Viisi tutkijaa vaatii: Koronaepidemia pitää tukahduttaa Suomessa nyt – Aasia johtaa torjuntataistelussa Eurooppaa 6–0
Puheenvuoro: Potilaiden testaamiseen, jäljittämiseen, mobiiliseurantaan ja valvontaan tarvitaan nopeasti suuri joukko osaajia, ehdottavat tutkijat.
KOTIMAA 3.4.2020 16:51
MATTI JANTUNEN, MIKKO PAUNIO, JOUNI TUOMISTO, MIKKO KOLEHMAINEN JA JUHANI BONSDORFF
Pohjois-Kymen sairaalaan rakennettiin pikavauhtia koronapäivystyksen potilashuone. © MARJO TYNKKYNEN
TERMIT ”laumasuoja” ja ”flatten the curve” (tässä artikkelissa ”hidastaminen”) ovat olleet paljon esillä koronavirukseen reagoimisen yhteydessä. Monet tahot ovat suoraan tai epäsuorasti esittäneet tavoiteltavaksi riittävän suuren väestön osan ”hallittua sairastumista” koronavirukseen immuniteetin saavuttamiseksi.
Laumasuoja syntyy, kun virussairaus on ensin levinnyt yli koko väestön, tai kun rokotus on antanut immuniteetin 70–90 prosentille. Kansanterveystyössä laumasuojaa esim. influenssaa tai tuhkarokkoa vastaan tuotetaan rokottamalla.
Aika ajoin puhkeaa epidemiaksi uusi infektiosairaus, jolle väestöllä ei ole immuniteettia eikä terveydenhuollolla rokotteita. Tällaisia alkaneen vuosisadan epidemioita ovat olleet sars 2003-4, ebola viimeksi 2014, sekä mers 2015. Kuolleisuus niihin oli korkea, joten ne kiinnittivät nopeasti paikallisten terveysviranomaisten huomion.
Maailman terveysjärjestö WHO on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan tarkkaillut kaikkialla maailmassa merkkejä epidemioiden puhkeamisesta, mennyt paikalle, kutsunut kansainvälisiä asiantuntijoita, hankkinut ja jakanut tarvikkeita, antanut koulutusta, ohjeistanut toimia epidemioiden tukahduttamiseksi (suppression) ja informoinut muuta maailmaa. Ensimmäisen tilanneraportin ja ohjeet koronaepidemiasta WHO julkaisi jo 21. tammikuuta, kun sairaustapauksia tunnettiin vasta 282.
Epidemian tukahduttamisen menetelmät ovat kehittyneet paljon, mutta periaatteet ovat kestäneet aikaa.
Ei riitä, että terveet suljetaan sisään tai sairaat siirretään pois, ellei myös jäljitetä ja eristetä niitä, joiden kanssa sairaat seurustelivat ennen kuin huomasivat olevansa sairaita… (Daniel Defoe,
Ruttovuosi, 1722). Näin tukahdutettiin aikanaan myös sars-, ebola- ja mers-epidemiat, vaikka ne ehtivätkin ensin leviämään useaan maahan.
Jos Tegnell olisi esittänyt suunnitelmansa tutkimuseettiselle toimikunnalle, sitä olisi pidetty pöyristyttävänä pilana.
RUOTSIN VALTIONEPIDEMIOLOGI Anders Tegnell päätti koronaepidemian puhjettua jostakin syystä, että kaikkien sairaiden etsimisen, kontaktien jäljittämisen ja infektoituneiden eristämisen, ts. epidemian tukahduttamisen sijaan tavoitellaankin väestön laumasuojaa.
Tämä toteutettaisiin säätelemällä epidemian leviämistä alueittain, väestöryhmittäin ja riittävän pitkälle ajalle, (hidastaminen) jotta sairaanhoidon kapasiteetti ei ylikuormittuisi. Tegnell myönsi, että on kyse kokeesta, mutta kaikille tutuksi tulleen graafin ansiosta se saavutti laajaa ihastusta Atlantin molemmin puolin.
Jos Tegnell olisi esittänyt suunnitelmansa median ja poliitikkojen sijaan tutkimuseettiselle toimikunnalle, sitä olisi pidetty pöyristyttävänä pilana tai provokaationa – koko väestön kattavana epäeettisenä kokeena, josta saattaisi seurata kymmeniätuhansia muutoin vältettävissä olevia kuolemantapauksia.
Kokeen epäeettisyyttä vain korostaa, että koronasairauden antaman immuniteetin laadusta ja kestosta puuttuu tieteellistä tietoa.
