Ei kannata vaivautua taudin aiheuttamien vakavien oireiden ilmaantuvuuden tai rokotteen tehon arviointiin noiden tilastojen perusteella, koska nykyään on porukkaa niin paljon muista syistä sairaalassa ja heidät kirjataan noihin tilastoihin, vaikka eivät tarvitsisi hoitoa koronataudin oireisiin. He voivat olla koronan suhteen täysin oireettomiakin.
Sairaaloiden kuormituksen analysointiin noita tilastoja voi sen sijaan käyttää.
esim. HUS:ssa noin 30% positiivisen koronanäytteen antaneista on nyt muista syistä sairaalassa ja koko suomessa 20-25%.
![]()
HUSin koronapotilaista jo liki 30 prosenttia on sairaalassa pääosin muista syistä – "Teholla korona on lähes aina pääsyynä"
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä aiempaa useampi koronapotilas on hoidossa ensijaisesti muun syyn kuin koronan vuoksi.www.mtvuutiset.fi
Niin, se minkä tosta voi mun mielestä suoraan päätellä on se että sairaanhoidon kuormitus koronan seurauksena ei ole mikään vakio edes suhteutettuna väestöön, vaan on selvästi myös ulkoisia seikkoja (kuten talven eteneminen) jotka vaikuttavat riskiin sairastua vakavampaan tautimuotoon. Onko se sitten d-vitamiinin puutos vai kylmän aiheuttama rasitus keuhkoihin, suurempi määrä taudinaiheuttajia liikkeellä vai mikä, en osaa sanoa. En ainakaan usko että rokottamattomien ryhmässä se voisi olla yhtäkkinen immuunikato koronaa kohtaan.
Jos trendi on se että talven edetessä tauti muuttuu suhteellisesti vaarallisemaksi samaan aikaan kun variantti pysyy samana tai vaihtuu nykytiedon valossa vähemmän vaaralliseksi, se kertoo mielestäni jostain ulkoisesta vaikuttavasta tekijästä.
EDIT: Siis jos taudin vaarallisuus muuttuu neljän kuukauden sisällä noin 3-4 kertaa vaarallisemmaksi kaikissa rokotusstatuksissa niin olisi mun mielestä ihan hyödyllistä selvittää onko syy joku semmoinen johon voidaan vaikuttaa. Saattaahan se toki olla myös joku johon ei voi, en tiedä onko esim. influenssasta vastaavia statistiikoita, kun sen kanssa on vaan eletty.
Viimeksi muokattu:
