Kodin rempat(DIY)

Kuinka pitkään pätkään kylppärin kulmaa voisi kuvitella 50 ml (Pattex) silikonituubin riittävän?

Kysymyksen asettelusta päätellen metri on hyvä suoritus. Toki asiassa on melkoinen määrä muuttujia, mut normi 310ml tuubissa lukee muistaakseni ett 12 metriä 5x5mm saumaa.
 
Jatketaan saumauksella. Aiemmin noissa saumojen risteyksissä on ollut vain silikonia. Kannattaako ympyröityyn kohtaan (näitä siis joka laatan kohdalla) pistää ensin saumausmassaa vai suoraan vaan silikonilla ja toivoa ettei tule kovin rumaa jälkeä?
20200616_093954.jpg
 
Ulko-oven lukot (2) ovat huonossa kunnossa, ei tahdo pyörähtää lukkoon ja aueta, nyt on sellainen salpa lukitus, Dorma lukko, eli kun kääntää kierroksen avainta, ovi on lukossa, toinen kierros toiseen suuntaan lukko vapautuu,
Ovet ovat vm90,
Haluttaisiin normaalisti toimivat ovet eli itsestään lukkoon menevät
riittääkö pelkkä rungon uusiminen,
Tai pitääkö tilata ns normi lukko ja runko ja sarjoitaa itse tai viedä lukkoliikkeeseen sarjoitettavaksi,
 
Viimeksi muokattu:
Jatketaan saumauksella. Aiemmin noissa saumojen risteyksissä on ollut vain silikonia. Kannattaako ympyröityyn kohtaan (näitä siis joka laatan kohdalla) pistää ensin saumausmassaa vai suoraan vaan silikonilla ja toivoa ettei tule kovin rumaa jälkeä?
20200616_093954.jpg

Tuskin kannattaa hankkia saumauslaastia noihin. Silikoni peittää nuo tarpeeksi hyvin. Pursotat koloihin ylimääräistä pienen pisaran, kostutat sormenpään syljellä ja "häivytät" sen silikonipisaran vetämällä/painamalla sauman suuntaisesti pois päin nurkasta.
 
Ulko-oven lukot (2) ovat huonossa kunnossa, ei tahdo pyörähtää lukkoon ja aueta, nyt on sellainen salpa lukitus, Dorma lukko, eli kun kääntää kierroksen avainta, ovi on lukossa, toinen kierros toiseen suuntaan lukko vapautuu,
Ovet ovat vm90,
Haluttaisiin normaalisti toimivat ovet eli itsestään lukkoon menevät
riittääkö pelkkä rungon uusiminen,
Tai pitääkö tilata ns normi lukko ja runko ja sarjoitaa itse tai viedä lukkoliikkeeseen sarjoitettavaksi,
Suosiolla vaan kaikki uutta, ota vanhoista lukkorungoista tarkat kuvat ja mittaa oven paksuus niin osaavat myydä sulle lukkoliikkeessä kerralla sopivat.
Jos asut kerrostalossa/rivarissa niin silloin kannattaa kysyä isännöitsijältä miten hommassa edetään.
 
Tuskin kannattaa hankkia saumauslaastia noihin. Silikoni peittää nuo tarpeeksi hyvin. Pursotat koloihin ylimääräistä pienen pisaran, kostutat sormenpään syljellä ja "häivytät" sen silikonipisaran vetämällä/painamalla sauman suuntaisesti pois päin nurkasta.
Jeps, ei tarvinnut, nuo "risteyskohdat" meni ihan ok noin. Muuten toki tuli odotetun rumaa jälkeä ja kokonaisuutena varmaan huonompi kuin alkup. yksittäiset kohdat, joita piti lähteä paikkaamaan. Mutta säästin ;)
Seuraavalla kerralla helposti hienompi (olisi toki pitänyt vaan paikata vetämällä vanhan päälle muutaman laatan osalta). Tips for dummies:
- teippaus, ei haittaa vaikka risteysten kuopat jää alle
- pieni reikä patruunan päässä riittää, ei pursua käsille jo kärkeä kiinnitettäessä
- reippaasti silikonia
- lastalla ylimääräiset pois, kolojen kohdalla voi koittaa kikkailla
- teippi pois, koloihin hieman lisää jos tarve
- sormella tasoitus
 
