Kodin rempat(DIY)

Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
On tullut ja ihan onnistuneesti. Vanhat kellastuneen mäntyportaat ärsyttivät jo ensimmäisenä muuttopäivänä. Portaat ovat olleet valkoiset nyt kolme vuotta ja ainoa sanominen löytyy yhdestä askelmasta, jossa meidän kissa tykkää oleskella ja siihen on kynsistä tullut jonkin verran naarmuja. Projektissa meni noin 5 päivää ja portaat olivat käytössä koko homman ajan.

Tässä näkyy hyvin alku- ja lopputulos. Listat puuttuu loppukuvasta.


Homma alkoi siitä, että irrotin kaiteet portaista irti ja hioin ne tasohiomakoneella ulkona pölyn välttämiseksi. Näin ne sai myös helposti ja tehokkaasti hiottua kauttaaltaan puupintaan asti. Talossa kun on vain kaksi aikuista, niin ei ollut niin suurta pelkoa, että joku voisi portailta pudota prosessin aikana. Rungon ja askelmat hioin kauttaaltaan tasohiomakoneella, johon sai imurin liitettyä. Se on kyllä must. Muuten pöllyää liikaa ja pölyä olisi kaikkialla.

Jo tästä kuvasta huomaa, miten männyn ilme muuttuu, kun kellastuneen lakan sai hiottua pois.


Edellisen asukkaan toimesta askelmat olivat pahasti kolhiintuneet. Varsinkin alimmaiset askelmat sai kitata reilulla kädellä. Kitti tuli hiottua käsipelillä yön yli kuivumisen jälkeen. Kevyttasoite oli nopea ja vaivaton hioa. Tuote oli muistaakseni Tikkurilan Spakkeli. Spakkeli Puukitti | Tikkurila


Jokaiseen maalattavaan osaan laitoin pohjalle pari kerrosta TIkkurila Multistop:ia, ettei oksat ala kuultamaan läpi missään vaiheessa. Multistop | Tikkurila
Tämän jälkeen kaiteet, säleet, portaiden rungon maalasin päälle kiiltävällä Helmi 80 -kalustemaalilla: Helmi 80 | Tikkurila


Myös askelmiin laitoin pari kerrosta Multistopia. Koska portaikkoa piti pystyä käyttämään jatkuvasti, maalaukset piti tehdä joka-toinen periaatteella. Tämän vuoksi projektissa kesti normaalia kauemmin. Kun kaikki askelmat oli käsitelty Multistopilla, vetelin pintamaaliksi Betolux Akvaa. Betolux Akva | Tikkurila Liuotinohenteista Betoluxia ei olisi kyllä hajun vuoksi voinut käyttää samalla kun asunnossa asuu. Akvaa joutui laittamaan muistaakseni peräti kolme ohutta kerrosta, jotta sai oikeasti tasaisen ja peittävän kerroksen. Vanhat liukuesteet olivat irrotuksen aikana kutistuneet n. 10 cm. Kuumailmapuhaltimella ne sai venytettyä takaisin oikeaan mittaan. Liimaa väliin ja niiteillä kiinni reunoista.
 
Hyvännäköiset portaat ja huolella tehty. Pisteet jakoon tästä. Itse maalasin yhen ovenkarmin niin ei ollut vielä markkinoilla tuota multistoppia tai ainakaan ei löytynyt, niin jouduin toisella tuotteella käsittelemään (Ronseal tais olla tuotteen nimi). Harmi vaan tuote ei toiminut ja karmista oksat tullu läpi muutaman vuoden jälkeen. Varmaan täytyy uusia maalaus jossain vaiheessa kun on aikaa ja intoa.
 
Ei ihan täysin DIY-asiaa mutta remontointiin liittyvää niin jospa tämä olisi oikea foorumi kysyä mielipiteitä:

Suunnittelen keittiöremonttia asuntooni ja kysymys liittyy taloyhtiön muutostyöilmoitukseen:

Kannattaako muutostyöilmoitus tehdä ennen kuin keittiön tilaa liikkeestä vai vasta kun keittiö on tilattu ja urakoitsija(t) valittu?

Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?

Remontissa kaikki keittiön kalusteet uusitaan altaineen ja hanoineen, lisäksi osa laitteista uusitaan. Tarkoituksena on että teen itse purku- ja pohjatyöt (mikäli asbestia ei löydy) ja urakoitsija asentaa kaapit, laitteet ja altaat + vuotokaukalot allaskaapin alle.

Remonttina tämä on aika simppeli koska keittiön layout pysyy samanlaisena (vesipisteiden tai uunin paikkaa ei muuteta yms) eikä ilmanvaihtoon kosketa. Näin ollen uskon että ilmoituksen hyväksyminen pitäisi olla aika läpihuutojuttu.

Kyseessä itselleni ensimmäinen isompi remontti asuntoon ja ensimmäistä kertaa teen muutostyöilmoituksen niin ei ihan varmaa touhua :D lisäksi keittiöfirmoilla on nyt hyvät tarjoukset menossa joihin haluaisin tarttua mahdollisimman pian.
 
