Kodin rempat(DIY)

[A_SA]

Laitas kuvaa vielä keikkiön kulmauksesta ovineen makkariin ja kylppäristä.
Yleisilme ihan ok rauhallinen väritys sopii useimmille. Mitenkäs äänet nyt kuuluu alakertaan?

Keittiö näytti tossa toimivalta , varsinkin toi "ruokapöytäsysteemi" . Päätit karsia yläkaappeja kulmassa?

Mikäs homma toi Kph-seinässä oleva LCD-näyttö on?

Laitan kuvat, kun saadaan makuuhuoneen ovet viimeisteltyä ja kylpyhuoneen hyllyt+suihkuseinä asennettua. Tää oli tällainen nopea päivitys.

Ei ole tullut terveisiä alakerrasta. Luulen äänien vähentyneen myös vahvistettujen vasojen ansiosta. Vähämmän narinaa.

Jos olisi ollut mahdollista, niin yläkaapit olisi jääneet kokonaan asentamatta. Kaasuliesi + integroitu liesituuletin oli vain hiukan haastava combo tähän väliin.

Näyttö on kotiautomaation näyttöpääte. Lenovon tabletti, josta näkee järjestelmän tilan ja tarvittaessa ohjataan. Alustana on on Hubitatin Elevation.

 

[tietokonerikki]

Laitan kuvat, kun saadaan makuuhuoneen ovet viimeisteltyä ja kylpyhuoneen hyllyt+suihkuseinä asennettua. Tää oli tällainen nopea päivitys.

Ei ole tullut terveisiä alakerrasta. Luulen äänien vähentyneen myös vahvistettujen vasojen ansiosta. Vähämmän narinaa.

Jos olisi ollut mahdollista, niin yläkaapit olisi jääneet kokonaan asentamatta. Kaasuliesi + integroitu liesituuletin oli vain hiukan haastava combo tähän väliin.

Näyttö on kotiautomaation näyttöpääte. Lenovon tabletti, josta näkee järjestelmän tilan ja tarvittaessa ohjataan. Alustana on on Hubitatin Elevation.

Mitäs tuolla kotiautomaatiolla säädät?
Tuo pöytälevyn levitys tuolien päälle on hieno idea, parantaa toimivuutta eikä vie tilaa.

Sulla on kuusilattia, joka on pehmyt materiaali => itse laittaisin mattoja lattialle vähentämään niitä muuten varmasti (tässä en ole pessimisti vaan realisti ) tulevia kolhuja. Niitä sitten kannattaa joskus siirrellä, ettei auringon valo polta
maton kuvaa lattiaan, varsinkin alkuvuosina kunnes lattia tummuu.

 

[A_SA]

Mitäs tuolla kotiautomaatiolla säädät?
Tuo pöytälevyn levitys tuolien päälle on hieno idea, parantaa toimivuutta eikä vie tilaa.

Pohjaideana on, että automaatio säätää, eli käyttäjän ei tarvitse koskea.

Järjestelmässä on kosteus- ja lämpötilasensoreita, liiketunnistimia ja tulossa kontaktisensoreita sekä palo- ja kaasuhälyttimiä. Nämä ohjaavat mm valaistusta, kylpyhuoneen lattialämmitystä, pattereiden lämpötilaa, pimennysverhoja ja pistorasioita.

Saarekkeessa on toinen pitkä sivu ja toinen pääty 20 ja 25 cm ylityksillä. Ei se ihan normaalia ruokapöytää vastaa, mutta ihan ok kompromissi tähän tilaan.

Sulla on kuusilattia, joka on pehmyt materiaali => itse laittaisin mattoja lattialle vähentämään niitä muuten varmasti (tässä en ole pessimisti vaan realisti ) tulevia kolhuja. Niitä sitten kannattaa joskus siirrellä, ettei auringon valo polta
maton kuvaa lattiaan, varsinkin alkuvuosina kunnes lattia tummuu.

Joo, jäljet lattiassa on tuttua jo vanhastaan. Helposti tulee jälkiä tuohon lakkapintaankin. Onneksi se vähän niinkuin kuuluu asiaan puulattioissa. Hetken päästä niihin osumiin ei enää kiinnitä huomiota.

Tuo toinen asuja hoitaa matot ja niitä on parit jo ilmestynyt. Eteinen varsinkin hyvä suojata kiviltä.

Tämän nykylakan ei pitäisi niin kellastua UV:sta. Toivottavasti pysyy pitkään kirkkaana. Aika näyttää.

 

[tietokonerikki]

Tämän nykylakan ei pitäisi niin kellastua UV:sta. Toivottavasti pysyy pitkään kirkkaana. Aika näyttää.

Joo niin ne ennenkin ovat väittäneet, sen verran on kokemusta, että suosittelen tarkkailemaan tilannetta. Eikä niitä mattoja paljon tarvitse siirtää, kun se raja ei jää jyrkäksi sitä ei sitten niin huomaa, puu non muutenkin erisävyistä.

 

[A_SA]

Joo. Silmä kyllä tottuu helposti.

Tarvittaessa sitten hiotaan ja lakkaillaan uusiksi, jos liian keltaiseksi menee.

 

[tietokonerikki]

Joo. Silmä kyllä tottuu helposti.

Tarvittaessa sitten hiotaan ja lakkaillaan uusiksi, jos liian keltaiseksi menee.

Joo toi kestää kyllä kerran hioa. On tullut tavaksi asuntonäytöissä nostella mattoja puulattioita olessa . Muutenhan kuusi on kaunis pintainen, joustaa hivenen ja on jalalle lämmin.