Jeps, ei tarvinnut, nuo "risteyskohdat" meni ihan ok noin. Muuten toki tuli odotetun rumaa jälkeä ja kokonaisuutena varmaan huonompi kuin alkup. yksittäiset kohdat, joita piti lähteä paikkaamaan. Mutta säästin ;)
Seuraavalla kerralla helposti hienompi (olisi toki pitänyt vaan paikata vetämällä vanhan päälle muutaman laatan osalta). Tips for dummies:
- teippaus, ei haittaa vaikka risteysten kuopat jää alle
- pieni reikä patruunan päässä riittää, ei pursua käsille jo kärkeä kiinnitettäessä
- reippaasti silikonia
- lastalla ylimääräiset pois, kolojen kohdalla voi koittaa kikkailla
- teippi pois, koloihin hieman lisää jos tarve
- sormella tasoitus

Kyllä se koko tuubin kierreosan "kansi" pitää veistää pois (eihän se sotke kun ei ole painettakaan). Näin varmistetaan silikonin sujuva virtaus. Itse tykkään säästellä silikonia (vähemmän sotkua), varsinkin jos en teippaa kohdetta. Muista aina kastella sormi ennen tasoitusta niin ei tartu kiinni ja tulee siisti lopputulos (varsinkin jos joutuu korjaamaan vielä märkää silikonia).
 
Kysyinkin jo toisessa ketjussa, mutta kokeillaan myös täältä: Mistä kannattaa ostaa yläkertaan meneviin kierreportaisiin käsikaiteet? Mielellään puiset ja seinään asennettavat.

Esim. jotain alla olevan valokuvan tyylistä tai pyöreämpää mallia.
portaat kaide.JPG
 
Kiitos hyvästä esimerkistä, mutta Pohjanmaalle on hieman liikaa kilometrejä. Mieluiten kaiteet jostain Helsingin seudulta.
 
Kiitos hyvästä esimerkistä, mutta Pohjanmaalle on hieman liikaa kilometrejä. Mieluiten kaiteet jostain Helsingin seudulta.
Weswoodilla on myyntinäyttely Vantaalla. Mekin tilattiin aikoinaan portaiden lasikaiteet Espooseen sieltä.

Ja siis kaiteita saa tosiaan kaikilta porrasfirmoilta tai sitten vaikka joltain puusepältä.
 
Mikä on mielipiteenne täplittyneen puutavaran käytöstä? Uskoakseni työmailla pääsääntöisesti sellaiset laitetaan surutta rakenteisiin jolleivat nyt kauttaaltaan ole täplittyneet. Tai näin ainakin käsitin sukulaistimpurin puheista.

Näin jälkikäteen rupesi arveluttamaan toimintatavan viisaus, kun itse tuli käytettyä lievästi täplittyneitä laudanpätkiä kipsilevyjen jatkosten tukina talon sisällä. Lautoja oli säilytetty autokatoksessa sepelipohjan päällä.
 
Sain veljeltä remppaa varten heidän omakotitalon rakennusjämiä muutaman peräkärryn verran. Olen käyttänyt siellä sun täällä tilapäisiin rakennelmiin ja valumuotteina yms. Osassa täplää reilusti, osassa vähemmän. Talon sisälläkin noita on ollut "tilapäisessä" käytössä pidemmän aikaan, eipä ne täplät siitä mihinkään ole kasvaneet vaikka olisivat olleet "kosteassa" kellarissa. Tuskin nyt mitää kovin hasardia tapahtuu, riippuen toki siitä mikä on "lievästi".
 
Mikä on mielipiteenne täplittyneen puutavaran käytöstä? Uskoakseni työmailla pääsääntöisesti sellaiset laitetaan surutta rakenteisiin jolleivat nyt kauttaaltaan ole täplittyneet. Tai näin ainakin käsitin sukulaistimpurin puheista.

