Kodin rempat(DIY)

[weebee]

Tuosta pöytaosasta voisi entrata nuo pykällykset pois päistä. Kevyt hionta ja harmaa öljy pintaan.
Kannattaa ainakin pöytä purkaa osiksi ja kokeilla lopputulosta vähemmän näkyville paikoille.

 

[tietokonerikki]

Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.

En tuo itse lakkaamaan lähtisi, sopiva puuöljy saattais toimia? Heitin ton 80 karkeuden, koska sillä saanee jo jotain näkyvääkin aikaiseksi. Kokeile pöydän alapintaan tuolla 240:llä, sitten 120:llä tarvittaessa 80:llä, niin näet minkä lopputulos miellyttää sinua. Noihin tummiin homeisiin kohtiin saatas pelkkä homepesu olla toimiva ratkaisu (sitäkin ensin testaten ei näkyvässä paikassa)?
Tai "karkein" ensin ja hienommalla loppusilaus.

 

[ZZRX]

Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.

En suosittele noin hienoa paperia ainakaan ensimmäiseen hiontaan koska paperi kuluu ja tukkoontuu todella nopeasti. Puu on lisäksi hyvin kovaa. Suosittelen kanssa tuota 80 karkeutta. Jos lopputulos ei ole tarpeeksi sileä niin uusintahionta sit hieman hienommalla. Joku öljy on hyvä vaihtoehto ulkona säilytettäville kalusteille. Lakkaa en suosittele.

 

[Antti Alien]

En suosittele noin hienoa paperia ainakaan ensimmäiseen hiontaan koska paperi kuluu ja tukkoontuu todella nopeasti. Puu on lisäksi hyvin kovaa. Suosittelen kanssa tuota 80 karkeutta. Jos lopputulos ei ole tarpeeksi sileä niin uusintahionta sit hieman hienommalla. Joku öljy on hyvä vaihtoehto ulkona säilytettäville kalusteille. Lakkaa en suosittele.

Kalusteet on nyt hiottu. Niihin oli tosiaan käytetty jotain lakkaa tai muuta paloissa irtoilevaa sotkua, jonka jämät rapsuttelin pois 120 karkeuden paperilla. Vaikka tuo menee keskikarkeasta jo hienon puolelle, tuli siitäkin ihan riittävästi näkyviä naarmuja, mutta ne lähtivät kyllä hienommalla paperilla. Nukkamainen pehmeä puu, jota etenkin päällimmäisissä osissa oli paljon, ei itse asiassa edes tasoittunut karkeammalla, vaan sitä tuntui tulevan pikemminkin lisää. Hienommalla pinnasta tuli kädellä kokeillen ja silmällä mulkoillen sileä.

Huomenna sitten jotain öljyä päälle, jos säät sallivat. Pitää myös lisätä pari ruuvia. Tekijä oli kiinnittänyt vain joka toisen puukaistaleen kansiosista. Säästöä kai sekin.

 

[ZZRX]

Muista käyttää ruostumattomia ruuveja. Voi olla fiksua vaihtaa muutkin naulat uusiin ruuveihin jos lähtee irti helposti.

 

[JuhaH]

Mitäs öljyä te olette käyttäneet? Itse olen käyttänyt käytännössä pellavaöljypohjaisia öljyjä, mutta noissa on häirinnyt vähän haju ja kellertävä sävy. Nyt tuli öljyttyä tamminen puuritelikkö parafiiniöljyllä ja tusta tuli todella nätti. Lisäksi öljy on väritöntä ja hyvin miedon hajuista. Kestävyys ei taida olla ihan pellavaöljyn luokkaa?

 

[dot1q]

Ah, noin iso kaluste setti. Itse joskus uudellen pinnoitin keittiön pöydän + tuolit "puupinnoiltaan" venelakalla. Olisko 3-4 pintaa tullu vedettyä siihen. Joo, tuli kiiltävä. Mutta se on palvellut se pöytä mökin terassilla viimeiset 5 vuotta ulkokäytössä ja ulkosäilytyksessä (kate päällä, mutta tuuli tuo sadevedet helposti pöydälle). Kaks puukon kärjen upotusta siinä on rikkomassa pintaa - muuten yhä mintissä. Mutta tosiaan Tikkurilan Unica venelakalla sai hyvän ja helposti puhtaana pidettävän pinnan aikaan. Toki työtä vaatii että jaksaa monta kierrosta pistellä pintaan.