Hyvännäköiset portaat ja huolella tehty. Pisteet jakoon tästä. Itse maalasin yhen ovenkarmin niin ei ollut vielä markkinoilla tuota multistoppia tai ainakaan ei löytynyt, niin jouduin toisella tuotteella käsittelemään (Ronseal tais olla tuotteen nimi). Harmi vaan tuote ei toiminut ja karmista oksat tullu läpi muutaman vuoden jälkeen. Varmaan täytyy uusia maalaus jossain vaiheessa kun on aikaa ja intoa.

On tosiaan hyvää tavaraa tuo multistop ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Itse maalailin 3v sitten kattoja ja tein huvikseen ensin pieniä testimaalauksia ilman eristepohjaa, niin onneksi ne oksat ja kaikki mahdolliset kellastumat tuli läpi jo seuraavana päivänä todella rajusti niin tiesi samantien, että jotain varmaan pitää tehdä. Tuli sitten kanssa vedettyä pari kierrosta tuota multistoppia ja nyt 3v myöhemmin kaikki maalatut pinnat on edelleen tasaisen valkoiset eikä läpilyöntejä näy missään.
 
Ei ihan täysin DIY-asiaa mutta remontointiin liittyvää niin jospa tämä olisi oikea foorumi kysyä mielipiteitä:

Suunnittelen keittiöremonttia asuntooni ja kysymys liittyy taloyhtiön muutostyöilmoitukseen:

Kannattaako muutostyöilmoitus tehdä ennen kuin keittiön tilaa liikkeestä vai vasta kun keittiö on tilattu ja urakoitsija(t) valittu?

Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?

Remontissa kaikki keittiön kalusteet uusitaan altaineen ja hanoineen, lisäksi osa laitteista uusitaan. Tarkoituksena on että teen itse purku- ja pohjatyöt (mikäli asbestia ei löydy) ja urakoitsija asentaa kaapit, laitteet ja altaat + vuotokaukalot allaskaapin alle.

Remonttina tämä on aika simppeli koska keittiön layout pysyy samanlaisena (vesipisteiden tai uunin paikkaa ei muuteta yms) eikä ilmanvaihtoon kosketa. Näin ollen uskon että ilmoituksen hyväksyminen pitäisi olla aika läpihuutojuttu.

Kyseessä itselleni ensimmäinen isompi remontti asuntoon ja ensimmäistä kertaa teen muutostyöilmoituksen niin ei ihan varmaa touhua :D lisäksi keittiöfirmoilla on nyt hyvät tarjoukset menossa joihin haluaisin tarttua mahdollisimman pian.

Kannattaa ainakin olla isännöitsijään yhteydessä asiasta. Nuo vaihtelee aika paljon yhtiöstä liittyen, mutta itse tein ilmoituksen heti ennen tilaamista. Tietysti on helpompaa tehdä ilmoitus jos on tiedossa nuo urakoitsijat ja keittiö, mutta pahimmassa tapauksessa on mahdollista että taloyhtiö ei hyväksyisi remonttia jolloin jo tilattu keittiö saattaisi mennä täysin hukkaan. Jotain erikoisehtoja yhtiöt yleensä myös saattavat vaatia. Yleistä on ainakin että valvoja vaaditaan ja kosteuseristys allaskaappiin pitää toteuttaa tietyllä tapaa.
 
Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?
Siis sehän on nimenomaan ilmoitus, ei hakemus. Jos et koske mihinkään yhtiön vastuulla olevaan, niin ei sitä remonttia kukaan voi estää.
 
Kosketaanhan tuossa ainankin sekoittajaan ja vesilukkoon.
Myös jos lattia menee vaihtoo (en huomannut mainittiinko sitä tuossa), pl jos nykynen pintamateriaali on tehty alkuperäisen lattian päälle.

Helpoin se lupa on pyytää kun kaikki on selvillä, jos kaikki on kunnossa niin tuskin tullaan torppaamaan.

Itse sain luvan heti kun kiikutin paperin isännöitsijälle.
 
Kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa. Yleensä sieltä tulee sitten tieto "käytetyt sähkö ja putkiurakoitsija tulee ilmoittaa, mittauspöytäkirja toimittaa sähköistä ja vesikalusteiden tulee täyttää ääniluokka1". Sitten kun remontti on tehty, ilmoitat nuo sinne.

Joskus tulee myös jotain epämääräisiä vaatimuksia tai halu pitää katselmus työstä sinun laskuusi, niin ne saa kaikki tietoonsa sitten hyvissä ajoin kun tekee ilmoituksen.
 
Kosketaanhan tuossa ainankin sekoittajaan ja vesilukkoon.
Toki. Ja sähköihin myös. Mutta jos niiden paikkoja ei oleellisesti muutella tai muuta, niin ei yhtiöllä voi asiaan olla mitään nipottamista.

Yhtiötä kiinnostaa lähinnä kuka nuo sähkö- ja putkityöt tekee.
 
