Osa 1.
"TÄMÄ ASIA ON AHDISTANUT MINUA
Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen puhuu nyt suoraan. Koronapandemian alkamisesta on yli kolme vuotta, mutta poliittinen peli kulisseissa jatkuu Suomessa edelleen.
Tässä jutussa Järvinen puhuu avoimesti siitä, miten suomalaispoliitikot ovat jyränneet asiantuntijoita ”kuin Trumpin Amerikassa”, miten Krista Kiuru on soitellut ja mitä tästä kaikesta voi pahimmillaan seurata.
Tältä koronapandemian viimeisimmät käänteet ovat näyttäneet Suomen suurimman sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin silmin.
Usko mureni
Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Meilahden sairaala-alue Helsingissä kylpee auringossa. Bussilakko on juuri alkanut, mutta ihmisiä on liikkeellä paljon.
Potilaita ja henkilökuntaa harppoo sisätiloissakin ilman kasvomaskeja. Husin maskimuutos astui voimaan ystävänpäivänä: henkilökunnan ei enää tarvitse käyttää kasvomaskia ajanvarauspoliklinikoilla muutoin kuin hoidettaessa immuunipuutteisia potilaita tai potilaan niin toivoessa.
Se olikin yksi viimeisistä koronapandemiasta muistuttavista asioista, maskit kaikkialla sairaalassa. On mahdollista, että esimerkiksi infektiopotilaita hoidettaessa niitä käytetään sairaaloissa jatkossakin. Aika näyttää.
Infektioylilääkäri Asko Järvinen asettuu kuvattavaksi käytävälle, jota reunustavissa huoneissa hoidettiin pääkaupunkiseudun ensimmäisiä koronapotilaita tasan kolme vuotta sitten. Nyt huoneet ovat autioita. Hoitajia ei ole. Pula henkilökunnasta on tyhjentänyt kokonaisia osastoja.
– Hoitajapula on iso ongelma. Ihmettelen, miten vähän asiasta puhutaan julkisuudessa.
Koronasta sen sijaan puhuttiin, paljon. Nyt on tarkoitus puhua vielä kerran.
Koko koronapandemian ajan rauhallisesti esiintynyt Järvinen on viime aikoina tiukentanut lausuntojaan. Kun perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru (sd) yritti alkuvuodesta ajaa ennakkotestejä Kiinasta tuleville matkustajille, Asko Järvinen jyrähti Helsingin Sanomissa, että kyseessä on ”poliittinen sumutus”.
Rajatoimet oli infektioasiantuntijoiden toimesta todettu tehottomiksi ja resurssisyöpöksi moneen kertaan. Oli yllätys, että poliitikot lähtivät ajamaan niitä jälleen.
– Tutkittu tieto tuntuu muuttuneen Suomessa mielipideasiaksi kuin Trumpin Amerikassa. Tämä asia on ahdistanut minua. Se on vienyt uskoa suomalaiseen päätöksentekoon ja mielenkiintoa poliittisen päätöksenteon seuraamiseen.
Kiuru jyräsi hiljattain läpi myös ”Kiurun piikin” eli neljännen rokotekierroksen yksityisille toimijoille, vaikka THL on korostanut useasti, että terveet työikäiset eivät tehosteannosta tässä vaiheessa tarvitse. THL:n uusin ulostulo aiheesta tuli vain muutama päivä sitten. Se oli sama kuin monta kertaa aiemmin: keväälle ei tarvita uutta tehosteannoskierrosta.
Silti yksityiseltä tehosteen voi hakea.
– Se on puhtaasti poliittinen rokotus. Sillä rokotetaan pelkoa, ei tautia vastaan, Järvinen sanoo.
Tästä Järvinen on hyvin huolissaan. Suomen rokotusohjelma on vuosikymmenten ajan ollut menestyksekäs, sillä kansalaiset ovat voineet luottaa, että asiantuntijat ovat pohtineet hyödyt ja haitat tarkasti. Rokotus on lääketieteellinen toimenpide, joka annetaan usein terveelle ihmiselle. Siksi siitä saatavien hyötyjen pitäisi olla isot. Sellaiseksi ei riitä se, että jollekin tulee rokotuksesta parempi mieli.
– Tässä viedään luottamus suomalaiseen rokotusohjelmaan, lääkearviointiin, poliittisiin päättäjiin ja ylipäätään viranomaisiin. Lyhytnäköisen poliittisen edun tavoittelun nimissä uskottavuutta ja luottamuspääomaa on viety aika paljon heikompaan suuntaan, Järvinen lataa.
Ja sitten on vielä yksi asia, joka hiertää erityisesti.
Osa 2.
Korona on edelleen yleisvaarallinen tartuntatauti.
"Tuulimyllyjä vastaan”
Asko Järvinen halusi lääkäriksi aina. Täysin suomenkieliseen perheeseen syntynyt Järvinen päätyi tekemään opintonsa ruotsinkielisessä tiedekunnassa, kun paikkaa suomenkieliseltä puolelta ei irronnut.