 

[Paolo Pastarino]

Mitä ainetta pitäisi laittaa noihin saumakohtiin? Kovan sateen aikana niistä tulee vettä läpi parvekkeen reunalle.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mitä ainetta pitäisi laittaa noihin saumakohtiin? Kovan sateen aikana niistä tulee vettä läpi parvekkeen reunalle.

Sikaflex-521UV Liima- ja tiivistysmassa valkoinen 300 ml | Motonet Oy

Sikaflex-521 UV on monikäyttöinen, valumaton, elastinen 1-K polyuretaani-hybridi pohjainen tiivistysmassa. Tuote kovettuu ilmankosteudesta muodostaen...

www.motonet.fi

Tulee sinne muualtakin vettä jos tarpeeksi sataa, kun parvelasituksia ei koskaan pidä tehdä täysin tiiviiksi vaan on tarkoitus, että siellä ilma vaihtuu.

 

[Paolo Pastarino]

Sikaflex-521UV Liima- ja tiivistysmassa valkoinen 300 ml | Motonet Oy

Sikaflex-521 UV on monikäyttöinen, valumaton, elastinen 1-K polyuretaani-hybridi pohjainen tiivistysmassa. Tuote kovettuu ilmankosteudesta muodostaen...

www.motonet.fi

Tulee sinne muualtakin vettä jos tarpeeksi sataa, kun parvelasituksia ei koskaan pidä tehdä täysin tiiviiksi vaan on tarkoitus, että siellä ilma vaihtuu.

Joo, kyllä sieltä lasien välistäkin tulee pientä tihkua kovalla sateella, mutta noista saumoista tulee paljon enemmän ja haluan tehdä sille jotain.

 

[ZZRX]

Meillä reilut 10 vuotta vanhan rinteeseen rakennetun kaksikerroksisen paritalon varastossa on ollut pientä kosteutta havaittavissa seinässä ja lattiassa seinän vieressä. Varastossa on siis maanalaiset harkkoseinät ja ulkopuolella on autokatos ja sisäänkäynti. Korotin kesällä patolevyjä ja asensin patolevyjen päälle puuttuvat listat. Samalla tarkistin, että vanhat patolevyt oli asennettu riittävästi päällekäin ja 5cm eristekin löytyi patolevyn edestä kun tarpeeksi kaivoi. Voi olla, että ongelma korjaantui jo patolevyn korotuksella ja listalla, jolloin vesi ei enää pääse keväällä suoraan patolevyn taakse.



Etupihalla tuntuisi kuitenkin edelleen olevan ongelmia huleveden kansa. Pihalla on varaston seinän lisäksi portaat alas ja sisäänkäynti mistä muodostuu U:n muotoinen harkkoseinähimmeli, mihin näyttäisi kerääntyvän vettä. Ainakin ulkopuolisten seinien saumoissa on kalkkia. Koko pihan kaivaminen auki 3 metrin syvyydeltä tuntuu vähän yliampuvalta, mitä vaikeuttaa lisäksi autokatoksen perustukset. Mietin riittäisikö pihan asfaltointi ratkaisuksi ongelmaan? Asfalttihan ei käsittääkseni päästä vettä läpi ja jos kaadot tekee hyvin niin seinien kosteusrasituksen pitäisi kaiken järjen mukaan vähentyä merkittävästi.

Ne rinteenpuoleiset seinät maanlaisessa kerroksessa pitäisi olla lähtökohtaisesti toteutettu poltetulla huovalla. Jos siellä ei ole muuta kuin patolevy niin on tehty väärin ja ei kauhea ihme ole jos tulee vettä sisään. Salaojat toki pitäisi myös löytyä sit ihan alimmaisena sielä anturan alapuolelta. Nuo etupihan puolen kallistukset pitäisi toteuttaa niin että talon seiniä vasten ei pääse tulemaan hulavesiä vaan kallistukset ohjaisivat nuo kauemmaksi ja mahdollisesti hulavesikaivoon. Jos pihan asfaltoi niin on entistä tärkeämpää että vedet ohjautuvat

Mitä ainetta pitäisi laittaa noihin saumakohtiin? Kovan sateen aikana niistä tulee vettä läpi parvekkeen reunalle.

On vähän huonosti tehty nuo pellitykset kun noin monesta pikkupalasta koostuvat. Jos tuo on taloyhtiön asunto niin nuo pellitykset kuuluvat taloyhtiölle eikä niitä pitäisi itse sorkkia vaan soittaa isännöitsijälle joka katsoo sit korjauksen tarpeellisuuden.

Pitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:

Olohuone.

Keittiö.

Eteinen ja kylpyhuone.

