Erikoislääkäri Jorma Lehtinen kirjoittaa:
Vuonna 2018 influenssa oli peruskuolinsyynä 436 ihmisellä ja lisäksi osasyynä ainakin yli kolmellasadalla. Puhuttiinko silloin asiasta sen kummemmin? En minä ainakaan muista. Ei ollut lockdownia, karanteeneja eikä maskeja.
Nyt Suomi muiden maiden mukana on ollut kerran täysin kiinni ja voimakkaiden rajoitustoimien kourissa jo pitkään. Tuhannet ovat olleet karanteenissa, koronatestejä tehdään tuhansittain päivässä. Testeistä yli 90 % (n. 30–150,-/kpl) on negatiivisia ja karanteenissa olleista alle 1% sairastuu koronaan. Suurimmassa osassa sairaaloita on ollut vain muutamia koronapotilaita.
Valtava määrä leikkauksia ja muita tärkeitä hoitoja on kuitenkin peruttu tai siirretty. Monissa terveyskeskuksissa ei ole nähty yhtään koronapotilasta. Onko sinun tuttavapiirissäsi koronapotilaita?
Tartuntariskistä kertova luku R0 on Suomessa ollut luokkaa 1–1,2 ja todellinen Re-luku alle 1. Covid-19 on siis huono tarttumaan. Jos näin ei olisi, olisi tauti levinnyt jo läpi koko kansan. Esimerkiksi tuhkarokossa luku on noin 17. Kaiken lisäksi suurin osa sairastaa koronan lievänä tai hyvin lievänä (THL nettisivut). Silti maskittomana kulkevia ihmisiä kammoksutaan ja pidetään jopa edesvastuuttomina.
Jokaisessa uutislähetyksessä kerrotaan päivittäin koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määrä yhden henkilön tarkkuudella. Mihin me tavalliset ihmiset tarvitsemme tämän tiedon? Vuosittain kuolee influenssaan Suomessa 500–1000 henkeä, eikä heitä ole koskaan laskettu päivittäin.
Miksi uutisissa, lehtikuvissa ja ministereiden tiedotustilaisuuksissa näkyy vain maskipäisiä ihmisiä? Vaikka niissä on varmasti riittävät turvavälit. Opetusmielessä? Tunnen näistä vain suurta myötähäpeää. Itse haluaisin nähdä ja kuulla lehti- ja TV -juttuja myös henkilöistä, jotka ovat jo sairastaneet koronan ohimennen. Heitähän on sairastuneista ylivoimainen enemmistö.
Edellisessä virallisessa pandemiassa eli hongkongilaisessa 1968 influenssassaan sairastui yli miljardi ihmistä ja kuoli noin 1,4 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Suomessakin kuoli noin 1 000 ihmistä, silloin erityisesti nuoria ihmisiä. Nyt kuolleiden keski-ikä on 84 vuotta.
Virusinfektion luonnonmukainen kulku kesti tuolloin marraskuusta helmikuuhun ja toinen lievempi aalto talvella 1969 samoin muutaman kuukauden. Ei ollut lockdownia eikä rajoituksia. Ei ollut tehohoitoakaan.
Nyt kustannukset ovat miljardiluokkaa. Yrityksiä kaatuu, monen elämäntyö niiden mukana. Työttömyys lisääntyy. Muiden sairauksien hoito pitkittyy ja sairaaloiden jonot kasvavat.
Onneksi Euroopan keskuspankki painaa rahaa. Toivottavasti lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. En halua vähätellä koronaa, mutta olemmeko ylireagoineet? Olisiko ollut muita tapoja hoitaa asia? Silti: rokote kannattaa ottaa, kun se tarjolle tulee!”
Realismia koronahysteriaan Lempäälän-Vesilahden Sanomat
lvs.fi