Koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-älypuhelinsovellus on nyt julkaistu

Saattaa toki olla näin, mutta aika epätodennäköistä kuitenkin on, että suuri massa olisi ladannut sovelluksen vain poistaakseen sen vähän ajan päästä.
Poistoja on näköjään ollut 100-150k ja uudelleenasennuksia 30-50k. Eli latauksia on tullut tuplana se 30-50k kappaletta ja käyttäjiä poistunut 70-100k. Tämä tarkoittaisi, että latauksista 93-95% vastaa todellisia käyttäjiä. Toki näissä laskuissa ei ole huomioitu käyttäjiä, jotka asentaa sovelluksen useampaan laitteeseen.

 

Paisuneissa juhlissa altistuneita vaikea selvittää
Nuorten juhlille on tyypillistä, että ne paisuvat isommiksi kuin oli alun perin tarkoitus. Kutsumattomia vieraita saattaa ilmestyä paikalle paljonkin.

Tahkolla altistuneiden nuorten tavoittaminen on vaikeaa, koska kaikki osallistujat eivät tiedä toisistaan kuin etunimet tai kutsumanimet.

– Meillä on tullut monta tapausta, joissa ei tiedetä kuin etunimi ja sekin voi olla väärin. Ei silloin ole minkäänlaista mahdollisuutta ottaa yhteyttä, Savolainen sanoo.

Altistuneita voidaan tavoittaa myös Koronavilkku-sovelluksella, jos mökeillä olleet ovat asentaneet sen puhelimeensa ja tartunnan saaneet ilmoittavat tartunnasta sovellukseen. Tahkolla viime viikonloppuna olleiden kannattaa hakeutua koronavirustestiin, jos oireita ilmenee.

Tällaisissa tapauksissa tuo sovellus on todella omiaan. Tieto välittyy nopeasti eikä tarvitse arpoa kuka oli kukakin.
 
Minkälaisilta etäisyyksiltä koronavilkku poimii noita osumia joista ei altistumisvaroitusta tule? Onko tuollaiset mahdollista tulla esim. autolla liikkuessa? Jos minulle tulee tämän päivän lokitietoihin 1 osuma, tarkoittaako se että olen 14vrk aikana ollut koronapositiivisen kanssa about 100m läheisyydessä vai että olen tämän päivän aikana ollut?
 
Minkälaisilta etäisyyksiltä koronavilkku poimii noita osumia joista ei altistumisvaroitusta tule? Onko tuollaiset mahdollista tulla esim. autolla liikkuessa? Jos minulle tulee tämän päivän lokitietoihin 1 osuma, tarkoittaako se että olen 14vrk aikana ollut koronapositiivisen kanssa about 100m läheisyydessä vai että olen tämän päivän aikana ollut?
Olet 1-14vrk välillä ollut n. 10metrin päässä tai lähempänä. Onnistuu autostakin käsin helposti.
 
Olet 1-14vrk välillä ollut n. 10metrin päässä tai lähempänä. Onnistuu autostakin käsin helposti.

Määrittele helposti.

E. Oletan, että ainakin puhelimen tulee olla ikkunan tasalla. Onko muuta, kauanko pitää olla kymmenen metrin päässä autossa?


E2. Lukihärö alkuperäisen kysymyksen suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Määrittele helposti.

E. Oletan, että ainakin puhelimen tulee olla ikkunan tasalla. Onko muuta, kauanko pitää olla kymmenen metrin päässä autossa?
Millisekunti riittää jos ajoitus on täydellinen. Koronavilkku ei moisista luonnollisesti valita, koska kyseessä ei ole altistus, mutta ne voi näkyä siellä käyttöjärjestelmän puolella ”osumina”.
 
Millisekunti riittää jos ajoitus on täydellinen. Koronavilkku ei moisista luonnollisesti valita, koska kyseessä ei ole altistus, mutta ne voi näkyä siellä käyttöjärjestelmän puolella ”osumina”.

Ah. Pahoittelen, tuli liikkeessä tyhmästi luettua ihan väärin tuo alkuperäinen kysymys.
 
Millisekunti riittää jos ajoitus on täydellinen. Koronavilkku ei moisista luonnollisesti valita, koska kyseessä ei ole altistus, mutta ne voi näkyä siellä käyttöjärjestelmän puolella ”osumina”.
Koska koronavilkku lähettää noita neljä kertaa sekunnissa, niin 250 millisekuntia Bluetoothin kantaman päässä riittää varmuudella. Eli ohiajavista autoista tulee noita taatusti.
 
Mites muuten tuo toimii jos pari päivää jää ilman checkejä? Tänään näkyy reilu 600 avainta, mutta sainko samalla puuttuvat päivät?

Screenshot_20200925-114204_Google Play services.jpg
 
Kiitos. Tulipa tuokin "testattua". Näköjään myös Samsung saattaa jumittaa tarkistuksia.
Jos KoronaVilkkua ei ole avattu kolmeen vuorokauteen, niin Samsungin puhelimet saattavat jättää tarkistuksia väliin. Työpuhelimena oleva Samsung Galaxy A40 jättänyt pari kertaa tarkastukset väliin viikonlopun jälkeen.
 
Kiitos. Tulipa tuokin "testattua". Näköjään myös Samsung saattaa jumittaa tarkistuksia.
Jos KoronaVilkkua ei ole avattu kolmeen vuorokauteen, niin Samsungin puhelimet saattavat jättää tarkistuksia väliin. Työpuhelimena oleva Samsung Galaxy A40 jättänyt pari kertaa tarkastukset väliin viikonlopun jälkeen.