Karttuneesta kielitaidosta oli myöhemmin hyötyä myös yksityiselämässä: Järvisen vaimo on ruotsinkielinen. Parin lapset ovat kaksikielisiä.
Iltalehden arkistosta ensimmäinen juttu Järvisestä löytyy maaliskuulta 2003. Jutun otsikko oli: ”Tappavan keuhkokuumeen kantajaksi epäilty nainen eristettiin sairaalaan.” Kaukana Aasiassa levinnyt sars oli herättänyt pelkoa, ja nyt Vietnamista palannut keski-ikäinen suomalaisnainen oli hakeutunut sairaalahoitoon hengitysvaikeuksien ja kuumeen takia.
Järvinen oli tuolloin apulaisylilääkäri, mutta tyyli oli jo tuolloin tutun rauhallinen. Järvinen korosti, että ”epäillyn tapauksen takia ei kannata panikoida”. Hieman myöhemmin selvisi, että naisella ei ollut sars-tartuntaa. Tämä sars ei lopulta levinnyt ympäri maailmaa. Suomikin säästyi.
Sitten tuli vuosi 2009 ja sikainfluenssa ja mediahuomio nousi jälleen uusiin sfääreihin. Mutta sekään ei ollut mitään verrattuna kevättalveen 2020, kun koronapandemia iski.
Infektiosairaudet on siitä poikkeava erikoisala, että tartuntatautien uhka koskettaa potentiaalisesti jokaista kansalaista. Kun pelko lähtee liikkeelle, se vyöryy helposti paniikiksi. Tästä syystä Asko Järvinen on jaksanut kommentoida koronaan liittyviä asioita mediassa ensin päivistä, sitten kuukausista ja nyt jo vuodesta toiseen.
– Pelot vaikuttavat paljon tällaisessa tilanteessa. Poliitikoissa ja asiantuntijoissakin on ollut heitä, jotka ovat pelänneet voimakkaasti. He ovat olleet tiukkojen sulkujen kannalla. Silloin ihminen haluaa lievittää omia pelkojaan eikä katsoa kokonaiskuvaa.
Järvinen toivoo, että rauhallisuudella ja faktoja kertomalla hän voi vaikuttaa yhteisön toimintaan ja hillitä pelkoja.
– Se on tärkeää työtä ja sen avulla tätä on jaksanut.
Mutta viime aikoina Järvisestä on tuntunut yhä useammin, että hän ”taistelee tuulimyllyjä vastaan”. Jo aiemmin mainitut rajatoimet ja Kiurun piikki eivät ole ainoita esimerkkejä.
Todellinen long covid
Alkuvuosi 2022 oli eräänlainen käännekohta Suomen koronataipaleella. Omikron vyöryi joululomien aikaan vauhdilla maan yli. Alkuvuodesta sosiaali- ja terveysministeriö piti kuuluisan long covid -tiedotustilaisuutensa. Tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin ministeri Kiurun johdolla, että lasten palaaminen kouluun ei ole turvallista. STM sanoi haluavansa koululaiset jälleen etäopetukseen.
Infektioasiantuntijat tyrmistyivät täysin. Järvinen ja joukko muita infektiolääkäreitä kirjoitti avoimen kirjeen, jossa ajatus etäopetuksesta torpattiin suorilta. Lapsiin kohdistuvia rajoituksia pidettiin paitsi hyödyttöminä myös kohtuuttomina.
Asiantuntijat olivat puhuneet jo pitkään ennen tätäkin, että lapsia ei pitäisi koronan nimissä enää rajoittaa eikä varsinkaan siinä vaiheessa, kun riskiryhmät oli saatu rokotettua. Silti lasten elämää rajoitettiin pitkään: oli etäopetusta, harrastussulkuja ja maskeja kouluissa.
– Se on se todellinen long covid ja todennäköisesti kauaskantoisin virhe, joka tässä on tehty. Sillä vaikutetaan uusien sukupolvien kehittymiseen ja todennäköisesti eniten juuri niihin, joilla ongelmat ovat muutenkin isoimpia eli syrjäytymisvaarassa oleviin, Järvinen sanoo.
Etäopetusta ei saatu enää tammikuussa 2022 läpi, mutta sen jälkeen Kiuru ilmoitti, että jatkossa koko koululuokka joutuu karanteeniin yhdestäkin tartunnasta. Tämä kaatui nopeasti omaan mahdottomuuteensa. Järvisestä on hämmentävää, miten tämänkaltaisia joukkokaranteenejakin yritettiin pitää yllä, vaikka asiantuntijat olivat puhuneet pitkään myös niitä vastaan. Nyt ajatus käytännössä oli, että isoja joukkoja asetetaan karanteeniin yhdellä leimauksella.
Järvinen muistuttaa, että karanteeni pitäisi aina pystyä perustelemaan erittäin hyvin.
– Sehän on oikeastaan sama kuin pidätys. Siinä viedään ihmisen perusoikeudet ja vapaus.
Tilinpäätös tekemättä
Koronapandemia poistui lopullisesti ykkösuutisen paikalta helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Järvisen mukaan kokonaispunninta tehdyistä virheistä ja saavutetuista hyödyistä on tekemättä. Hän sanoo, että se olisi erittäin tärkeää, sillä seuraava pandemia tulee todennäköisesti hänen elinaikanaan. Järvinen on nyt 61-vuotias.
– Jos ja kun poliitikot saavat poliittista nostetta kriisien kovista päätöksistä, niin ovatko seuraavan pandemian toimintamallit näitä samoja yhteiskunnan sulkupäätöksiä? Ilman, että tiedämme, toimivatko ne. Sitä pelkään.
Järvinen sanoo, että Suomen perustuslain ansiosta pahimmat ylilyönnit jäivät tekemättä. Esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto törmäsi siihen.
Ulkonaliikkumiskiellon ajatteleminenkin tuntuu Järvisestä jälkikäteen absurdilta. Tällaiset toimenpiteet olivat aiemmin tuttuja totalitäärisistä valtioista. Nyt niitä haluttiin Suomeenkin.
Siksi Järvinen haluaa puhua myös siitä, että korona
Osa 3.
Suomen lain mukaan tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää sairastuneeseen tai altistuneeksi epäiltyyn kohdistettavilla toimenpiteillä. Asiantuntijoiden mukaan kaksi viimeistä eivät ole täyttyneet pitkään aikaan eikä ensimmäinenkään enää.
– Meillä ei ole käytännössä ollenkaan koronapotilaita, Järvinen kertoo Husin tilanteesta.
Jopa oikeuskansleri on linjannut, että yleisvaarallisuuden kriteerit eivät täyty. Silti uusi koronavirus pysyy yleisvaarallisten tartuntatautien listalla. STM on perustellut tätä muun muassa maailman terveysjärjestö WHO:n lausunnoilla.
– Ihmettelen, jos WHO:n lausunnot ylittävät Suomen lait. Jos sosiaali- ja terveysministeriö tekee laista tulkintakysymyksen, niin miltä tuntuisi, jos esimerkiksi oikeusministeriö tekisi saman?
"Rapiaa on tullut”
Järvinen sanoo käyvänsä julkista keskustelua myös kollegoidensa puolesta. Pitkä kokemus tuo turvaa eikä Järvinen käytä esimerkiksi sosiaalista mediaa. Se on säästänyt pahimmilta myllytyksiltä. Moni ottaa raskaasti, kun oma asiantuntijuus kyseenalaistetaan.
Pahimman kriisin väistyttyä Järvinenkin on huomannut voimiensa vähentyneen.
– Kyky tarttua ja ryhtyä on selvästi heikompi kuin aiemmin.
Pitkän uran aikana oli ehtinyt jo tottua siihen, että Suomessa poliitikot luottavat asiantuntijoihin, pyytävät asiantuntijoilta lausunnot ja tekevät vasta sen jälkeen poliittiset päätökset. Siitä tunsi ylpeyttäkin.
Nyt moni asia tuntuu muuttuneen.
Järvinen sanoo tietävänsä, että Kiurulla on ollut tapana soitella sairaanhoitopiirin johtoon, jos hän on lausunut julkisuudessa asioista eri tavalla, kuin STM on halunnut.
– Rapiaa on niin sanotusti tullut.
Myös Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on kertonut Kiurun puheluista kirjassaan Koronapeli.
– Krista Kiuru soittaa illalla kovin tyytymättömänä. Husin asiantuntijoiden lausunnot viime päivinä ovat hänen mielestään jakaneet väärää viestiä, Mäkijärvi kirjoitti yhdestä, alkuvuodesta 2022 tulleesta puhelusta.
Palataan vielä Asko Järvisen kanssa sille tyhjälle sairaalakäytävälle, joka on suljettu hoitajapulan takia. Koronapandemian aikana puhuttiin, että terveydenhuollon resurssit ovat avainasemassa seuraavassa tartuntatautikriisissä. Poliitikot puhuivat kauniita lauseita tehohoitopaikkojen nostamisesta.
Jos seuraava pandemia alkaa huomenna, ovatko resurssit paremmat kuin koronapandemian alkaessa?
– Eivät. Ne ovat todennäköisesti jopa huonommat.
/img-s3.ilcdn.fi/8ced6da7954eb780e7f5e26b45c3da0eb1eebce45b4def59c9d63f28ed97aa67.jpg)
www.iltalehti.fi
/img-s3.ilcdn.fi/82d773a6945374624980ebabc6d988a0f3da98d3ab17658565817034cbdcf52b.jpg)
