On järkeä. Henkilöstön tehtäväkiertoa lisäämällä saadaan hyvin kustannustehokkaasti lisättyä osaavan tehohoitohenkilöstön määrää, tästä on jo suunnitelmiakin olemassa.
Jos itse joudun teholle niin arvostan sitä että henkilökunta on tehohenkilökuntaa, eikä tule sinne lennossa jostain muualta.
www.kaleva.fi
Eihän sinne kukaan lennosta tule, idea juuri on, että henkilöstön työtehtäviä kierrätetään säännöllisesti, jolloin meillä on vaikka kaksinkertainen määrä osaavaa henkilökuntaa käytössä nykyiseen nähden. Nyt jos oikeasti tulisi hätätila, niin sitten sinne teholle oikeasti otettaisiin lennosta sitä väkeä.
Taitaa yksi ongelma olla että niille pitäis sitten varmaan maksaa enemmän liksaa kun kerta ovat osaavia.
Taitaa tiivistettynä tässä rokote ja passihommassa olla kyse siitä että meneekö terveys/turvallisuus yksilönoikeuksien edelle. Luulenpa että melko monta mietintöä ja selvitystä täytyy käydä läpi ennen kuin ratkeaa. Ruotsihan sen ratkaisi heti alkuunsa.
Palkkauspolitiikka on mikä on, mutta lähtökohtaisesti palkkaa maksetaan työtehtävän mukaan ja jos osaaminen kohdistuu tähän työtehtävään, niin on luonnollista, että osaava henkilö saa enemmän palkkaa kuin osaamaton kyseistä työtä suorittaessaan. Mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että siivoojan pitää saada siivouksesta enemmän palkkaa, jos hänellä on myös aivokirurgian osaamista. Tarkoitan sitä, että henkilökunnan palkka voi vähän vaihdella työtehtävän mukaan ja työnkierrossa palkkaus voisi mielestäni myös muuttua tehtävien perusteella.
Voisiko tästä olla etäisesti nähtävissä, että sairaalahoidon tarve alkaa kääntyä laskuun? 60-69 ikäluokassa näyttäisi näin olevan, mutta 70-79 ikäluokassa kääntyi jyrkän laskun jälkeen yhtä jyrkkään nousuun. Olisi hyvä tuollaisten kaavioiden ohessa aina olla n. Esimerkiksi 80+ ikäluokassa selvästi on kyse todella pienestä määrästä potilaita.
Se mitä minä en ymmärrä on, että miksi yksi asia sulkisi sen toisen pois? Rokotekriittiset ohjaavat aina keskustelun siihen, että sairaaloiden kapasiteetin puutteen juurisyy on jossain muualla kuin koronassa. Mutta kun meillä on tällä hetkellä hyvä rokote estämään vakavia sairauksia, niin miksi sitä pitää dissata ohjaamalla keskustelu ihan muualle?
No joillekin se että 20 vuoden säästö sairaanhoidosta tuo huononnuksia voi olla jälkiviisautta. Jotkut taas osaa katsoa pidemmällekin kuin vuoden tai kaksi eteenpäin.
Surullinen tosiasia on se, että nykyisellä kapasiteetilla ilman koronaakin meillä olisi ollut osastot helisemässä keskivaikean influenssakauden myötä - kuten kävikin niinkin hiljattain kuin kolme vuotta sitten. Siinä mielessä koko kansallisella terveydenhuollolla ja sen johdolla on käynyt "mäihä", että löytyi syntipukki tilanteelle, joka todellisuudessa on perua vuosien takaisista päätöksistä. Kapasiteettia ei ole nytkään juuri pyritty nostamaan vaan keskitytty pikemminkin selittelemään satojen mutkujen kera, miksi se ei ole mahdollista ja syyllistämään sairastunutta. Kyllä, ongelmia varmasti on osaavasta henkilökunnasta budjetteihin, mutta jos lähtökohta on se, ettei toimita, koska ei tiedetä miten edetä, niin miten voimme olettaa minkäänlaisia parannuksia jatkossakaan? Asiavyyhti itsessään liittyy rokotteisiin vain hetkellisesti. Juuriongelmat eivät poistu.
Olen näkevinäni suunnan parempaan, mutta voi johtua siitäkin että toivon niin käyvän. Noh, aika näyttää.
Olen näkevinäni suunnan parempaan, mutta voi johtua siitäkin että toivon niin käyvän. Noh, aika näyttää.
No sitten se menee kyllä hukkaan. Byrokraatitko vie suurimman osan vai se kun mamuja pitää paapoa?