 

[ZZRX]

Ah, noin iso kaluste setti. Itse joskus uudellen pinnoitin keittiön pöydän + tuolit "puupinnoiltaan" venelakalla. Olisko 3-4 pintaa tullu vedettyä siihen. Joo, tuli kiiltävä. Mutta se on palvellut se pöytä mökin terassilla viimeiset 5 vuotta ulkokäytössä ja ulkosäilytyksessä (kate päällä, mutta tuuli tuo sadevedet helposti pöydälle). Kaks puukon kärjen upotusta siinä on rikkomassa pintaa - muuten yhä mintissä. Mutta tosiaan Tikkurilan Unica venelakalla sai hyvän ja helposti puhtaana pidettävän pinnan aikaan. Toki työtä vaatii että jaksaa monta kierrosta pistellä pintaan.

Sehän venelakka muistaakseni vääristää sen värin, tais tulla sellanen kellertävä pinta.

 

[dot1q]

Totta, väri voi kellastua. Siksi käytin värjättyä lakkaa, jotta sai pidettyä harmaan värin. Super Unicaa saa värjättynä.

 

[tuune]

Uusavuton kysymys vielä keittiön (laatta)lattian purkamisesta sähköjen osalta. Eli kun laatan alla menee sähköt keittiösaarekkeeseen sekä koko lattiassa sähkölattialämmitys, niin varmaan tässä pitää sähkäri ottaa tekemään näiden poiskytkentä ennen muuta purkamista? Lattialämmitys siis heitetään kokonaan pois tästä.

 

[Lars_A]

Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

 

[Kvarkki]

Jos polun korkeuden kasvaminen ei haittaa, niin senkun heittää soraa tms päälle? Kyllähän tuota nyt pystyy parantamaan ihan maan lisäyksellä, jos tavoite on kävelytuntuman parantaminen. Paljaille jaloille en ehkä soraa lähtis pistämään.

 

[dot1q]

Melkeen olis hyvä tehdä just metrin leveä ja 20cm korkea "kakku" soraa/kivituhkaa tuohon polulle ja harkita kestääkö lompakko laittaa siihen laattoja päälle. Lähinnä siksi ne laatat, että soraan/kivituhkaan neulaset jää kans pystyyn ja jemmaan mutta laattojen päältä ne tuuli/sade vie mukanaan. Tällöin paljasvarpain kulkeminen onnistuu.

 

[ramram]

Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Jos tuota ylläpidetään esim. haravoimalla niin ärsyttävää haravoida kun sora lähtee mukana. Ehkä jotain kivituhkaa siihen ja sitten tamppaa sen tiiviiksi. Silloin kevyt haravointikin onnistuu paremmin.

 

[Dwerty]

Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Pitkospuu tyyppinen ratkaisu?

 

[ZZRX]

Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Itse suosittelen sopivan mallisia liuskekiviä jos ei oo mikään mahdottoman pitkä matka. Jos on pidempi matka niin kai siihen joku hieno hiekka tai hake vois olla jos paljain jaloin täytyy päästä kulkemaan.

 

[Lars_A]

Itse suosittelen sopivan mallisia liuskekiviä jos ei oo mikään mahdottoman pitkä matka. Jos on pidempi matka niin kai siihen joku hieno hiekka tai hake vois olla jos paljain jaloin täytyy päästä kulkemaan.

Kiitos mainioista vinkeistä - pitää vertailla soraa vs haketta kumpi sopisi paremmin. Mitään täryyttimiä ei tähän niemennokkaan saa roudattua joten kovin kummoista tiivistystä ei saa tehtyä.

Laattoja ei tohon kynnöspeltoon saa mutta mökin etupuolelle ne vois toimia hyvinkin. Pitkospuut olis siistit mutta tuppaa muuttumaan liukkaiksi märällä ja nyt jo liukkaat juuret on välillä hengenvaarallisia.

 

[dot1q]

Se laatta polku, sen ei tartte olla ns täysin kattava. Muutama laatta soran/tuhkan joukkoon notta voi pomppia/astua kiveltä toiselle

 

[Mikkos]

Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.