Aika onnistuneen näköinen remontti hienolta näyttää kyllä. Kotelostakin tullut aika hyvän näköinen. Asiakkaalle itse just väsäilen vastaavaa remonttia jossa kaikki tehdään betoniseinistä asti alusta loppuun niin mielenkiinnolla odotan paljonko maksaa ja paljonko menee aikaa että on edes valmis

 

[puik]

Ne rinteenpuoleiset seinät maanlaisessa kerroksessa pitäisi olla lähtökohtaisesti toteutettu poltetulla huovalla. Jos siellä ei ole muuta kuin patolevy niin on tehty väärin ja ei kauhea ihme ole jos tulee vettä sisään. Salaojat toki pitäisi myös löytyä sit ihan alimmaisena sielä anturan alapuolelta. Nuo etupihan puolen kallistukset pitäisi toteuttaa niin että talon seiniä vasten ei pääse tulemaan hulavesiä vaan kallistukset ohjaisivat nuo kauemmaksi ja mahdollisesti hulavesikaivoon. Jos pihan asfaltoi niin on entistä tärkeämpää että vedet ohjautuvat

Muistaakseni meilläkään '03 rakennetussa talossa ei ole piirustuksissa poltettuja huopia rinteen puoleisella seinällä. Merkkejä kosteudesta ei ole, mutta kuulemma maaperä vetää hyvin vedet täällä. Pohja ainakin osittain louhitun kallion päällä, välissä tiivistetty sora tms. Kallion pintaa pitkin tulevat vedet tietysti myös vaarallisia.

 

[tietokonerikki]

Ne rinteenpuoleiset seinät maanlaisessa kerroksessa pitäisi olla lähtökohtaisesti toteutettu poltetulla huovalla. Jos siellä ei ole muuta kuin patolevy niin on tehty väärin ja ei kauhea ihme ole jos tulee vettä sisään. Salaojat toki pitäisi myös löytyä sit ihan alimmaisena sielä anturan alapuolelta. Nuo etupihan puolen kallistukset pitäisi toteuttaa niin että talon seiniä vasten ei pääse tulemaan hulavesiä vaan kallistukset ohjaisivat nuo kauemmaksi ja mahdollisesti hulavesikaivoon. Jos pihan asfaltoi niin on entistä tärkeämpää että vedet ohjautuvat

Kerrotko tarkemmin miksi ne pitää tehdä poltetulla huovalla ja miksi se patolevy ei siinä toimi? Eikös patolevyn" idea" ole juuri se, että se estää ulkoapäin veden pääsyn sokkeliin (vesi jatkaa sitten salojassa matkaansa), mutta sallii (on osin irti sokkelista muodostaen sinne "ilmakäytävät") sen sokkelin kuivumisen anturasta ja mahd. sisältäpäin tulevasta kosteudesta.

Vedenpainettahan siihen ei saisi/ pitäisi tulla.

Kysyjän toimenpide nostaa patolevyä (olettaen, että oli aiemmin maanpinnan alapuolella) saattaa korjata hänen ongelmansa salaojituksen ollessa kunnossa (koko seinän korkeudella) ja ettei sokkelin ja patolevyn väliset ilmaraot ole tukkeutuneet hiekasta (pääsee kuivumaan jonnekin). Toki aina on mahdollista, että siellä on reikiä patolevyissä

 

[Dr. Who]

Pitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:

Olohuone.

Keittiö.

Eteinen ja kylpyhuone.

Sanotaanko näin että kerrankin fiksusti rempattu ja tila käytetty tehokkaasti hyödyksi eikä kompromisseja, saareke on juuri sopiva ratkaisu tuohon

Pieni asunto on vaikea remontoida sellaiseksi että siitä saa avaran, mutta samalla käytännöllisen, tässä on kyllä onnistuttu molemmissa. Mielenkiinnolla odotan kuvaa lopuista ja varsinkin pesukone ratkaisusta koska sen saaminen pois pienestä kylpyhuoneesta oli nerokas ajatus

 

[ers]

Kerrotko tarkemmin miksi ne pitää tehdä poltetulla huovalla ja miksi se patolevy ei siinä toimi? Eikös patolevyn" idea" ole juuri se, että se estää ulkoapäin veden pääsyn sokkeliin (vesi jatkaa sitten salojassa matkaansa), mutta sallii (on osin irti sokkelista muodostaen sinne "ilmakäytävät") sen sokkelin kuivumisen anturasta ja mahd. sisältäpäin tulevasta kosteudesta.

Vedenpainettahan siihen ei saisi/ pitäisi tulla.

Kysyjän toimenpide nostaa patolevyä (olettaen, että oli aiemmin maanpinnan alapuolella) saattaa korjata hänen ongelmansa salaojituksen ollessa kunnossa (koko seinän korkeudella) ja ettei sokkelin ja patolevyn väliset ilmaraot ole tukkeutuneet hiekasta (pääsee kuivumaan jonnekin). Toki aina on mahdollista, että siellä on reikiä patolevyissä

Selitin tuon vähän epäselvästi. Talo on rakennettu rinteeseen/rinteen päälle, eli etupiha viettää selkeästi talosta pois päin kuten myös alempana oleva takapiha. Patolevyt olivat tosiaan ennen korjausta maanpinnan alapuolella ilman suojalistaa, jolloin hulevedet pääsivät valumaan suoraan patolevyn taakse. Nyt siis tilanne on korjattu ainakin näkyvin osin, mutta todennäköisesti patolevyssä on ainakin jossakin kohtaa reikä tai salaojitus on vähän puuttellinen. Puutteet eivät kuitenkaan ole välttämättä maanalaisen varaston seinässä vaan takapihalle vievien portaiden muurissa, jotka siis tosiaan muodostavat yhdessä varaston kanssa U:n muotoisen harkkoseinärakenteen, mikä on kosteusteknisesti hankala, koska se toimii ikään kuin taskuna hulevesille. Voin ottaa talon piirustuksista kuvan, jos oikeasti kiinnostaa.

