Laitas kuvaa vielä keikkiön kulmauksesta ovineen makkariin ja kylppäristä.Pitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:
Olohuone.
Keittiö.
Eteinen ja kylpyhuone.
Ei pelti nyt niin paljon maksa, tai uus huopa päälle. Itse kyllä laittaisin peltikaton ja sen nyt asentaa itse viikonlopussa, jos ei mikään kartano ole. Jos siis on harjakatto nyt. Antennit päätyyn, niin ei vuoda.
Laitan kuvat, kun saadaan makuuhuoneen ovet viimeisteltyä ja kylpyhuoneen hyllyt+suihkuseinä asennettua. Tää oli tällainen nopea päivitys.
Mitäs tuolla kotiautomaatiolla säädät?
) tulevia kolhuja. Niitä sitten kannattaa joskus siirrellä, ettei auringon valo polta
Pohjaideana on, että automaatio säätää, eli käyttäjän ei tarvitse koskea.
Joo, jäljet lattiassa on tuttua jo vanhastaan. Helposti tulee jälkiä tuohon lakkapintaankin. Onneksi se vähän niinkuin kuuluu asiaan puulattioissa. Hetken päästä niihin osumiin ei enää kiinnitä huomiota.Sulla on kuusilattia, joka on pehmyt materiaali => itse laittaisin mattoja lattialle vähentämään niitä muuten varmasti (tässä en ole pessimisti vaan realisti
maton kuvaa lattiaan, varsinkin alkuvuosina kunnes lattia tummuu.
Joo niin ne ennenkin ovat väittäneet, sen verran on kokemusta, että suosittelen tarkkailemaan tilannetta. Eikä niitä mattoja paljon tarvitse siirtää, kun se raja ei jää jyrkäksi sitä ei sitten niin huomaa, puu non muutenkin erisävyistä.
Joo toi kestää kyllä kerran hioa. On tullut tavaksi asuntonäytöissä nostella mattoja puulattioita olessa
. Muutenhan kuusi on kaunis pintainen, joustaa hivenen ja on jalalle lämmin.
Mitä ainetta pitäisi laittaa noihin saumakohtiin? Kovan sateen aikana niistä tulee vettä läpi parvekkeen reunalle.
www.motonet.fi
Sikaflex-521UV Liima- ja tiivistysmassa valkoinen 300 ml | Motonet Oy
Sikaflex-521 UV on monikäyttöinen, valumaton, elastinen 1-K polyuretaani-hybridi pohjainen tiivistysmassa. Tuote kovettuu ilmankosteudesta muodostaen...
Tulee sinne muualtakin vettä jos tarpeeksi sataa, kun parvelasituksia ei koskaan pidä tehdä täysin tiiviiksi vaan on tarkoitus, että siellä ilma vaihtuu.
Mitä ainetta pitäisi laittaa noihin saumakohtiin? Kovan sateen aikana niistä tulee vettä läpi parvekkeen reunalle.
Pitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:
Olohuone.
Keittiö.
Eteinen ja kylpyhuone.
Kerrotko tarkemmin miksi ne pitää tehdä poltetulla huovalla ja miksi se patolevy ei siinä toimi? Eikös patolevyn" idea" ole juuri se, että se estää ulkoapäin veden pääsyn sokkeliin (vesi jatkaa sitten salojassa matkaansa), mutta sallii (on osin irti sokkelista muodostaen sinne "ilmakäytävät") sen sokkelin kuivumisen anturasta ja mahd. sisältäpäin tulevasta kosteudesta.
Sanotaanko näin että kerrankin fiksusti rempattu ja tila käytetty tehokkaasti hyödyksi eikä kompromisseja, saareke on juuri sopiva ratkaisu tuohonPitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:
Olohuone.
Keittiö.
Eteinen ja kylpyhuone.
Näistä uusista määräyksistä en tiedä, mutta oikein tehtynä salaojituksen ollessa kunnossa patolevy on kyllä käytännössä (testatusti) toimiva ratkaisu, ellei vedenpainetta muodostu ja silloin siinä pitää tehdä muutakin kuin tuo kermi, jos pitkäaikaista ratkaisua haetaan. Toki tapauskohtaisestihan noita kannattaa miettiä, esim. jos sieltä ylärinteeltä tulevia vesiä ei pystyä järkevästi eteenpäin ohjaamaan.