 

[Antti Alien]

Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Kyllähän soralla voi polun hyvinkin päällystää. Kannattaa tosin vähän suunnitella, minkälaista soraa käyttää. Täällä oli kaupunki keksinyt levittää keskelle metsää luontopolulle harmaata 0-32:sta. Kyllähän se siinä tavallaan meni, mutta olihan se nyt melko törkeän näköistä ja varsin ikävän tuntuista kävellä, vaikka oli kengät jalassa. Joku pienempi raekoko ja punaista soraa voisi olla ihan hyväkin ratkaisu.

 

[dot1q]

@Mikkos käytä 5cm maalarin teippiä laattojen kohdissa, joissa todennäköisesti lipsautat saumalaastit pitkäksi? En oo itte testannu tätä, mutta ekana tuli mieleen tällainen ennakoiva keino.

 

[Lars_A]

Kyllähän soralla voi polun hyvinkin päällystää. Kannattaa tosin vähän suunnitella, minkälaista soraa käyttää. Täällä oli kaupunki keksinyt levittää keskelle metsää luontopolulle harmaata 0-32:sta. Kyllähän se siinä tavallaan meni, mutta olihan se nyt melko törkeän näköistä ja varsin ikävän tuntuista kävellä, vaikka oli kengät jalassa. Joku pienempi raekoko ja punaista soraa voisi olla ihan hyväkin ratkaisu.

Joku 0-16 tai 0-8 vaikuttaa sopivalta, ne kai tiivistyykin vähän ja ei heti sade tai harava vie.

Nyt vaan sitten toimitusta etsimään, ei taida farmarin jouset kestää suursäkkiä.

 

[Kaapula]

Rivitalo ja kaukolämpö. Kuulostaako tämä normaalilta:

Laitoin kesähelteillä kaikki lämpöpatterit minimille. Nyt kuuman käyttöveden tulossa kestää todella kauan.

Tämän jälkeen säädin kylpyhuoneessa WC-pöntön yläpuolelta yhden patterin niin, että se on kokoajan lämmin ja korvin kuulee, että siellä kiertää vesi jatkuvasti. Tällöin myös kuuma vesi tulee hanasta normaalisti.

 

[Zigh]

^^ Ns. rättipatteri, kytketty lämpimän käyttövedenkiertoon, eli ihan normaalia. Pidä se aina auki.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Rivitalo ja kaukolämpö. Kuulostaako tämä normaalilta:

Laitoin kesähelteillä kaikki lämpöpatterit minimille. Nyt kuuman käyttöveden tulossa kestää todella kauan.

Tämän jälkeen säädin kylpyhuoneessa WC-pöntön yläpuolelta yhden patterin niin, että se on kokoajan lämmin ja korvin kuulee, että siellä kiertää vesi jatkuvasti. Tällöin myös kuuma vesi tulee hanasta normaalisti.

Ei sitä vessan patteria saa sammuttaa se on samassa kierrossa hanan kanssa. Älä koske siihen ollenkaan.

 

[Ggg]

Se on siis todennäköisesti käyttövesipatteri, jonka tarkoitus on pitää kylppäri kuivana. Nykyään niitä ei enää saa uusiin asuntoihin edes asentaa.

 

[ramram]

Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.

Pakostakin se kuvio menee tukkoon kun levität saumalaastia mutta lähtee kyllä pois kun saumauksen jälkeen kostealla/semi-märällä sienellä pyyhit useaan kertaan laatat/reunat. Lopuksi kun sauma on pintakuiva pyyhit koko alueen ja viimeistelet saumat kostealla sormella. Hyvin se menee, usko itseesi!

 

[Kaapula]

^^ Ns. rättipatteri, kytketty lämpimän käyttövedenkiertoon, eli ihan normaalia. Pidä se aina auki.

Ei sitä vessan patteria saa sammuttaa se on samassa kierrossa hanan kanssa. Älä koske siihen ollenkaan.

Se on siis todennäköisesti käyttövesipatteri, jonka tarkoitus on pitää kylppäri kuivana. Nykyään niitä ei enää saa uusiin asuntoihin edes asentaa.