Koko etupiha olisi siis mahdollista asfaltoida, ja se viettää selkeästi pois talosta, niin mietin riittäisikö se korjaamaan ongelman. Sepelin alapuolella voi tietty olla kallio, mikä viettää taas taloon päin. Hulevesikaivo on myös heti autokatoksen sivussa, joten vesien johtaminen pois pihalta ei ole ongelma. Pihan kaivaminen auki varmuuden vuoksi olisi nimittäin niin iso urakka, että mieluummin jättäisin sen väliin.

Oma suunnitelma on ainakin nyt se, että hankin kosteusmittarin ja seuraan varaston seinien kosteutta talven yli kevääseen. Jos seinät ja lattia pysyy kuivana tai lähes kuivana, niin asfaltoinnin pitäisi kaiken järjen mukaan olla turvallista. Haluaisin vahvistuksen tälle kuitenkin ennen kuin laitan tarjouspyyntöjä vetämään.

 

[ZZRX]

Kerrotko tarkemmin miksi ne pitää tehdä poltetulla huovalla ja miksi se patolevy ei siinä toimi? Eikös patolevyn" idea" ole juuri se, että se estää ulkoapäin veden pääsyn sokkeliin (vesi jatkaa sitten salojassa matkaansa), mutta sallii (on osin irti sokkelista muodostaen sinne "ilmakäytävät") sen sokkelin kuivumisen anturasta ja mahd. sisältäpäin tulevasta kosteudesta.

Vedenpainettahan siihen ei saisi/ pitäisi tulla.

Kysyjän toimenpide nostaa patolevyä (olettaen, että oli aiemmin maanpinnan alapuolella) saattaa korjata hänen ongelmansa salaojituksen ollessa kunnossa (koko seinän korkeudella) ja ettei sokkelin ja patolevyn väliset ilmaraot ole tukkeutuneet hiekasta (pääsee kuivumaan jonnekin). Toki aina on mahdollista, että siellä on reikiä patolevyissä

Patolevy ei täytä tuollaisissa maanalaisissa asuinseinissä tiiveysvaatimuksia mitä asunnon seinälle asetetaan uudisrakentamisessa. Poltettu huopa on ainut varma ratkaisu koska siinä ei ole vuotavia saumoja eikä mitään kiinnityksestä johtuvia reikiä. Patolevy saattaa toimia joissakin olosuhteissa, mutta en kyllä laskisi sen varaan kun kustannusero on todella pieni verrattuna siihen että joutuu kaivamaan esille mahdollisesti.

 

[dot1q]

Huopa läpäisee kosteutta. Hämmentävää että se olisi parempi kuin styrox/EPS/PIR / patolevy ratkaisut.

 

[tietokonerikki]

Patolevy ei täytä tuollaisissa maanalaisissa asuinseinissä tiiveysvaatimuksia mitä asunnon seinälle asetetaan uudisrakentamisessa. Poltettu huopa on ainut varma ratkaisu koska siinä ei ole vuotavia saumoja eikä mitään kiinnityksestä johtuvia reikiä. Patolevy saattaa toimia joissakin olosuhteissa, mutta en kyllä laskisi sen varaan kun kustannusero on todella pieni verrattuna siihen että joutuu kaivamaan esille mahdollisesti.

Näistä uusista määräyksistä en tiedä, mutta oikein tehtynä salaojituksen ollessa kunnossa patolevy on kyllä käytännössä (testatusti) toimiva ratkaisu, ellei vedenpainetta muodostu ja silloin siinä pitää tehdä muutakin kuin tuo kermi, jos pitkäaikaista ratkaisua haetaan. Toki tapauskohtaisestihan noita kannattaa miettiä, esim. jos sieltä ylärinteeltä tulevia vesiä ei pystyä järkevästi eteenpäin ohjaamaan.

Patolevyn kiinnitys/asennus on tehty väärin, jos sinne jää reikiä (se ruuvi tiivistyy siihen muoviin ja sen päälle tulee vielä patolevy)

 

[tietokonerikki]

Selitin tuon vähän epäselvästi. Talo on rakennettu rinteeseen/rinteen päälle, eli etupiha viettää selkeästi talosta pois päin kuten myös alempana oleva takapiha. Patolevyt olivat tosiaan ennen korjausta maanpinnan alapuolella ilman suojalistaa, jolloin hulevedet pääsivät valumaan suoraan patolevyn taakse. Nyt siis tilanne on korjattu ainakin näkyvin osin, mutta todennäköisesti patolevyssä on ainakin jossakin kohtaa reikä tai salaojitus on vähän puuttellinen. Puutteet eivät kuitenkaan ole välttämättä maanalaisen varaston seinässä vaan takapihalle vievien portaiden muurissa, jotka siis tosiaan muodostavat yhdessä varaston kanssa U:n muotoisen harkkoseinärakenteen, mikä on kosteusteknisesti hankala, koska se toimii ikään kuin taskuna hulevesille. Voin ottaa talon piirustuksista kuvan, jos oikeasti kiinnostaa.

Koko etupiha olisi siis mahdollista asfaltoida, ja se viettää selkeästi pois talosta, niin mietin riittäisikö se korjaamaan ongelman. Sepelin alapuolella voi tietty olla kallio, mikä viettää taas taloon päin. Hulevesikaivo on myös heti autokatoksen sivussa, joten vesien johtaminen pois pihalta ei ole ongelma. Pihan kaivaminen auki varmuuden vuoksi olisi nimittäin niin iso urakka, että mieluummin jättäisin sen väliin.

