On järkeä. Henkilöstön tehtäväkiertoa lisäämällä saadaan hyvin kustannustehokkaasti lisättyä osaavan tehohoitohenkilöstön määrää, tästä on jo suunnitelmiakin olemassa.
Jos itse joudun teholle niin arvostan sitä että henkilökunta on tehohenkilökuntaa, eikä tule sinne lennossa jostain muualta.
Palkkausjärjestelmää pitäisi rukata, jos tehohoitohenkilöstöä halutaan lisää. Juuri tuttu sairaanhoitaja kertoi, että jos hän siirtyy tehohoitoon, niin se voi johtaa palkan laskuun. Tämä johtuu siitä, että palkkaus perustuu tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään (TVA). Eli omassa työssään hän on noussut TVA-luokissa, koska osaaminen on kasvanut. Jos hän siirtyy tehohoidon puolelle (niinkuin haluaisi siirtyä), niin TVA-luokka laskee, koska eihän hänellä ole niin paljon osaamista tehohoidosta kuin nykyisestä työstään. Tämä estää tehtäväkiertoa (muuallakin kuin terveydenhuollossa).
www.kaleva.fi
Totta, mutta nythän sitten mennään niillä muutamalla tehohoitopaikalla ja kauhea paniikki heti kun tulee tällainen poikkeustila.
Eihän sinne kukaan lennosta tule, idea juuri on, että henkilöstön työtehtäviä kierrätetään säännöllisesti, jolloin meillä on vaikka kaksinkertainen määrä osaavaa henkilökuntaa käytössä nykyiseen nähden. Nyt jos oikeasti tulisi hätätila, niin sitten sinne teholle oikeasti otettaisiin lennosta sitä väkeä.
Taitaa yksi ongelma olla että niille pitäis sitten varmaan maksaa enemmän liksaa kun kerta ovat osaavia.
.... eli esim. 20-29-ikäryhmässä sairaalaan joutuineista rokottamattomia yli 7 kertaa enemmän kuin edes yhden rokotuksen saaneita, vaikka suomessa tuosta ihmisryhmästä n. 76% on saanut vähintään yhden rokoteannoksen.
Taitaa tiivistettynä tässä rokote ja passihommassa olla kyse siitä että meneekö terveys/turvallisuus yksilönoikeuksien edelle. Luulenpa että melko monta mietintöä ja selvitystä täytyy käydä läpi ennen kuin ratkeaa. Ruotsihan sen ratkaisi heti alkuunsa.
Palkkauspolitiikka on mikä on, mutta lähtökohtaisesti palkkaa maksetaan työtehtävän mukaan ja jos osaaminen kohdistuu tähän työtehtävään, niin on luonnollista, että osaava henkilö saa enemmän palkkaa kuin osaamaton kyseistä työtä suorittaessaan. Mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että siivoojan pitää saada siivouksesta enemmän palkkaa, jos hänellä on myös aivokirurgian osaamista. Tarkoitan sitä, että henkilökunnan palkka voi vähän vaihdella työtehtävän mukaan ja työnkierrossa palkkaus voisi mielestäni myös muuttua tehtävien perusteella.
Voisiko tästä olla etäisesti nähtävissä, että sairaalahoidon tarve alkaa kääntyä laskuun? 60-69 ikäluokassa näyttäisi näin olevan, mutta 70-79 ikäluokassa kääntyi jyrkän laskun jälkeen yhtä jyrkkään nousuun. Olisi hyvä tuollaisten kaavioiden ohessa aina olla n. Esimerkiksi 80+ ikäluokassa selvästi on kyse todella pienestä määrästä potilaita.
Se mitä minä en ymmärrä on, että miksi yksi asia sulkisi sen toisen pois? Rokotekriittiset ohjaavat aina keskustelun siihen, että sairaaloiden kapasiteetin puutteen juurisyy on jossain muualla kuin koronassa. Mutta kun meillä on tällä hetkellä hyvä rokote estämään vakavia sairauksia, niin miksi sitä pitää dissata ohjaamalla keskustelu ihan muualle?
Laitatko vielä linkin viestiisi, jossa ennustit koronan ennen vuotta 2020 ja jossa toteat että nyt pitää alkaa investoida tehohoidon kapasiteettiin tulevan pandemian varalta? Meni itseltä ohi. Vai ootko ihan vaan jälkiviisas?