Kyseinen patteri näyttää siis tältä. Talo rakennettu 2008. Avasin tuota hanaa ja nyt on taas lämmin. Kylppärissä on myös sähköinen lattialämmitys. Voin sanoa että kyllä kuivuu, sen verran lämpöä tulee tuosta patterista.

 

[ZZRX]

Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.

Et sää sitä saumausta voi ryssii kun peset riittävästi saumatessa. Vaatii tosin enemmän työtä kuin kiiltävän sileen laatan saumaus. Saumattomasti laatoitus on iso riski, varsinkin jos tulee useempi seinä niin melko varmasti alkaa heittää jossain vaiheessa linjat. Pitäis olla vähintään mitallistettuja laattoja ja siltikään en itse mielellään lähtisi yrittämään. Mieluummin vaikka 1mm sauma niin voi vähä säätää tarvittaessa.

 

[KoessiKenguru]

Tuli eilen myrskyssä yllätys, kun parvekkeen lattialta pääsi vesi valumaan allaolevan eteisen katon läpi sisään. Aiemmin ei ole huomattu ja avattuani kattopanelointia ei aikaisempiakaan valumajälkiä näkynyt ja rakenteet oli kuivat, joten ilmiö lienee onneksi uusi eikä ole vielä suurta vahinkoa päässy tapahtumaan. Veden määrä oli jotain kahvikupin pohjallisen luokkaa eli suuresta määrästä ei onneksi ole kyse.

Mites tuo kannattaisi helpoiten nyt korjata? Ongelma lienee siinä, että kun vettä tulee aivan helvetisti, ei joko parvekkeen lattian alle tehty kaato riitä tai jostain välistä pääsee vesi fuskaamaan läpi. Parvekkeen lattia on terassipuuta, joka on ruuvattu koolaukseen kiinni. Samoissa koolauksissa lattian alla on kiinni pelti, joka muodostaa kaadon ulospäin seinärakenteesta ja menee lopulta räystäskouruun. Rakenne itsessään oli ihan puhdas eli lehtimuhju tai muu roska ei ole estämässä veden liikettä poispäin rakenteesta. Alla havainnekuva tuosta, oikealla reunalla havainnekuvassa ulkoseinä, josta vesi vuosi eteisen sisäkattoon.

 

[ZZRX]

Tuli eilen myrskyssä yllätys, kun parvekkeen lattialta pääsi vesi valumaan allaolevan eteisen katon läpi sisään. Aiemmin ei ole huomattu ja avattuani kattopanelointia ei aikaisempiakaan valumajälkiä näkynyt ja rakenteet oli kuivat, joten ilmiö lienee onneksi uusi eikä ole vielä suurta vahinkoa päässy tapahtumaan. Veden määrä oli jotain kahvikupin pohjallisen luokkaa eli suuresta määrästä ei onneksi ole kyse.

Mites tuo kannattaisi helpoiten nyt korjata? Ongelma lienee siinä, että kun vettä tulee aivan helvetisti, ei joko parvekkeen lattian alle tehty kaato riitä tai jostain välistä pääsee vesi fuskaamaan läpi. Parvekkeen lattia on terassipuuta, joka on ruuvattu koolaukseen kiinni. Samoissa koolauksissa lattian alla on kiinni pelti, joka muodostaa kaadon ulospäin seinärakenteesta ja menee lopulta räystäskouruun. Rakenne itsessään oli ihan puhdas eli lehtimuhju tai muu roska ei ole estämässä veden liikettä poispäin rakenteesta. Alla havainnekuva tuosta, oikealla reunalla havainnekuvassa ulkoseinä, josta vesi vuosi eteisen sisäkattoon.

Siellä pitäis olla poltettu huopa ennen peltiä ja riittävä kaato tottakai. Jos puuttuu niin ei tarvii kaukaa etsiä vikaa.

 

[KoessiKenguru]

Siellä pitäis olla poltettu huopa ennen peltiä ja riittävä kaato tottakai. Jos puuttuu niin ei tarvii kaukaa etsiä vikaa.

Hmm ei ole kyllä tuossa alla mitään huopaa, suoraan valuu vesi pellille

 

[ZZRX]

Hmm ei ole kyllä tuossa alla mitään huopaa, suoraan valuu vesi pellille

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

 

[KoessiKenguru]

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

Kiitokset kattavasta vastauksesta! Pistin tutulle timpurille viestiä, menee oman osaamisalueen yli niin parempi kun antaa ammattimiehen tehdä alusta loppuun. Suojattiin nyt väliaikaisesti pressulla tuo kohta ettei ainakaan enempää satele siitä kohti sisään.

 

[ZZRX]

Joo tuo oli tommonen karkea toimintaohje. Toki pitää sit tehä tarkempi korjausanalyysi itse kohteesta timpurin.

 

[tietokonerikki]

Siinä on sit yks syy. Peltiähän ei ikinä luokitella vesitiiviiksi yksinään. Kattorakenteissa pitää olla aluskate ja loivempiin rakenteisiin ja parvekkeisiin poltettu huopa alle. Siinä on oiottu ja säästetty. Mutta itseasiaan, eli kunnollinen korjaus vaatisi luultavasti rakenteen purkamisen siihen aluslauotukseen asti tai mitä siel pellin alla nyt onkaan. Siihen sit katotaan riittävä kallistus (mielellään sais olla vähintään 1:10), pohjaks vesivaneri tai muu kosteudenkestävä rakennuslevy ja päälle poltettu huopa. Pelti ei luultavasti ole pakollinen, mutta sit pitäis olla mahdollisesti vielä pintahuopa lisäks. Huovan päälle juoksut lattialautoja varten (ei saa ruuvata mielellään huovan läpi vaan jätetään kelluvana päälle). Lopuks lattialaudat päälle.

Jos ei halua näin isoja korjauksia tehdä niin kaivaa pellin esiin ja koittaa paikallistaa vuotokohdan. Sit massaa vuotopaikkaan ja uusiks kasaus. Jos vuotaa pellni yläreunasta niin sinne pitää lisätä joku nostopelti. Vaatii tosin purkua melkeen yhtä paljon kuin toi kunnollinen korjausvaihtoehtokin.

Edit. Nyt kun aloin muistella niin tais viimeks riittää ihan poltettu alushuopa laudoituksen alle ilman pintahuopaa.

Kyllähän meillä on peltikattoja ilman aluskatetta vaikka kuinka monessa 1900-luvun kerrostalossa. Ja ne pitävät vettä kunnes ruostuvat puhki, mikäli ne on peltiammattimies ammattiylpeydellä tehnyt.
Muuten kyllä samoilla linjoilla kanssasi.
Jos kerran normaalisateen pitää, vuoto hyvin todennäköisesti peltien ylösnostojen ja "seinän" välissä. Jos ei siitä löydy niin sitten peltien saumauksissa.

Yksikerroskatteitakin on

Valitse oikea kattohuopa

Huopakatot sopivat hyvin sekä taloihin että piharakennuksiin. Kerromme, miten valitset oikean kattohuovan.

teeitse.com

tuossa on vielä suojana se parvekkeen lattia.

 

[ZZRX]

Kyllähän meillä on peltikattoja ilman aluskatetta vaikka kuinka monessa 1900-luvun kerrostalossa. Ja ne pitävät vettä kunnes ruostuvat puhki, mikäli ne on peltiammattimies ammattiylpeydellä tehnyt.
Muuten kyllä samoilla linjoilla kanssasi.
Jos kerran normaalisateen pitää, vuoto hyvin todennäköisesti peltien ylösnostojen ja "seinän" välissä. Jos ei siitä löydy niin sitten peltien saumauksissa.

Yksikerroskatteitakin on

Valitse oikea kattohuopa

Huopakatot sopivat hyvin sekä taloihin että piharakennuksiin. Kerromme, miten valitset oikean kattohuovan.

teeitse.com

tuossa on vielä suojana se parvekkeen lattia.

Konesaumakatot on asia erikseen. Ne periaatteessa joissakin tapauksissa pärjää ilman, mutta niissäkin yleinen linja on nykyään että useimmissa tapauksissa aluskate kannattaa laittaa. Se on aivan eri asia miten joskus 1900-luvulla on niitä tehty. Siihen ehkä on ollut osasyy miksei niissä ole aluskatetta, koska silloin ei moisia ole edes ollut. Mutta vakavastiotettaen umpilaudotus / alushuopa korvaa normaalin muovisen aluskatteen.