Oma suunnitelma on ainakin nyt se, että hankin kosteusmittarin ja seuraan varaston seinien kosteutta talven yli kevääseen. Jos seinät ja lattia pysyy kuivana tai lähes kuivana, niin asfaltoinnin pitäisi kaiken järjen mukaan olla turvallista. Haluaisin vahvistuksen tälle kuitenkin ennen kuin laitan tarjouspyyntöjä vetämään.

Kunhan huolehdit, että vedet eivät jää mihinkään seisomaan taloa vasten, niin olet aika vahvoilla. Sekä sen seinä- pinnoitteet läpäisevät kosteutta. Itsekin katsoisin ensin miten kosteudet talven ja kevään aikana käyttäytyvät.
Asfaltin ystävä en ole, mutta pitäähän se ehjänä ollessaan vettä, joten pintavesien hallinta helpompaa, kunhan muistat huomioida mitä tapahtuu kun on kaatosade. Etkä johda vesiäsi naapurin tontille. Veikkaan että kaatosateet tulevaisuudessa vain lisääntyvät.

 

[ZZRX]

Näistä uusista määräyksistä en tiedä, mutta oikein tehtynä salaojituksen ollessa kunnossa patolevy on kyllä käytännössä (testatusti) toimiva ratkaisu, ellei vedenpainetta muodostu ja silloin siinä pitää tehdä muutakin kuin tuo kermi, jos pitkäaikaista ratkaisua haetaan. Toki tapauskohtaisestihan noita kannattaa miettiä, esim. jos sieltä ylärinteeltä tulevia vesiä ei pystyä järkevästi eteenpäin ohjaamaan.

Patolevyn kiinnitys/asennus on tehty väärin, jos sinne jää reikiä (se ruuvi tiivistyy siihen muoviin ja sen päälle tulee vielä patolevy)

Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:

Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys

Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.

www.sisailmayhdistys.fi

Siellä mainitaan mm. näin:

• Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.

RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.

 

[tietokonerikki]

Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:

Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys

Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.

www.sisailmayhdistys.fi

Siellä mainitaan mm. näin:

• Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.

RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.

Joo kaikkea voi tehdä ja usein kannattaakin. Otin kantaa ihan käytännön kokemuksen pohjalta. Noi ohjeet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Tekisi mieli sanoa, "laitetaan kortsun päälle toinen kortsu" niin on tuplavarma.
Kuten tässä, jos "seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta" ja pitää tehdä...

Minulle se kokonaisrakenne on se oleellisempi asia, tässä huolehtia siitä ettei vettä kerry seinälle. Ja valita mahdollisimman pitkäaikaiskestäviä rakenneratkaisuja.

 

[ers]

Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:

Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys

Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.

www.sisailmayhdistys.fi

Siellä mainitaan mm. näin:

• Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.

RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.

Kyllä tuon seinän rakenne pitäisi muuten olla ihan tuon mukaan tehty, mutta anturan ja perusmuurin liitoskohdan bitumikermieristeestä ei ole mitään varmuutta. Käytännössä sen varmistaminen vaatisi liian suuren työn hyötyyn nähden, joten jos kosteudet pysyy muuten kurissa niin uskoisin homman olevan asfalttia vaille valmis. Jos taas seinät on selkeästi märät keväällä niin leuka rintaan ja pieni kaivuri tontille.

Varaston seinän pari ylintä harkkoriviä on maanpinnan yläpuolella, eikä seinää tulla pinnoittamaan koskaan sisäpuolelta. Myös varastohyllyjen ja seinän välissä on tuuletusraot.

 

[tietokonerikki]

Kyllä tuon seinän rakenne pitäisi muuten olla ihan tuon mukaan tehty, mutta anturan ja perusmuurin liitoskohdan bitumikermieristeestä ei ole mitään varmuutta. Käytännössä sen varmistaminen vaatisi liian suuren työn hyötyyn nähden, joten jos kosteudet pysyy muuten kurissa niin uskoisin homman olevan asfalttia vaille valmis. Jos taas seinät on selkeästi märät keväällä niin leuka rintaan ja pieni kaivuri tontille.

Varaston seinän pari ylintä harkkoriviä on maanpinnan yläpuolella, eikä seinää tulla pinnoittamaan koskaan sisäpuolelta. Myös varastohyllyjen ja seinän välissä on tuuletusraot.

Jos sulla on ongelmia, niin hakisin syytä kyllä muusta kuin anturan ja harkon rajassa olevan bitumikermin puutteesta.
Ainakin Lega-Harkko kyllä näyttää lähes samantien jos se kostuu.

Yksi mistä myös voi yläreuna kostua on katolta tulevan veden roiskuminen seinälle, jos kouruja ei ole tai eivät riitä vettä poistamaan.

 

[JKAVS]

Asennan verstaalle vanhoja keittiökalusteita. Pöytätasojen kanssa kuitenkin menee sormi suuhun.
Yksi tason pää tulee aivan pesualtaan viereen, joten se varmaan täytyisi suojata jotenkin kosteudelta. Miten?
Paljaat lastulevyn päät olisi kiva saada piiloon muuallakin. Olen nähnyt alumiinilistoja tasojen päissä, mutten ole löytänyt näihin tasoihin sopivia. Ne ovat peräsin 90-luvun lopulta ja n. 26 mm paksut ja 620 mm syvät. Onko tuo jotenkin harvinainen koko?

