Muistaakseni meilläkään '03 rakennetussa talossa ei ole piirustuksissa poltettuja huopia rinteen puoleisella seinällä. Merkkejä kosteudesta ei ole, mutta kuulemma maaperä vetää hyvin vedet täällä. Pohja ainakin osittain louhitun kallion päällä, välissä tiivistetty sora tms. Kallion pintaa pitkin tulevat vedet tietysti myös vaarallisia.
Kerrotko tarkemmin miksi ne pitää tehdä poltetulla huovalla ja miksi se patolevy ei siinä toimi? Eikös patolevyn" idea" ole juuri se, että se estää ulkoapäin veden pääsyn sokkeliin (vesi jatkaa sitten salojassa matkaansa), mutta sallii (on osin irti sokkelista muodostaen sinne "ilmakäytävät") sen sokkelin kuivumisen anturasta ja mahd. sisältäpäin tulevasta kosteudesta.
Sanotaanko näin että kerrankin fiksusti rempattu ja tila käytetty tehokkaasti hyödyksi eikä kompromisseja, saareke on juuri sopiva ratkaisu tuohonPitkälle ollaan näistä pohdinnoista tultu, mutta vielä on hommaa. Alla parit sniikpiikit:
Olohuone.
Keittiö.
Eteinen ja kylpyhuone.
Selitin tuon vähän epäselvästi. Talo on rakennettu rinteeseen/rinteen päälle, eli etupiha viettää selkeästi talosta pois päin kuten myös alempana oleva takapiha. Patolevyt olivat tosiaan ennen korjausta maanpinnan alapuolella ilman suojalistaa, jolloin hulevedet pääsivät valumaan suoraan patolevyn taakse. Nyt siis tilanne on korjattu ainakin näkyvin osin, mutta todennäköisesti patolevyssä on ainakin jossakin kohtaa reikä tai salaojitus on vähän puuttellinen. Puutteet eivät kuitenkaan ole välttämättä maanalaisen varaston seinässä vaan takapihalle vievien portaiden muurissa, jotka siis tosiaan muodostavat yhdessä varaston kanssa U:n muotoisen harkkoseinärakenteen, mikä on kosteusteknisesti hankala, koska se toimii ikään kuin taskuna hulevesille. Voin ottaa talon piirustuksista kuvan, jos oikeasti kiinnostaa.
Patolevy ei täytä tuollaisissa maanalaisissa asuinseinissä tiiveysvaatimuksia mitä asunnon seinälle asetetaan uudisrakentamisessa. Poltettu huopa on ainut varma ratkaisu koska siinä ei ole vuotavia saumoja eikä mitään kiinnityksestä johtuvia reikiä. Patolevy saattaa toimia joissakin olosuhteissa, mutta en kyllä laskisi sen varaan kun kustannusero on todella pieni verrattuna siihen että joutuu kaivamaan esille mahdollisesti.
Näistä uusista määräyksistä en tiedä, mutta oikein tehtynä salaojituksen ollessa kunnossa patolevy on kyllä käytännössä (testatusti) toimiva ratkaisu, ellei vedenpainetta muodostu ja silloin siinä pitää tehdä muutakin kuin tuo kermi, jos pitkäaikaista ratkaisua haetaan. Toki tapauskohtaisestihan noita kannattaa miettiä, esim. jos sieltä ylärinteeltä tulevia vesiä ei pystyä järkevästi eteenpäin ohjaamaan.
Kunhan huolehdit, että vedet eivät jää mihinkään seisomaan taloa vasten, niin olet aika vahvoilla. Sekä sen seinä- pinnoitteet läpäisevät kosteutta. Itsekin katsoisin ensin miten kosteudet talven ja kevään aikana käyttäytyvät.
Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
www.sisailmayhdistys.fi
Joo kaikkea voi tehdä ja usein kannattaakin. Otin kantaa ihan käytännön kokemuksen pohjalta. Noi ohjeet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Tekisi mieli sanoa, "laitetaan kortsun päälle toinen kortsu" niin on tuplavarma.Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
Kyllä tuon seinän rakenne pitäisi muuten olla ihan tuon mukaan tehty, mutta anturan ja perusmuurin liitoskohdan bitumikermieristeestä ei ole mitään varmuutta. Käytännössä sen varmistaminen vaatisi liian suuren työn hyötyyn nähden, joten jos kosteudet pysyy muuten kurissa niin uskoisin homman olevan asfalttia vaille valmis. Jos taas seinät on selkeästi märät keväällä niin leuka rintaan ja pieni kaivuri tontille.Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
Jos sulla on ongelmia, niin hakisin syytä kyllä muusta kuin anturan ja harkon rajassa olevan bitumikermin puutteesta.
keittiovarasto.fi
Tämmöisiä on reunoihin saatavilla Musta reunanauha liimakiinnityksellä, laminaatti, 32 mm tämä vain esimerkki
Tuo 50 cm kermi lattiapinnasta ylöspäin on ainakin rintamamiestalossa aivan päin persettä ja vastoin valmistajien ohjeita tehty, jos tarkoituksena on kuivattaa kapillaarinen kosteus ulospäin salaojittavilla eristeillä.Tuossa on sisäilmäyhdistyksen yhteenveto aiheesta:
Sisäilmatietoa | Sisäilmayhdistys
Tietopankkimme tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa rakennusten yleisistä vaurioista, niiden vaikutuksista ja korjausmenetelmistä.