En ole kirjoitellut täällä vielä ennen 2020, mutta ei kai siinä nyt kovin fiksu tarvitse olla että ymmärtää sen että säästöillä on negatiivisiakin vaikutuksia.
Jep. Eli jälkiviisaus, se paras viisaus.
No joillekin se että 20 vuoden säästö sairaanhoidosta tuo huononnuksia voi olla jälkiviisautta. Jotkut taas osaa katsoa pidemmällekin kuin vuoden tai kaksi eteenpäin.
En vielä tämän datan perusteella sanoisin, että sairaanhoidon tarve olisi lähdössä laskuun. Esim. teholla olevien määrä näyttäisi liikkuvan siinä noin 30 +-5.
Surullinen tosiasia on se, että nykyisellä kapasiteetilla ilman koronaakin meillä olisi ollut osastot helisemässä keskivaikean influenssakauden myötä - kuten kävikin niinkin hiljattain kuin kolme vuotta sitten. Siinä mielessä koko kansallisella terveydenhuollolla ja sen johdolla on käynyt "mäihä", että löytyi syntipukki tilanteelle, joka todellisuudessa on perua vuosien takaisista päätöksistä. Kapasiteettia ei ole nytkään juuri pyritty nostamaan vaan keskitytty pikemminkin selittelemään satojen mutkujen kera, miksi se ei ole mahdollista ja syyllistämään sairastunutta. Kyllä, ongelmia varmasti on osaavasta henkilökunnasta budjetteihin, mutta jos lähtökohta on se, ettei toimita, koska ei tiedetä miten edetä, niin miten voimme olettaa minkäänlaisia parannuksia jatkossakaan? Asiavyyhti itsessään liittyy rokotteisiin vain hetkellisesti. Juuriongelmat eivät poistu.
Olen näkevinäni suunnan parempaan, mutta voi johtua siitäkin että toivon niin käyvän. Noh, aika näyttää.
Nyt on kausi perinteisille hengitysinfektioille, joten en oikein usko, että ihan hetkeen mentäisiin parempaan suuntaan koronan kanssa. Toivoa aina kannattaa. Kolmannet rokotteet voivat toki riskiryhmäläisille talven aikana kääntään suunnan parempaan sairaalakuormituksen osalta. Israelissa ainakin näyttäisi auttavan tilanteeseen aika paljon.Olen näkevinäni suunnan parempaan, mutta voi johtua siitäkin että toivon niin käyvän. Noh, aika näyttää.
Mistä 20 vuoden säästöstä oikein puhut?
Viimeisen 20 vuoden aikana terveydenhuollon kulut ovat nousseet Suomessa reaalisesti yli 60 prosenttia. Joten säästöon suhteellista.
Kun ylivoimaisesti suurin osa sairaalakuormituksesta tulee rokottamattomista, niin se, että joko rokotteen saaneet, kohtalaisen hyvän immuniteetin saaneet saa vielä yhden annoksen ei kokonaiskuvassa tunnu kovin paljoa. Tuntuu toki riskiryhmissä, mutta rokotettujen riskiryhmäläisten osuus nykyisessä sairaalakuormassa on vain melko pieni osa koko sairaalakuormasta.
No sitten se menee kyllä hukkaan. Byrokraatitko vie suurimman osan vai se kun mamuja pitää paapoa?
Vuodesta 2014 alkoi tapahtua: henkilöstöä irtisanottiin, lomautettiin, osa-aikeistettiin. Uusia virkoja ei ole täytetty niiden vapautuessa eläköitymisten myötä. Yksikkökokoja on kasvatettu, hoitajia per potilas pienennetty, ylityökieltoja asetettu.
Ei. Hallinto ei ole mitenkään suuri osa terveydenhuollon menoista. Maahanmuutto on terveyskuluissa pyöristysvirhe. Ikääntyminen on suurin tekijä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon kulujen kasvussa.
Rahat menevät ikääntyvien "paapomiseen", kun väestö ikääntyy, kasvaa myös terveydenhuollon tarve. Tämä siitäkin huolimatta, että ikääntyneet ovat aikaisempaa terveempiä, jos ikääntyneiden terveystilanne olisi nyt sama kuin esimerkiksi 80-luvulla, niin oltaisiin oltu täydessä konkurssissa jo pitkään.