Kun koronaviruksen aiheuttama sairastuvuus, tehohoitotarve ja kuolleisuus alkoivat selvitä maailmalle ensimmäiseksi Kiinan Wuhanista 3. maaliskuuta julkaistuista tiedoista, epidemian hidastamisvaihtoehdon mielettömyys alkoi kirkastua kansanterveystieteilijöille, epidemiologeille, lääkäreille ja matemaatikoille. He löysivät netistä ensin nopeasti lisääntyvää uutta tietoa, sitten myös toisensa ja he alkoivat julkaista siellä analyysejään maailmanlaajuisesti.
Näiden sanoma oli johdonmukaisesti sama: jotta hidastamisvaihtoehdossa voitaisiin edes teoriassa varmistaa tehohoito kaikille sitä tarvitseville, epidemia olisi onnistuttava hidastamaan useiden vuosien ajalle. Tätä ei kestäisi minkään maan kansantalous eikä yhteiskuntarauha. Sairaanhoitojärjestelmä taas ei voisi selviytyä hidastamisen epäonnistumisesta.
JO HELMIKUUN ALUSSA milanolainen virologian professori Roberto Burioni vaati Wuhanista palaaville siirtotyöläisille karanteenia. Vaatimus torjuttiin epäeettisenä.
Kuukautta myöhemmin Lombardian sairaanhoito kriisiytyi. Kun vasta alle prosentti väestöstä oli saanut tartunnan, tehohoitokapasiteetti loppui ja hoitohenkilökuntaa alkoi sairastua sadoittain.
Burioni sai nyt tehtäväkseen suunnitelman kaiken muun paitsi elämän ylläpitämiseksi välttämättömän kodin ulkopuolisen toiminnan kieltämiseksi (cordon sanitaire, lockdown). Se astui voimaan koko Italiassa 10. maaliskuuta. Perässä seurasivat Ranska ja Espanja 16. maaliskuuta sekä Saksa 21. maaliskuuta.
Imperial Collegen laskelmat sekä satojen epidemiologien ja virologien allekirjoittama kirje kirkastivat 23. maaliskuuta Britannian pääministerille Boris Johnsonille, ettei myöskään Englannin sairaanhoitojärjestelmä NHS kestäisi hidastamispolitiikan seurauksia. Potilaiden hoito on sittemmin kriisiytynyt mm. Ranskassa, Espanjassa ja New Yorkissa. Kokeellisen väestötutkimuksen termein: koe jouduttiin keskeyttämään katastrofaalisten terveyshaittojen vuoksi.
Italiassa koronaan on 2. huhtikuuta mennessä kuollut jo yli 60 lääkäriä.
Virus ei tällaisessa näännytyssodassa ainoastaan tapa vanhuksia vaan myös tuhoaa talouden.
HIDASTAMISPOLITIIKALLE – jos sellainen voisi onnistua – on vaikea keksiä muuta järkeenkäyvää tavoitetta kuin laumasuoja.
Hidastaminen ei suojaa riskiväestöä epidemian aikana, päinvastoin. Laumasuoja voisi epidemian päätyttyä sen tehdä, jos immuniteetti kestäisi vähintään vuosia ja tartunnalta suojattu riskiväestö sekä vaille tartuntaa jäänyt osa koko väestöstä ei olisi liian suuri.
Suomessa kotikaranteeniin eristettyä riskiväestöä on 900 000. Jos vaille tartuntaa jäisi 25 prosenttia muusta väestöstä, yhteensä immuniteettia vaille jäisi keskimäärin 37 prosenttia, mutta useilla alueilla ikärakenteen vuoksi yli puolet väestöstä. Laumasuoja tuskin voisi toteutua.
Hidastamisvaihtoehtoon sisältyy muitakin vakavia riskejä.
Köyhimmät ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat vanhukset asuvat useissa maailman suurkaupungeissa tiheästi ja ahtaasti, kolmen sukupolven perheissä, joissa nuoret ovat jatkuvasti kontakteissa vanhempiin ihmisiin ja vanhusten suojaaminen kuukausien ajaksi on mahdottomuus.
Pohjois-Euroopassa vanhukset taas asuvat useammin hoitokodeissa tai yksin kotiavun varassa, jolloin täällä he ovat päivittäin yhteydessä vaihtuviin nuoriin työntekijöihin. Mitä kauemmin epidemia kestää, sitä varmempaa on sen rantautuminen kuhunkin hoitokotiin ja leviäminen siellä. Näitä uutisia saadaan jo nyt myös Suomesta. Molemmat olosuhteet ovat karanteenin vastakohtia – ja odotettavissa oleva epidemian loppusaldo on kauhistuttava.
Hidastamisvaihtoehtoa on markkinoitu viivytystaisteluna. Idän suuri sotafilosofi Sun Tzu puhui näännytyssodasta. Virus ei tällaisessa näännytyssodassa ainoastaan tapa vanhuksia vaan myös tuhoaa talouden.