Siellä mainitaan mm. näin:
RT-kortistosta löytyy "viralliset" ohjeistukset jos jaksaa kirjastossa käydä tarkistamassa.
- Mikäli kellarin seinään ei kohdistu edes tilapäistä vedenpainetta, voidaan kellarin seinän kosteuseristeenä käyttää muitakin tuotteita eli epäjatkuvia vedeneristeitä. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset perusmuurilevyt, patolevyt ja lämmöneristeet, jotka muodostavat pystysuuntaisen salaojakerroksen. Tällaisten eristeiden käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi, kun kellari on rakennettu vain osittain maanpinnan alle. Perusmuurin ja anturan liitoskohdassa on tällöin lisäksi käytettävä bitumikermieristettä, joka ulotetaan anturan ulkopinnalta vähintään 500 mm kellarin lattiapinnan yläpuolelle.
Parvekelasitukset pelteineen on tehty kuulemma reilu kymmenen vuotta sitten niille, jotka ne halusivat. Vastuu niistä on osakkailla.
Tuo oli siis uudisrakentamista koskevaa tietoutta pääasiassa. Rintamamiestalot monesti voi olla hieman erilaisia johtuen siitä että niissä on muutenkin poikkeavat rakenteet. Viimeisen päätöksenhän tuollaisessa korjauksessa suunnittelija tekee. Ei näissä mitään sisäpuolista kosteutta kuivateta kun ei sellaista saa ilmetä uudisrakentamisessa.
On tuo neuvo silti päin persettä, jos katsoo valmistajien ohjeita. Samalla vaivalla vetää sit ylös asti halvemmalla tavaralla, jos tilanteessa ei ole rintsikka-tyylistä ongelmarakennetta. Toki kuten kirjoitit, uudessa tuolla tavalla tehdessä ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole (pl. rahanmeno kalliimpaan eristeeseen).
Suunnittelijoiden mielipiteetkin ja käytännön kokemukset vaihtelevat. Tarkkailemalla miten vanhat rakenteet ovat käyttäytyneet saa tietoa miten oikeasti rakenne toimii. Sekään ei ole niin yksiselitteistä, koska olotuhteet vaihtelevat.
Mikäs siinä nyt niin kallista on? Huopa poltettuna kiveen ja lämmöneristeenä päällä styroks/finnfoam eriste.
Niin, nimenomaan ei ole niin kallista, jos laittaa huopaa ja noita halvempia eristeitä, mitkä ei salaojita tai salaojittaa pelkästään ko. puljun myyntiäijän mielestä. Tarkoitin siis, että kalliimmaksi tulee ihan turhaan, jos pistää huovan ja noita tyyriitä salaojittavan eristeitä (isodrän/fuktisol), joiden toiminnan se huopa pilaa.
Niinjuu sitä tarkoititkin. Joo nehän on jotain erikoiskamppeita eikä ole edes tarkoitettu huovan kanssa käytettävän. Taitavat olla just tuollaista korjausrakentamista varten missä nimenomaan sitä kosteutta on siellä.
Näinpäin siis ajattelen olevan oikein.Ei sillä ole väliä kunhan jää tiiviiksi ja tiiviste puristuksiin. Tärkeämpi on se, että saat sen kunnolla pysyvästi kiinni, eli se niitti jolla laitat tiivisteen kiinni, ei jää siihen aukon reunaan ja halkaise puuta. Liimatessa ei ole tuota ongelmaa. Sitä poistessa sitten ehkä enemmän.P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?
Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.
Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.
(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)
Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros.
Jos leikkaa nurkassa 45 asteen kulmaan poikki tiivisteen, niin silloin vastaavaa ongelmaa ei tule? Sillä tavalla olen itse tehnyt kun olen tiivisteitä vaihtanut oviin ja ikkunoihin. Tietysti leikatessa saa olla tarkkana että tulee juuri oikean pituinen.P-profiilin muotoinen ikkuna- ja ovitiivistenauha on tietenkin epäsymmetrinen, mutta onko asennussuunnalla merkitystä?
