Mielenkiintoinen pätkä Puheenaiheelta. Keskustelemassa studiossa olivat Turun eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja apulaisprofessori Markku Jokisipilä ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski.
Lyhkäinen summary:
Saarikoski piti hesarilla kaikki oikeudet julkaista artikkeli, Jokisipilä puolestaan pysyi kannassaan jonka mukaan parisuhteessa käyty yksityisviestintä on intiimeistä intiimeintä eikä se ole relevanttia julkisesti toimivisessa virassa, ei edes vaikka olisi presidentti. Jokisipilän mukaan oleellisempaa on se mitä julkisesti tekee ja sanoo.
Mukana myös oli tottakai passiivisagressiivista uhrikieltä Saarikoskelta joka ihmetteli miksei Jokisipilä ennen FB-postaustaan konsultoinut juristeja väitteistään jossa Jokisipilä sanoi että Hesarin julkaisu rikkoisi perustuslain §10 kohtaa. Itse olisin siihen tokaissut, joo sori siitä, annatteko Sanoman kirjallisen laskutusluvan -ja osoitteen mihin juristilaskut voi lähettää niin minäkin voin osallistua kansalaisena tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun.
---
Suomen poliittisen järjestelmän sekoilua on tullut seurattua aktiivisesti viimeiset 15 vuotta. Ensiksi oli finanssikriisit ja sekoomuksen Sari Sairaanhoitajat, sitten oli eurokriisit, pakolaiskriisi, koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Nyt nykyinen kansalaisyhteiskunta on edennyt sellaiseen kulminaatiopisteeseen, jossa useissa eri mediossa jo puhutaan että yhteiskuntaa ollaan repimässä rikki, sisältäpäin.
Moni reagoi vahvasti tunne edellä, vaikka kantansa kannattaisi perustella asia-argumenteilla.
www.is.fi
Eduskuntavaaleista on neljä kuukautta. Räyhähenki on vapautettu pullosta. Itse asiat on työnnetty sivuraiteelle. Talous...
www.suomenmaa.fi
Miten nykyiseen pisteeseen on tultu? No ensimmäiseksi on todettava että valtapuolueiden (sdp, keskusta, kokoomus ja viime aikoina myös PS) ymmärrys maan tilanteesta ja ennenkaikkea
tahto viedä maan suuntaa paremmaksi on puuttunut. Toiseksi voi sanoa että Suomeen on tullut uusia repiviä tekijöitä, näistä toinen rasistitaustaisten persuministerin nousu valtaan ja toisaalta woke-ajattelun läpitunkeutuminen instituutioiden ja yhteiskunnan läpi. Tästä hyvänä esimerkkinä opetushallituksen disinformaatio että biologisia sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja tähän liittyvä Mäenpää kohu.
Aikaisemmin poliittinen kenttä oli aika selkeä, sitä tarkasteltiin poliittisen nelikentän kautta. Varsinkin nyt kesällä nähdyistä kohuista osa on selitettävissä uudella akselilla, woke ja antiwoke. Joku voisi väittää että wokeismi on sama kuin liberalismi mutta näinhän ei ole. Mm. aidosti liberaalia aatetta tunnustava liberaalipuolue ei ole innostunut kaikista woken käsitteistä kuten kollektivisesti tuoksahtavat turvalliset tilat. Toisesta laidasta on vaikeampi löytää esimerkkiä eli henkilö joka olisi samaan aikaan woke ja konservatiivi.
Nyt kesällä nähdyistä kohuista Junnilan ja Riikan keissit menivät rasistilaariin (sekä osittain myös Rydman) ja Mäenpään Provinssi-bännit sekä Rydmanin yksityisviestin julkaisu woke-laariin. Julkisesta keskustelusta on helppo havaita, että rasistisia lausuntoja julkaisevat tuomitaan helpommin kuin woke-tahojen cancelöintiyritykset.
Suomessa eli vuosina 1945-2008 jonkinasteinen yhtenäiskulttuuri, joka perustui pitkälti toisen maailmansodan kokemuksiin ja Neuvosto-Venäjän pelkoon. Sillä oli omat hyvät ja huonot puolensa. Vuoden 2008 jälkeen olemme eläneet menetetyn vuosikymmenen aikakautta ja nykyisestä arvokeskusteluilmapiiriä tulkiten voi tulla siihen lopputulokseen että menetetään se seuraavakin.
No miten Suomen suunta saataisiin muutettua? Muutama asia
- Ensimmäiseksi tulisi olla rehellinen ja arvioida millaista hyvinvointivaltiota suomalaiset voivat rahoittaa. Tähän kuuluu menojen priorisointi johon Liberaalipuolueen #leikattavaalöytyy lista tai Tere Sammallahden Liberalle tekemät leikkauslistat toimivat hyvänä pohjana
- Toinen olisi Suomen kasvustrategian suunnittelu. Suomessa tulisi tehdä kaikki toimenpiteet joilla puretaan kasvun esteitä. Näitä ovat mm. haitalliset yritystuet, (hallitun) riskin tukeminen, panostaminen sellaiseen perustutkimukseen josta voidaan jollakin todennäköisyydellä seuraavan kaupallisia sovellutuskohteita, korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen sekä priorisointi pohjautuen tulevien vuosikymmenien työvoimatarpeelle.
- Kolmantena olisi hallitun väestö-ja maahanmuuttopolitiikan suunnittelu, jossa Suomen elinvoimaisuutta lisättäisiin sekä pariutumisen että perheenperustamisen tukemisena että tänne työtä tekevien maahanmuuttajien toivottamiseksi tervetulleiksi.
Nykyinen hallitus tekee jonkin verran toimenpiteitä ylläolevassa listassa, mutta ei missäkään niistä riittävästi. Se miksi tahtoa tai kunnianhimoa ei ole enempää, on itselleni täysi mysteeri. Nyt gallupkärjessä olevan SDP:n demarivetoisella hallituksella ei edistettäisi yhtäkään osa-aluetta ylläolevasta listasta. En ole nähnyt yhtäkään realistista politiikkatoimea tältä näköalattomalta puolueelta.
Rühle on siis lähettänyt lähteelleen yksityisviestin, jossa virheellisesti antoi ymmärtää Rydmanin lähettäneen hänelle kyseenalaisia viestejä. Tämä oli tarkoitettu siis ihan yksityiseksi ja kahdenväliseksi, eikä missään nimessä julkiseksi. Tämä viestin vastaanottaja kuitenkin laittoi viestin jakoon ja nyt Rühlen oli pakko tulla totuuden kanssa esiin, kun asiasta tuli julkinen.