Kunhan huolehdit, että vedet eivät jää mihinkään seisomaan taloa vasten, niin olet aika vahvoilla. Sekä sen seinä- pinnoitteet läpäisevät kosteutta. Itsekin katsoisin ensin miten kosteudet talven ja kevään aikana käyttäytyvät.
www.sisailmayhdistys.fi
Joo kaikkea voi tehdä ja usein kannattaakin. Otin kantaa ihan käytännön kokemuksen pohjalta. Noi ohjeet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Tekisi mieli sanoa, "laitetaan kortsun päälle toinen kortsu" niin on tuplavarma.Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
Jos sulla on ongelmia, niin hakisin syytä kyllä muusta kuin anturan ja harkon rajassa olevan bitumikermin puutteesta.
keittiovarasto.fi
Tämmöisiä on reunoihin saatavilla Musta reunanauha liimakiinnityksellä, laminaatti, 32 mm tämä vain esimerkki
Tuo 50 cm kermi lattiapinnasta ylöspäin on ainakin rintamamiestalossa aivan päin persettä ja vastoin valmistajien ohjeita tehty, jos tarkoituksena on kuivattaa kapillaarinen kosteus ulospäin salaojittavilla eristeillä.Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
On tuo neuvo silti päin persettä, jos katsoo valmistajien ohjeita. Samalla vaivalla vetää sit ylös asti halvemmalla tavaralla, jos tilanteessa ei ole rintsikka-tyylistä ongelmarakennetta. Toki kuten kirjoitit, uudessa tuolla tavalla tehdessä ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole (pl. rahanmeno kalliimpaan eristeeseen).
Suunnittelijoiden mielipiteetkin ja käytännön kokemukset vaihtelevat. Tarkkailemalla miten vanhat rakenteet ovat käyttäytyneet saa tietoa miten oikeasti rakenne toimii. Sekään ei ole niin yksiselitteistä, koska olotuhteet vaihtelevat.
Niin, nimenomaan ei ole niin kallista, jos laittaa huopaa ja noita halvempia eristeitä, mitkä ei salaojita tai salaojittaa pelkästään ko. puljun myyntiäijän mielestä. Tarkoitin siis, että kalliimmaksi tulee ihan turhaan, jos pistää huovan ja noita tyyriitä salaojittavan eristeitä (isodrän/fuktisol), joiden toiminnan se huopa pilaa.
Näinpäin siis ajattelen olevan oikein.Ei sillä ole väliä kunhan jää tiiviiksi ja tiiviste puristuksiin. Tärkeämpi on se, että saat sen kunnolla pysyvästi kiinni, eli se niitti jolla laitat tiivisteen kiinni, ei jää siihen aukon reunaan ja halkaise puuta. Liimatessa ei ole tuota ongelmaa. Sitä poistessa sitten ehkä enemmän.P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?
Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.
Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.
(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)
Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros.
P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?
Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.
Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.
(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)
Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros.
Laitat tiivisteen päällekkäin ja leikkaat. Sen hyöty (asunnon ovissa ja ikkunoissa) on sitten aika mitätön jos ollenkaan. Kuvan mukaisella tavalla se tiiviste painuessaan kasaan tiivistyy siihen toiseen tiivisteeseen, vinoon leikatessa tätä ei tapahtune.
En enää muista oliko edelliset laitettu noin päittäin vai peräti laiskuuksissa vedetty tiivisteet päällekäin (jotta olisi varmasti tiivis?) mutta lopputulemana ovea oli vaikea saada kiinni ja päästi ulkoilmaa nurkista sisään. Leikkaamalla kulmaan molemmat ongelmat ratkesivat kerralla ja olin tyytyväinen.
Joo hyvä huomio (ettei tiiviste saa painua täysin kasaan päällekkäin). Pääasiahan on että tiivistys toimii eikä pienet ilmavuodot (ainakaan minulle) niin kauhean vaarallisia ole (ilmaa tarvitaan), paitsi heille jotka ovat huolissaan vaipan tiiveydestä ja uskovat mittaustulosten olevan se mikä ratkaisee.
Fresh valikoimasta joku saman mittainen Korvausilmaventtiilit
Meillä on Velcon-venttiilit, Velco-venttiilit.Olisiko suositella jotain uutta korvausilmaventtiiliä, jonka laittaa vanhan tilalle? Tällä hetkellä tällainen alkuperäinen vanha, jossa ei ole mitään äänenvaimentimia saatika suodattimia enää ja istuukin huonosti.
Kiitoksia, pitääkin ottaa huomioon tosiaan tuo suodattimien hinta. Onko teillä muuten tuollaista äänenvaimennuskiekkoa tuolla ja tekeekö sellaisella mitään?
ilmatalo.fi
Joo koneellinen poisto löytyy.