Vuodesta 2014 alkoi tapahtua: henkilöstöä irtisanottiin, lomautettiin, osa-aikeistettiin. Uusia virkoja ei ole täytetty niiden vapautuessa eläköitymisten myötä. Yksikkökokoja on kasvatettu, hoitajia per potilas pienennetty, ylityökieltoja asetettu.
Kun sinulla on tuo ennustamisen lahja niin kerropa millaisen kustannuspotin rokottamattomat tulevat aiheuttamaan seuraavan 2v ajalla yhteiskunnalle.
findikaattori.fi
theconversation.com
www.is.fi
Uusia lääkkeitä hyväksytty EMA:n puolelta. Ovatko nämä siis tartunnan saaneiden lääkkeitä..? Ilmeisesti uusi rokote tulossa jos oikein ymmärrän
Se on suunniteltu estämään koronaviruksen kiinnittyminen ACE2:een, reseptoriin, joka löytyy ihmisen solujen pinnasta hengitysteissä. Virus sitoutuu reseptoriin päästäkseen solun sisään, missä se voi replikoitua ennen kuin se tartuttaa muita soluja.
Ronapreve: new COVID-19 treatment has just been authorised – here’s everything you need to know
This lab-designed antibody treatment can treat COVID-19 and block infection, though its cost means it may be reserved for the most vulnerable.
EMA on hyväksynyt käyttöön kaksi koronalääkettä. Lääkevalvonnan virasto päätti torstaina, että EU:ssa ja Euroopan talousalueella ETA:ssa on luvallista määrätä lääkkeitä nimeltä Ronapreve ja Regkirona.
Euroopan lääkevirasto hyväksyi kaksi koronalääkettä
Kumpikin lääke perustuu laboratoriossa tuotettuihin koronaviruksen vasta-aineisiin.
Campbellin mukaan Pfizerin lääke "Paxlovid" perustuu samaan mekanismiin kuin ivermektiini eli 3CL proteaasin estoon.
Tämä oli nyt taas pohjanoteeraus Campbelliltä. Se että molempien on ajateltu inhibitoivan tuota samaa proteaasia ei kerro niiden samankaltaisuudesta juuri mitään. Katsoin varmaan saman videon ja hän esitteli jotain alkuvuonna tehtyjä tietokonesimulaatiotutkimuksia Ivermektiinistä jotka nyt tässä vaiheessa ovat aivan yhdentekeviä kun in vivo on käytännössä jo melkoisen vahvat todisteet siitä että jostain teoreettisesta mekanismista riippumatta Ivermektiini ei vaan ole hyödyllinen COVID-19 hoidossa. Sen sijaan paxlovid on kakkos ja kolmosfaasin ihmiskokeissa ollut hyvinkin tehokas.
www.cdc.gov
Jenkkilästä mielenkiintoinen tutkimus, jossa tutkittiin rokotettujen vs. rokottamattomien kuolleisuutta muihin syihin kuin koronaan...
Rokotetuilla oli itse asiassa pienempi kuolleisuus noihin muihinkin syihin. Se mistä tämä johtuu, jää hieman arvailujen varaan, mutta ainakaan siis rokotteet eivät tunnu lisäävän kuolleisuutta mitenkään, mikä on positiivista.
COVID-19 Vaccination and Non–COVID-19 Mortality Risk ...
This report describes lower non-COVID-19 death rates among COVID-19 vaccinated people.
Ikäryhmittäinhän sitä tutkittiinkin. Sieltä se taulukko löytyy sivun puolivälin jälkeen. Kuolleisuus oli kaikkien ikäluokkien verrokkiryhmässä korkeampaa kuin rokotettujen ryhmässä.
Taulu 2 osoittaa että mRNA-rokotteilla kuolleisuus olisi 18-44 -vuotiaille korkeampi kuin rokottamattomilla, eli jokseenkin linjassa Englannin datan kanssa. Tämäkään ei riitä syy-seuraussuhteiden määrittelyyn, mutta hyvää dataa silti.
Sinun tulee summata yhteen 1. ja 2. annoksen saaneiden kuolemat molemmille rokotteille, sillä näiden suhteen vertailuryhmä on muodostettu. Janssenille on omat tuloksensa ja vertailuryhmänsä.
Mutta 0,04 + 0,05 > 0,07. Näin se menee, jos verrataan rokottamattomia rokotettuihin. Verrokkiryhmä oli näihin arvoihin suhteutettu, joten et voi oma aloitteisesti vaihtaa rajausta. Tai toki voit, mutta tarvitset siihen saman populaation absoluuttiset rokotusmäärät kutakin annosta ja rokotetta kohden. Onnistuisiko sellainen? Vai oltaisiko vain yhtä mieltä siitä, ettei nämä tulokset ole riittäviä minkäänlaisiin johtopäätöksiin?
miten te jaksatte
