Siis ajattelet että jos virus tuottaa valtavat määrät kopioita itsestään lähes kaikilla ihmisillä niin mutaatiotodennäköisyys on pienempi kuin jos infektioita olisi paljon vähemmän ja virusreplikaatioiden määräkin pienempi rokotetuilla? Kuulostaa epäintuitiiviselta.
Virus ei osaa laskea, mutta mutatoituminen onkin pelkkää todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikkaa. Mitä enemmän virus replikoituu, sitä enemmän mutaatioita.
Siis useammille mutaatiokierroksille ei jäisi aikaa jos pandemia pyyhkäisisi ylitsemme tartuttaen lähes kaikki pienessä ajassa ja antaen suurelle ihmismäärälle immuniteetin. Mutaatio tapahtuu kai vain yhdessä isännässä. Ei taida olla kovin todennäköistä, että esim. täsmälleen deltan kaltainen mutaatio syntyisi samasta variantista vaikkapa Intiassa ja Britanniassa eri isännissä. Tai voi ollakkin, en kyllä osaa sanoa. Ensimmäinen, sadas, tuhannes tai biljoonas replikoituminen voi aiheuttaa vaarallisen mutaation. Sitä en osaa sanoa, että onko todennäköisempää, että tällainen mutaatio tapahtuu vaikkapa sadan replikoinnin vai biljoonan replikoinnin jälkeen. Kuinka monta kertaa viruksen RNA:n on pitänyt muuttua esim esi-delta mutaatiosta deltamutaatioon, jotta se on saavuttanut deltan kaltaiset piirteet? Tapahtuiko se yhdessä replikoitumisessa, sadassa, tuhannessa vai biljoonassa?
Jos oletetaan, että rokottamattomalla ja rokotetulla on kehossaan virusta lähes sama määrä noin ensimmäisen infektioviikon ajan, niin montako replikoitumista siinä ajassa tapahtuu ja riittääkö se aika mutaation syntymiseen? Nyt ollaan jo niin syvällä, että tuskin löytyy edes tieteeltä vastausta ja voi varmaan todeta, että mutaatioita voi syntyä rokotetuissa ja rokottamattomissa ja jos viruksen määrä on ensimmäisen viikon ajan sama molemmilla, niin silloin mutatoitustodennäköisyyskin on sama. Sen jälkeen tilanne on epäselvempi jos rokotetulla viruksen määrä laskee ensimmäisen viikon jälkeen nopeammin kuin rokottamattomalla. Pitää myös muistaa, että mutatoitumunenkin vaikuttaa toistaiseksi täysin satunnaiselta prosessilta ja se voi mutatoitua mihin suuntaan tahansa ja lähes milloin tahansa.
Ilman rokotteita nopeammin leviävä virus estää virusta leviämästä. Argumenttina kyllä vahvasti samaa sarjaa, kuin sairastamalla saa immuniteetin vakavaa muotoa vastaan.
Kyllä, jos viruksen antaisi levitä vapaasti, niin se tarjoaisi immuniteetin paljon nopeammin kuin rokote. Oletuksena, ettei se jatkuvasti mutatoidu sellaiseksi, että se väistää immuniteetin. Sivujuonena olisi kyllä paljon enemmän kuolleita ja sairaalaan joutuneita, mutta edelleen on puhuttu pelkästään mutatoitumisesta. Ei tietenkään ole ihmisten terveyden kannalta järkevää antaa viruksen levitä ilman rajoittamista ja rokottamista, eikä kukaan ole toista väittänytkään.
Sairastamalla saa hyvää suojaa taudin vakavaa muotoa vastaan. Ihan validi argumentti.
Ja kyllä rokottaminen vähentää mutatoituneiden varianttien mahdollisuutta levitä, mutta ei se välttämättä estä niitä syntymästä. Olen tässä käsitellyt asiaa ainoastaan viruksen mutatoitumisen näkökulmasta, enkä taudin leviämisen kannalta. Virus voi mutatoitua vaikka kuinka paljon, mutta jos eristetään kaikki ihmiset, niin mutaatiot ei pääse leviämään. Ei se kuitenkaan itse mutatoitumiseen vaikuta jos eristäytyneissä ihmisissä on viruksen kantajia.
Riittää kun lukee pari viimeisintä sivua, niin tämä nyt on päivän selvä asia. Itse levität ihan selvää misinformaatiota väittämällä, että että viruksen käydessä nopeasti väestön läpi ei syntyisi variantteja. Mitä enemmän tartuntoja sen nopeammin niitä mutaatioita juuri tulee.