Näin jälkikäteen rupesi arveluttamaan toimintatavan viisaus, kun itse tuli käytettyä lievästi täplittyneitä laudanpätkiä kipsilevyjen jatkosten tukina talon sisällä. Lautoja oli säilytetty autokatoksessa sepelipohjan päällä.

Täplittyminen mielletään monesti harhaanjohtavasti homehtumiseen. Suurin osa täplittyneestä puutavarasta on todellisuudessa sinistäjäsienen aikaansaamaa joka harmaannuttaa puutavaran pikkuhiljaa. Sinistäjäsieni on vaaraton ja siitä on pikemminkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
 
Täplittyminen mielletään monesti harhaanjohtavasti homehtumiseen. Suurin osa täplittyneestä puutavarasta on todellisuudessa sinistäjäsienen aikaansaamaa joka harmaannuttaa puutavaran pikkuhiljaa. Sinistäjäsieni on vaaraton ja siitä on pikemminkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
Mutta mistä tietää kummasta kyse?

Eräästä blogista löytyi tällainen kuva, missä kauhisteltiin talofirman käyttäneen homeista puutavaraa. Hometta vai harmitonta sinistäjäsientä?
1592378215206.png
 
Mikä on mielipiteenne täplittyneen puutavaran käytöstä? Uskoakseni työmailla pääsääntöisesti sellaiset laitetaan surutta rakenteisiin jolleivat nyt kauttaaltaan ole täplittyneet. Tai näin ainakin käsitin sukulaistimpurin puheista.

Näin jälkikäteen rupesi arveluttamaan toimintatavan viisaus, kun itse tuli käytettyä lievästi täplittyneitä laudanpätkiä kipsilevyjen jatkosten tukina talon sisällä. Lautoja oli säilytetty autokatoksessa sepelipohjan päällä.

Ihan kunnon tavaraa se on se täplittynytkin. Meillä on käytetty sellaista vähän siellä sun täällä.
 
En kyllä itse suostuisi täplittyneen tavaran käyttöön. Toki jostain lukasin että harmiton ei jätä "tilaa" pahoille homelaaduille että joku jos sen plussana laskee.
 
En tiedä onko urbaani legendaa, mutta kuulin, että puun täplittyminen johtuu siitä, että koska puu sahataan poikki. Eli kesällä sahatut puut täplittyisi, mutta talvella taas ei. Tiedä sitten, mutta kaiketi harmiton homma.
 
En tiedä onko urbaani legendaa, mutta kuulin, että puun täplittyminen johtuu siitä, että koska puu sahataan poikki. Eli kesällä sahatut puut täplittyisi, mutta talvella taas ei. Tiedä sitten, mutta kaiketi harmiton homma.
Mulla on sellaisessa kerroksista kootussa väliseinätolpassa noita täpliä, että hieman taitaa mennä legendan puolelle... Luova keino syyttää jotain muuta tahoa siitä, että puiden oikeaoppinen säilytys on laiminlyöty. Ainakin veljeltä saadussa erässä kyse on siitä, että niitä on säilytetty ulkona vähän miten sattuu.
 
Mulla on sellaisessa kerroksista kootussa väliseinätolpassa noita täpliä, että hieman taitaa mennä legendan puolelle... Luova keino syyttää jotain muuta tahoa siitä, että puiden oikeaoppinen säilytys on laiminlyöty. Ainakin veljeltä saadussa erässä kyse on siitä, että niitä on säilytetty ulkona vähän miten sattuu.
Tottakai näin, että puut on päässyt kastumaan jonka seurauksena noita mustia täpliä ilmeisesti tulee. Jos tarkoitat kertopuuta, niin samaa puuta ne on kuin muutkin. Kestää tosin aika paljon enempi kuormaa, kun on tehty noin. Puuthan toki kuivuu rakenteissa vaikka on märkänä päässyt sinne menemään ja jos ei altistu enää jatkuvalle kosteudelle, niin en näkisi ongelmaa. Ainakin puutaloissa rakenteet hengittää ulospäin tai näin ainakin olen asian ymmärtänyt.

