Fluorometria on ollut käytössä mutta mittauksia on tehty myös PCR:lla: "Total DNA and specific DNA targets were quantified by Qubit fluorometry and quantitative polymerase chain reaction (qPCR)"
Onko niin, että fluorometrialla saa jonkinlaisen epäspesifin kuvan DNA:n ja sitä muistuttavan aineksen kokonaismäärästä mutta PCR:lla etsitään tiettyjä DNA-pätkiä?
Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta? Varsinkin, kun aiemmista julkaisuista on tullut kritiikkiä? Eikö se ole epärehellistä? Itselleni sellainen ihminen on joka on epärehellinen yhdessä asiassa on todennäköisemmin epärehellinen myös muussa. Nyt koko homma vähän haisee tämän vuoksi.
Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.
Jos on tiedossa, että kirjassa on jokaisessa kappaleessa vain sellaisia sanoja, jotka eivät esiinny toisissa kappaleissa ja sanoja on vain tietty määrä per kappale, niin tässä voisi olla enemmän järkeä. Tällainen tilanne voisi olla rokotevalmistajan laadunvarmistuksessa, jossa on tiedossa mitä DNA-epäpuhtauksia siellä ylipäänsä voi olla valmistusprosessin perusteella.
Aihe on kyllä varsin monimutkainen ("rokotteiden laadunvalvontamenetelmien epävarmuus DNA-epäpuhtauksien osalta"). Luottaisin tässä muiden asiantuntijoiden vertaisarviointiin. Speicherin aiemmista tutkimuksista on julkaistu kritiikkiä ja niin varmaan tästäkin aikanaan, jos se on aiheellista.
Tutkimus on kuitenkin julkaistu alan tieteellisessä lehdessä, joten on se jonkintasoisen referee-seulan läpäissyt. On se uskottavampi kuin videoblogi tai edes referoimaton preprint-julkaisu. Toki on niin, että kaikennäköistä pääsee välillä seulasta läpi.
Itseäni tässä juuri mietityttää, että koska aihe tosiaan koskee olennaisesti rokotealmistuksen laadunvalvontaan liittyviä asioita, niin onkohan Autoimmunity-lehdessä paras asiantuntemus näiden asioiden vertaisarviontiin. Kirjoittajat ovat _oletettavasti_ tarjonneet tätä tutkimusta rokotetutkimusalan lehtiin. Miksiköhän se niihin ole kelvannut?
Kiinnostava kysymys on, että onko itse aihe merkittävä ja jos on, niin miksi? Voiko rokotteiden DNA-kontaminaatiosta olla olennaistakin haittaa?
Mikä on tämä "SV40 promoter-enhancer-ori", jonka pitoisuudesta kirjoittajat on huolestuneita?
Jos oikein ymmärrän, niin kirjoittajat epäilevät tämän (mahdollisen) DNA-kontaminaation olevan jonkinlainen indikaattori sille, että rokotteen valmistusprosessi olisi puutteellinen ja tämä DNA-epäpuhtaus voisi johtaa haittavaikutuksiin. Moni asia on mahdollista, mutta mahdollisuus ei tee siitä totta. DNA-kontaminaatio kuulostaa huolestuttavalta. Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja.
Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.
Edit: Muokattu ja korjattu typoja