Ja kolmasosa koki, että syntyi. Ja lähemmäs puolet ei osannut sanoa. Jännä, että tuo on mielipidekysymys, joka selvitetään henkilökunnalta.
... sekä lisäksi myös siihen, että sairaanhoidossa kehitys vaan tekee siitä entistä kalliimpaa, koska entistä sairaampia ihmisiä, jotka aiemmin olisivat kuolleet, kyetään nykyään pitämäään hengissä uusilla kalliilla hoitomuodoilla, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia/joita aiemin ei osattu.
Kun sinulla on tuo ennustamisen lahja niin kerropa millaisen kustannuspotin rokottamattomat tulevat aiheuttamaan seuraavan 2v ajalla yhteiskunnalle.
findikaattori.fi
Tottakai niiden rokottamattomien piikille saaminen olisi se paras vaihtoehto, mutta ei näytä siltä, että he olisivat kovin innokkaasti piikille menossa. Viime viikolla ensimmäisten piikkien määrä oli vain 14k, edeltävällä viikolla oli 21k, joten tahti näyttää hidastuvan aika paljon. Kuten sanoin Israelissa se kolman piikki auttoi sairaalakuormitukseen, vaikka siellä on matalampi rokotekattavuus vrt. Suomi (siellä toki taitaa olla kohta kaikki halukkaat saaneet sen kolmannen).
En tiedä. Ei kinosta. Kaikki jotka tunnen itseni mukaanlukien on ottanut rokotteet. Ei minua itketä jos joku muu ei halua ottaa rokotetta. Vapaa maa.
miten te jaksatte
theconversation.com
www.is.fi
Moni lääkehän, mitä on nyt kehitetty on keskitytty estämään viruksen monistumisen estämiseen jolloin testaamisella heti taudin alussa on merkittävä asia hoidon suhteen. Pfizerinkin lupaava lääke taisi olla tällainen, joka oli vielä hyväksymisprosesseissa(?).Uusia lääkkeitä hyväksytty EMA:n puolelta. Ovatko nämä siis tartunnan saaneiden lääkkeitä..? Ilmeisesti uusi rokote tulossa jos oikein ymmärrän
Se on suunniteltu estämään koronaviruksen kiinnittyminen ACE2:een, reseptoriin, joka löytyy ihmisen solujen pinnasta hengitysteissä. Virus sitoutuu reseptoriin päästäkseen solun sisään, missä se voi replikoitua ennen kuin se tartuttaa muita soluja.
Ronapreve: new COVID-19 treatment has just been authorised – here’s everything you need to know
This lab-designed antibody treatment can treat COVID-19 and block infection, though its cost means it may be reserved for the most vulnerable.
EMA on hyväksynyt käyttöön kaksi koronalääkettä. Lääkevalvonnan virasto päätti torstaina, että EU:ssa ja Euroopan talousalueella ETA:ssa on luvallista määrätä lääkkeitä nimeltä Ronapreve ja Regkirona.
Euroopan lääkevirasto hyväksyi kaksi koronalääkettä
Kumpikin lääke perustuu laboratoriossa tuotettuihin koronaviruksen vasta-aineisiin.
Vaadit kovasti, että jepulis65 olisi ennustanut juuri koronan. Sitä tuskin on tapahtumassa. Sen sijaan ei tarvitse olla selvänäkijä, että ymmärtää, että terveydenhoidon kapasiteetin säästöillä heikennetään selviytymistä juuri tämänkaltaisista tilanteista, joita on kumminkin tullut aina toisinaan (useampi kerta viimeiseen sataan vuoteen). On siis otettu riskiä rauhanajan säästöillä ja nyt riski toteutui. Ei tämän vuoksi viestinviejää pidä ampua jälkiviisaana, vaan ymmärtää, että seuraava vastaava terveydenhoidon tarve on tulossa hyvin suurella todennäköisyydellä seuraavan sadan vuoden aikana.
Campbellin mukaan Pfizerin lääke "Paxlovid" perustuu samaan mekanismiin kuin ivermektiini eli 3CL proteaasin estoon.