Enkä tässä ole mitään syyttänyt vaan kerroin syyn ja seurauksen mikäli asia on näin. Mutuiluksihan tämä menee, joten uskon, että joku ammattilainen osaa ehkä paremmin sanoa, että mistä johtuu ja onko haitalista.

Pääsääntöisesti puita kaiketi säilytetään ulkona joissa on joka tapauksessa alttiina ilmankosteudelle.
 
Viimeksi muokattu:
Täplittyminen mielletään monesti harhaanjohtavasti homehtumiseen. Suurin osa täplittyneestä puutavarasta on todellisuudessa sinistäjäsienen aikaansaamaa joka harmaannuttaa puutavaran pikkuhiljaa. Sinistäjäsieni on vaaraton ja siitä on pikemminkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
Ennen vanhaan käyttivät sahoilla sinistyksen estoaineina Kloorifenolia (KY-5). Ei sahatavarassa ollut täpliä, eikä tarvinnut muutenkaan murehtia.
Sitten pirut kielsivät hyvät myrkyt ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja sahoilla työskentelevien terveyden suojelemiseksi.
 
Sinistäjäsienen erottaa vaarallisista homeista sillä että rapsuttaa puukolla. Home on puun pinnassa ja lähtee kaapimalla pois. Sinistäjäsieni menee puun läpi syvälle. Sinistäjäsientä saattaa tulla vaikka puutavara olisi kokoajan kuivassa suojattuna. Olennaisinta homeen estossa on kuitenkin puutavaran suojaus kastumiselta. Edes runkotavaroita ei pitäisi päästää sateella kastumaan. Jos puutavara pääsee kastumaan on homehtumisriski aina olemassa. Kyllä se hyvä on että turhat kemikaalit on kielletty. En itse ainakaan haluisi sisätiloihin moisia myrkkyjä.
 
En tiedä onko urbaani legendaa, mutta kuulin, että puun täplittyminen johtuu siitä, että koska puu sahataan poikki. Eli kesällä sahatut puut täplittyisi, mutta talvella taas ei. Tiedä sitten, mutta kaiketi harmiton homma.
Talvella kaadettu puu on vienyt nesteen ja ravinteet juuristoon, joten puu on kuivempaa ja vähemmän houkuttelevaa homeille ja tarvii jonkin verran vähemmän aikaa kuivumiseen. Sikäli jos itselle kaataa eikä ole kiire, niin kannattaa kaataa talvella.
 
Home on yleinen vaiva niin käsitellyillä kuin käsittelemättömilläkin puupinnoilla. Tummat tai mustat puun pinnalla näkyvät pilkut ovat ikävän näköisiä, mutta muuten harmittomia. Pilkut ovat tuulen levittämää homesientä tai sinistäjäsienen kukkaa. Kumpikaan ei vahingoita puuta.

 
En oikein ymmärrä, mitä varsinaista hyötyä on siitä, että kipsilevyseinien ulkonurkkaan laittaa vahvikeprofiilin. Maali- ja tasoitepintahan menee kolhusta kuitenkin rikki, vaikka alla olisi vahvike. Kipsin lohkeamiseen tuo kai auttaa, mutta se ei hirveän paljon lämmitä, kun nurkan joutuu korjaamaan kolhun jäljiltä joka tapauksessa.

Eikö pelkkä saumanauha riittäisi? Peittää rakenteiden elämisestä johtuvat halkeamat, sehän lähinnä on oleellisinta.
 
Viimeksi muokattu:
En oikein ymmärrä, mitä varsinaista hyötyä on siitä, että kipsilevyseinien ulkonurkkaan laittaa vahvikeprofiilin. Maali- ja tasoitepintahan menee kolhusta kuitenkin rikki, vaikka alla olisi vahvike. Kipsin lohkeamiseen tuo kai auttaa, mutta se ei hirveän paljon lämmitä, kun nurkan joutuu korjaamaan kolhun jäljiltä joka tapauksessa.

Tässä talossa on ulkokulmissa tapetin tai maalin päällä muovinen kulmasuojalista. Ei ole tainnut tulla kolhittua noita mitenkään, mutta riippuu toki sijainneista.
 
Sinistynyttä lankkua ei ainakaan kattoristikoihin saanut laittaa. Tämä ihan fakta, koska olin pari kesää kattoristikkotehtaalla töissä. Viitaten siihen, kun edellisellä sivulla sanottiin harmittomaksi. Toisaalta, voi olla että tuo oli firmassa kielletty, ettei laatuvaikutelma kärsi. Maallikko (asiakas) kun katsoo, että alapaarre on sininen keskeltä, niin siinä ei auta oikein vakuutella, että kyllä se on ihan turvallinen. Itsekin vaatisin uuden.
 
Sinistynyttä lankkua ei ainakaan kattoristikoihin saanut laittaa. Tämä ihan fakta, koska olin pari kesää kattoristikkotehtaalla töissä. Viitaten siihen, kun edellisellä sivulla sanottiin harmittomaksi. Toisaalta, voi olla että tuo oli firmassa kielletty, ettei laatuvaikutelma kärsi. Maallikko (asiakas) kun katsoo, että alapaarre on sininen keskeltä, niin siinä ei auta oikein vakuutella, että kyllä se on ihan turvallinen. Itsekin vaatisin uuden.

Onhan tuo ihan selvä että ei iso pulju voi myydä tuollaista tavaraa varsinkaan täyteen hintaan. Kuka sellaista ostaisi jos muut tarjoaisivat virheetöntä. Ei se sinisyys ole mikä tavoite mitä puutavaralle pitäisi tietentahtoin hankkia. Kyse olikin siitä onko se käytännössä vaarallista jos sellaista sattuu johonkin pääsemään syntymään.
 
Sinistyneen tavaran käytössä on se huono puoli, että myöhemmin voi olla vaikea tietää, että onko ollut alunperin sinistynyttä vai onko rakenteessa joku ongelma.
 
Sinistyneen tavaran käytössä on se huono puoli, että myöhemmin voi olla vaikea tietää, että onko ollut alunperin sinistynyttä vai onko rakenteessa joku ongelma.
Ja vaikka sinistyminen itsessään on harmitonta, niin kyllähän se suoraan osoittaa, että jossain vaiheessa -- ennen rakentamista tai sen jälkeen -- on ollut mikrobeille suotuisat olosuhteet. Eihän sitä voi tietää, mitä muuta siinä puutavarassa lymyilee, kun mikrobikasvustoja ei välttämättä aistinvaraisesti havaitse.

Joka tapauksessa ne muutamat sinistyneet laudanpätkät, jotka väliseiniin laitoin, saavat pysyä siellä. Mutta ensi kerralla tiedän sitten käyttää "puhtaampaa" tavaraa, varmuuden vuoksi. :)
 
Viimeksi muokattu:
Porraskäytävään tarkoitus tehdä kaide, tarvitsee noin 4,2 m pätkä väsätä. Hankin tuohon 44mm pyöreätä höylättyä puuta jotka on 2,4m pitkiä. Millainen liitos tommoseen kannattaa tehdä että saa yhden pitkän pätkä? Vai pistääkö vaan päät kohdikkain ja täsmää kannattimilla? Saumahan tohon taitaa jäädä ellei tee jotain sormiliitosta puuliimalla ja hio sitä siistiksi.
 
Porraskäytävään tarkoitus tehdä kaide, tarvitsee noin 4,2 m pätkä väsätä. Hankin tuohon 44mm pyöreätä höylättyä puuta jotka on 2,4m pitkiä. Millainen liitos tommoseen kannattaa tehdä että saa yhden pitkän pätkä? Vai pistääkö vaan päät kohdikkain ja täsmää kannattimilla? Saumahan tohon taitaa jäädä ellei tee jotain sormiliitosta puuliimalla ja hio sitä siistiksi.

Mitä jos jätät vaan muutaman sentin välin että on kaks kaidetta peräkkäin? Puu elää niin saumat luultavasti tulee aina näkyviin (paitsi ehkä tuo kunnolla tehty sormiliitos, mutta aika vaikea toteuttaa kotioloissa.)

Ja vaikka sinistyminen itsessään on harmitonta, niin kyllähän se suoraan osoittaa, että jossain vaiheessa -- ennen rakentamista tai sen jälkeen -- on ollut mikrobeille suotuisat olosuhteet. Eihän sitä voi tietää, mitä muuta siinä puutavarassa lymyilee, kun mikrobikasvustoja ei välttämättä aistinvaraisesti havaitse.

Joka tapauksessa ne muutamat sinistyneet laudanpätkät, jotka väliseiniin laitoin, saavat pysyä siellä. Mutta ensi kerralla tiedän sitten käyttää "puhtaampaa" tavaraa, varmuuden vuoksi. :)

Tämä pitää paikkansa. Ilman muuta täpikäs tavara osoittaa että ei ole suojattu hyvin tai materiaalit on olleet huonolaatuista, jolloin muunkin rakentamisen voi kyseenalaistaa. Itse voi käyttää mitä lystää, mutta kyllä asiakkaille pitää puutavarat olla kunnossa.

Ehkäpä paras paikka tuommoiselle sinertävälle puutavaralle olisi joku alapohjan tai yläpohjan tuenta lauta, jossa pääsee tuulettumaan ja jossa pystyy seurata rakenteen toimintaa. En tiedä onko sekään hyvä tapa jos kaikki vähänkin täplikäs tavara nakataan menemään nurkalle lahoamaan. Yhden talous ei vielä siihen kaadu, mutta pidemmällä tähtäimellä kulutus kasvaa ja kasvihuoneilmiö pahenee.

Näin tuon keskustelun ihan harrastelijan näkökulmasta jossa halutaan ottaa omaan käyttöön tuollaista täplikästä tavaraa. Ammattirakentamiseen täplikäs tavara ei kuulu.
 
En tiedä onko sekään hyvä tapa jos kaikki vähänkin täplikäs tavara nakataan menemään nurkalle lahoamaan. Yhden talous ei vielä siihen kaadu, mutta pidemmällä tähtäimellä kulutus kasvaa ja kasvihuoneilmiö pahenee.
Juu, aika nirsoksi saa ryhtyä jos jostain K-Raudan tai Byggmaxin varastosta suostuisi ottamaan mukaansa vain täysin täplättömiä ja tummumattomia yksilöitä.
 
Tuli kokeiltua itse sekoitettavaa tasoitejauhetta kun tuo yleensä käyttämäni valmistasoite on kovin tyyristä. 20 kg jauhetta maksaa 16 e ja 10 litraa valmistasoitetta maksaa 30 e, joten ero hinnassa on melkoinen.

Onko tasoitejauhe oikeasti näin paljon huonompaa kuin valmistasoite? Lastalla vedettäessä tuntuu, että tasoitteen seassa on erittäin pientä hiekkaa. Kuivuttuaan pinta tuntuu hauraammalta kuin valmistasoitteella, ja joskus pintaan jää noin 1 mm halkaisijaltaan olevia huokosia. Hiottaessa pintaan tulee helposti naarmuja.

Sekoitin tasoitteen käsin, joten onkohan siinä syy? Tein tämän tosin hartaudella: tasoite näyttää täysin tasalaatuiselta

Tasoitejauhe on Weber LR+ ja valmistasoitteena olen käyttänyt Tikkurila Presto LF+ (ennen nimeltään Presto LH).

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Mitä mieltä olette toimiiko keittiössä tason päällä, esimerkiksi astiakaappina, kaapit 60cm ovella vai kannattaisiko yrittää sovittaa pienempi ovi? Nykyiset 50cm ovet toimii vielä hyvin, mutta aloin miettiä onko 60cm liikaa.
 
Tuli kokeiltua itse sekoitettavaa tasoitejauhetta kun tuo yleensä käyttämäni valmistasoite on kovin tyyristä. 20 kg jauhetta maksaa 16 e ja 10 litraa valmistasoitetta maksaa 30 e, joten ero hinnassa on melkoinen.

Onko tasoitejauhe oikeasti näin paljon huonompaa kuin valmistasoite? Lastalla vedettäessä tuntuu, että tasoitteen seassa on erittäin pientä hiekkaa. Kuivuttuaan pinta tuntuu hauraammalta kuin valmistasoitteella, ja joskus pintaan jää noin 1 mm halkaisijaltaan olevia huokosia. Hiottaessa pintaan tulee helposti naarmuja.

Sekoitin tasoitteen käsin, joten onkohan siinä syy? Tein tämän tosin hartaudella: tasoite näyttää täysin tasalaatuiselta

Tasoitejauhe on Weber LR+ ja valmistasoitteena olen käyttänyt Tikkurila Presto LF+ (ennen nimeltään Presto LH).

Edit: typo

Koneellinen sekoitus on noissa aikalailla pakollinen. Porakone+vispilä riittää ja yleensä kannattaa sekoittaa, antaa seistä 5min ja sekoittaa vielä uusiksi. Tuon Lr+ sekoittaminen käsin nyt on vielä teoriassa mahdollista, mutta esimerkiksi kuituvahvistettujen laastien sekoitus ei edes teoriatasolla onnistu koska ne kuidut eivät vain asetu sinne tasoitteeseen/saneerauslaastiin oikein ennenkö riittävällä sekoitus nopeudella.

Tuo LR+ on todella pehmeää tasoitetta. Käytetään hyvin paljon juuri siksi että on todella helppoa hioa joten tasoituksessa ei tarvitse olla niin tarkka.
Löytyy myös muita säkkitasoitteita jotka ovat kovempia (v, kt, a828) käyttötarkoituksen mukaan.

Siinä saa sitten punnita hinnan, työmäärän ja lopputuloksen välillä millaista jälkeä haluaa kuten about jokaisessa rakennushommassa :)
 
Rakennuksen sisällä sijaitsevat mäntyrakenteiset kaiteet ja porrasrakenteet olisi tarkoitus maalata.

Kannattaako lakka poistaa hiomakoneella, siten että pelkkä kiilto lähtee vai pitääkö hioa vielä ihan puunväriseksi asti? Entä kannattaako hioa suoraan mahdollisimman karhealla, vai mieluiten hienommalla?
 
Rakennuksen sisällä sijaitsevat mäntyrakenteiset kaiteet ja porrasrakenteet olisi tarkoitus maalata.

Kannattaako lakka poistaa hiomakoneella, siten että pelkkä kiilto lähtee vai pitääkö hioa vielä ihan puunväriseksi asti? Entä kannattaako hioa suoraan mahdollisimman karhealla, vai mieluiten hienommalla?

Sama tilanne edessä täällä, kuullut kauhutarinoita siitä jos ei kunnolla lakkakerrosta poista niin päälle vedetty maali alkaa porsimaan. Toiset sanoo että kevyt hionta riittää. Mene ja tiedä.
 
Sama tilanne edessä täällä, kuullut kauhutarinoita siitä jos ei kunnolla lakkakerrosta poista niin päälle vedetty maali alkaa porsimaan. Toiset sanoo että kevyt hionta riittää. Mene ja tiedä.

Ja sitä hiontapölyä leviää aivan saakelisti pitkin taloa, jos lähtee hiomaan ihan puun ytimeen asti, joten tuuletus, kasvosuojaus ja pölyjen puhdistusvälineet kannattaa olla valmiina.

Tuonkaltaista maalia olisi tarkoitus laittaa hiottuun pintaan, ja sen päälle myöhemmin sopivaa lakkaa.
Kalustemaali Teknos Futura Aqua 20 Listavalkoinen
 
Rakennuksen sisällä sijaitsevat mäntyrakenteiset kaiteet ja porrasrakenteet olisi tarkoitus maalata.

Kannattaako lakka poistaa hiomakoneella, siten että pelkkä kiilto lähtee vai pitääkö hioa vielä ihan puunväriseksi asti? Entä kannattaako hioa suoraan mahdollisimman karhealla, vai mieluiten hienommalla?

Mä sain just valmiiksi. Käsin hioin mataksi ja pakkeloin pahimmat ja sitten Tikkurilan Pontti Puulattiamaalia. Eipä käsin sitä pölyä juurikaan tullut. Masiinalla olisi tullut enemmän. Eikä sitä lakkaa poistaa tartte :)

EDIT: Täytyy kyllä myöntää että varsin vittumaista puuhaa :D
 

Liitteet

  • cameringo_20200623_184853.jpg
    cameringo_20200623_184853.jpg
    6,2 MB · Luettu: 169
  • cameringo_20200626_155506.jpg
    cameringo_20200626_155506.jpg
    5,3 MB · Luettu: 168
Viimeksi muokattu:
Mä sain just valmiiksi. Käsin hioin mataksi ja pakkeloin pahimmat ja sitten Tikkurilan Pontti Puulattiamaalia. Eipä käsin sitä pölyä juurikaan tullut. Masiinalla olisi tullut enemmän. Eikä sitä lakkaa poistaa tartte :)

EDIT: Täytyy kyllä myöntää että varsin vittumaista puuhaa :D

Millä karkeudella hioit, poistitko ainoastaan kiillon puupinnasta, ja vaatiko yhden tai useamman maalauskerran?
 
Millä karkeudella hioit, poistitko ainoastaan kiillon puupinnasta, ja vaatiko yhden tai useamman maalauskerran?

120 paperilla mataksi vain. Lähinnä se oli lian poistoa kun kiiltoa oikein 40v jälkeen ollut... Pakkeloin sitten ja hioin taas. Maalia meni varmaan kolme kerrosta ja kun tuota maalia on vielä niin vedän itse raput ainakin kertaalleen vielä. Pohjamaalia tuo Pontti ei kaivannut. 15 min pölykuiva ja 2h päästä päälle maalattavissa. Aamulla kun veti kahteen kertaan niin ihan hyvin näillä keleillä voi jo kevyesti käyttää iltapäivästä.

Projektiin meni viikon verran etätyön ja juhannuksen ohessa. Ja kustannuksia noin satanen. 2,7l pönttö maalia + 0,9l piti ostaa lisäksi. Päätin kaiken vetää tuolla maalilla kun pitäisi kuitenkin olla hyvin rasitusta kestävää.

Kaikki irtoavat osat tottakai otin irti ja hioin/maalasin pihalla. Auringonpaahteessa kuivui tela melkein kiinni :D
 
Sain wanhanaicaisen puisen pöydän ja kaksi penkkiä, jotka ovat huolella paahtuneet auringossa ja marinoituneet pakkasessa joitakin vuosikymmeniä. Ensimmäinen ajatukseni olisi hioa pystyyn nousseet puunsyyt pois hienolla hiekkapaperilla ja läträtä reilusti öljyä päälle. Onko muita ideoita?
 
Sain wanhanaicaisen puisen pöydän ja kaksi penkkiä, jotka ovat huolella paahtuneet auringossa ja marinoituneet pakkasessa joitakin vuosikymmeniä. Ensimmäinen ajatukseni olisi hioa pystyyn nousseet puunsyyt pois hienolla hiekkapaperilla ja läträtä reilusti öljyä päälle. Onko muita ideoita?
Ei nyt varmastikaan mene kertakäsittelyllä... mutta laita kuvia niin voi pähkäillä lisää
 
Kuivattaisin ne normaaliin huone kosteuteen ennen käsittelyiden aloitusta.
 
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miksi tuo pitää käsitellä? Siinä on nyt ainakin minusta hienon näköinen luonnonmukainen pinnoite. Tikkuisuutta voinee vähentää hiomalla kevyesti jolloin 80 karkeuden hiekkapaperilla?
Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom