuoteella )

Nyt, Orpon kokeillessa kepillä jäätä kuinka tällä kertaa kansa reagoi työntekijöiden olojen heikentämiseen, tilanne onkin jo mutkikkaampi. Kokoomus kun tunnetaan puolueena joka aina putoaa jaloilleen ts. kannattajakunta on niin vakaa ettei äänestä toisin vaikka mikä olisi.

Huomion keskipisteeseen ajautuukin persut, jonka kannatus onkin ollut jo laskusuunnassa monta kuukautta. Kävi miten kävi, on aivan selvää että seuraava hallituskokoonpano ei ole sama kuin nyt, eli muutoksia sitäkin kautta luvassa.

Minä en tehnyt KIKY-tuntien aikana töissä mitään. Ei muutkaan työkaverit, koska se oli juuri kuten sanoit, kairausta. Reiluuden nimissä tekisin toki ahkerammin, jos samalla palkalla tarvitsisi tehdä vähemmän tunteja.

 

[Janishell]

Niin, kuten sanoin, AY pyrkii vaan nostamaan kynnystä työllistää ja palkata. Mitään järkeä siinä ei ole kenenkään kannalta. Eikä varsinkaan Suomen kansantalouden. Irtisanomisen ja sitä myöden palkkaamisen pitää olla helppoa, valtion tehtävä on helpottaa uudelleentyöllistämistä, työn perässä muuttamista ja uudelleenkouluttautumista. (Ja siksi aikuiskoulutustuen leikkaus on ihan puhdasta idiotismia.)

Onko tälle annettu mitään syytä, miksi aikuiskoulutusta halutaan leikata?

 

[brainsurgery]

Onko tälle annettu mitään syytä, miksi aikuiskoulutusta halutaan leikata?

Tuesta iso osa menee korkeasti koulutetuille, jotka palaavat koulutuksen jälkeen tekemään vanhoja duunejaan.

 

[Paapaa]

HS:n gallupissa sama suunta kuin YLE:n. Tässä vähän pienemmät muutokset, mutta SDP kiilasi ykköseksi niukasti Kokoomuksen ohi. Tässä gallupissa suurin pudottaja oli PS, jonka kannatus laski 17,2 %:iin.

HS-gallup | Sdp nousi kokoomuksen ohi suosituimmaksi puolueeksi, perussuomalaisten kannatus jatkaa laskuaan

Perussuomalaisten kannatus jatkaa laskuaan. Puolue on ollut viimeksi vähemmän suosittu syyskuussa 2022.

www.hs.fi

 

[samsungaaja]

Meneekö nuo kannatus"muutokset" taas virhemarginaalin sisään joten turhaa palstantäytettä.

 

[brainsurgery]

Meneekö nuo kannatus"muutokset" taas virhemarginaalin sisään joten turhaa palstantäytettä.

Kyllä ne nyt varmaan aika hyvin antatavat ainakin trendin.

PS:n kannatus on kyllä muutamien viime eduskuntavaalien välin ollut sellaista, että vaalien väliaika on ryvetty ja nousu ollut ennen vaaleja. Tuota ei ole edes oikein kuntavaalit muuttaneet. Ne eivät ole PS:lla sujuneet kummoisesti eduskuntavaalikannatukseen verrattuna.

 

[Paapaa]

Meneekö nuo kannatus"muutokset" taas virhemarginaalin sisään joten turhaa palstantäytettä.

(Arvasin, että tämä virheellinen kommentti tulee taas)

Juu, tietenkin menee. Lähes aina kannatusmuutokset ovat kahden peräkkäisen mittauspisteen välillä virhemarginaalin sisällä. Sä ja muutama muu kuvittelette, että se tarkoittaa että se kannatus ei olisi todennäköisesti laskenut.

Annan esimerkin: PS:n kannatus oli toukokuussa 21%. Sen jälkeen se on tasaisesti laskenut aina n. 2%-yks virhemarginaalin sisällä nykyiseen 17,2%:iin. Kannatus ei ole kertaakaan tippunut yli 2%-yks kerralla. Silti ollaan päästy jo 17,2%:iin, joka onkin sitten jo 4 %-yks päässä siitä 21%:sta. Eli paljon kauempana kuin virhemarginaali.