Asetukset -> Laitteen ylläpito -> Akku -> Sovellusten virranhallinta -> Lepotilaan siirtämättömät sovellukset on ainakin omassa Notessa polku josta löytyy paikka johon Koronavilkun lisäämällä tarkistukset pitäisi tulla varmemmin läpi.

Tältä saitilta löytyy lontoonkieliset ohjeet monelle eri valmistajalle että miten tuota säästötilaa voi kiertää: Don’t kill my app!

Huawei/Honor, OnePlus ja Samsung on ne top3 valmistajat joissa tuota tapahtuu eli käytännössä ne Suomen myydyimmät Androidit.
 
Asetukset -> Laitteen ylläpito -> Akku -> Sovellusten virranhallinta -> Lepotilaan siirtämättömät sovellukset on ainakin omassa Notessa polku josta löytyy paikka johon Koronavilkun lisäämällä tarkistukset pitäisi tulla varmemmin läpi.

Tältä saitilta löytyy lontoonkieliset ohjeet monelle eri valmistajalle että miten tuota säästötilaa voi kiertää: Don’t kill my app!

Huawei/Honor, OnePlus ja Samsung on ne top3 valmistajat joissa tuota tapahtuu eli käytännössä ne Suomen myydyimmät Androidit.
Äh, luulin/muistin että olin jo sen sinne lisännyt, mutta en näköjään. Nyt on. Ja siis tuttu asia kun itsellä on tuolla pitkä lista sovelluksia. :)
 
Äh, luulin/muistin että olin jo sen sinne lisännyt, mutta en näköjään. Nyt on. Ja siis tuttu asia kun itsellä on tuolla pitkä lista sovelluksia. :)

Juu, 112 Suomi on ainakin toinen yhtä tärkeä sovellus, kun sieltä voi tulla hätätiedotteita yleisistä vaaratilanteista omaan sijaintiisi perustuen, joten se kans ehdottomasti tonne.

Tuli tutuksi tuo virransäästöominaisuus kun oli aikanaan käytössä Huawein laite, niissä oli ihan käsittämätöntä menoa ton virransäästön kanssa, ilmeisesti enää se ei niissäkään ole ihan noin räikeätä.
 
Noita 112 sovelluksen tiedotteita käytetään väärin, päivittäin tulee jostain pansiontien räjäytystyömaan liikennepysäytyksistä tiedote... eihän se ole mikään vaaratilanne kellekään
 
Siis mikä? Eihän tuo nyt mikää palovaroitin ole, missä alkaa sireeni soimaan kun altistuminen on havaittu.
"Palohälytys" - vaikka olisikin hiljainen - paljastuu kuitenkin lähipiirille hyvin todennäköisesti. Kaikki eivät ole ammattivalehtelijoita. Eihän koko vilkun käyttäminen ole monelle edes vapaaehtoista. Jos vielä käy ilmi, että ".,,sehän yritti salata altistumisensa...", niin stigmaa alkaa äkkiä kertyä paljon.

Karanteeni leimaa ihmisiä:

Olet 1-14vrk välillä ollut n. 10metrin päässä tai lähempänä. Onnistuu autostakin käsin helposti.
Nyt alkaa etäisyys olla realistisempi kuin koronavilkku.fi:n väittämä 2 metriä. Ylärajakin näyttäisi olevan pikemminkin yli kuin alle 10 metriä. Jos etäisyys on 5-10 metrin luokkaa tai enemmän, ei voida enää puhua mistään olennaisesta tartuntariskistä.

Vilkku leimaa ihmisen altistuneeksi olemattomasta riskistä huolimatta, jos aikakriteeritkin täyttyvät. Tämä on paha ongelma, koska 10 metrin säteellä on yleisesti enemmän ihmisiä kuin 2 metrin säteellä, eikä näin kaukana olevia mitenkään miellä lähikontakteiksi.
 
Nyt alkaa etäisyys olla realistisempi kuin koronavilkku.fi:n väittämä 2 metriä. Ylärajakin näyttäisi olevan pikemminkin yli kuin alle 10 metriä. Jos etäisyys on 5-10 metrin luokkaa tai enemmän, ei voida enää puhua mistään olennaisesta tartuntariskistä.

Vilkku leimaa ihmisen altistuneeksi olemattomasta riskistä huolimatta, jos aikakriteeritkin täyttyvät. Tämä on paha ongelma, koska 10 metrin säteellä on yleisesti enemmän ihmisiä kuin 2 metrin säteellä, eikä näin kaukana olevia mitenkään miellä lähikontakteiksi.
Kommenttini oli siitä että miten voi saada sinne käyttöjärjestelmätason lokeihin mahdollisen altistumisen. Lue ne viestit jatkossa huolellisemmin, jooko? Koronavilkkosofta ei moisista luonnollisesti mitään ilmoittele.
 
"Palohälytys" - vaikka olisikin hiljainen - paljastuu kuitenkin lähipiirille hyvin todennäköisesti. Kaikki eivät ole ammattivalehtelijoita. Eihän koko vilkun käyttäminen ole monelle edes vapaaehtoista. Jos vielä käy ilmi, että ".,,sehän yritti salata altistumisensa...", niin stigmaa alkaa äkkiä kertyä paljon.
En edelleenkään ymmärrä miten tuo paljastuu lähipiirille jos siitä ei halua kertoa. Vai kyseleekö sinun lähipiirisi päivittäin, että onko tullut osumia Koronavilkussa? Toisekseen Koronavilkun altistumisilmoitus ei ole sama asia kuin karanteeni.

Yllä tulikin jo vastaus tuohon 10 metrin rajaan. Vilkku ei leimaa ketään altistuneeksi noilla kriteereillä, ihan turha pyrkiä antamaan kokoajan disinformaatiota.
 