Voisin kuvitella, että ulkopuolisissa nurkissa (ovi-/ikkunalehti) P-profiilin paksu osa tulee nurkan sisäpuolelle ja sisäpuolisissa nurkissa (karmi) se tulee nurkan ulkopuolelle. Näin tiivisteiden risteyskohtiin ei jää P-profiilin ohuesta jalkaosasta johtuvia mahdollisia rakoja. Tässä siis oletan, että nurkissa tiiviste katkaistaan eikä taiteta.
Asiasta en löytänyt ohjeistusta, mutta tuntuu aika oleelliselta, jos tiivistyksen haluaa tehdä oikein.
(sisäpuolella ja ulkopuolella en tarkoita rakennuksen sisä- ja ulkopuolta, vaan viittaan nurkan geometriaan)
Edit: Selostus oli sekava, tässä piirros.
Laitat tiivisteen päällekkäin ja leikkaat. Sen hyöty (asunnon ovissa ja ikkunoissa) on sitten aika mitätön jos ollenkaan. Kuvan mukaisella tavalla se tiiviste painuessaan kasaan tiivistyy siihen toiseen tiivisteeseen, vinoon leikatessa tätä ei tapahtune.
En enää muista oliko edelliset laitettu noin päittäin vai peräti laiskuuksissa vedetty tiivisteet päällekäin (jotta olisi varmasti tiivis?) mutta lopputulemana ovea oli vaikea saada kiinni ja päästi ulkoilmaa nurkista sisään. Leikkaamalla kulmaan molemmat ongelmat ratkesivat kerralla ja olin tyytyväinen.
Joo hyvä huomio (ettei tiiviste saa painua täysin kasaan päällekkäin). Pääasiahan on että tiivistys toimii eikä pienet ilmavuodot (ainakaan minulle) niin kauhean vaarallisia ole (ilmaa tarvitaan), paitsi heille jotka ovat huolissaan vaipan tiiveydestä ja uskovat mittaustulosten olevan se mikä ratkaisee.
Fresh valikoimasta joku saman mittainen Korvausilmaventtiilit
Meillä on Velcon-venttiilit, Velco-venttiilit.Olisiko suositella jotain uutta korvausilmaventtiiliä, jonka laittaa vanhan tilalle? Tällä hetkellä tällainen alkuperäinen vanha, jossa ei ole mitään äänenvaimentimia saatika suodattimia enää ja istuukin huonosti.
Kiitoksia, pitääkin ottaa huomioon tosiaan tuo suodattimien hinta. Onko teillä muuten tuollaista äänenvaimennuskiekkoa tuolla ja tekeekö sellaisella mitään?
ilmatalo.fi
Joo koneellinen poisto löytyy.
Noissa Fresheissä laitetaan tällänen muovirinkula väliin estämään kokonaan kiinni meno.
ilmatalo.fi
Ok. Meillä oli vanhassa kämpässä pari tuollaista Valcoa ja niissä oli juuri ongelmana tuo kiinnimeno.Noissa Fresheissä laitetaan tällänen muovirinkula väliin estämään kokonaan kiinni meno.
Muiden merkkien toteutusta en tiedä.
Fresh 100 Thermo lukituspala
Fresh 100 Thermo lukituspala estää venttiilin sulkeutumisen ja varmistaa perusilmanvaihdon.
Meillä ei ole tuota äänenvaimennusta. Joskus ihmettelinkin kun kaikki äänet tulee aika herkästi läpi. Hiljainen paikka muuten asua niin ei ole haitannut mutta voin uskoa tuon olevan tarpeellinen esim vilkkaamman kadun varrella.
Tekee sillä, siihenhän on kaksi eri "tasoa". Sen putken koko pituussuuntainen vaimennusputkilo ja lisäksi sen päähän laitettava reitetty lätkä. Jälkimmäinen tosin vaikuttaa selvästi jo virtaukseen, mutta vaimentaa jo todella hyvin. Se yksikin vaimennin toimii hyvin esim. liikennemelua vastaan. Tulee sellaista tasaisempaa huminaa ja korkeat taajudet vaimenee. Itsellä on vain se yksi vaimennin ja on riittävä.
Oletko kokeillut pestä sen lattian kunnon aineilla?
On yritetty kodista löytyvillä puhdistuaineilla, mutta toki kiinnostaa, että mikähän olisi sellainen aine, mikä voisi oikeasti tepsiä? Ongelmana on myös se, että kalkki on osittain aika hankalissa paikoissa (esim. lämminvesivaraajan alla), mistä on vaikea päästä hankailemaan.
Toimisiko joku tämmöinen Kalkin-, rasvan- ja ruosteenpoistoaine, 1 L jos ammattisiivojien aineita saa käsiinsä niin niiltä löytyy vielä parempia myrkkyjä.
Voisihan tuota toki kokeilla, kun ei tuon kalliimpaa ole.