Tämä oli nyt taas pohjanoteeraus Campbelliltä. Se että molempien on ajateltu inhibitoivan tuota samaa proteaasia ei kerro niiden samankaltaisuudesta juuri mitään. Katsoin varmaan saman videon ja hän esitteli jotain alkuvuonna tehtyjä tietokonesimulaatiotutkimuksia Ivermektiinistä jotka nyt tässä vaiheessa ovat aivan yhdentekeviä kun in vivo on käytännössä jo melkoisen vahvat todisteet siitä että jostain teoreettisesta mekanismista riippumatta Ivermektiini ei vaan ole hyödyllinen COVID-19 hoidossa. Sen sijaan paxlovid on kakkos ja kolmosfaasin ihmiskokeissa ollut hyvinkin tehokas.
Kannattaisiko nyt kuitenkin kuunnella/lukea niitä lääkäreitä ja lääketutkijoita tuon yhden sairaanhoitajan sijaan?
www.cdc.gov
Mielenkiintoista kyllä. En epäile johtopäätöstä, mutta mielestäni tätä pitäisi tarkastella ikäryhmittäin. Englannin datan perusteella, jota käsittelin tässä viestissä, kokonaiskuolleisuus on korkeampi rokottamattomilla kaikissa muissa ryhmissä, paitsi 10-59 -vuotiaiden ryhmässä. Kausaaliteetin arvioimiseen tämä data ei riitä.Jenkkilästä mielenkiintoinen tutkimus, jossa tutkittiin rokotettujen vs. rokottamattomien kuolleisuutta muihin syihin kuin koronaan...
Rokotetuilla oli itse asiassa pienempi kuolleisuus noihin muihinkin syihin. Se mistä tämä johtuu, jää hieman arvailujen varaan, mutta ainakaan siis rokotteet eivät tunnu lisäävän kuolleisuutta mitenkään, mikä on positiivista.
COVID-19 Vaccination and Non–COVID-19 Mortality Risk ...
This report describes lower non-COVID-19 death rates among COVID-19 vaccinated people.
Ikäryhmittäinhän sitä tutkittiinkin. Sieltä se taulukko löytyy sivun puolivälin jälkeen. Kuolleisuus oli kaikkien ikäluokkien verrokkiryhmässä korkeampaa kuin rokotettujen ryhmässä.
Taulu 2 osoittaa että mRNA-rokotteilla kuolleisuus olisi 18-44 -vuotiaille korkeampi kuin rokottamattomilla, eli jokseenkin linjassa Englannin datan kanssa. Tämäkään ei riitä syy-seuraussuhteiden määrittelyyn, mutta hyvää dataa silti.
Suomessa taidetaan puhua terveystieteistä. Vaimo on moisella alalla. Oli siellä pienessä määrin jotakin lähinnä lääkepuolen juttuja ollut. Olikohan vakiona vai jokin valinnainen farmakologian kurssi.
Saisiko nyt jotain rajaa näihin valheisiin?
Sinun tulee summata yhteen 1. ja 2. annoksen saaneiden kuolemat molemmille rokotteille, sillä näiden suhteen vertailuryhmä on muodostettu. Janssenille on omat tuloksensa ja vertailuryhmänsä.
Ei, vaan terveysieteet kattaa lähes kaiken, myös lääketieteen ja ruokavaliojutut yms. , hoitotiede on sitten kapea osa-alue siitä.
Ensinnäkin, tuo luku on kuolemia per henkilö per aikayksikkö. Jolloin ei pidä summata. Tuossa luvussa on jo otettu huomioon se, että noiden kuolemat on tarkasteltu pienemmällä aikaikkunalla, sitä lukua nostaen, koska aika jolloin ihmisillä on ollut tasan yksi rokote tai tasan kaksi rokotetta on pienempi kuin aika jonka rokottamattomilla on ollut 0 rokotetta.
Mutta 0,04 + 0,05 > 0,07. Näin se menee, jos verrataan rokottamattomia rokotettuihin. Verrokkiryhmä oli näihin arvoihin suhteutettu, joten et voi oma aloitteisesti vaihtaa rajausta. Tai toki voit, mutta tarvitset siihen saman populaation absoluuttiset rokotusmäärät kutakin annosta ja rokotetta kohden. Onnistuisiko sellainen? Vai oltaisiko vain yhtä mieltä siitä, ettei nämä tulokset ole riittäviä minkäänlaisiin johtopäätöksiin?