Kommenttini oli siitä että miten voi saada sinne käyttöjärjestelmätason lokeihin mahdollisen altistumisen. Lue ne viestit jatkossa huolellisemmin, jooko? Koronavilkkosofta ei moisista luonnollisesti mitään ilmoittele.
Mitäpä jos itse lukisit tarkemmin, miten koronavilkun taustalla oleva Google/Apple-API laskee altistuksen voimakkuutta? Mitattu signaalinvoimakkuus EI ole vaimennus, jonka perusteella altistusta arvioidaan:
Attenuation = TX_power - (RSSI_measured + RSSI_correction)​

Mitä vaimennukseen tulee, niin
Attenuations as distance proxy
Attenuation is a very noisy proxy of distance. A very low attenuation will indicate a very high probability of a short distance, but a low attenuation can be caused by many phenomena and is not always indicative of a long distance. When setting attenuationDurations' thresholds or risk score multipliers, it's necessary to make a tradeoff between precision and recall.​
Jos sinulla on esittää dataa siitä, kuinka vilkku ei välähdä "kaukoaltistuksista", niin laitapa linkkiä jakoon.
 
Eikös poistaminen näy myös tilastoissa? Eli pitäisi olla ladattuna, mutta pois päältä.
Riippuu varmasti, miten sen poistaa. Jos suorittaa esim tehdasetusten palautuksen tms toimenpiteen, niin tuskin näkyy.
Jos sim kortti ei ole paikallaan, eikä ole wlanissa kun poistaa, niin tuskin näkyy.
 
Yllä tulikin jo vastaus tuohon 10 metrin rajaan. Vilkku ei leimaa ketään altistuneeksi noilla kriteereillä, ihan turha pyrkiä antamaan kokoajan disinformaatiota.

Johan on, kun Googlen kuvausta APInsa toiminnasta ja ominaisuuksista pidetään disinformaationa!
 
Mitäpä jos itse lukisit tarkemmin, miten koronavilkun taustalla oleva Google/Apple-API laskee altistuksen voimakkuutta? Mitattu signaalinvoimakkuus EI ole vaimennus, jonka perusteella altistusta arvioidaan:
Attenuation = TX_power - (RSSI_measured + RSSI_correction)​

Mitä vaimennukseen tulee, niin
Attenuations as distance proxy
Attenuation is a very noisy proxy of distance. A very low attenuation will indicate a very high probability of a short distance, but a low attenuation can be caused by many phenomena and is not always indicative of a long distance. When setting attenuationDurations' thresholds or risk score multipliers, it's necessary to make a tradeoff between precision and recall.​
Jos sinulla on esittää dataa siitä, kuinka vilkku ei välähdä "kaukoaltistuksista", niin laitapa linkkiä jakoon.
Edelleen vaimentuminen voi ainoastaan kasvaa radiotiellä, se ei voi pienentyä jos signaalia ei vahvisteta välissä. Täten mittausvirhe voi saada etäisyyden vaikuttamaan pidemmältä kuin se on, ei toisinpäin. Tällöin osa altistumisista jää huomaamatta. Tämä on ihan perusfysiikkaa.
 
Edelleen vaimentuminen voi ainoastaan kasvaa radiotiellä, se ei voi pienentyä jos signaalia ei vahvisteta välissä. Täten mittausvirhe voi saada etäisyyden vaikuttamaan pidemmältä kuin se on, ei toisinpäin. Tällöin osa altistumisista jää huomaamatta. Tämä on ihan perusfysiikkaa.

Ongelma onkin siinä, että vaimennusta arvioidaan sillä olettamuksella, että signaalitiellä on runsaasti vaimennusta. Muista se, että hyvät etäisyyspisteet saa vielä 30-40 dB heikommalla signaalilla kuin "viereisestä pöydästä". Vaimennuskriteeriä EI ole laskettu sen mukaan, että huomioidaan vain etäisyyden aiheuttama vaimennus.

Jos oletettua, ylimääräistä vaimennusta ei olekaan, esim. on suora näköyhteys puhelinten välillä, yhtä heikko signaali saadaan kaukana olevasta puhelimesta. Kun muutakaan tietoa puhelinten etäisyydestä ei ole, niin oletettavasti tämä tulkitaan kontaktiksi siinä missä vaimentunut lähikontakti.
 
Ongelma onkin siinä, että vaimennusta arvioidaan sillä olettamuksella, että signaalitiellä on runsaasti vaimennusta. Muista se, että hyvät etäisyyspisteet saa vielä 30-40 dB heikommalla signaalilla kuin "viereisestä pöydästä". Vaimennuskriteeriä EI ole laskettu sen mukaan, että huomioidaan vain etäisyyden aiheuttama vaimennus.
Tähän tahtoisin lähteen. Tämä arviointi tehdään sitten Vilkussa ei Googlen/Applen APIssa.
 
Jos sinulla on esittää dataa siitä, kuinka vilkku ei välähdä "kaukoaltistuksista", niin laitapa linkkiä jakoon.
THL sanoo että vilkun parametrit on valittu siten että se pari metriä vastaa sitä sinunkin tänne linkkaaman kuvan vaimentumaa. Luotan siihen että kyseinen etäisyys on vilkun tekijöiden testaama. Minulla ei ole mitään syytä olettaa että THL valehtelisi, tai että vilkun tekijät eivät osaisi hommaansa. Aiheesta löytyvät tutkimukset, joita mitään ei ole edelleenkään käsittääkseni julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä, viittaavat ennemmin siihen että altistumisia tulee vähemmän kuin mitä mallinnusten mukaan pitäisi. Yhdessä saksassa tehdyssä käytännön bussitestissä altistumisia tuli vain 35% odotetusta.