Tuossa kuvan tapauksessakin näyttäisi olevan tiilikuvioinen pelti joka ei ole konesaumapeltiä.

 

[julli100]

Kunnon tuuli puhaltelee noita vesiä ihan ihme reittejä.

 

[Lumimies]

Peltikatto ilman aluskatetta saattaa tietyillä keleillä tuoda kondenssiongelmaa ja kastella yläpohjaa. Tosin tuolloin saattaa olla ongelmia myös yläpohjan tuuletuksessa.

 

[Mikkos]

Vähän näin aihetta sivuten niin mikään ei vituta remontoidessa niin paljon kuin että kaikki on alunperin tehty "vähän sinneppäin" koolauksia sun muita myöten.
Vaikka lopputulos olis rakentamisen jälkeen ollu hyvälaatuista niin jälkeenpäin remppaaminen on yhtä persettä.
Nytkin on pikkuvessa purettu atomeiksi niin kipsilevyseinät on menny tiettyjen koolien takaa (kun ensin on kipsattu ulkoseinät ja siihen sitten rakennettu vessakoppi) niin kivahan niitä levynjämiä on sieltä koolien takaa kaivaa.
Ja sitten kun kulmakoolit ja koolit on vähän vinossa sinne tänne niin kiva yrittää sahailla kipsilevyjä ku seinä on ihan salmiakkia ja koolit eri tasossa toisiinsa nähden ja muuta synttärisettiä.

Onneks tulee sentää kaakelit kipsin päälle.

 

[ZZRX]

Vähän näin aihetta sivuten niin mikään ei vituta remontoidessa niin paljon kuin että kaikki on alunperin tehty "vähän sinneppäin" koolauksia sun muita myöten.
Vaikka lopputulos olis rakentamisen jälkeen ollu hyvälaatuista niin jälkeenpäin remppaaminen on yhtä persettä.
Nytkin on pikkuvessa purettu atomeiksi niin kipsilevyseinät on menny tiettyjen koolien takaa (kun ensin on kipsattu ulkoseinät ja siihen sitten rakennettu vessakoppi) niin kivahan niitä levynjämiä on sieltä koolien takaa kaivaa.
Ja sitten kun kulmakoolit ja koolit on vähän vinossa sinne tänne niin kiva yrittää sahailla kipsilevyjä ku seinä on ihan salmiakkia ja koolit eri tasossa toisiinsa nähden ja muuta synttärisettiä.

Onneks tulee sentää kaakelit kipsin päälle.

Juurikin näin. Monet ei ajattele sitä että rakennetta pitää mahdollisesti avata/rempatakkin joskus vaan tehdään siten miten helpoimmalla päästään. Monesti tehdessä pienellä vaivalla voi säästää myöhemmissä remonteissa paljon aikaa. Tuota en oo ikinä tajannut miks johonkin aikaan on tehty niin et nurkassa on yks tolppa johon veetään kipsilevy ja sit se toinen mahdollinen tolppa lyyään siihen kylkeen niin et levy jää väliin puristuksiin. Ensin pitää saada se kipsilevy irti jonka ruuvit on siel välissä. Sit pitää mahdollisesti kaivaa ne töryt pois jos ei haluu jättää kuraa seinän sisään ja lopuks joutuu vielä laittamaan ne oikeat lisätolpat jotka olis pitänyt olla alunperin paikalla. Noissa seinän vinouksissa pitää muistaa että ennen ei välttämättä ole ollut niin hyvii vehkeitä millä olisi nähnyt suoruudet ja rakenteet on usein painuneet/liikkuneet minkä takia vinous on tullut. Tämä ei kylläkään selitä salmiakin muotoisia seiniä. Jokatapauksessa ainakin märkätiloissa olisi suotavaa oikaista seinät remontin yhteydessä niin ei enään myöhemmin tarvitse ihmetellä asian kanssa (asiaa tuskin muistaa enään kun seuraava remontti on ajankohtainen)

 

[glhf]

Mä remppaan ainakin aina sillä mentaliteetilla, että jos kämppä näyttää hyvältä ~5v päästä, niin kaikki hyvin. Kaikki muu on turhaa neppailua, ellei sitä kämppää ole tarkoitus syystä tai toisesta pitää pidempää aikaa. (= pääomaa on ihan turha sitoa seiniin yhtään enempää mitä on pakko).

Tarpeet muuttuu niin paljon, että kämppiä tulee pyöriteltyä säännöllisin väliajoin, ja yleensä selvästi isompaankin vaihdolla saa aina profittia kun remppaa huonokuntoisia. Lisäksi nykymarkkinoilla "rosoinen" lopputulos on yleensä halutumpaa kuin millintarkka, varsinkin vanhempia kämppiä remontoidessa. Markkinoinnistahan se kaikki on myös kiinni

 

[tietokonerikki]

Konesaumakatot on asia erikseen. Ne periaatteessa joissakin tapauksissa pärjää ilman, mutta niissäkin yleinen linja on nykyään että useimmissa tapauksissa aluskate kannattaa laittaa. Se on aivan eri asia miten joskus 1900-luvulla on niitä tehty. Siihen ehkä on ollut osasyy miksei niissä ole aluskatetta, koska silloin ei moisia ole edes ollut. Mutta vakavastiotettaen umpilaudotus / alushuopa korvaa normaalin muovisen aluskatteen.

Tuossa kuvan tapauksessakin näyttäisi olevan tiilikuvioinen pelti joka ei ole konesaumapeltiä.

Minusta tuossa näytti olevan räystäskuvan perusteella "aito" tiili/betonitiilikatto.
Aluskate antaa lisäsuojaa, joten sitä nykyään suositaan ihan hyvästä syystä.

 

[ZZRX]

Minusta tuossa näytti olevan räystäskuvan perusteella "aito" tiili/betonitiilikatto.
Aluskate antaa lisäsuojaa, joten sitä nykyään suositaan ihan hyvästä syystä.

Ai niimpäs näyttääkin olevan. Sitä peltii sit ei näy ollenkaan kuvis...

 

[munse]

Tuossa ylempänä keskusteltiin aluskatteesta ja sen tarpeellisuudesta.

Eikö aluskatteen tarkoitus ole myös kondensioveden torjuminen, ja tämä on erittäin tärkeää peltikatossa, joka ei eristä lämpöä käytännössä lainkaan ja siten katteen alapinta saattaa olla kastepisteen lämpötilassa tai sen alle? Höyrynsulkuhan vuotaa aina, joten yläpohjassa absoluuttinen kosteus on aina korkeampi kuin ulkoilmassa.

 

[ZZRX]

Tuossa ylempänä keskusteltiin aluskatteesta ja sen tarpeellisuudesta.

Eikö aluskatteen tarkoitus ole myös kondensioveden torjuminen, ja tämä on erittäin tärkeää peltikatossa, joka ei eristä lämpöä käytännössä lainkaan ja siten katteen alapinta saattaa olla kastepisteen lämpötilassa tai sen alle? Höyrynsulkuhan vuotaa aina, joten yläpohjassa absoluuttinen kosteus on aina korkeampi kuin ulkoilmassa.

Olet aivan oikeassa, tämä on aluskatteen yksi tehtävä ja olennainen seikka. Tuossa oli sivumennen mainittu tuo konesaumakatto. Siinä on tosiaan monesti alla umpilaudoitus ja huopa niin se ei tarvitse erillistä muovista aluskatetta. Se on tietyllätapaa kuitenkin erikoisratkaisu enkä siksi ottanut koko kattoa lukuun tuossa keskustelussa. Hyvällä yläpohjantuuletuksella voi auttaa kondensiveden poistumista, mutta en näe mitään syytä miksei aluskatetta pitäisi käyttää. Tuossa oli aikasemmin puhe noista parvekerakenteista joissa yleensä käytetään tuota bitumikermiä pellin kanssa tai ilman peltiä..

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

 

[ZZRX]

Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

Meinaatko syöksytorvea? Mistä sää tuon 300mm keksit? Kyllä itse yleensä laittanu niin lähelle kaivoa että mahdollisimman iso osa vedestä menee kaivoon. Jos sataa kovasti niin osa vedestä pakosti lentää ohi. Oisko ollu noin 5-10cm korkeudella kaivosta syöksytorven käytä ja melko reunassa kupista.

 

[munse]

Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.

 

[Mikkos]

Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.

Tuleeko päälle tapetti vai maali?