VIIVYTYS–NÄÄNNYTYSSODALLE on vaihtoehto.
Toisin kuin Eurooppa ja Amerikka, Kiina (viiveellä), Etelä-Korea, Japani, Taiwan ja Singapore alkoivat jo alussa soveltaa WHO:n ohjeita epidemian tukahduttamiseksi: testata aggressiivisesti, tavoittaa kaikki viruksen kantajat, jäljittää heidän tartuntaketjunsa sekä hoitaa sairaat ja asettaa kaikki heihin kontakteissa olleet valvottuun karanteeniin.
Näissä maissa epidemian huippu onkin jo takana, elämä palautunut tai alkanut palautua kohti normaalia. Koronaepidemia vaati siellä tammi–maaliskuussa virallisesti kaikkiaan 3 546 kuolonuhria. EU-maissa ja Pohjois-Amerikassa kuolonuhreja kertyi enemmän yksin maaliskuun viimeisenä päivänä (3 831) ja määrä kaksinkertaistuu 3–4 vuorokaudessa.
WHO:n vaatimat ja Kaukoidän maiden käyttämät menetelmät ja teknologiat ovat edelleen käytettävissä – valinta on meidän.
Toisin kuin epidemian jo räjähtämään päästäneissä maissa, koronaepidemia on Suomessa vielä tukahdutettavissa, kun nykyiset massarajoitukset näyttävät jo rajoittavan taudin leviämistä. Nostamalla testauskapasiteetti nykyistä paljon suuremmiksi, voidaan alkaa siirtyä viruksen kantajien ja heidän kontaktiensa jäljittämiseen ja eristämiseen.
Edelleen voidaan siirtyä massarajoituksista viruksen kantajien yksilörajoituksiin, palauttamaan elämää askel askelelta kohti normaalia, sekä rajoittamaan myös talouden ja sosiaalisen elämän tuhoja jo alkukesästä lähtien.
Kaiken tämän välttämätön edellytys kuitenkin on, että koronasairauden tarttuvuusluku painetaan ensin selvästi alle yhteen. Siinä tilanteessa jokseenkin jokainen viruksen kantaja, oireeton, lieväoireinen ja sairas, on löydetty, saatettu hoitoon tai valvottuun karanteniin. Testaamiseen, jäljittämiseen, mobiiliseurantaan ja valvontaan tarvitaan nopeasti ja paljon laboratorio-, terveysvalvonta- ja ICT-osaajia, kouluttajia sekä aputyövoimaa ympäri Suomen – mutta eikö mielekäs työ kansakunnan parhaaksi ole sitä, mitä Suomessa nyt juuri tarvitaan?
Koska ensin muutaman sadan ja sitten muutaman tuhannen viruksen kantajan etsiminen ja eristäminen jäi meillä länsimaissa tekemättä, olemme joutuneet eristämään koko väestön toisistaan, työpaikoistaan, kouluistaan, huvi- ja kulttuuritilaisuuksista ilman kummoista käsitystä siitä, milloin ja millä perusteilla ovia voidaan alkaa joskus taas avata.
Koronaa edeltäneiden epidemioiden kokemusten perusteella ei olisi pitänyt olla vaikea valita, sovelletaanko Kaukoidän tavoin WHO:n tukahduttamispolitiikkaa vai hidastamispolitiikkaa länsimaiden tavoin. Tämän Itä-Länsi-ottelun pistetilanne on toistaiseksi 6–0. Nostetaan se tilanteeseen 6–1.
Kirjoittaja Matti Jantunen on ympäristöterveyden tutkimusprofessori emeritus, Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos, Jouni Tuomisto THL:n ympäristöterveyden johtava tutkija, Mikko Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan professori ja Juhani Bonsdorff PhD, matematiikka.
[SPOILER/]
/img-s3.ilcdn.fi/fe35d7aa01554741342b817e411533e5ec5c49f4c7187ff2665820296099c0c8.jpg)
www.iltalehti.fi
Toivotaan ettei tartu normaaleissa oloissa virusaerosolien kautta. Tästä itsekin aikasemmin spekuloin sitä juuri missä se virus sijaitsee, jos keuhkoissa niin aerosolien esiintyvyys saattaa olla mahdollista jos vrt. nenä / nielu. Odotellaan tutkimuksia... nämä sairaalaoloissa löydetyt aerosolit ei ole poikkeavia koska niitä luonnollisestikin niissä tilanteissa syntyy ja kulkeutuvat myös ilmanvaihtokanaviin mahdollisesti. Tämän myös THL jantterit sanoivat että aerosolit ovat todennäköisiä sairaalaoloissa.
/img-s3.ilcdn.fi/3336f42412b5df41228c7b082d90e22d0af89ba22c217873534bf9ef224d6d91.jpg)