Kaikki saatavilla olevat tiedot viittaavat siis ennemmin siihen että altistumisia kirjautuu vähemmän, tai lyhyemmältä matkalta kuin pitäisi, eikä että ""kaukoaltistumiset"" ( :facepalm: ) pilaisivat suomen kansantalouden ja tukkisivat testauksen.
 

28.9. klo 7.22 Koronavilkun kautta on ilmoitettu 500 tartunnasta
Koronavilkku-sovelluksesta on ollut hyötyä viruksen torjunnassa, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Ylen aamun haastattelussa.

Yrttiahon mukaan sovelluksen avulla on tavoitettu sellaisia altistuksia, joita ei välttämättä olisi muuten tavoitettu.

– Esimerkiksi viime viikolla Vaasassa koronavilkku oli ensimmäisenä kertomassa tartunnasta, ja sitä kautta löydettiin 50 henkilöä, jotka asetettiin karanteeniin, Yrttiaho kertoo.

Yrttiahon mukaan sovelluksen hyöty on suurin tilanteissa, joissa sairastunut on liikkunut alueelta toiselle.

– Koronavilkun kautta voidaan huomata, jos rypäs tai tartunta on liikkunut alueelta toiselle ja huomata laajempia yhteyksiä nopeammin.

Koronavilkku on ladattu lähes 2,2 miljoonaa kertaa. Sovelluksen kautta on ilmoitettu 500 tartunnasta. Sovellus tuli ladattavaksi elokuun lopussa.

Miksi täällä pitää edes vääntää siitä voiko vilkku ilmoitella muutaman "väärän hälytyksen" liian kaukaa. Kaikille täysjärkisille pitäisi olla jo selvää että tuo sovellus on erittäin hyödyllinen ja hyödyt voittavat mahdolliset haitat moneen kertaan.
 
@valurauta tuo saman asian toistuva jauhaminen tässä ketjussa voisi alkaa hiljalleen riittää. Asia on tuotu esille ja se on tullut selväksi, eikä se enää toistamalla ja jankkaamalla muuksi muutu. Ts. nyt on aika lopettaa tuosta etäisyysasiasta toistuva vänkääminen.
 
Tähän tahtoisin lähteen. Tämä arviointi tehdään sitten Vilkussa ei Googlen/Applen APIssa.
Seuraatko edes keskustelua? Graafi on postattu tähänkin ketjuun useampaan kertaan, viimeksi edellisellä sivulla

THL sanoo että vilkun parametrit on valittu siten että se pari metriä vastaa sitä sinunkin tänne linkkaaman kuvan vaimentumaa. Luotan siihen että kyseinen etäisyys on vilkun tekijöiden testaama. Minulla ei ole mitään syytä olettaa että THL valehtelisi, tai että vilkun tekijät eivät osaisi hommaansa. Aiheesta löytyvät tutkimukset, joita mitään ei ole edelleenkään käsittääkseni julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä, viittaavat ennemmin siihen että altistumisia tulee vähemmän kuin mitä mallinnusten mukaan pitäisi. Yhdessä saksassa tehdyssä käytännön bussitestissä altistumisia tuli vain 35% odotetusta.

Kaikki saatavilla olevat tiedot viittaavat siis ennemmin siihen että altistumisia kirjautuu vähemmän, tai lyhyemmältä matkalta kuin pitäisi, eikä että ""kaukoaltistumiset"" ( :facepalm: ) pilaisivat suomen kansantalouden ja tukkisivat testauksen.
Luepa vielä kerran, oikein huolellisesti, mitä Google kertoi vaimennuksesta etäisyysmittarina:
"Attenuation is a very noisy proxy of distance."
Suomeksi: vaimennus on umpipaska etäisyysmittari.

Mitä luottamiseen tulee, niin minä en luota, enkä varsinkaan sen jälkeen mitä itse olen mitannut. Voi olla, että arvio toimii jossain tyypilliseksi arvioidussa tilanteessa mutta jos vaimennusta on vähän, mikään ei estä kaukopoimintoja ja toisaalta tiiviissä tungoksessa vaimennusta voi olla niin paljon, että lähikontaktejakaan ei havaita. VIlkun tekijätkin kieltäytyivät muuntamasta vaimennusarvoa metreiksi.

Vilkun käyttämällä teknologialla ei ole fysikaalisia edellytyksiä toimia tarkoitetulla tavalla lähikontaktien tunnistamiseksi.
 
Vilkun käyttämällä teknologialla ei ole fysikaalisia edellytyksiä toimia tarkoitetulla tavalla lähikontaktien tunnistamiseksi.
Ja sit ne lähteet, kiitos. Omissa testeissäsi et ole käyttänyt useampaa tunnettua laitetta jotka nimenomaan lähettäisivät noita altistumisviestejä. Julkaistut tieteelliset tutkimukset eivät ole kanssasi ollenkaan samaa mieltä. Nyt sitä ihan oikeaa dataa tiskiin tai sit lopetat ton huutelun.

"Attenuation is a very noisy proxy of distance."
Suomeksi: vaimennus on kohinainen etäisyysmittari.
Joo ei toimi millimetrimittana, eikä kukaan ole moista väittänytkään. Kohina tasottuu kun paketteja tulee paljon. Myöskään yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna kohina ei ole ongelma.

niin minä en luota
Joo, tämä tuli selväksi jo kymmenen sivua sitten. Suosittelen terapiaa, jos vaikka luottamus ihmisiin palaisi joskus.

edit: ja tuolta lukemaan lisää. Viittaa suoraan artikkelin englanninkieliseen tekstiin jos siinä on mielestäsi jotain vikaa: https://arxiv.org/pdf/2006.08543.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Seuraatko edes keskustelua? Graafi on postattu tähänkin ketjuun useampaan kertaan, viimeksi edellisellä sivulla


Luepa vielä kerran, oikein huolellisesti, mitä Google kertoi vaimennuksesta etäisyysmittarina:
"Attenuation is a very noisy proxy of distance."
Suomeksi: vaimennus on umpipaska etäisyysmittari.

Mitä luottamiseen tulee, niin minä en luota, enkä varsinkaan sen jälkeen mitä itse olen mitannut. Voi olla, että arvio toimii jossain tyypilliseksi arvioidussa tilanteessa mutta jos vaimennusta on vähän, mikään ei estä kaukopoimintoja ja toisaalta tiiviissä tungoksessa vaimennusta voi olla niin paljon, että lähikontaktejakaan ei havaita. VIlkun tekijätkin kieltäytyivät muuntamasta vaimennusarvoa metreiksi.

Vilkun käyttämällä teknologialla ei ole fysikaalisia edellytyksiä toimia tarkoitetulla tavalla lähikontaktien tunnistamiseksi.
Tuo graafi ei sano miten paljon signaali vaimenee vapaassa tilassa milläkin matkalla, se kertoo ainoastaan kuinka iso kerroin tulee milläkin vaimennuksella. Eli tahtoisin lähteen tuolle väittämälle että nuo vaimennuskertoimet on laskettu sen oletuksen pohjalta että vaimennusta on paljon ilmatiessä verrattuna vapaaseen tilaan. Tämä on se sinun väittämä. Voi olla että olet oikeassa, mutta itse en lähtisi ainakaan tekemään Vilkun kaltaista sovellusta siitä oletuksesta että vaimennusta on aina hyvin paljon.

@valurauta tuo saman asian toistuva jauhaminen tässä ketjussa voisi alkaa hiljalleen riittää. Asia on tuotu esille ja se on tullut selväksi, eikä se enää toistamalla ja jankkaamalla muuksi muutu. Ts. nyt on aika lopettaa tuosta etäisyysasiasta toistuva vänkääminen.
Sori tästä vastauksesta, en nähnyt viestiäsi koska tulin ketjuun Chromen ilmoituksesta.
 
THL on julkaissut KoronaVilkusta mielenkiintoisen tilaston verkkosivuillaan.
b416592c-0f5c-2fc2-df43-4e72b62a021b


Kuvaajassa on esitetty oranssilla KoronaVilkun kautta ilmoitetut tartunnat ja sinisellä KoronaVilkun kautta tehdyt oirearviot OmaOlo-palvelussa. Näiden lukemien suhde on mielenkiintoinen, sillä KoronaVilkun kautta altistumisilmoituksen saanut henkilö ohjataan tekemään oirearvio Omaolo-palvelussa. Oranssin ja sinisen käyrän suhteesta saadaan siis karkea arvio KoronaVilkun mukaan altistuneista henkilöistä olettaen, että altistumisilmoituksen saanut siirtyy OmaOlo-palveluun KoronaVilkun kautta. Korona-testin tuloksen saamisessa on luonnollisesti vähintään vuorokauden viive, joten tämä täytyy ottaa huomioon lukuja verratessa.

KoronaVilkun kautta tehdyt oirearviot OmaOlo-palvelussa (sininen viiva) ovat suurinpiirtein kaksinkertaiset tartuntoihin (oranssi viiva) nähden. Tuon perusteella KoronaVilkku ei siis ilmoittelisi altistumisista liian herkästi (tai vaihtoehtoisesti OmaOlo-palveluun siirrytään muuta kautta tai se jätetään tekemättä).

Altistumisilmoituksista olisi mielenkiintoista nähdä tarkkaa dataa mutta se ei ole mahdollista, kun kyseistä tietoa ei voida tilastoida.
 
Suomalainen tietoturvayhtiö Mint Security tutkinut tuon Koronavilkun.
 
  • Tykkää
Reactions: Ika
@valurauta tuo saman asian toistuva jauhaminen tässä ketjussa voisi alkaa hiljalleen riittää. Asia on tuotu esille ja se on tullut selväksi, eikä se enää toistamalla ja jankkaamalla muuksi muutu. Ts. nyt on aika lopettaa tuosta etäisyysasiasta toistuva vänkääminen.
Miten oikein pitäisi suhtautua, kun taas kerran olkiukkoillaan millimetritarkkuudesta, jota kukaan ei ole vaatimassa?

Olen perustellut väitteitäni mm. suorilla viittauksilla GAEN-API:n kuvauksiin ja tulkinnut niin omia kuin muiden mittaushavaintoja vilkun kehittäjien julkaisemia arviointikriteerejä vasten. Olen esittänyt myös yksityiskohtaisia laskelmia siitä, millaisen kontaktin vilkku ilmeisesti tulkitsisi altistukseksi. Kenelläkään ei ole oikein ollut mitään sanottavaa sen enempää laskelmista kuin Googlen julkaisemista kuvauksista.

Toisaalta sen enempää kanssakeskustelijat, vilkun kehittäjät kuin edes THL eivät ole esittäneet mitään näyttöä sen tueksi, että vilkku toimisi väitetyllä tavalla. Lähinnä vastauksissa on valettu sokeaa uskoa viranomaisen osaamiseen tai sitten juuri olkiukkoiltu tarkkuusvaatimuksilla. On systemaattisesti paskottu keskustelua kertaluokkaongelmasta väittämällä ongelman olevan nillitystä lillukanvarsista.

Vähän on herännyt epäilys, että kertaluokkaongelmasta - siitä että BLE ei välttämättä pysty edes erottamaan metriä kymmenestä -, ei oikein edes haluta julkista debattia.

Joo ei toimi millimetrimittana, eikä kukaan ole moista väittänytkään. Kohina tasottuu kun paketteja tulee paljon. Myöskään yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna kohina ei ole ongelma.
Keskiarvoistaminen auttaa satunnaiskohinaa vastaan mutta ei sillä korjata ongelmaa, joka aiheutuu vaimennuksen eroista erilaisissa kontaktitilanteissa. Esim. ihmiset kasvokkain, puhelimet kädessä vs. repussa. Tätä ei korjata millään keskiarvoistuksella.

Mitä oikein tarkoitat yhteiskunnallisella tasolla? On yhteiskunnallinen ongelma, jos vilkku leimaa ihmisiä yleisesti altistuneiksi ilman todellista altistusta ja toisaalta on ongelma, jos vilkku ei tunnista todellisia altistuksia.

edit: ja tuolta lukemaan lisää. Viittaa suoraan artikkelin englanninkieliseen tekstiin jos siinä on mielestäsi jotain vikaa: https://arxiv.org/pdf/2006.08543.pdf
Mitä tämän oli tarkoitus osoittaa? Bussissa tehdyissä kokeissa GAEN tunnisti vähän kriteereistä riippuen 0-8 % kontakteista, eikä todettujen kontaktien määrä juurikaan riippunut etäisyydestä:
...we find that no exposure notifications would have been triggered despite the fact that all pairs of handsets were within 2m of one another for at least 15 min...
...Stratifying the data by distance between pairs of handsets indicates that there is only a weak dependence of detection rate on distance,...

Susipaska etäisyysmittari ei siis tunnistanut välttämättä yhtään lähikontaktia bussissa.

In our experiments we asked each participant to hold the handset in their hand and use it as they usually would when commuting.
...vaikka puhelimia pidettiin kädessä eikä esim.taskussa tai laukussa. Tämän nyt olisi pitänyt olla helppo tilanne.

Tässäpä aiempi tutkimus samalta ryhmältä: [2006.06822] Coronavirus Contact Tracing: Evaluating The Potential Of Using Bluetooth Received Signal Strength For Proximity Detection
In summary, we find that the Bluetooth LE received signal strength can vary substantially depending on the relative orientation of handsets, on absorption by the human body, reflection/absorption of radio signals inbuildings and trains. Indeed we observe that the received signal strength need not decrease with increasing distance. This suggests that the development of accurate methods for proximity detection based on Bluetooth LE received signal strength is likely to be challenging.

Tuo "...likely to be challenging" on jargonia joka tarkoittaa käytännössä mahdotonta. Ei tämä nyt yhtään lisännyt luottamusta siihen, että vilkku toimisi oikein muuta kuin ehkä joskus sattumalta.
 
Miten oikein pitäisi suhtautua, kun taas kerran olkiukkoillaan millimetritarkkuudesta, jota kukaan ei ole vaatimassa?

Olen perustellut väitteitäni mm. suorilla viittauksilla GAEN-API:n kuvauksiin ja tulkinnut niin omia kuin muiden mittaushavaintoja vilkun kehittäjien julkaisemia arviointikriteerejä vasten. Olen esittänyt myös yksityiskohtaisia laskelmia siitä, millaisen kontaktin vilkku ilmeisesti tulkitsisi altistukseksi. Kenelläkään ei ole oikein ollut mitään sanottavaa sen enempää laskelmista kuin Googlen julkaisemista kuvauksista.

Toisaalta sen enempää kanssakeskustelijat, vilkun kehittäjät kuin edes THL eivät ole esittäneet mitään näyttöä sen tueksi, että vilkku toimisi väitetyllä tavalla. Lähinnä vastauksissa on valettu sokeaa uskoa viranomaisen osaamiseen tai sitten juuri olkiukkoiltu tarkkuusvaatimuksilla. On systemaattisesti paskottu keskustelua kertaluokkaongelmasta väittämällä ongelman olevan nillitystä lillukanvarsista.

Vähän on herännyt epäilys, että kertaluokkaongelmasta - siitä että BLE ei välttämättä pysty edes erottamaan metriä kymmenestä -, ei oikein edes haluta julkista debattia.


Keskiarvoistaminen auttaa satunnaiskohinaa vastaan mutta ei sillä korjata ongelmaa, joka aiheutuu vaimennuksen eroista erilaisissa kontaktitilanteissa. Esim. ihmiset kasvokkain, puhelimet kädessä vs. repussa. Tätä ei korjata millään keskiarvoistuksella.

Mitä oikein tarkoitat yhteiskunnallisella tasolla? On yhteiskunnallinen ongelma, jos vilkku leimaa ihmisiä yleisesti altistuneiksi ilman todellista altistusta ja toisaalta on ongelma, jos vilkku ei tunnista todellisia altistuksia.


Mitä tämän oli tarkoitus osoittaa? Bussissa tehdyissä kokeissa GAEN tunnisti vähän kriteereistä riippuen 0-8 % kontakteista, eikä todettujen kontaktien määrä juurikaan riippunut etäisyydestä:
...we find that no exposure notifications would have been triggered despite the fact that all pairs of handsets were within 2m of one another for at least 15 min...
...Stratifying the data by distance between pairs of handsets indicates that there is only a weak dependence of detection rate on distance,...

Susipaska etäisyysmittari ei siis tunnistanut välttämättä yhtään lähikontaktia bussissa.

In our experiments we asked each participant to hold the handset in their hand and use it as they usually would when commuting.
...vaikka puhelimia pidettiin kädessä eikä esim.taskussa tai laukussa. Tämän nyt olisi pitänyt olla helppo tilanne.

Tässäpä aiempi tutkimus samalta ryhmältä: [2006.06822] Coronavirus Contact Tracing: Evaluating The Potential Of Using Bluetooth Received Signal Strength For Proximity Detection
In summary, we find that the Bluetooth LE received signal strength can vary substantially depending on the relative orientation of handsets, on absorption by the human body, reflection/absorption of radio signals inbuildings and trains. Indeed we observe that the received signal strength need not decrease with increasing distance. This suggests that the development of accurate methods for proximity detection based on Bluetooth LE received signal strength is likely to be challenging.

Tuo "...likely to be challenging" on jargonia joka tarkoittaa käytännössä mahdotonta. Ei tämä nyt yhtään lisännyt luottamusta siihen, että vilkku toimisi oikein muuta kuin ehkä joskus sattumalta.
Eli nyt sinusta lyhyet etäisyydet eivät toimi, mutta kaukoaltistumiset on edelleen ongelma?
Tosta toisesta paperista näkee ihan selvästi kuinka vaimentuma on hyvinkin lineaarista aina neljään metriin asti.

Mitäs jos nyt tekisit hieman omia mittauksia ihan tunnetuilla laitteilla ja noilla koronavilkkupaketeilla. Jos saat aikaiseksi kaukoaltistumisia niin iltalehteen vaan vinkkiä perään.

Edelleenkään mikään tieteellinen tutkimus ei tue väittämiäsi asioita, vaan päin vastoin.
 
Nyt on kyllä keltaisimman näköinen oranssi mitä on vastaan tullut. Mitähän muuta tuossa on sitten pielessä lilan lisäksi.

Näyttö on kalibroitu. Ehkä tästä joutaa silmälääkärille.
Värithän tuossa on pielessä (oranssi ja lila) mutta tuskin se lukuihin vaikuttaa. Varmaan kopioitu kaavio ohjelma toiseen, niin värit vaihtuneet. En lähtenyt noita korjaamaan, kun muissakin kaaviossa sama juttu.
 
Eli nyt sinusta lyhyet etäisyydet eivät toimi, mutta kaukoaltistumiset on edelleen ongelma?
Tosta toisesta paperista näkee ihan selvästi kuinka vaimentuma on hyvinkin lineaarista aina neljään metriin asti.
Näin se vain on, että molemmat on uskottavasti ongelmallisia. Ongelman juurisyy on oikeastaan siinä, että ihminen itse on massiivinen vaimennin ja signaalitielle sattuessaan aiheuttaa suuren vaimennuksen kun signaali kulkee vain heijastumalla kiertoteitä. Niinpä signaali voi kadota ruuhkabussissa lyhyelläkin matkalla (alle 2 metriä), mutta kun esteitä ei ole kuten puistossa tai aulassa, se voi kantautua hyvinkin 10 metriä tai enemmän. Toisaalta bussi ja junanvaunu on metalliputkia, jossa signaali voi tuurilla edetä pitkänkin matkan. Lineaarista vaimennusta voidaan tietenkin odottaa, kun välillä ei ole olennaisia esteitä.

Tässäpä esimerkki, miten puhelimen pitäminen vaikuttaa signaalinvoimakkuuteen neljän hengen pöydässä, etäisyydet metri tai alle.

Screenshot - 280920 - 17:59:04.png


Tätähän tässä on yrittänyt tuoda esille, että BLE on ihan oikeasti aivan susipaska etäisyysmittari. Irlantilaisten paperit alleviivaavat tätä hyvin. Tieteellistä tutkimusta asiasta taas tuntuu olevan hämmentävän vähän.
 
@valurauta Mikset esitä huolenaiheitasi suoraan THL:lle & sovelluksen kehittäjälle ja kysy, miten BLE signaalia tarkalleen tulkitaan, millaisin parametrein/perustein, mitä heikkouksia menetelmässä on ja miten niitä kompensoidaan jne? Täällä vastausta ei selvästikään tiedetä sinulle riittävällä tarkkuudella, joten jankkaus tulee olemaan ikuista.
 
Tätähän tässä on yrittänyt tuoda esille, että BLE on ihan oikeasti aivan susipaska etäisyysmittari. Irlantilaisten paperit alleviivaavat tätä hyvin. Tieteellistä tutkimusta asiasta taas tuntuu olevan hämmentävän vähän.
Minusta tuntuu, että arvioit Koronavilkkua sellaisia ominaisuuksia vastaan, joita siinä ei ole tarkoitus ollakaan.
  • Koronavilkun ei ole tarkoituskaan olla tarkkuustyökalu. Se on avuksi epidemian hallinnassa ja auttaa silloin kuin kontaktien jäljitys muuten on hankalaa.
  • Koronavilkku ei tiedä, eikä voi tietää, oletko sinä altistunut koronalle. Eikä sen tarvitse sitä tietää. Sen täytyy vain antaa arvio olisiko se todennäköistä.
  • Koronavilkku on todennäköisyyksien työkalu ja todennäköisyydet ovat väestötasolla tärkeää. Yksittäinen ihminen ei sairasta todennäköisyyksiä, vaan tauteja josta saa tarkkaa tutkittua tietoa käymällä diagnostisessa testissä.
  • Yksilötasollakin, puutteistaan huolimatta, se voi pelastaa henkiä esim. varoittamalla mahdollisesta altistumisesta ennen mummolakäyntiä.
  • Ennen kuin ihmiset ovat valmiita kantamaan mukana metrimittaa ja neljä kertaa sekunnissa mittaamaan etäisyyden sekä kysymään koodin jokaiselta vastaan tulevalta, niin ei ole parempaa systeemiä. Tai kerro toki miten koronavilkun tehtävä hoidettaisiin paremmin?
 
Ihan vaan tiedoksi, että virus ei myöskään katso tarttumistaan laser-etäisyysmittarin avulla. Voi tarttua 10m päästä tai olla tarttumatta 10cm päästä riippuen tilanteesta. Vaikka koronavilkku pystyisi mittaamaan etäisyyksiä muihin puhelimiin millimetrin tarkkuudella 1000 kertaa sekunnissa, ei se silti välttämättä antaisi yhtään sen parempia tuloksia altistumisiin liittyen, koska viruskaan ei tartu miltään absoluuttisilta etäisyyksiltä tai ajan sisällä.

Kyseessä on apuväline, ei diagnoosin tekevä ohjelmisto.
 
Mitä oikein tarkoitat yhteiskunnallisella tasolla? On yhteiskunnallinen ongelma, jos vilkku leimaa ihmisiä yleisesti altistuneiksi ilman todellista altistusta ja toisaalta on ongelma, jos vilkku ei tunnista todellisia altistuksia.
Jos katsoit minun edellisen viestini, niin KoronaVilkku ei vaikuta lähettävän altistumisilmoituksia erityisen paljon suhteessa tartuntoihin. Tarkkaa dataa ei ole saatavilla mutta arvion perusteella sovellus vaikuttaa toimivan käyttötarkoituksessaan.

Loppujen lopuksi KoronaVilkku on vain apuväline tartuntaketjujen selvittelyssä. Perinteisessä tartuntaketjujen selvittelyssä on myös omat ongelmansa. Kaikkia altistuneita ei tavoiteta mutta toisaalta "vääriä hälytyksiäkin" tulee, kun kokonaisia kouluja laitetaan eristykseen. Mikään toimintamalli ei ole aukoton mutta oleellista on löytää riittävän tarkat vaihtoehdot kohtuullisella kustannuksella/resurssoinnilla.
Jäljitystyön mielekkyys ja siihen laitettavien resurssien määrä riippuu kuitenkin monesta asiasta. Vaakakupissa painaa esimerkiksi työvoiman määrä: jokainen tartuntaketjuja jäljittävä terveydenhuollon ammattilainen on poissa muusta, mahdollisesti arvokkaammasta työstä.

Toinen suuri kysymys on yksityisyyden rajat ja niiden ylittäminen. Esimerkiksi Etelä-Koreassa positiivisen testituloksen saaneen ihmisen puhelimen paikkatiedot voidaan käydä viranomaisten toimesta läpi.

Lukkarisen mukaan Suomessa käytössä oleva kevyempi tartuntaketjujen jäljitysmalli on riittävä ja kuitenkin kohtalaisen tarkka.

– Kyllä tällainen Korean tapainen valvonta voitaisiin varmaan täälläkin teknisesti toteuttaa, mutta onko ihan loputtomiin menevään tarkkailuun järkevää lähteä? Uskoisin, että tällainen kevennetty malli, joka on kuitenkin aika tarkka, on varmasti riittävä
 
Jos katsoit minun edellisen viestini, niin KoronaVilkku ei vaikuta lähettävän altistumisilmoituksia erityisen paljon suhteessa tartuntoihin. Tarkkaa dataa ei ole saatavilla mutta arvion perusteella sovellus vaikuttaa toimivan käyttötarkoituksessaan.

Kas näin vilkkuu vilkku ja vilkku vilkkuu näin ... vai vilkkuuko sittenkään:
Screenshot - 290920 - 20:17:33.png

Ainakaan itse enä näe tartuntatilanteen kehityksessä mitään vilkun vaikuutusta. Toivottavasti kukaan ei ole oikeasti haaveillut siitä, että vilkusta olisi jotain apua epidemian taltuttamisessa.
 
Kas näin vilkkuu vilkku ja vilkku vilkkuu näin ... vai vilkkuuko sittenkään:
Screenshot - 290920 - 20:17:33.png

Ainakaan itse enä näe tartuntatilanteen kehityksessä mitään vilkun vaikuutusta. Toivottavasti kukaan ei ole oikeasti haaveillut siitä, että vilkusta olisi jotain apua epidemian taltuttamisessa.

Mitenköhän tuosta graafista nyt sitten päättelet että vaikutusta ei ole?

Ilman [LAITA VALITSEMASI RAJOITUS TAI MUU EHKÄISYKEINO TÄHÄN] noiden graafien kulmakerroin olisi nykyistä suurempi. Siitä että tartuntatapaukset keskikesästä eteenpäin nousee, ei voi mitenkään päätellä että ne nykyiset toimet eivät auttaisi.
 
Kas näin vilkkuu vilkku ja vilkku vilkkuu näin ... vai vilkkuuko sittenkään:
Screenshot - 290920 - 20:17:33.png

Ainakaan itse enä näe tartuntatilanteen kehityksessä mitään vilkun vaikuutusta. Toivottavasti kukaan ei ole oikeasti haaveillut siitä, että vilkusta olisi jotain apua epidemian taltuttamisessa.
Koko ajan on arvioitu, että toinen aalto tulee syksyllä. KoronaVilkun avulla ei voida estää toisen aallon tulemista mutta sen avulla voidaan hidastaa sen etenemisestä. Jos sovelluksen kattavuus saadaan sinne 56%:iin, niin yhdessä muiden toimien kanssa korona on mahdollista tukahduttaa paikallisesti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 564
Viestejä
4 500 252
Jäsenet
74 221
Uusin jäsen
anuelisabeth

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom