Kodin rempat(DIY)

[Zigh]

^^ Ns. rättipatteri, kytketty lämpimän käyttövedenkiertoon, eli ihan normaalia. Pidä se aina auki.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Rivitalo ja kaukolämpö. Kuulostaako tämä normaalilta:

Laitoin kesähelteillä kaikki lämpöpatterit minimille. Nyt kuuman käyttöveden tulossa kestää todella kauan.

Tämän jälkeen säädin kylpyhuoneessa WC-pöntön yläpuolelta yhden patterin niin, että se on kokoajan lämmin ja korvin kuulee, että siellä kiertää vesi jatkuvasti. Tällöin myös kuuma vesi tulee hanasta normaalisti.

Ei sitä vessan patteria saa sammuttaa se on samassa kierrossa hanan kanssa. Älä koske siihen ollenkaan.

 

[Ggg]

Se on siis todennäköisesti käyttövesipatteri, jonka tarkoitus on pitää kylppäri kuivana. Nykyään niitä ei enää saa uusiin asuntoihin edes asentaa.

 

[ramram]

Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.

Pakostakin se kuvio menee tukkoon kun levität saumalaastia mutta lähtee kyllä pois kun saumauksen jälkeen kostealla/semi-märällä sienellä pyyhit useaan kertaan laatat/reunat. Lopuksi kun sauma on pintakuiva pyyhit koko alueen ja viimeistelet saumat kostealla sormella. Hyvin se menee, usko itseesi!

 

[Kaapula]

^^ Ns. rättipatteri, kytketty lämpimän käyttövedenkiertoon, eli ihan normaalia. Pidä se aina auki.

Ei sitä vessan patteria saa sammuttaa se on samassa kierrossa hanan kanssa. Älä koske siihen ollenkaan.

Se on siis todennäköisesti käyttövesipatteri, jonka tarkoitus on pitää kylppäri kuivana. Nykyään niitä ei enää saa uusiin asuntoihin edes asentaa.

Kyseinen patteri näyttää siis tältä. Talo rakennettu 2008. Avasin tuota hanaa ja nyt on taas lämmin. Kylppärissä on myös sähköinen lattialämmitys. Voin sanoa että kyllä kuivuu, sen verran lämpöä tulee tuosta patterista.

 

[ZZRX]

Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.

Et sää sitä saumausta voi ryssii kun peset riittävästi saumatessa. Vaatii tosin enemmän työtä kuin kiiltävän sileen laatan saumaus. Saumattomasti laatoitus on iso riski, varsinkin jos tulee useempi seinä niin melko varmasti alkaa heittää jossain vaiheessa linjat. Pitäis olla vähintään mitallistettuja laattoja ja siltikään en itse mielellään lähtisi yrittämään. Mieluummin vaikka 1mm sauma niin voi vähä säätää tarvittaessa.

 

[KoessiKenguru]

Tuli eilen myrskyssä yllätys, kun parvekkeen lattialta pääsi vesi valumaan allaolevan eteisen katon läpi sisään. Aiemmin ei ole huomattu ja avattuani kattopanelointia ei aikaisempiakaan valumajälkiä näkynyt ja rakenteet oli kuivat, joten ilmiö lienee onneksi uusi eikä ole vielä suurta vahinkoa päässy tapahtumaan. Veden määrä oli jotain kahvikupin pohjallisen luokkaa eli suuresta määrästä ei onneksi ole kyse.

Mites tuo kannattaisi helpoiten nyt korjata? Ongelma lienee siinä, että kun vettä tulee aivan helvetisti, ei joko parvekkeen lattian alle tehty kaato riitä tai jostain välistä pääsee vesi fuskaamaan läpi. Parvekkeen lattia on terassipuuta, joka on ruuvattu koolaukseen kiinni. Samoissa koolauksissa lattian alla on kiinni pelti, joka muodostaa kaadon ulospäin seinärakenteesta ja menee lopulta räystäskouruun. Rakenne itsessään oli ihan puhdas eli lehtimuhju tai muu roska ei ole estämässä veden liikettä poispäin rakenteesta. Alla havainnekuva tuosta, oikealla reunalla havainnekuvassa ulkoseinä, josta vesi vuosi eteisen sisäkattoon.

 

[ZZRX]

Tuli eilen myrskyssä yllätys, kun parvekkeen lattialta pääsi vesi valumaan allaolevan eteisen katon läpi sisään. Aiemmin ei ole huomattu ja avattuani kattopanelointia ei aikaisempiakaan valumajälkiä näkynyt ja rakenteet oli kuivat, joten ilmiö lienee onneksi uusi eikä ole vielä suurta vahinkoa päässy tapahtumaan. Veden määrä oli jotain kahvikupin pohjallisen luokkaa eli suuresta määrästä ei onneksi ole kyse.

Mites tuo kannattaisi helpoiten nyt korjata? Ongelma lienee siinä, että kun vettä tulee aivan helvetisti, ei joko parvekkeen lattian alle tehty kaato riitä tai jostain välistä pääsee vesi fuskaamaan läpi. Parvekkeen lattia on terassipuuta, joka on ruuvattu koolaukseen kiinni. Samoissa koolauksissa lattian alla on kiinni pelti, joka muodostaa kaadon ulospäin seinärakenteesta ja menee lopulta räystäskouruun. Rakenne itsessään oli ihan puhdas eli lehtimuhju tai muu roska ei ole estämässä veden liikettä poispäin rakenteesta. Alla havainnekuva tuosta, oikealla reunalla havainnekuvassa ulkoseinä, josta vesi vuosi eteisen sisäkattoon.

Siellä pitäis olla poltettu huopa ennen peltiä ja riittävä kaato tottakai. Jos puuttuu niin ei tarvii kaukaa etsiä vikaa.

 

[KoessiKenguru]

Siellä pitäis olla poltettu huopa ennen peltiä ja riittävä kaato tottakai. Jos puuttuu niin ei tarvii kaukaa etsiä vikaa.

Hmm ei ole kyllä tuossa alla mitään huopaa, suoraan valuu vesi pellille

 

[ZZRX]

Hmm ei ole kyllä tuossa alla mitään huopaa, suoraan valuu vesi pellille

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

 

[KoessiKenguru]

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

Kiitokset kattavasta vastauksesta! Pistin tutulle timpurille viestiä, menee oman osaamisalueen yli niin parempi kun antaa ammattimiehen tehdä alusta loppuun. Suojattiin nyt väliaikaisesti pressulla tuo kohta ettei ainakaan enempää satele siitä kohti sisään.

 

[ZZRX]

Joo tuo oli tommonen karkea toimintaohje. Toki pitää sit tehä tarkempi korjausanalyysi itse kohteesta timpurin.

 

[tietokonerikki]

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

Kyllähän meillä on peltikattoja ilman aluskatetta vaikka kuinka monessa 1900-luvun kerrostalossa. Ja ne pitävät vettä kunnes ruostuvat puhki, mikäli ne on peltiammattimies ammattiylpeydellä tehnyt.
Muuten kyllä samoilla linjoilla kanssasi.
Jos kerran normaalisateen pitää, vuoto hyvin todennäköisesti peltien ylösnostojen ja "seinän" välissä. Jos ei siitä löydy niin sitten peltien saumauksissa.

Yksikerroskatteitakin on

Valitse oikea kattohuopa

Huopakatot sopivat hyvin sekä taloihin että piharakennuksiin. Kerromme, miten valitset oikean kattohuovan.

teeitse.com

tuossa on vielä suojana se parvekkeen lattia.

 

[ZZRX]

Kyllähän meillä on peltikattoja ilman aluskatetta vaikka kuinka monessa 1900-luvun kerrostalossa. Ja ne pitävät vettä kunnes ruostuvat puhki, mikäli ne on peltiammattimies ammattiylpeydellä tehnyt.
Muuten kyllä samoilla linjoilla kanssasi.
Jos kerran normaalisateen pitää, vuoto hyvin todennäköisesti peltien ylösnostojen ja "seinän" välissä. Jos ei siitä löydy niin sitten peltien saumauksissa.

Yksikerroskatteitakin on

Valitse oikea kattohuopa

Huopakatot sopivat hyvin sekä taloihin että piharakennuksiin. Kerromme, miten valitset oikean kattohuovan.

teeitse.com

tuossa on vielä suojana se parvekkeen lattia.

Konesaumakatot on asia erikseen. Ne periaatteessa joissakin tapauksissa pärjää ilman, mutta niissäkin yleinen linja on nykyään että useimmissa tapauksissa aluskate kannattaa laittaa. Se on aivan eri asia miten joskus 1900-luvulla on niitä tehty. Siihen ehkä on ollut osasyy miksei niissä ole aluskatetta, koska silloin ei moisia ole edes ollut. Mutta vakavastiotettaen umpilaudotus / alushuopa korvaa normaalin muovisen aluskatteen.

Tuossa kuvan tapauksessakin näyttäisi olevan tiilikuvioinen pelti joka ei ole konesaumapeltiä.

 

[julli100]

Kunnon tuuli puhaltelee noita vesiä ihan ihme reittejä.

 

[Lumimies]

Peltikatto ilman aluskatetta saattaa tietyillä keleillä tuoda kondenssiongelmaa ja kastella yläpohjaa. Tosin tuolloin saattaa olla ongelmia myös yläpohjan tuuletuksessa.

 

[Mikkos]

Vähän näin aihetta sivuten niin mikään ei vituta remontoidessa niin paljon kuin että kaikki on alunperin tehty "vähän sinneppäin" koolauksia sun muita myöten.
Vaikka lopputulos olis rakentamisen jälkeen ollu hyvälaatuista niin jälkeenpäin remppaaminen on yhtä persettä.
Nytkin on pikkuvessa purettu atomeiksi niin kipsilevyseinät on menny tiettyjen koolien takaa (kun ensin on kipsattu ulkoseinät ja siihen sitten rakennettu vessakoppi) niin kivahan niitä levynjämiä on sieltä koolien takaa kaivaa.
Ja sitten kun kulmakoolit ja koolit on vähän vinossa sinne tänne niin kiva yrittää sahailla kipsilevyjä ku seinä on ihan salmiakkia ja koolit eri tasossa toisiinsa nähden ja muuta synttärisettiä.

Onneks tulee sentää kaakelit kipsin päälle.

 

[ZZRX]

Vähän näin aihetta sivuten niin mikään ei vituta remontoidessa niin paljon kuin että kaikki on alunperin tehty "vähän sinneppäin" koolauksia sun muita myöten.
Vaikka lopputulos olis rakentamisen jälkeen ollu hyvälaatuista niin jälkeenpäin remppaaminen on yhtä persettä.
Nytkin on pikkuvessa purettu atomeiksi niin kipsilevyseinät on menny tiettyjen koolien takaa (kun ensin on kipsattu ulkoseinät ja siihen sitten rakennettu vessakoppi) niin kivahan niitä levynjämiä on sieltä koolien takaa kaivaa.
Ja sitten kun kulmakoolit ja koolit on vähän vinossa sinne tänne niin kiva yrittää sahailla kipsilevyjä ku seinä on ihan salmiakkia ja koolit eri tasossa toisiinsa nähden ja muuta synttärisettiä.

Onneks tulee sentää kaakelit kipsin päälle.

