Yleinen velvoittaminen koronarokotuksiin on poikkeuksellista, vaikka eurooppalaisilla valtioilla on rokotuksissa laaja harkintavalta.
www.hs.fi
Hyvä, että tällaisesta edes uutisoidaan ja uskalletaan pohtia. Miten pakkorokotukset esim. Itävallassa ja velvoitteet jossain työpaikoilla on enää perusteltuja, jos ja kun nykyisistä rokotteista ei ole enää niin suurta hyötyä uusinta varianttia vastaan? Päätös tehtiin nimenomaan sen aikaisen riskiarvion perusteella ja nyt alkaa näyttää siltä, että pari kuukautta sitten tehdyt riskiarviot ovat vanhentuneita. Ainakin kun tarkastelee tartuntojen ja sairaalakuormituksen suhdetta. Jos tilanne kehittyy sellaiseksi, että päätetyistä toimenpiteistä ei ole nähtävissä enää samanlaista hyötyä kuin niiden päätöksentekoaikana, niin toimenpiteiden tarpeellisuutta tulisi ilman muuta tarkastella uudelleen. Nähtäväksi jää alkaako mikään taho edes tarkastella asiaa enää toisesta näkökulmasta vai mennäänkö nyt vaan sillä mitä on jo päätetty.
Suomessa SOTE alan rokotuksia perusteltiin ensisijaisesti potilasturvallisuudella, minkä itse lähtökohtaisesti näen sellaisena, että potilas ei saisi tartuntaa henkilökunnalta. Voi se myös tarkoittaa sitä, että potilasturvaa taataan sillä, että henkilökunta ei joutuisi sairaalahoitoon yhtä suurella todennäköisyydellä kuin ilman rokotesuojaa. Nyt omikron vaikuttaa tarttuvan hyvin herkästi rokotesuojasta huolimatta ja vievän sairaalahoitoon harvemmin. Tilanne on nyt erilainen potilasturvankin näkökulmasta.