 

[kajakkivajakki]

Työtason päätylista, alumiini, taivereunataso - Keittiövarasto

Taivereunaisen työtason päätylista, alumiinia. Molemmat päät pyöristetty, eli käy molemman kätiseksi katkaisemalla ylimääräinen pois. Sisältää kiinnitysruuvit. Toimitusaika-arvio: 2-7 työpäivää

keittiovarasto.fi

Mahtanee tosin olla vieläkin vanhemmat kuin 90-luvun lopulta kun tuolloin keittiötason standardileveys oli jo nykyinen 60cm

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Asennan verstaalle vanhoja keittiökalusteita. Pöytätasojen kanssa kuitenkin menee sormi suuhun.
Yksi tason pää tulee aivan pesualtaan viereen, joten se varmaan täytyisi suojata jotenkin kosteudelta. Miten?
Paljaat lastulevyn päät olisi kiva saada piiloon muuallakin. Olen nähnyt alumiinilistoja tasojen päissä, mutten ole löytänyt näihin tasoihin sopivia. Ne ovat peräsin 90-luvun lopulta ja n. 26 mm paksut ja 620 mm syvät. Onko tuo jotenkin harvinainen koko?

Tämmöisiä on reunoihin saatavilla Musta reunanauha liimakiinnityksellä, laminaatti, 32 mm tämä vain esimerkki

Usein jos levyä leikataan altaan kohdilta niin ne paljaat kohdat lakataan mikä estää veden imeytymisen niistä kohdista

 

[Kvarkki]

Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:

Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys

Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.

www.sisailmayhdistys.fi

Siellä mainitaan mm. näin:

• Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.

RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.

Tuo 50 cm kermi lattiapinnasta ylöspäin on ainakin rintamamiestalossa aivan päin persettä ja vastoin valmistajien ohjeita tehty, jos tarkoituksena on kuivattaa kapillaarinen kosteus ulospäin salaojittavilla eristeillä.

 

[Paolo Pastarino]

On vähän huonosti tehty nuo pellitykset kun noin monesta pikkupalasta koostuvat. Jos tuo on taloyhtiön asunto niin nuo pellitykset kuuluvat taloyhtiölle eikä niitä pitäisi itse sorkkia vaan soittaa isännöitsijälle joka katsoo sit korjauksen tarpeellisuuden.

Parvekelasitukset pelteineen on tehty kuulemma reilu kymmenen vuotta sitten niille, jotka ne halusivat. Vastuu niistä on osakkailla.

 

[ZZRX]

Näistä uusista määräyksistä en tiedä, mutta oikein tehtynä salaojituksen ollessa kunnossa patolevy on kyllä käytännössä (testatusti) toimiva ratkaisu, ellei vedenpainetta muodostu ja silloin siinä pitää tehdä muutakin kuin tuo kermi, jos pitkäaikaista ratkaisua haetaan. Toki tapauskohtaisestihan noita kannattaa miettiä, esim. jos sieltä ylärinteeltä tulevia vesiä ei pystyä järkevästi eteenpäin ohjaamaan.

Patolevyn kiinnitys/asennus on tehty väärin, jos sinne jää reikiä (se ruuvi tiivistyy siihen muoviin ja sen päälle tulee vielä patolevy)

Tuo 50 cm kermi lattiapinnasta ylöspäin on ainakin rintamamiestalossa aivan päin persettä ja vastoin valmistajien ohjeita tehty, jos tarkoituksena on kuivattaa kapillaarinen kosteus ulospäin salaojittavilla eristeillä.

Tuo oli siis uudisrakentamista koskevaa tietoutta pääasiassa. Rintamamiestalot monesti voi olla hieman erilaisia johtuen siitä että niissä on muutenkin poikkeavat rakenteet. Viimeisen päätöksenhän tuollaisessa korjauksessa suunnittelija tekee. Ei näissä mitään sisäpuolista kosteutta kuivateta kun ei sellaista saa ilmetä uudisrakentamisessa.

 

[Kvarkki]

Tuo oli siis uudisrakentamista koskevaa tietoutta pääasiassa. Rintamamiestalot monesti voi olla hieman erilaisia johtuen siitä että niissä on muutenkin poikkeavat rakenteet. Viimeisen päätöksenhän tuollaisessa korjauksessa suunnittelija tekee. Ei näissä mitään sisäpuolista kosteutta kuivateta kun ei sellaista saa ilmetä uudisrakentamisessa.

On tuo neuvo silti päin persettä, jos katsoo valmistajien ohjeita. Samalla vaivalla vetää sit ylös asti halvemmalla tavaralla, jos tilanteessa ei ole rintsikka-tyylistä ongelmarakennetta. Toki kuten kirjoitit, uudessa tuolla tavalla tehdessä ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole (pl. rahanmeno kalliimpaan eristeeseen).

 

[puik]

Pitäisi tasoittaa maalausta varten 15m^2 varaston seinää. Puolet kevytsoraharkkoa ja puolet betoniharkkoa (lämmin sisätila). Riittäkö yksi tasoite vai tarvitseeko pintatasoitteen? Esimerkiksi Pintatasoite Weber.Vetonit LR+ 20 ja/tai Hienotasoite Weber.Vetonit V+ 20 ? Onko jokin toinen merkki suositeltavampi (kiilto, fescon)?

 

[tietokonerikki]

Tuo oli siis uudisrakentamista koskevaa tietoutta pääasiassa. Rintamamiestalot monesti voi olla hieman erilaisia johtuen siitä että niissä on muutenkin poikkeavat rakenteet. Viimeisen päätöksenhän tuollaisessa korjauksessa suunnittelija tekee. Ei näissä mitään sisäpuolista kosteutta kuivateta kun ei sellaista saa ilmetä uudisrakentamisessa.