Toki. Ja sähköihin myös. Mutta jos niiden paikkoja ei oleellisesti muutella tai muuta, niin ei yhtiöllä voi asiaan olla mitään nipottamista.

Yhtiötä kiinnostaa lähinnä kuka nuo sähkö- ja putkityöt tekee.

Myös vanhassa keittiössä mahdollisesti oleva asbesti kiinnostaa yhtiötä.
 
Kiitoksia vastauksista, täytyy maanantaina soitella isännöitsijälle ja kysellä myös hänen mielipiteensä! Aloinkin jo hahmottelemaan tuota ilmoitusta, jos sen saisi vaikka ensi viikolla lähtemään. Ainakaan itse en näe mitään erikoista tuossa keittiömuutoksessa, kun keittiön pohjaratkaisua ei muuteta eikä ilmanvaihtoon tms kosketa.

Lattiaa ei ole tarkoitus vaihtaa, se on hyvässä kunnossa. Ainoa haaste on ettei lattiaa ole asennettu kaapistoiden alle, joten vuotokaukalo pitää rakentaa että mahdolliset vuodot tulevat näkyviin.
 
Kiitoksia vastauksista, täytyy maanantaina soitella isännöitsijälle ja kysellä myös hänen mielipiteensä! Aloinkin jo hahmottelemaan tuota ilmoitusta, jos sen saisi vaikka ensi viikolla lähtemään. Ainakaan itse en näe mitään erikoista tuossa keittiömuutoksessa, kun keittiön pohjaratkaisua ei muuteta eikä ilmanvaihtoon tms kosketa.

Lattiaa ei ole tarkoitus vaihtaa, se on hyvässä kunnossa. Ainoa haaste on ettei lattiaa ole asennettu kaapistoiden alle, joten vuotokaukalo pitää rakentaa että mahdolliset vuodot tulevat näkyviin.

Et tarvii sinne kaapistojen alle mitään. Tiskikoneen alla on yleensä lattiamateriaali joten sinne vuotokaukalo. Jos ei sielläkään ole lattiaa niin laittaa jonkun levyn jolla nostaa samaan tasoon muun lattian kanssa ja siihen sit se kaukalo. Allaskaapissa tekee läpiviennit huolella ja tiivistää silikonilla niin sinnekkään ei tarvita ihmeempiä.
 
Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
 
Silikonillahan nuo tiivistetään. Onko ne päätypellit popniiteillä ja/tai metallin taivutuksella kiinni? Parhaan tuloksen saa, kun ottaa irti ja mömmöt väliin ja uusiksi kiinni. Toki kun tyylillä tuskin on kourun sisäpuolella väliä, niin vanhat puukolla pois ja tarpeeksi tavaraa kriittisiin paikkoihin lienee yhtä toimiva ja nopeampi ratkaisu. Paras olisi, että raapisit puhtaaksi ja antaisit paikkojen kuivua ennen uuden silikonin pistämistä.

e: Muistaakseni kasasin omat rännit tällä:
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
Onhan noita Ikean yms. malleja, joissa ei ole sokkelia vaan jalat. Kyllä niihin ehkä se lattian asentaminen sinne alle on ihan paikallaan :think: Kuulostaa tuo sun puuhailu enemmän siltä, että olet vanhaan paikkaan joutunut sovittamaan uudet palikat. Jotenkin tuntuu, että laminaatin korkeus ei sinällään olisi mikään ongelma, jos uutta tekee. Muutaman kämpän otannalla apk ja jääkaapin alla on aina ollut lattia vaikka "kaapista" kyse.
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
Kyllähän lattia asennetaan keittiönkaappien alle. Ainakin jos uusii samalla kertaa sekä lattian, että keittiön. Tämä ihan kokeneelta kirvesmieheltä kun kysyin. Luin myös tuosta että pitäisi jättää lattia laittamatta kaappien alle, mutta luotan ennemmin ammattilaiseen. (Minä en ole siis kirvesmies, läheskään)
 
Ainoa syy mikä tulee mieleen on lattian vaihdon hankaluus, jos on myös kaapiston alla. Toisaalta saa sen vanhan lattian leikattua poikki kaappien kohdalta, jos ei kerran 20 vuoteen jaksa kaappeja purkaa lattiarempan yhteydessä.
 
Kyllähän lattia asennetaan keittiönkaappien alle. Ainakin jos uusii samalla kertaa sekä lattian, että keittiön. Tämä ihan kokeneelta kirvesmieheltä kun kysyin. Luin myös tuosta että pitäisi jättää lattia laittamatta kaappien alle, mutta luotan ennemmin ammattilaiseen. (Minä en ole siis kirvesmies, läheskään)
Juu siis ei asenneta kaappien alle. Ainoastaan irtokalusteiden alle, eli apk,liesi ja kylmälaitteet. T:Kirvesmies
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Taitaa tuossa olla kahta koulukuntaa ihan ammattilaistenkin puolesta noiden laminaattien, yms. uivien lattioiden kanssa. Toinen puoli ajattelee, että kaappien asentaminen laminaatin päälle estää lattian elämisen ja sitä kautta saattaa tai saattaa olla tulematta ongelmia. Toisen puolikkaan mielestä taas ei ole ongelmaa asentaa suoraan laminaatin päälle.
 
Syy miksei lattiamateriaalia laiteta kiintokalusteiden alle on se että jos käytetään "eläviä" lattiamateriaaleja kuten laminaatti tai parketti, eläminen estyy eikä rakenne toimi oikein. ASP:n ja jääkaapin alle voi asentaa koska näitä kalusteita ei ole kiinnitetty seinään jolloin eläminen ei myöskään esty. Lisäksi kaapistot ovat tukevammat jos ne lepäävät suoraan betonin päällä. Monesti nämä ohjeet ovat ristiriidassa keittiövalmistajien ohjeistuksen kanssa, mutta jos haluat että lattiamateriaalissa säilyy tuotetakuu niin älä asenna sitä kiintokalusteiden alle. (Kiintokaluste = kiinteästi asennettu kaluste joka kiinnitetään seiniin ja mahdollisesti lattiaan) Useimmat kirvesmiehet eivät myöskään noudata näitä ohjeistusta vaan tekevät miten on helpoin eli laittavat kaapin alle lattiamateriaalin.
 
Myöskin normaalisti tuo (uiva)lattia tehdään kiintokalusteiden jälkeen, ei tarvitse suojata ja varoa lattiaa niin paljoa.
 
Silikonillahan nuo tiivistetään. Onko ne päätypellit popniiteillä ja/tai metallin taivutuksella kiinni? Parhaan tuloksen saa, kun ottaa irti ja mömmöt väliin ja uusiksi kiinni. Toki kun tyylillä tuskin on kourun sisäpuolella väliä, niin vanhat puukolla pois ja tarpeeksi tavaraa kriittisiin paikkoihin lienee yhtä toimiva ja nopeampi ratkaisu. Paras olisi, että raapisit puhtaaksi ja antaisit paikkojen kuivua ennen uuden silikonin pistämistä.

e: Muistaakseni kasasin omat rännit tällä:
Kiitos vinkistä. Täytyy hakea putki tuota sikaa.
En osaa nyt tästä sanoa miten nuo on niitattu kiinni, mutta täytyy purkaa miten kohtuudella lähtee.
 
Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
Itse maalasin viitisen vuotta sitten. Puhdistin huolellisesti ja vedin lattiamaalia päälle. Askelmat vaati uudelleenmaalauksen parin vuoden jälkeen, kun niissä alkoi näkymään kulumia, mutta nyt on kestänyt pinnat hyvin. Meillä on kaksi koiraa ja lapsi ja portaat on kovalla kulutuksella. Toinen maalaiskerta oli hyvin simppeli, kun maalia ei tarvinnut lisätä hankalampiin paikkoihin.
 
Laatoituksen ainakin minä laitoin koko keittiön lattiaan aikanaan. Talonyhtiötä ei kiinnostanut keittiöremontti kun kodinkoneet, vesipisteet ym. pysyi samoissa paikoissa.
 
Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
Itse laitoin juuri eilen sisäpuolelta bitumimassaa. Puuilosta ostin puristetuubissa ja siinä käyttötarkoitus oli nimenomaan tuo.
 
Kuten yllä jo sanottiinkin, kelluvia materiaaleja (lukkoponttiparketti, laminaatti, vinyyli) ei asenneta kalusteiden alle mutta kiinteiden (liimaparketti, laatta, muovimatto) kohdalla siinä ei ole mitään ongelmaa. Syynä siis se että kelluvan materiaalin pitää päästä elämään, ja keittiön kaappien jalat tekevät niin kovan pistekuorman että esim se parketin alla oleva duplex painuu kasaan ajan kanssa ja sitten se kaappi notkahtaa sen 2-3mm.

Noihin vuotosuojauksiin jotka kiristyvät jatkuvasti on kaksi todella helppoa ja varmaa ratkaisua:
A) Jos lattiamateriaali on kiinteä, sivele vesieriste siihen päälle n. 55cm keittiön takaseinästä eli sokkeliin asti. Takakulmaan vahvikenauha ja nostat sen vesieristeen myös 10cm korkeudelle seinästä. Jos haluat olla huolellinen, nosta altaan kohdalla vesieriste välitilaan asti.

B) Asenna samalla alalle kuin yllä niin vesieristävä muovimatto nostaen se myös seinälle n. 10cm. Jos materiaali on kelluva, voit laittaa maton alle lattiamateriaalin paksuisen esim vanerin, siihen päälle maton ja kalusteet sen päälle.
Mattoa ei tarvitse liimata lattiaan, ammut sen vaikka hakasilla tai lyöt nauloilla siihen ylös seinälle kiinni. Saumat sitten liimalla tai vaikka höyrynsulkuteipillä jos niitä tulee.

Näin ei tarvitse ostaa vuotokaukaloita joka koneelle ja yrittää piilotella niitä sinne sokkelin taakse eikä tarvitse myöskään huolehtia allaskaapin läpivientien paikoista tai niiden tiivistyksistä.
Ideahan tuolla vuotosuojauksella on, että JOS siellä joku alkaa vuotamaan niin se vuoto tulee näkyviin, eikä valu sinne rakenteisiin piiloon. Asennettuja vuotokaukaloita kun on katsellut, niin harvoin niitä kukaan on jaksanut seinään kiinnittää/tiivistää joten seinää pitkin valuva vesisuihku menee iloisesti ohi kaukalosta.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos hyvistä vinkeistä!

Mitä katsoin noita taloyhtiön ohjeistuksia niin aika paljon oli painotettu tuota allaskaappien vuotosuojausta. Tosin ohjeissa luki että vuotosuojausta täytyy tehdä "allaskaapin alle tai allaskaappiin" joten tuokin hiukan itseä hämää kuinka hyvin pitää suojata. Tietenkin mitä paremmin sitä paremmin.

Keittiössä kaikki vesi- ja viemäriputket menevät suoraan keittiön takaseinään, joten läpivientejä ei tarvita vuotokaukaloon. Ainoastaan viemäriputki ei mene suoraan allaskaapin kohdalta seinään, vaan se täytyy viedä keittiön kulmakaappiin josta on läpivienti seinään.

Tuo muovimatto + vaneri voisi olla fiksuin tapa tehdä suojaus kaapiston alle. Nurkkakaapin suojauksen voisi tehdä samalla, niin että nurkkakaapissa oleva viemäri vuoto ohjautuisi näkyviin allaskaapin alta.
 
Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
Minä kiinnitin tällä muovisovitteen vähän erikoisempaan ränniviritykseen, ja hyvin on pysynyt ja pitänyt veden oikealla puolella: Butyylitiiviste

Väri on tummahkon harmaata, joten valkoiseen kouruun kannattaa varmaan sovitella sisäpuolelle.
 
Vielä noista rännien syöksytorvista, mistä edellisellä sivulla puhuttiin..
Ohjeissa lukee, että 30 cm MAASTA, ei 30 cm rännikaivosta. Epäilen, että tämä min 30cm voisi olla lumen takia, ettei lumi peitä syöksytorven päätä?

Vanhat betoniset rännikaivot olivat järjestään korkeampia/korkeammalle asennettuja kuin nykyiset todella matalat muoviset. Niitä muovisia on todella hankala saada tarpeeksi ylös vanhoille syöksyputkille tai edes tuolle 30cm korkeudelle maasta. Miksi ne ovat kaikki näin matalia? Kun asennusohje kuitenkin käskee kaivamaan hulevesiputket routarajan alapuolelle, eli todella syvälle.. Ristiriitaista.

Vanhaan taloon kun teen juuri itse noita muovisia rännikaivoja, niin väkisin joutuu syöksyputkille tekemään jotain, muuten jäävät liian kauas kaivosta.
 
Ei allaskaapin ALLE tarvitse edelleenkään vuotosaujausta. Ainoastaan kaapin sisäpuoli pitää olla tiivis jos putket alkaa vuotaa niin vesi valuu kaapin etureunasta lattialle näkyviin.
 
Nuo astianpesukoneen läpiviennithän on niitä ongelmallisia, ihan siitä syystä kun se kodinkonekorjaaja käy korjailemassa sitä konetta niin tuskin tiiviivistää niitä läpimenoja uudestaan.
Yhteen kohteeseen oli laitettu Tulvarin apk-laippoja. Noh, jotain häikkää kittauksessa niin eikö apk:oon letku vuotanut alakertaan asti, kodinkoneasentaja ei ollut tarkistanut onko tiiviste tallella ja edes pyöräyttänyt pikaohjelmaa läpi.
Siinä mielessä jos sen vuotosuojauksen pystyisi tekemään lattialle niin olisi parempi.
 
Eihän niin kukaan ole väittänytkään että se sinne kaapin alle täytyisi tehdä, vaan että joko kaappiin TAI sen alle. Sinne allaskaappiin kun lyödään liuta läpivientejä ja kunnon roskaämpäri-härveli niin se suojaus on yleensä paljon helpompi tehdä sinne kaapin alle ennen kalusteiden asennusta. Lisäksi se vuotovesi voi valua niitä putkia/letkuja pitkin joten varmempi tapa se on ehdottomasti eristää samantien se koko kaapin alunen.

Noille APK:n letkuille oikeastaan ainut toimiva on ostaa se valmis läpivientikappale. Ei niitä millään massalla voi sinne alkaa tiivistämään kun pitäisi kuitenkin olla vaihdettavissa.
 
Tälläistä itse olen käyttänyt viimeaikoina: APLIVI 100 astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen läpivienti | APLIVI Viemäriin se pari millii isompi reikä ja siihen ympärille silikoni. Vesiputket yleensä otan seinästä, jos tarvii pohjasta ottaa niin niillekkin sit vastaavanlainen varmaan jees.
Sinne alle laitossa tosiaan se jo mainittukin ongelma että jos lattiamateriaali ei tule kaapin alle asti niin täytyy korottaa jollakin lattiapinnan tasoon.
 
Honkkari myy Tamoa, tumman punaiset lätkät. Selkeästi parempia kuin Mätänetin Orangit, mutta jonkun verran taipumusta lähteä kovametallit irti ennen tylsymistä. Makitan terät hajoaa yleensä vasta tylsänä, kun heruuttelee viimeiset millit irti siitä. Minuutissa kiilan syvyinen kuulostaa kyllä hieman optimistiselta, toki kivilaaduissa on yllättävänkin paljon eroja. Tuolla Boschin helvetinkoneella pystyy vetämään minuutissa 16 mm terällä ehkä tuon 340 mm teräosuuden verran (~200 mm?) mustaan kiveen (helvetin painavaa ja kovaa porata suhteessa peruskiveen, mitä lie).

e: Mulla siis käytössä SDS max teriä pl. nuo 8 mm, jotka SDS plus. 10 mm SDS max teriä löytyi Biltemasta, mutta ne hajos lähinnä kun tuli metriä kiveä lähemmäksi. Yhtäkään reikää ei saanut porattua loppuun. Sama 12 mm terät. Jopa selkeästi huonompia kuin Motonetin yritelmät, jotka nekin on umpisurkeita. Ei tässä yhteydessä ollut kuppiteristä puhetta, mutta nekin on Orangilla ihan kertakäyttökamaa. Ihmettelen kyllä mikä järki tuollaista paskaa on myydä - Rahat olen kyllä saanut takaisin, kun terä paskana ja näyttää edelleen uudelta.


Noniin, mitähän SDS-Max teriä kannattaisi ostaa, jos tarve on pilkkoa kivi silloin toinen tällöin ja mistä niitä saa? Kävin hakemassa bilhelvetestä SDS-Max poravasaran, joka yllätti positiivisesti. Paperillahan siinä on tolkuton iskuvoima, ei mitään hajua mikä aikuisten oikea teho on, mutta kivikiilan mentävät 20mm reiät syntyi kyllä muutamassa minuutissa kappale. Nopeammin sillä reikä syntyi, mitä SDS+ Hiltillä, mikä aiemmin oli lainassa (SDS-Max Hiltiä en ole koskaan päässyt kokeilemaan).

Mutta noi Bilteman terät... viidennen reiän kohdalla palat lähti kuikkaan (ja terä jumittui ja meinasi vääntää tämmösen kyniksen ranteet paskaksi). Ja pidin taukoa joka reiän välissä, etteivät sulaisi. Eli tarttis jotain parempaa. Honkkarissa ei oo Tamoja, eikä verkkosivujen mukaan missään muuallakaan ole oikein mitään. Hiltejä varmaan saa tosimiesten liikkeistä, IKH:sta ainakin saa Alpeneita, Kärkkäiseltä Makitoja ja Scheppacheja. Scheppahit on halvempia mitä bilhelveten terät, joten eivät voi olla mistään kotoisin, joten oisko se noi Kärkkäisen Makitat sitten paras valinta harrasteluun puuhasteluun, kun ei tarvitse isoja määriä tehdä reikiä?

Noinniinkuin jälkikäteen arvostellen koko touhussa ei oo mitään järkeä, siihen hintaan mitä tuo halpakin pora ja kunnon terät maksaa ois naapurin isäntä varmaan traktorilla käynyt useammankin kiven siirtämässä suohon ja dynamiittimies ne, joihin ei traktori riitä... Mutta harrastukset maksaa.
 
Mulla alkaisi olla kämpän sisäremppa sitä vailla valmis, että keittiön ovet pitäisi enää uusia. Kaappien rungot on ehjiä, joten en näe vaihtamisen ilossa olevan mitään järkeä. Onko porukka kilpailuttanut minkä verran noita, ja minkä suuntaisia eroja olette saaneet? Kyseessä yksiö joten aivan hirveän isoa määrää ovia ei ole.
 
Noniin, mitähän SDS-Max teriä kannattaisi ostaa, jos tarve on pilkkoa kivi silloin toinen tällöin ja mistä niitä saa? Kävin hakemassa bilhelvetestä SDS-Max poravasaran, joka yllätti positiivisesti. Paperillahan siinä on tolkuton iskuvoima, ei mitään hajua mikä aikuisten oikea teho on, mutta kivikiilan mentävät 20mm reiät syntyi kyllä muutamassa minuutissa kappale. Nopeammin sillä reikä syntyi, mitä SDS+ Hiltillä, mikä aiemmin oli lainassa (SDS-Max Hiltiä en ole koskaan päässyt kokeilemaan).

Mutta noi Bilteman terät... viidennen reiän kohdalla palat lähti kuikkaan (ja terä jumittui ja meinasi vääntää tämmösen kyniksen ranteet paskaksi). Ja pidin taukoa joka reiän välissä, etteivät sulaisi. Eli tarttis jotain parempaa. Honkkarissa ei oo Tamoja, eikä verkkosivujen mukaan missään muuallakaan ole oikein mitään. Hiltejä varmaan saa tosimiesten liikkeistä, IKH:sta ainakin saa Alpeneita, Kärkkäiseltä Makitoja ja Scheppacheja. Scheppahit on halvempia mitä bilhelveten terät, joten eivät voi olla mistään kotoisin, joten oisko se noi Kärkkäisen Makitat sitten paras valinta harrasteluun puuhasteluun, kun ei tarvitse isoja määriä tehdä reikiä?

Noinniinkuin jälkikäteen arvostellen koko touhussa ei oo mitään järkeä, siihen hintaan mitä tuo halpakin pora ja kunnon terät maksaa ois naapurin isäntä varmaan traktorilla käynyt useammankin kiven siirtämässä suohon ja dynamiittimies ne, joihin ei traktori riitä... Mutta harrastukset maksaa.
Amazon.de myy "halpoja" Makitan teriä. D-sarjan 2-leikkuiset kestää paremmin kuin kalliimmat nelileikkuiset, esim. zentro. Osta suosiolla myös 340 mm pitkiä, et tarvitse pidempiä kiilojen kanssa.
 
Osaako joku suositella laadukasta kärkisarjaa iskuvääntimelle? Ainakin tämän videon mukaan Makita ja Milwauksee Shockwave olisivat hyviä.

Haet rautakaupasta jonkun "laatumerkin" sarjan. Ei noissa paljoa ole eroa, lähinnä kulutuksen kestossa voi olla, mutta kotikäytössä on yks ja hailee kunhan ei sitä halvinta osta.
 
Parvekkeen kaitena on latteellaan olevat maalatut pattingit (n. 12x5cm). Näillä ei ole mitään katosta päällä. Noin 5 vuoden jälkeen alkaa päälipinnalta maali kuoriutua pois ja huomasin näiden olevan tavallista eikä painekyllästettyä. Mitä mieltä olette pitäisikö tällaisten olla painekyllästettyä, vai meneekö normitavara tässä? Irroitin palan ja ainakin vähän näyttää vettyneen sisältä. Entä kaiteen pystytolpat? Näihin vesi ei pääse satamaan suoraan, kun kaide suojaa. Onko näissä tavallinen maalattu puu riittävä?
 
Parvekkeen kaitena on latteellaan olevat maalatut pattingit (n. 12x5cm). Näillä ei ole mitään katosta päällä. Noin 5 vuoden jälkeen alkaa päälipinnalta maali kuoriutua pois ja huomasin näiden olevan tavallista eikä painekyllästettyä. Mitä mieltä olette pitäisikö tällaisten olla painekyllästettyä, vai meneekö normitavara tässä? Irroitin palan ja ainakin vähän näyttää vettyneen sisältä. Entä kaiteen pystytolpat? Näihin vesi ei pääse satamaan suoraan, kun kaide suojaa. Onko näissä tavallinen maalattu puu riittävä?

Yleensä maata vasten olevat laitetaan painekyllästetystä. Kyllä muuten pitäisi maalattukin kestää... onhan niitä puutaloja tuolla pilvin pimein sateessa.
 
Haet rautakaupasta jonkun "laatumerkin" sarjan. Ei noissa paljoa ole eroa, lähinnä kulutuksen kestossa voi olla, mutta kotikäytössä on yks ja hailee kunhan ei sitä halvinta osta.
Juu, ei noihin paljoa rahaa kannata käyttää. Jos esim. terassin vääntä TX20/TX25 kärjillä, niiin turha ostaa mitään sarjaa. Bauhausista saa esim. heidän merkkiään 10-packin noita kärkiä. Pari kuluu loppuun, muutama tippuu valmiin rakenteen alle... Varsinkin kattoremontissa tottui arvostamaan, että oli muutama varakärki taskussa :D Josta tulikin mieleen, että siihen kärjen pidikkeeseen kannattanee panostaa enemmän kuin itse kärkiin (jos käyttää sellaisia kärkiä, jossa ei ole pidikettä suoraan).

e: Hinnat alkaen -ruuvit vaikuttaa myös tulokseen, yleensä huomattavasti enemmän kuin itse kärjet.
 
Jatkokysymys vielä ulkokaiteen maalauksesta. Onko tietoa mikä maali olisi parempi, öljymaali vai lateksi? Maalikaupan myyjän mukaan kumpikin käy. Tässä vielä ongelmana, että vesi voi jäädä seisomaan kaiteen keskelle.
 
Mulla alkaisi olla kämpän sisäremppa sitä vailla valmis, että keittiön ovet pitäisi enää uusia. Kaappien rungot on ehjiä, joten en näe vaihtamisen ilossa olevan mitään järkeä. Onko porukka kilpailuttanut minkä verran noita, ja minkä suuntaisia eroja olette saaneet? Kyseessä yksiö joten aivan hirveän isoa määrää ovia ei ole.

Runkojen osuus ei yleensä kummonen keittiön hinnasta ole, niin kannattaa kysyä tarjous pelkästään ovista ja koko setistä ja vähän vertailla kannattaako vanhoja kuitenkaan säästää. Etenkin kun kokonaisuus tuskin on montaa tonnia jos on pieni keittiö. Nykyään monet toimittajat myyvät nuo vielä valmiiksi koottuna, niin vaihto ei iso työ ole. Vanhat kaapit myyt/annat Torissa eteenpäin niin ei tarvitse välttämättä edes itse purkaa.
 
Laitetaanpa tässä pari/kolme viikkoa sitten tehty "pienestä" urakasta hieman kokemuksia. Eli kyseessä 60/70 luvun vaihteessa rakennettu omakotitalo/lisäsiipi jonka huopakatto oli jiirin kohdalta alkanut vuotaa. Huopakatto oli muutenkin heikossa hapessa joten päädyttiin vaihtamaan koko huopa ja samalla korjata katon rakenteita, sillä sen kunto epäilytti muutenkin. Tämä kaikki Tee-se-itse meiningillä mutta talkoissa oli kuitenkin mukana yksi rakennusalan ammattilainenkin. Harmittaa kun ei tullut enempää projektikuvia otettua mutta tässäpä jotain.

Homma alkoi tottakai purkamisella. Paikoitellen katossa oli kolme huopaa päällekkäin joten sorkkaraudalle oli runsaasti töitä naulojen ym irrotukseen. Jiirin kohdalta katto olikin melko huonossa kunnossa ja purkuhommia oli melkoisesti myös laudoituksen osalta jiirin ympäriltä. Muualta katto olikin yllättävän hyvässä kunnossa. Ponttilaudoitus oli kuitenkin tehty siellä täällä vähän hassusti ja kaikki laudat eivät jatkuneet kattotuolin kohdalta, vaan olivat vain pontissa. Kaikki tällaiset tapaukset päätettiin katkaista,laittaa ne tukevammin paikalleen ja jatkumaan oikeasta kohtaa.

Itse huopakatto asennettiin kahdessa osassa. Eli ensin purettiin ja asennettiin paikallisen peltiliikkeen tekemät tippapellit talon toiselle puolelle, jonka arveltiin olevan paremmassa kunnossa. Korjausten ja tippapeltien jälkeen asennettiin päällyste. Huovaksi koko kattoon tuli katepalin toptite 6 tiivissaumakate joka ei vaadi aluskatetta. Huovassa oli noin 10 sentin liimakaistale joka naulattiin huopanauloilla aluslaudoituksen läpi (alla kuvassa valkoisena). Seuraava huopa sitten limitettiin tuon naulatun liimaosion päälle. Jatkettaessa huopaa käytettiin erillistä bitumiliimamassaa.
IMG_20200623_120254.jpg

Kun ns. parempi puoli oli valmis, siirryttiin jiirilliselle puolelle jonka tiedettiin olevan huonompi. Purkuhommissa menikin sitten enemmän aikaa sillä lautaa jouduttiin vaihtamaan huomattavasti enemmän. Kun purkuhommat oli tehty, alalla oleva kaverini totesi, että katos jonka jiiri alla olevassa kuvassa näkyy oli alunperinkin vähän heppoisesti rakennettu joten siihen päätettiin rakentaa paremmat tukipalkit ja tukea rakennetta. Samalla parannettiin välikaton tuuletusta ja korjata kaikki löytyneet vauriot. Tästä ei valitettavasti ole kuvaa.

IMG_20200623_210357.jpg

Katto päällystettiin muuten samalla Toptite 6:lla mutta jiirin kohdalle laitettiin superbase aluskate ja sen päälle tiivissaumakate ohjeiden mukaan. Useampi rankempi sade ja ainakin toistaiseksi katto on pitänyt.
IMG_20200625_162049.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jatkokysymys vielä ulkokaiteen maalauksesta. Onko tietoa mikä maali olisi parempi, öljymaali vai lateksi? Maalikaupan myyjän mukaan kumpikin käy. Tässä vielä ongelmana, että vesi voi jäädä seisomaan kaiteen keskelle.
Vinha oli ainakin aivan perseestä. Ostin muka hengittävän maalin, kun kaiteet kuitenkin maalataan joka puolelta, mutta tuo kyllä teki ihan järkyttävän muovikalvon puun päälle ja irtoili kolmantena kesänä isoina palasina vaakaosista. Pystyssä olevissa osissa on pysynyt ihan hyvin.

Maalikaupassa asiaa kirotessani myyjä totesi, että olisi kannattanut valita kuullote. Kai tuota täytyy jaksaa huoltomaalailla parin vuoden välein niin pitkään että lahoaa pystyyn.
 
Makuuhuoneessa narisee lattia kun kävelee. Rakenne ilmeisesti: Muovimatto - lastulevy - koolaus. Onko sopiva pikakorjaus tuolle ruuvata koolauksiin kiinni tuo levy ja uusi muovimatto/mikä tahansa päälle? Tuntuisi vähän turhalle purkaa tuota pois jos korjaantuisi tuolla. Vai alkaneeko narisemaan joskus uudestaan?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 983
Viestejä
4 876 926
Jäsenet
78 739
Uusin jäsen
FENRIR666

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom