Hyvä kysymys. Noita tehoja on kai pyritty arvioimaan vasta-aineiden määriä mittaamalla ja päättelemällä määrän laskusta jotain tehosta. Myös tilastointia on käytetty yhtenä keinona. Siinä kai lasketaan jollain kaavalla kuinka moni kyseisellä rokotteella rokotetuista sairastuu ja millä ajan jaksolla jne.
Ei taida olla ihan aukotonta, että suuri vasta-ainepitoisuus kehossa tarkoittaisi aina parempaa kykyä puolustautua tautia vastaan. Jotain sen suuntaista indikaatiota taitaa olla, että suuri vasta-ainepitoisuuksien huippuarvo antaa pidempikestoisen suojan.
Immuniteettiin kuitenkin vaikuttaa todella moni asia. Esim. tilastoimalla ei saada välttämättä selville onko joku sairastanut tietämättää lievänä vaikkapa jo ennen rokotustaan.
Ja vaikka vasta-ainetasot laskisivat nollaan, niin silti ihmiseltä voi löytyä kyky tuottaa niitä kohdatessaan viruksen jos on sairastanut taudin tai saanut rokotteita.
Itse pidän noita tehojen lukuja vain hyvinä arvauksina. Nehän tuntuu yksittäisen rokotteenkin kohdalla vaihtelevan aika lailla riippuen siitä miten tutkitaan ja pistetään ja kuka on tutkinut ja missä.