Juurikin näin. Monet ei ajattele sitä että rakennetta pitää mahdollisesti avata/rempatakkin joskus vaan tehdään siten miten helpoimmalla päästään. Monesti tehdessä pienellä vaivalla voi säästää myöhemmissä remonteissa paljon aikaa. Tuota en oo ikinä tajannut miks johonkin aikaan on tehty niin et nurkassa on yks tolppa johon veetään kipsilevy ja sit se toinen mahdollinen tolppa lyyään siihen kylkeen niin et levy jää väliin puristuksiin. Ensin pitää saada se kipsilevy irti jonka ruuvit on siel välissä. Sit pitää mahdollisesti kaivaa ne töryt pois jos ei haluu jättää kuraa seinän sisään ja lopuks joutuu vielä laittamaan ne oikeat lisätolpat jotka olis pitänyt olla alunperin paikalla. Noissa seinän vinouksissa pitää muistaa että ennen ei välttämättä ole ollut niin hyvii vehkeitä millä olisi nähnyt suoruudet ja rakenteet on usein painuneet/liikkuneet minkä takia vinous on tullut. Tämä ei kylläkään selitä salmiakin muotoisia seiniä. Jokatapauksessa ainakin märkätiloissa olisi suotavaa oikaista seinät remontin yhteydessä niin ei enään myöhemmin tarvitse ihmetellä asian kanssa (asiaa tuskin muistaa enään kun seuraava remontti on ajankohtainen)

 

[glhf]

Mä remppaan ainakin aina sillä mentaliteetilla, että jos kämppä näyttää hyvältä ~5v päästä, niin kaikki hyvin. Kaikki muu on turhaa neppailua, ellei sitä kämppää ole tarkoitus syystä tai toisesta pitää pidempää aikaa. (= pääomaa on ihan turha sitoa seiniin yhtään enempää mitä on pakko).

Tarpeet muuttuu niin paljon, että kämppiä tulee pyöriteltyä säännöllisin väliajoin, ja yleensä selvästi isompaankin vaihdolla saa aina profittia kun remppaa huonokuntoisia. Lisäksi nykymarkkinoilla "rosoinen" lopputulos on yleensä halutumpaa kuin millintarkka, varsinkin vanhempia kämppiä remontoidessa. Markkinoinnistahan se kaikki on myös kiinni

 

[tietokonerikki]

Konesaumakatot on asia erikseen. Ne periaatteessa joissakin tapauksissa pärjää ilman, mutta niissäkin yleinen linja on nykyään että useimmissa tapauksissa aluskate kannattaa laittaa. Se on aivan eri asia miten joskus 1900-luvulla on niitä tehty. Siihen ehkä on ollut osasyy miksei niissä ole aluskatetta, koska silloin ei moisia ole edes ollut. Mutta vakavastiotettaen umpilaudotus / alushuopa korvaa normaalin muovisen aluskatteen.

Tuossa kuvan tapauksessakin näyttäisi olevan tiilikuvioinen pelti joka ei ole konesaumapeltiä.

Minusta tuossa näytti olevan räystäskuvan perusteella "aito" tiili/betonitiilikatto.
Aluskate antaa lisäsuojaa, joten sitä nykyään suositaan ihan hyvästä syystä.

 

[ZZRX]

Minusta tuossa näytti olevan räystäskuvan perusteella "aito" tiili/betonitiilikatto.
Aluskate antaa lisäsuojaa, joten sitä nykyään suositaan ihan hyvästä syystä.

Ai niimpäs näyttääkin olevan. Sitä peltii sit ei näy ollenkaan kuvis...

 

[munse]

Tuossa ylempänä keskusteltiin aluskatteesta ja sen tarpeellisuudesta.

Eikö aluskatteen tarkoitus ole myös kondensioveden torjuminen, ja tämä on erittäin tärkeää peltikatossa, joka ei eristä lämpöä käytännössä lainkaan ja siten katteen alapinta saattaa olla kastepisteen lämpötilassa tai sen alle? Höyrynsulkuhan vuotaa aina, joten yläpohjassa absoluuttinen kosteus on aina korkeampi kuin ulkoilmassa.