Puolueen todellinen kannatus on todennäköisimmin se gallupissa saatu tulos. Virhemarginaalin reunoille tai sen yli mentäessä todennäköisyys laskee. Kaikki tulokset virhemarginaalin sisällä eivät ole yhtä todennäköisiä. Virhemarginaali tarkoittaa, että jos me toistettais toi gallup monta kertaa, olisi tulokset jakaantunert normaalijakauman lailla sen todellisen kannatuksen ympärille ja näistä tuloksista 95% on virhemarginaalin sisällä. Mutta se ei ole tasainen jakauma. Vaan käytännössä normaalijakauma. Mitä kauempana saatu tulos on edellisestä tuloksesta, sitä enemmän kannatus todennäköisesti on laskenut.

Pitääkö tää kirjoittaa joka kk jokaisen gallupin yhteyteen?

 

[tietokonerikki]

(Arvasin, että tämä virheellinen kommentti tulee taas)

Juu, tietenkin menee. Lähes aina kannatusmuutokset ovat kahden peräkkäisen mittauspisteen välillä virhemarginaalin sisällä. Sä ja muutama muu kuvittelette, että se tarkoittaa että se kannatus ei olisi todennäköisesti laskenut.

Annan esimerkin: PS:n kannatus oli toukokuussa 21%. Sen jälkeen se on tasaisesti laskenut aina n. 2%-yks virhemarginaalin sisällä nykyiseen 17,2%:iin. Kannatus ei ole kertaakaan tippunut yli 2%-yks kerralla. Silti ollaan päästy jo 17,2%:iin, joka onkin sitten jo 4 %-yks päässä siitä 21%:sta. Eli paljon kauempana kuin virhemarginaali.

Puolueen todellinen kannatus on todennäköisimmin se gallupissa saatu tulos. Virhemarginaalin reunoille tai sen yli mentäessä todennäköisyys laskee. Kaikki tulokset virhemarginaalin sisällä eivät ole yhtä todennäköisiä. Virhemarginaali tarkoittaa, että jos me toistettais toi gallup monta kertaa, olisi tulokset jakaantunert normaalijakauman lailla sen todellisen kannatuksen ympärille ja näistä tuloksista 95% on virhemarginaalin sisällä. Mutta se ei ole tasainen jakauma. Vaan käytännössä normaalijakauma. Mitä kauempana saatu tulos on edellisestä tuloksesta, sitä enemmän kannatus todennäköisesti on laskenut.

Pitääkö tää kirjoittaa joka kk jokaisen gallupin yhteyteen?

Aikoinaan Paavo Väyrysen kannatusta enakkoäänissä mitattiin ennen niiden julkistamista ja niissä ääniosuus oli n. 6% pienempi kuin mitä se sitten, ennakko äänten tulosten julkistettua oli. => Ei noihin kyselyihin kannata täysin luottaa. Taisi Kokoomuksellakin olla reilu 25% kannatus ennen viimevaaleja jossain vaiheessa.

Muuten toi kyselyn tulos voi arvauksena olla hyvinkin oikeansuuntainen. Kokoomuksella on jo vuosikausia ollut n.14% äänisaalis (eli toi n.20% äänestäneistä) kaikista äänioikeutetuista laskien.
Persut joutuivat antamaan selkeästi enemmän periksi virallisista tavoitteistaan päästäkseen hallitukseen. Kokoomus on saanut toiveensa selkeästi paremmin läpi, mutta
ei ole vaikeaa arvata, että ensivaaleissa tulokset taas muutuvat, kunhan taloutemme realiteetit tulevat vaalikautena selkeämmin esiin.

 

[Paapaa]

Ei noihin kyselyihin kannata täysin luottaa

Ei tästä ollut kyse. EI kukaan koskaan luota kyselyihin "täysin", aina siinä on epävarmuuksia. Tuossa käytännössä väitettiin tuloksen olevan täysin nollainformaatiota, "koska virhemarginaali". Ja se taas on siis täysin virheellinen käsitys.

 

[sniperfin]

Ei tästä ollut kyse. EI kukaan koskaan luota kyselyihin "täysin", aina siinä on epävarmuuksia. Tuossa käytännössä väitettiin tuloksen olevan täysin nollainformaatiota, "koska virhemarginaali". Ja se taas on siis täysin virheellinen käsitys.

Ja jostain syystä se aina unohtuu mainita kun kyselyn tulos on positiivinen.
Hesarin uutiset ja jutut nyt yleensäkkin aina kuitantaan suvakkimediana kun on negatiivista ja sekin unohtuuu kun on mieleistä (vaikka mamu-uutista), silloin se on ok media.