Olisko mielestäsi maskipakko ratkaisu tässä tilanteessa? Maskihan vähentää myös muiden riskiä, ei pelkästään omaa.
Se on tosiaan epätoivottavaa ja epätodennäköistä. Tarvehan määritelmänomaisesti ensin edellyttäisi että hommasta olisi jotain hyötyä. Se puolestaan ei vaikuta loogisesti mahdolliselta.
Ainakin tietää saaneensa kuranttia tavaraa eikä pelkkää keittosuolaa..
Vähemmän perseestä kuitenkin se kuin maata teho-osastolla hengitysputki kurkussa. Suhteellista.
Ei sitä pitäisi kauaa kestää, yleensä kai päivässä menee ohi.
Sama kaava kahdella Pfizerin annoksella. Niinikään sama kuulopuheen perusteella lähes kaikilla rokotteen saajilla.
Kai se pahin joutilaille yleensä menee ohi päivässä, mutta merkittävä oireilu taitaa keskimäärin kestää pidempään. Ensimmäisellä rokotteella työkyky oli alentunut ainakin kahtena seuraavana päivänä. Jälkimmäisellä rokotteella olo alkoi olla jokseenkin normaali neljäntenä rokotetta seuraavana päivänä, jolloin ensimmäistä kertaa uskalsi tehdä fyysisiä hommia.
Asiaa on tutkittu, ja amerikkalaisdatan perusteella on havaittu, että kolmas annos tuottaa itse asiassa vähemmän systeemisiä sivuvaikutuksia kuin kakkosannos, mutta ilmeisesti enemmän paikallista ärsytystä eli käsikipua. Toisaalta Israelin datan perusteella kaikki oireet on kolmosannoksella vähempiä kuin kakkosella.Kolmatta kertaa en kokeile onneani, koska ymmärrän eksponentiaalisen kasvun käsitteen.
Sehän on ihan yksilöllistä, että millaisia oireita kenellekin tulee. Mun tuttavapiirissä juuri kenellekään ei ole tullut käsikipua ihmeempää. Itselläni oli jälkimmäisenä päivänä kipeä olo ja vähän hönttöä oloa sen jälkeenkin.
Mulle on varmaan tökätty placeboa, kun ei tullut kummastakaan ekasta pistokohdan jomotusta kovempaa reaktioita (tokasta vielä vähemmän) joka kesti päivän/pari. Ehkäpä se kolmas pitäisi hakea vielä, kuulun tähän joukkoon joka sai rokotteet vuoden alussa sillä kolmen viikon välillä. Paino sanalla ehkä
www.nzherald.co.nz
academic.oup.com
Ihmisen anatomia vaihtelee, ja joillakin voi olla isompiakin suonia hankalissa paikoissa.
Kyllähän asiaa on tutkittu yleisemmällä tasolla varsin kattavasti ja siitä syystä on olemassa vanhempi hyvän tavan mukainen käytäntö. Se on sittemmin mututuntumalla ja turhamaisuussyistä hylätty. Joku voisi kutsua tätä tiedevastaiseksi.
Se että joku asia sopii valmiiksi kehiteltyyn teoriaan voisi olla uraauurtava tutkimus, sillä oletuksella että elettäisiin aika kaukana menneisyydessä.
Täysin tutkimusten tekemisen aikataulusta riippumatta olisi näiden rokotusten kanssa voitu toimia varovaisuusperiaatteen mukaan ja aspiroida KUNNES tutkimuksilla osoitetaan, ettei se ole tarpeellista, eikä päinvastoin!
Maailmassa on ~195 maata jotka Suomi on itsenäiseksi tunnustanut, jokaisessa näistä asustanee lääkäri ja hoitaja, parhaimmissa useampi.
Ei ongelman laajuus ole tiedossa, eikä noi sun hatusta vedetyt prosentit ole mistään kotoisin.
Mä taas en usko, että monikaan heistä ajattelee yhtään mitään vaan toimii WHO:n (ja paikallisten viranomaisten) suositusten mukaan.
Tästähän ei löytynyt minkäänlaista näyttöä, kun rokotteiden aiheuttamia veritulppia tutkittiin.
Muistitko myös ohjeistaa miten annostelu ja itse piikitys pitää tehdä?
Nyt me tiedetään, että ainakin mRNA-rokotteiden ruiskuttaminen verisuoneen aiheuttaa muutoksia hiirten verisuonissa ja sydämessä. Se on todistettu nyt.
Erittäin asiallisesti otin aspiroinnin puheeksi ja erittäin asiallisesti hoitsu vastasi että kuuluu tapoihin.
www.theguardian.com
www.hs.fi
Hyvä artikkeli ja raottaa sitä toista puolta rajoituksista ja niihin suhtautumisessa. Joillekin pelko, epävarmuus ja varovaisuus jää päälle ja se tulee rajoittamaan elämää vielä pitkän aikaa. Vuosien päästä asia unohtuu (jos korona ei ryöpsähtele vuosittain) ja tämä joukko on onneksi vähemmistö.Ketjun aktiivisuudesta päätellen hyvää luettavaa niille, joita pelottaa irroittautua rajoituksista. Tai ahdistaa pahasti (ja osaa jutusta päätellen ahdistaa myös oma ahdistus, josta ei näe ulospääsyä):
Koronavirus | Rajoitukset jäävät pian historiaan, mutta kaikki eivät siitä iloitse – Sadat ihmiset kertovat, mikä heitä nyt arveluttaa
”Pelokkuus ei ole järkevää, huolellisuus on”, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.