Suunnittelijoiden mielipiteetkin ja käytännön kokemukset vaihtelevat. Tarkkailemalla miten vanhat rakenteet ovat käyttäytyneet saa tietoa miten oikeasti rakenne toimii. Sekään ei ole niin yksiselitteistä, koska olotuhteet vaihtelevat.
Ja nyt vielä rakenteiden lämpöeristeiden paksuuksia on muutettu. Huoneissa on aina kosteutta, lämpötilaerot sitten niitä "siirtelee". Sekin on sitten tapauskohtaista milloin siitä kosteudesta on oikeaa haittaa rakenteelle.

Vuosien saatossa on ollut tapauksia missä on RT-korttien ohje todettu myöhemmin huonoksi.

 

[ZZRX]

On tuo neuvo silti päin persettä, jos katsoo valmistajien ohjeita. Samalla vaivalla vetää sit ylös asti halvemmalla tavaralla, jos tilanteessa ei ole rintsikka-tyylistä ongelmarakennetta. Toki kuten kirjoitit, uudessa tuolla tavalla tehdessä ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole (pl. rahanmeno kalliimpaan eristeeseen).

Mikäs siinä nyt niin kallista on? Huopa poltettuna kiveen ja lämmöneristeenä päällä styroks/finnfoam eriste.

 

[Kvarkki]

Mikäs siinä nyt niin kallista on? Huopa poltettuna kiveen ja lämmöneristeenä päällä styroks/finnfoam eriste.

Niin, nimenomaan ei ole niin kallista, jos laittaa huopaa ja noita halvempia eristeitä, mitkä ei salaojita tai salaojittaa pelkästään ko. puljun myyntiäijän mielestä. Tarkoitin siis, että kalliimmaksi tulee ihan turhaan, jos pistää huovan ja noita tyyriitä salaojittavan eristeitä (isodrän/fuktisol), joiden toiminnan se huopa pilaa.

 

[ZZRX]

Niin, nimenomaan ei ole niin kallista, jos laittaa huopaa ja noita halvempia eristeitä, mitkä ei salaojita tai salaojittaa pelkästään ko. puljun myyntiäijän mielestä. Tarkoitin siis, että kalliimmaksi tulee ihan turhaan, jos pistää huovan ja noita tyyriitä salaojittavan eristeitä (isodrän/fuktisol), joiden toiminnan se huopa pilaa.

Niinjuu sitä tarkoititkin. Joo nehän on jotain erikoiskamppeita eikä ole edes tarkoitettu huovan kanssa käytettävän. Taitavat olla just tuollaista korjausrakentamista varten missä nimenomaan sitä kosteutta on siellä.

 

[munse]

P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?

Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.

Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.

(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)

Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros. Näinpäin siis ajattelen olevan oikein.

 

[tietokonerikki]

P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?

Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.

Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.

(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)

Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros. Näinpäin siis ajattelen olevan oikein.

Ei sillä ole väliä kunhan jää tiiviiksi ja tiiviste puristuksiin. Tärkeämpi on se, että saat sen kunnolla pysyvästi kiinni, eli se niitti jolla laitat tiivisteen kiinni, ei jää siihen aukon reunaan ja halkaise puuta. Liimatessa ei ole tuota ongelmaa. Sitä poistessa sitten ehkä enemmän.
-Ikkunan ulkopuitteeseen pitää jättää ylä ja alareunaan pienet raot (poistaa kosteuden ikkunavälistä).

 

[Zanski Lewinsky]

P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?

Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.

Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.

(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)

Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros. Näinpäin siis ajattelen olevan oikein.

Jos leikkaa nurkassa 45 asteen kulmaan poikki tiivisteen, niin silloin vastaavaa ongelmaa ei tule? Sillä tavalla olen itse tehnyt kun olen tiivisteitä vaihtanut oviin ja ikkunoihin. Tietysti leikatessa saa olla tarkkana että tulee juuri oikean pituinen.

Jos leikkaa tasaan niin olen kuvasi kanssa samaa mieltä että tuolla lailla tulisi tiiviimpi asennus.

 

[tietokonerikki]

Jos leikkaa nurkassa 45 asteen kulmaan poikki tiivisteen, niin silloin vastaavaa ongelmaa ei tule? Sillä tavalla olen itse tehnyt kun olen tiivisteitä vaihtanut oviin ja ikkunoihin. Tietysti leikatessa saa olla tarkkana että tulee juuri oikean pituinen.

Jos leikkaa tasaan niin olen kuvasi kanssa samaa mieltä että tuolla lailla tulisi tiiviimpi asennus.

Laitat tiivisteen päällekkäin ja leikkaat. Sen hyöty (asunnon ovissa ja ikkunoissa) on sitten aika mitätön jos ollenkaan. Kuvan mukaisella tavalla se tiiviste painuessaan kasaan tiivistyy siihen toiseen tiivisteeseen, vinoon leikatessa tätä ei tapahtune.

 

[Zanski Lewinsky]

Laitat tiivisteen päällekkäin ja leikkaat. Sen hyöty (asunnon ovissa ja ikkunoissa) on sitten aika mitätön jos ollenkaan. Kuvan mukaisella tavalla se tiiviste painuessaan kasaan tiivistyy siihen toiseen tiivisteeseen, vinoon leikatessa tätä ei tapahtune.

En enää muista oliko edelliset laitettu noin päittäin vai peräti laiskuuksissa vedetty tiivisteet päällekäin (jotta olisi varmasti tiivis?) mutta lopputulemana ovea oli vaikea saada kiinni ja päästi ulkoilmaa nurkista sisään. Leikkaamalla kulmaan molemmat ongelmat ratkesivat kerralla ja olin tyytyväinen.