 

[ZZRX]

Tuossa ylempänä keskusteltiin aluskatteesta ja sen tarpeellisuudesta.

Eikö aluskatteen tarkoitus ole myös kondensioveden torjuminen, ja tämä on erittäin tärkeää peltikatossa, joka ei eristä lämpöä käytännössä lainkaan ja siten katteen alapinta saattaa olla kastepisteen lämpötilassa tai sen alle? Höyrynsulkuhan vuotaa aina, joten yläpohjassa absoluuttinen kosteus on aina korkeampi kuin ulkoilmassa.

Olet aivan oikeassa, tämä on aluskatteen yksi tehtävä ja olennainen seikka. Tuossa oli sivumennen mainittu tuo konesaumakatto. Siinä on tosiaan monesti alla umpilaudoitus ja huopa niin se ei tarvitse erillistä muovista aluskatetta. Se on tietyllätapaa kuitenkin erikoisratkaisu enkä siksi ottanut koko kattoa lukuun tuossa keskustelussa. Hyvällä yläpohjantuuletuksella voi auttaa kondensiveden poistumista, mutta en näe mitään syytä miksei aluskatetta pitäisi käyttää. Tuossa oli aikasemmin puhe noista parvekerakenteista joissa yleensä käytetään tuota bitumikermiä pellin kanssa tai ilman peltiä..

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

 

[ZZRX]

Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

Meinaatko syöksytorvea? Mistä sää tuon 300mm keksit? Kyllä itse yleensä laittanu niin lähelle kaivoa että mahdollisimman iso osa vedestä menee kaivoon. Jos sataa kovasti niin osa vedestä pakosti lentää ohi. Oisko ollu noin 5-10cm korkeudella kaivosta syöksytorven käytä ja melko reunassa kupista.

 

[munse]

Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.

 

[Mikkos]

Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.

Tuleeko päälle tapetti vai maali?

 

[munse]

Tuleeko päälle tapetti vai maali?

Maali. Kerta pohjamaalia ja 2 kertaa pintamaalia ajattelin laittaa.

 

[Mikkos]

Maali. Kerta pohjamaalia ja 2 kertaa pintamaalia ajattelin laittaa.

En ole ammattimies mutta toi saattaa näkyä läpi varjostumina. Kai.

 

[Pow_82]

En ole ammattimies mutta toi saattaa näkyä läpi varjostumina. Kai.

Kyllä ne näkyy. Itse tein kokeeksi vastaavia ohentamattomien levyjen saumoja reilusti paklaten ja sitten niin, että nauha jäi käytännössä näkyviin. Reilusti paklauksessa tulee sitten se ongelma, että jos laitat seinälle jotain pitkää ja suoraa vaakatasoon, tulee koholla oleva kohta ongelmaksi..

 

[munse]

Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.

Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse.

 

[maninthemoon]

Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse.

Luulen, että tuossa pölyssä ei ole enää mitään liima-aineita tai vastaavaa mikä tarttuu enää mihinkään. Ihan oma veikkaus siis.

 

[ZZRX]

Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse.

Hassu ajatus, jonka suosittelen unohtamaan heti alkuun. Tuo hiontapöly on hiontajätettä valmiista tavarasta eikä se sovellu enään seinälle laitettavaksi. Niinkuin joku sanoikin niin siinä ei ole myöskään mitään liima-aineita millä se edes tarttuisi seinään. Suosittelen kiinnittämään mieluummin huomiota tasoitteen kerrospaksuuksiin seinässä jotta hionta jäisi minimiin.

Nuo ohentamattomat saumat pitää tosiaan tasoittaa aika leveälle alueelle jotta ne ei näkyisi maalin alta. Lisäks kohdasta ei tuu kovin kestävää pitemmällä tähtäimellä jos saumanauha näkyy jostain kohti. Kun saat tasoituksen "valmiiksi", vedät pohjamaalin päälle jolloin näet virheet paremmin ja voit vielä hioa/lisätä tavaraa jos tarve vaatii. Tuommoinen kohta jää myös tosiaan vähän koholle aina ellet ylitasota koko seinää.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Meinaatko syöksytorvea? Mistä sää tuon 300mm keksit? Kyllä itse yleensä laittanu niin lähelle kaivoa että mahdollisimman iso osa vedestä menee kaivoon. Jos sataa kovasti niin osa vedestä pakosti lentää ohi. Oisko ollu noin 5-10cm korkeudella kaivosta syöksytorven käytä ja melko reunassa kupista.

Yritin netistä etsiä jotain ohjeistusta ja löysin Ruukin ohjeet. Tuossa siis viitataan, että max.300mm. Kääsin tämän pää(i)ssäni, että pitäisi olla jotain tota luokkaa mutta ei pidäkään. Eli mun kämpän poistoputket kun on just sen 300mm etäisyydellä sadevesikaivosta, niin typerästi toteutettu. On itse asiassa just ton havainnekuvan näköisesti eli kulmasta näkee, että vesi lentää ohi kun kunnolla sataa. Kävin eilen virittelemässä jatkopätkät päihin ja ohjasin sinne 10cm etäisyydelle kaivosta. Pitäis jatkossa toimia.

 

[Requiem]

Löytyisikö vinkkejä miten järjestäisin pihamökin ilmanvaihdon. Noin 30 m2, 2 huonetta + wc. Vessanseinään katonrajaan reikä ja putki läpi, ehkä jotain piippua siihen? Miten korvausilma? Ja säädettäväkin pitäisi olla kun talviasuttava.

 

[ZZRX]

Yritin netistä etsiä jotain ohjeistusta ja löysin Ruukin ohjeet. Tuossa siis viitataan, että max.300mm. Kääsin tämän pää(i)ssäni, että pitäisi olla jotain tota luokkaa mutta ei pidäkään. Eli mun kämpän poistoputket kun on just sen 300mm etäisyydellä sadevesikaivosta, niin typerästi toteutettu. On itse asiassa just ton havainnekuvan näköisesti eli kulmasta näkee, että vesi lentää ohi kun kunnolla sataa. Kävin eilen virittelemässä jatkopätkät päihin ja ohjasin sinne 10cm etäisyydelle kaivosta. Pitäis jatkossa toimia.

Asianmukaiselta ohjeelta vaikuttaa, mut tarkkana saa olla tosiaan kun tuo on tosiaan maksimi etäisyys maasta.

 

[Zigh]

Asianmukaiselta ohjeelta vaikuttaa, mut tarkkana saa olla tosiaan kun tuo on tosiaan maksimi etäisyys maasta.

??
Tuossahan on ihan selvästi, että suurempi tai yhtäsuuri kuin 300mm

 

[ekkiN]

Ohjeen mukainen etäisyyshän maasta on minimissään 30 cm, ei maksimissaan.

 

[ZZRX]

Siinä on kyllä oltava virhe, ei se voi toimia mitenkään noin korkeelta.

 

[ZZRX]

https://www.ruukki.com/docs/default...re_2017_midres.pdf?sfvrsn=5637269631660270000

Tarkistin tuolta ja 150-300mm maasta joten maksimi tuo on kyllä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Joo siinä on näpyvirhe käynyt manuaalin tekijältä ja tota mä varmaan hassusti olin katsonutkin. Mut siis järjellä ajateltuna ei se yli 30cm voi kaivon yläpuolella olla varsinkaan jos loppusyöksy osoittaa kaivosta ohi. Toi 30cm on jo selkeästi liikaa. Mitä tossa naapureiden taloja katselin, niin monella on kyllä yhtä korkeella kuin meillä. Itsehän ilman ohjeita asentaisin 10cm päähän, jotta saa tarvittaessa lehtitukokset kuitenkin vielä poistettua.

 

[tietokonerikki]

https://www.ruukki.com/docs/default...re_2017_midres.pdf?sfvrsn=5637269631660270000

Tarkistin tuolta ja 150-300mm maasta joten maksimi tuo on kyllä.

Joo tossa aiemmin merkityssä on väärin merkitty >300. Pääasiahan tossa on vettä vesi menee kaivoon ja roiskuu mahdollisimman vähän seinälle.

 

[Baldrick]

Kyseinen patteri näyttää siis tältä. Talo rakennettu 2008. Avasin tuota hanaa ja nyt on taas lämmin. Kylppärissä on myös sähköinen lattialämmitys. Voin sanoa että kyllä kuivuu, sen verran lämpöä tulee tuosta patterista.

Sitä kiertoa ei saa lopettaa, koska muuten lämpötila laskee sen verran alas, että legionella bakteeri alkaa kasvaa putkistossa. Taitaa olla joku 60C minimi nykysuosituksin.

 

[Zigh]

Sitä kiertoa ei saa lopettaa, koska muuten lämpötila laskee sen verran alas, että legionella bakteeri alkaa kasvaa putkistossa. Taitaa olla joku 60C minimi nykysuosituksin.

Ei se kierto liity legionellaan mitenkään. Kyllä ne pöpöt kuolee aina kun putkeen tulee tarpeeksi kuumaa vettä ja sitähän tulee kun hanan tai suihkun avaa oli kiertoa tai ei.

 

[Lumimies]

Lämminvesikierron paluun pitää olla 58c.
Legionellan takia nuo lvk-lämmönluovuttimet kiellettiinkin uudisrakennuksissa.
Jos sen kierron laittaa poikki nousee lämpimänveden odotusaika liian pitkäksi. Tosin jos ei vaikuta muihin ja itseä ei haittaa odottaa sitä lämmintä vettä niin sitten voi pitää kiinni.

 

[juhaa]

Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

haha, en siis ole ainoa
Kun omani asensin (en muista nyt merkkiä, mutta osat näyttää samalta mitä Ruukki myy), niin ihan selkeästi oli asennusohjeissa, että etäisyys oltava vähintään(?) 300mm. Ihmettelin sitä, että minkä ihmeen takia -> No, sen on oltava joku rakennusmääräys.. ja tuli asennettua. Valmistajakin on muuttanut värejä, niin samaa ei taida enää saadakaan. On pitänyt hieman mittailla, että jos siirtelisi syöksyjen paikkoja vähän, niin voisi osan edes saada lähemmäs kaivoa. Vielä tekemättä.

edit: Tässäkin vastaava ohjeistus. Mielestäni katsoin silloin, jotain muutakin valmistajan ohjetta, kun tuntui oudolta.

https://vesikattopalvelu.fi/kajaani/wp-content/uploads/sites/2/2018/02/Sadevesijarjestelman_asennusohje_01032011.pdf

Aseta ulosheitto syöksytorven päähän. Laita syöksytorvi seinää vasten siten, että ulosheitto on 20-50 cm irti maasta.

Edit2: Esimerkillisen selkeä:
Laita syöksytorvi seinää vasten siten, että ulosheitto on noin 3 cm irti rännikai- vosta. Jos kaivoa ei ole, ulosheiton on oltava irti maasta n. 15-25 cm.

https://www.sadex.fi/ohjeet/sadevesijarjestelmat/sadevesijarjestelma-puolipyorea.pdf

Edit3: Rainmanhan se oma oli

 

[omena]

Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.

 

[Ponsu]

Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.

Edellisellä sivulla juttua aiheesta.

 

[Joulupuuro]

 

[dot1q]

@Joulupuuro eritoten pidän katon toteutuksesta, pitkittäinen paneeli 5/5.