Kyse ei kai ole siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Ihmiset kaipaavat johtajuutta vaikeina aikoina, johtajuutta on ottaa vastuuta ja ohjata venettä yhteen suuntaan.Pandemian aikana on tehty/keskusteltu naapurivaltioiden kanssa sopimuksia, jotka toimivat molempiin suuntiin. Suomalaisille myös hoitoa naapurimaissa tarvittaessa. Tuskinpa valittaisit jos perheenjäsenesi/ystäväsi pääsisi Ruotsiin tehohoitoon, koska Suomessa ei pääsisi - tuskinpa. Meillä tilanne tällä hetkellä on sen verran hyvä, että pystymme auttamaan toista maata kriisissä ja pelastamaan ihmishenkiä - ei sieltä mitään 80-vuotiaita tänne lähetetään hoitoon vaan keskimäärin nuorempia koska vanhemmat eivät kestäisi kuljetusta.
Niin ja onko Virosta otettu Suomeen jo jotain potilaita ja onko se vaikuttanut kiireettömään hoitoon?
Annat hyvin kylmän kuvan koko hommasta ja kaukana on myös inhimillisyys - jos emme tehtyjä sopimuksia noudata kriisin keskellä naapurimaidemme kanssa. Eri asia jos se olisi mahdottomuus, mutta kun se ei ole.
Se missä Suomi on pahiten epäonnistunut, on johtamisen viestin välittäminen.
Tehohoidossa ja naisten eurossa on sama ajatus, liitot valittavat ääneen omien intressien ajamana. Sen sijaan että sadan vuoden aikana liitot olisivat oikeasti ratkaisseet palkka/työaikaongelmia, ne ovat keskittyneet niistä raportoimiseen. Sama potilaiden kanssa.
Tähän kun otetaan lisänä tuo sekoilu ”paikat loppuu mutta Virolaisille on tilaa” niin ei ole suuri mysteeri mistä tyytymättömyys kumpuaa. Todellisuudessahan työtä tekevä kerros hoitaa asioita erittäin mallikkaasti ja varmaan hoitaisi tehokkaamminkin ilman herrojen ja rouvien kabinettisekoilua