 

[tietokonerikki]

En enää muista oliko edelliset laitettu noin päittäin vai peräti laiskuuksissa vedetty tiivisteet päällekäin (jotta olisi varmasti tiivis?) mutta lopputulemana ovea oli vaikea saada kiinni ja päästi ulkoilmaa nurkista sisään. Leikkaamalla kulmaan molemmat ongelmat ratkesivat kerralla ja olin tyytyväinen.

Joo hyvä huomio (ettei tiiviste saa painua täysin kasaan päällekkäin). Pääasiahan on että tiivistys toimii eikä pienet ilmavuodot (ainakaan minulle) niin kauhean vaarallisia ole (ilmaa tarvitaan), paitsi heille jotka ovat huolissaan vaipan tiiveydestä ja uskovat mittaustulosten olevan se mikä ratkaisee.

 

[mt247]

Olisiko suositella jotain uutta korvausilmaventtiiliä, jonka laittaa vanhan tilalle? Tällä hetkellä tällainen alkuperäinen vanha, jossa ei ole mitään äänenvaimentimia saatika suodattimia enää ja istuukin huonosti.

 

[an13]

Olisiko suositella jotain uutta korvausilmaventtiiliä, jonka laittaa vanhan tilalle? Tällä hetkellä tällainen alkuperäinen vanha, jossa ei ole mitään äänenvaimentimia saatika suodattimia enää ja istuukin huonosti.

Fresh valikoimasta joku saman mittainen Korvausilmaventtiilit

 

[Kyösti]

Olisiko suositella jotain uutta korvausilmaventtiiliä, jonka laittaa vanhan tilalle? Tällä hetkellä tällainen alkuperäinen vanha, jossa ei ole mitään äänenvaimentimia saatika suodattimia enää ja istuukin huonosti.

Meillä on Velcon-venttiilit, Velco-venttiilit.

Kokemuksesta voin suositella sellaista johon saa kohtuuhintaan uudet suodattimet niin tulee sitten vaihdettua riittävän usein. Automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvä on myös erittäin kätevä.

 

[mt247]

Fresh valikoimasta joku saman mittainen Korvausilmaventtiilit

Meillä on Velcon-venttiilit, Velco-venttiilit.

Kokemuksesta voin suositella sellaista johon saa kohtuuhintaan uudet suodattimet niin tulee sitten vaihdettua riittävän usein. Automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvä on myös erittäin kätevä.

Kiitoksia, pitääkin ottaa huomioon tosiaan tuo suodattimien hinta. Onko teillä muuten tuollaista äänenvaimennuskiekkoa tuolla ja tekeekö sellaisella mitään?

 

[an13]

Kyllä ne auttaa kun ei ole suora linja äänelle vaan joutuu vähän pomppimaan niin vaimentaa

 

[ddude]

Noita on nykyään pari merkkia jotka tekee noita Velcon venttiilien kopioita edullisemmin.
Vanhassa asunnossa laitettiin "Fresh" merkkiset ja sit oli vielä joku muukin mutta en muista sitä.

Fresh 100 Thermo - automaattisesti säätyvä korvausilmaventtiili

Fresh 100 Thermo - automaattisesti säätyvä korvausilmaventtiili

ilmatalo.fi

 

[Zigh]

Jos on koneellinen poistoilmanvaihto niin nuo automaattisesti säätyvä on hanurista, koska menevät pakkasella helposti kokonaan kiinni.
Eli koneelliseen manuaalisesti säädettävä, painovoimaiseen ilmanvaihtoon tuollainen automaattisesti säätyvä.

 

[mt247]

Jos on koneellinen poistoilmanvaihto niin nuo automaattisesti säätyvä on hanurista, koska menevät pakkasella helposti kokonaan kiinni.
Eli koneelliseen manuaalisesti säädettävä, painovoimaiseen ilmanvaihtoon tuollainen automaattisesti säätyvä.

Joo koneellinen poisto löytyy.

 

[ddude]

Jos on koneellinen poistoilmanvaihto niin nuo automaattisesti säätyvä on hanurista, koska menevät pakkasella helposti kokonaan kiinni.
Eli koneelliseen manuaalisesti säädettävä, painovoimaiseen ilmanvaihtoon tuollainen automaattisesti säätyvä.

Noissa Fresheissä laitetaan tällänen muovirinkula väliin estämään kokonaan kiinni meno.
Muiden merkkien toteutusta en tiedä.

Fresh 100 Thermo lukituspala

Fresh 100 Thermo lukituspala estää venttiilin sulkeutumisen ja varmistaa perusilmanvaihdon.

ilmatalo.fi

 

[Zigh]

Noissa Fresheissä laitetaan tällänen muovirinkula väliin estämään kokonaan kiinni meno.
Muiden merkkien toteutusta en tiedä.

Fresh 100 Thermo lukituspala

Fresh 100 Thermo lukituspala estää venttiilin sulkeutumisen ja varmistaa perusilmanvaihdon.

ilmatalo.fi

Ok. Meillä oli vanhassa kämpässä pari tuollaista Valcoa ja niissä oli juuri ongelmana tuo kiinnimeno.

Tosin näppärähän virittää noihin minkä tahansa palikan väliin joka estää tuon, eli sinänsä sama minkä valitsee kuhan tiedostaa tämän mahdollisen ongelman.