Pelon käsittelemisestä, hommien rationalisoinnista jne. ammattilaisen kommenttia.
www.is.fi
Joku Euroopasta voisi kysyä että miksi sairaaloita haastetaan oikeuteen reseptivapaiden lääkkeiden antamatta jättämisestä? Tottakai raha, julkisuus ja lakimiesten armeija on haaskana paikalla, mutta mielenkiintoista nähdä kauanko hippokrateen vala vielä ohjaa tekemistä.Onneksi ei olla amerikassa, koska siellä lähtee asiat aina isosti laukalle:
Koronapotilaat haastavat sairaaloita oikeuteen Yhdysvalloissa, koska heille ei määrätä loislääkettä
Yhdysvalloissa useat koronapotilaat vaativat hoitoonsa yleisimmin eläinten matolääkityksenä käytettyä ivermektiiniä, vaikka terveysviranomaisten mukaan lääke ei auta ja saattaa olla jopa vaarallinen.
Itse uskon, että psyykkisesesti sairaiden pelkääjien määrä tulee jäämään aika pieneksi ja suurin osa niistä, jotka nyt ilmoittavat pelkäävänsä ja jatkavansa varovaisuutta, palaavat kyllä normaaliin suht pian. Esim. aika moni on ilmoittanut jatkavansa maskin käyttöä, mutta itsepä kyllä veikkaan, että maskin käyttö loppuu Suomessa kuin seinään ja sen jälkeen sosiaalinen paine olla käyttämättä kasvaa jo niin suureksi, että tuskinpa maskeja enää tulevaisuudessa nähdään. Samoin kaikessa muussakin toiminnassa sosiaalinen paine ajaa kyllä normaalit pelkääjät takaisin normaaliin.
Naamioituminen mielenosoituksessa on lain mukaan kiellettyä, mutta aina voi suojella terveyttään.Niin no se ei varsinaisesti ole mitään näyttöä.
Ei tietoa, mutta AstraZenecaa ei sielläkään ole pistelty kai senkään vertaa kuin Suomessa..
Hullua miten tästäkin yhä mediat kirjoittelee ihan suoria valheita. Ivermektiini on kyllä ihan ihmisten lääke ja todettu turvalliseksi ihmisille. Se ainoa kysymysmerkki on, että auttaako se koronaan ja siitähän ei ole oikein todisteita.Onneksi ei olla amerikassa, koska siellä lähtee asiat aina isosti laukalle:
Koronapotilaat haastavat sairaaloita oikeuteen Yhdysvalloissa, koska heille ei määrätä loislääkettä
Yhdysvalloissa useat koronapotilaat vaativat hoitoonsa yleisimmin eläinten matolääkityksenä käytettyä ivermektiiniä, vaikka terveysviranomaisten mukaan lääke ei auta ja saattaa olla jopa vaarallinen.
Tosin Ivermektiinillä on myös tiedossa olevia vakavia haittavaikutuksia, eli ihan huvikseen sitäkään (kuin mitään muutakaan lääkettä), ei tulisi napsia.
Ivermektiini on ihmisille tarkoitetuilla normaaleilla annoksilla todettu yhdeksi maailmanhistorian turvallisimmista lääkkeistä. Joten sikäli "vaarallisuuteen" vetoaminen on erittäin väsynyttä. Miksi viranomaiset ja lehdistö jauhaa paskaa, kun voisi ihan vaan todeta asiallisesti, että lääkkeen tehoa koronaan ei ole tieteellisesti pätevällä tavalla osoitettu.
yle.fi
On varmaan joo, mutta Ivermektiiniä on käytetty jo niin paljon (ihmisille), että kun lääkäri on määrämässä ja annokset pysyvät oikeanlaisena niin riskit on pienet. Tuon väittäminen "jopa vaaralliseksi" tai "eläinten lääkkeeksi" on joka tapauksessa ainakin misinformaatiota.
EMA totesi, että ne labratutkimukset, joissa ivermektiinin on osoitettu tehonneen koronaan, on kyse ollut hyvin suurista annoksista, ei siis niistä annoksista, joita normaalisti käytetään loishäädössä. Erittäin suurten annosten turvallisuutta ei taas ole kunnolla tutkittu ja silloin ollaan harmaalla alueella.
"Dr." Campbell? Vieläkö se saarnaa?
Ellen väärin muista niin toi on hyvin vanhaa tietoa, ja siis joku aataminaikuinen "in vitro" eli lasimaljatutkimus olisi tällaista antanut ymmärtää, että tarvittaisiin erityisen suuria annoksia. Kuitenkin sen koommin on tehty tutkimuksia ihan ihmisilläkin (in vivo), eikä näissä tutkimuksissa tietääkseni ole mitään vaarallisen suuria annostuksia käytetty.
Tämä ei muuta sitä, että ivermektiinin väittäminen vaaralliseksi tai eläinten lääkkeeksi on misinformaatiota.EMA totesi, että ne labratutkimukset, joissa ivermektiinin on osoitettu tehonneen koronaan, on kyse ollut hyvin suurista annoksista, ei siis niistä annoksista, joita normaalisti käytetään loishäädössä. Erittäin suurten annosten turvallisuutta ei taas ole kunnolla tutkittu ja silloin ollaan harmaalla alueella.
Onhan tuo EMA:n lausunto 6kk vanha, eli toki uutta tietoa on sen jälkeen tullut, mutta käsittääkseni edelleen konsensus on se, ettei hyöty voita haittoja ja/tai tietoa ei ole tarpeeksi, jotta lääkettä kannattaisi käyttää koronan hoitoon.
Se, että ivermektiini ei auta koronaan ei tee siitä vaarallista tai eläinten lääkettä.
