Kodin rempat(DIY)

Täplittyminen mielletään monesti harhaanjohtavasti homehtumiseen. Suurin osa täplittyneestä puutavarasta on todellisuudessa sinistäjäsienen aikaansaamaa joka harmaannuttaa puutavaran pikkuhiljaa. Sinistäjäsieni on vaaraton ja siitä on pikemminkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
Ennen vanhaan käyttivät sahoilla sinistyksen estoaineina Kloorifenolia (KY-5). Ei sahatavarassa ollut täpliä, eikä tarvinnut muutenkaan murehtia.
Sitten pirut kielsivät hyvät myrkyt ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja sahoilla työskentelevien terveyden suojelemiseksi.
 
Sinistäjäsienen erottaa vaarallisista homeista sillä että rapsuttaa puukolla. Home on puun pinnassa ja lähtee kaapimalla pois. Sinistäjäsieni menee puun läpi syvälle. Sinistäjäsientä saattaa tulla vaikka puutavara olisi kokoajan kuivassa suojattuna. Olennaisinta homeen estossa on kuitenkin puutavaran suojaus kastumiselta. Edes runkotavaroita ei pitäisi päästää sateella kastumaan. Jos puutavara pääsee kastumaan on homehtumisriski aina olemassa. Kyllä se hyvä on että turhat kemikaalit on kielletty. En itse ainakaan haluisi sisätiloihin moisia myrkkyjä.
 
En tiedä onko urbaani legendaa, mutta kuulin, että puun täplittyminen johtuu siitä, että koska puu sahataan poikki. Eli kesällä sahatut puut täplittyisi, mutta talvella taas ei. Tiedä sitten, mutta kaiketi harmiton homma.
Talvella kaadettu puu on vienyt nesteen ja ravinteet juuristoon, joten puu on kuivempaa ja vähemmän houkuttelevaa homeille ja tarvii jonkin verran vähemmän aikaa kuivumiseen. Sikäli jos itselle kaataa eikä ole kiire, niin kannattaa kaataa talvella.
 
Home on yleinen vaiva niin käsitellyillä kuin käsittelemättömilläkin puupinnoilla. Tummat tai mustat puun pinnalla näkyvät pilkut ovat ikävän näköisiä, mutta muuten harmittomia. Pilkut ovat tuulen levittämää homesientä tai sinistäjäsienen kukkaa. Kumpikaan ei vahingoita puuta.

 
En oikein ymmärrä, mitä varsinaista hyötyä on siitä, että kipsilevyseinien ulkonurkkaan laittaa vahvikeprofiilin. Maali- ja tasoitepintahan menee kolhusta kuitenkin rikki, vaikka alla olisi vahvike. Kipsin lohkeamiseen tuo kai auttaa, mutta se ei hirveän paljon lämmitä, kun nurkan joutuu korjaamaan kolhun jäljiltä joka tapauksessa.

Eikö pelkkä saumanauha riittäisi? Peittää rakenteiden elämisestä johtuvat halkeamat, sehän lähinnä on oleellisinta.
 
Viimeksi muokattu:
En oikein ymmärrä, mitä varsinaista hyötyä on siitä, että kipsilevyseinien ulkonurkkaan laittaa vahvikeprofiilin. Maali- ja tasoitepintahan menee kolhusta kuitenkin rikki, vaikka alla olisi vahvike. Kipsin lohkeamiseen tuo kai auttaa, mutta se ei hirveän paljon lämmitä, kun nurkan joutuu korjaamaan kolhun jäljiltä joka tapauksessa.

Tässä talossa on ulkokulmissa tapetin tai maalin päällä muovinen kulmasuojalista. Ei ole tainnut tulla kolhittua noita mitenkään, mutta riippuu toki sijainneista.
 
Sinistynyttä lankkua ei ainakaan kattoristikoihin saanut laittaa. Tämä ihan fakta, koska olin pari kesää kattoristikkotehtaalla töissä. Viitaten siihen, kun edellisellä sivulla sanottiin harmittomaksi. Toisaalta, voi olla että tuo oli firmassa kielletty, ettei laatuvaikutelma kärsi. Maallikko (asiakas) kun katsoo, että alapaarre on sininen keskeltä, niin siinä ei auta oikein vakuutella, että kyllä se on ihan turvallinen. Itsekin vaatisin uuden.
 
Sinistynyttä lankkua ei ainakaan kattoristikoihin saanut laittaa. Tämä ihan fakta, koska olin pari kesää kattoristikkotehtaalla töissä. Viitaten siihen, kun edellisellä sivulla sanottiin harmittomaksi. Toisaalta, voi olla että tuo oli firmassa kielletty, ettei laatuvaikutelma kärsi. Maallikko (asiakas) kun katsoo, että alapaarre on sininen keskeltä, niin siinä ei auta oikein vakuutella, että kyllä se on ihan turvallinen. Itsekin vaatisin uuden.

Onhan tuo ihan selvä että ei iso pulju voi myydä tuollaista tavaraa varsinkaan täyteen hintaan. Kuka sellaista ostaisi jos muut tarjoaisivat virheetöntä. Ei se sinisyys ole mikä tavoite mitä puutavaralle pitäisi tietentahtoin hankkia. Kyse olikin siitä onko se käytännössä vaarallista jos sellaista sattuu johonkin pääsemään syntymään.
 
Sinistyneen tavaran käytössä on se huono puoli, että myöhemmin voi olla vaikea tietää, että onko ollut alunperin sinistynyttä vai onko rakenteessa joku ongelma.
 
Sinistyneen tavaran käytössä on se huono puoli, että myöhemmin voi olla vaikea tietää, että onko ollut alunperin sinistynyttä vai onko rakenteessa joku ongelma.
Ja vaikka sinistyminen itsessään on harmitonta, niin kyllähän se suoraan osoittaa, että jossain vaiheessa -- ennen rakentamista tai sen jälkeen -- on ollut mikrobeille suotuisat olosuhteet. Eihän sitä voi tietää, mitä muuta siinä puutavarassa lymyilee, kun mikrobikasvustoja ei välttämättä aistinvaraisesti havaitse.

Joka tapauksessa ne muutamat sinistyneet laudanpätkät, jotka väliseiniin laitoin, saavat pysyä siellä. Mutta ensi kerralla tiedän sitten käyttää "puhtaampaa" tavaraa, varmuuden vuoksi. :)
 
Viimeksi muokattu:
Porraskäytävään tarkoitus tehdä kaide, tarvitsee noin 4,2 m pätkä väsätä. Hankin tuohon 44mm pyöreätä höylättyä puuta jotka on 2,4m pitkiä. Millainen liitos tommoseen kannattaa tehdä että saa yhden pitkän pätkä? Vai pistääkö vaan päät kohdikkain ja täsmää kannattimilla? Saumahan tohon taitaa jäädä ellei tee jotain sormiliitosta puuliimalla ja hio sitä siistiksi.
 
Porraskäytävään tarkoitus tehdä kaide, tarvitsee noin 4,2 m pätkä väsätä. Hankin tuohon 44mm pyöreätä höylättyä puuta jotka on 2,4m pitkiä. Millainen liitos tommoseen kannattaa tehdä että saa yhden pitkän pätkä? Vai pistääkö vaan päät kohdikkain ja täsmää kannattimilla? Saumahan tohon taitaa jäädä ellei tee jotain sormiliitosta puuliimalla ja hio sitä siistiksi.

Mitä jos jätät vaan muutaman sentin välin että on kaks kaidetta peräkkäin? Puu elää niin saumat luultavasti tulee aina näkyviin (paitsi ehkä tuo kunnolla tehty sormiliitos, mutta aika vaikea toteuttaa kotioloissa.)

Ja vaikka sinistyminen itsessään on harmitonta, niin kyllähän se suoraan osoittaa, että jossain vaiheessa -- ennen rakentamista tai sen jälkeen -- on ollut mikrobeille suotuisat olosuhteet. Eihän sitä voi tietää, mitä muuta siinä puutavarassa lymyilee, kun mikrobikasvustoja ei välttämättä aistinvaraisesti havaitse.

Joka tapauksessa ne muutamat sinistyneet laudanpätkät, jotka väliseiniin laitoin, saavat pysyä siellä. Mutta ensi kerralla tiedän sitten käyttää "puhtaampaa" tavaraa, varmuuden vuoksi. :)

Tämä pitää paikkansa. Ilman muuta täpikäs tavara osoittaa että ei ole suojattu hyvin tai materiaalit on olleet huonolaatuista, jolloin muunkin rakentamisen voi kyseenalaistaa. Itse voi käyttää mitä lystää, mutta kyllä asiakkaille pitää puutavarat olla kunnossa.

Ehkäpä paras paikka tuommoiselle sinertävälle puutavaralle olisi joku alapohjan tai yläpohjan tuenta lauta, jossa pääsee tuulettumaan ja jossa pystyy seurata rakenteen toimintaa. En tiedä onko sekään hyvä tapa jos kaikki vähänkin täplikäs tavara nakataan menemään nurkalle lahoamaan. Yhden talous ei vielä siihen kaadu, mutta pidemmällä tähtäimellä kulutus kasvaa ja kasvihuoneilmiö pahenee.

Näin tuon keskustelun ihan harrastelijan näkökulmasta jossa halutaan ottaa omaan käyttöön tuollaista täplikästä tavaraa. Ammattirakentamiseen täplikäs tavara ei kuulu.
 
En tiedä onko sekään hyvä tapa jos kaikki vähänkin täplikäs tavara nakataan menemään nurkalle lahoamaan. Yhden talous ei vielä siihen kaadu, mutta pidemmällä tähtäimellä kulutus kasvaa ja kasvihuoneilmiö pahenee.
Juu, aika nirsoksi saa ryhtyä jos jostain K-Raudan tai Byggmaxin varastosta suostuisi ottamaan mukaansa vain täysin täplättömiä ja tummumattomia yksilöitä.
 
Tuli kokeiltua itse sekoitettavaa tasoitejauhetta kun tuo yleensä käyttämäni valmistasoite on kovin tyyristä. 20 kg jauhetta maksaa 16 e ja 10 litraa valmistasoitetta maksaa 30 e, joten ero hinnassa on melkoinen.

Onko tasoitejauhe oikeasti näin paljon huonompaa kuin valmistasoite? Lastalla vedettäessä tuntuu, että tasoitteen seassa on erittäin pientä hiekkaa. Kuivuttuaan pinta tuntuu hauraammalta kuin valmistasoitteella, ja joskus pintaan jää noin 1 mm halkaisijaltaan olevia huokosia. Hiottaessa pintaan tulee helposti naarmuja.

Sekoitin tasoitteen käsin, joten onkohan siinä syy? Tein tämän tosin hartaudella: tasoite näyttää täysin tasalaatuiselta

Tasoitejauhe on Weber LR+ ja valmistasoitteena olen käyttänyt Tikkurila Presto LF+ (ennen nimeltään Presto LH).

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Mitä mieltä olette toimiiko keittiössä tason päällä, esimerkiksi astiakaappina, kaapit 60cm ovella vai kannattaisiko yrittää sovittaa pienempi ovi? Nykyiset 50cm ovet toimii vielä hyvin, mutta aloin miettiä onko 60cm liikaa.
 
Tuli kokeiltua itse sekoitettavaa tasoitejauhetta kun tuo yleensä käyttämäni valmistasoite on kovin tyyristä. 20 kg jauhetta maksaa 16 e ja 10 litraa valmistasoitetta maksaa 30 e, joten ero hinnassa on melkoinen.

Onko tasoitejauhe oikeasti näin paljon huonompaa kuin valmistasoite? Lastalla vedettäessä tuntuu, että tasoitteen seassa on erittäin pientä hiekkaa. Kuivuttuaan pinta tuntuu hauraammalta kuin valmistasoitteella, ja joskus pintaan jää noin 1 mm halkaisijaltaan olevia huokosia. Hiottaessa pintaan tulee helposti naarmuja.

Sekoitin tasoitteen käsin, joten onkohan siinä syy? Tein tämän tosin hartaudella: tasoite näyttää täysin tasalaatuiselta

Tasoitejauhe on Weber LR+ ja valmistasoitteena olen käyttänyt Tikkurila Presto LF+ (ennen nimeltään Presto LH).

Edit: typo

Koneellinen sekoitus on noissa aikalailla pakollinen. Porakone+vispilä riittää ja yleensä kannattaa sekoittaa, antaa seistä 5min ja sekoittaa vielä uusiksi. Tuon Lr+ sekoittaminen käsin nyt on vielä teoriassa mahdollista, mutta esimerkiksi kuituvahvistettujen laastien sekoitus ei edes teoriatasolla onnistu koska ne kuidut eivät vain asetu sinne tasoitteeseen/saneerauslaastiin oikein ennenkö riittävällä sekoitus nopeudella.

Tuo LR+ on todella pehmeää tasoitetta. Käytetään hyvin paljon juuri siksi että on todella helppoa hioa joten tasoituksessa ei tarvitse olla niin tarkka.
Löytyy myös muita säkkitasoitteita jotka ovat kovempia (v, kt, a828) käyttötarkoituksen mukaan.

Siinä saa sitten punnita hinnan, työmäärän ja lopputuloksen välillä millaista jälkeä haluaa kuten about jokaisessa rakennushommassa :)
 
Rakennuksen sisällä sijaitsevat mäntyrakenteiset kaiteet ja porrasrakenteet olisi tarkoitus maalata.

Kannattaako lakka poistaa hiomakoneella, siten että pelkkä kiilto lähtee vai pitääkö hioa vielä ihan puunväriseksi asti? Entä kannattaako hioa suoraan mahdollisimman karhealla, vai mieluiten hienommalla?

Sama tilanne edessä täällä, kuullut kauhutarinoita siitä jos ei kunnolla lakkakerrosta poista niin päälle vedetty maali alkaa porsimaan. Toiset sanoo että kevyt hionta riittää. Mene ja tiedä.
 
Rakennuksen sisällä sijaitsevat mäntyrakenteiset kaiteet ja porrasrakenteet olisi tarkoitus maalata.

Kannattaako lakka poistaa hiomakoneella, siten että pelkkä kiilto lähtee vai pitääkö hioa vielä ihan puunväriseksi asti? Entä kannattaako hioa suoraan mahdollisimman karhealla, vai mieluiten hienommalla?

Mä sain just valmiiksi. Käsin hioin mataksi ja pakkeloin pahimmat ja sitten Tikkurilan Pontti Puulattiamaalia. Eipä käsin sitä pölyä juurikaan tullut. Masiinalla olisi tullut enemmän. Eikä sitä lakkaa poistaa tartte :)

EDIT: Täytyy kyllä myöntää että varsin vittumaista puuhaa :D
 

Liitteet

  • cameringo_20200623_184853.jpg
    cameringo_20200623_184853.jpg
    6,2 MB · Luettu: 171
  • cameringo_20200626_155506.jpg
    cameringo_20200626_155506.jpg
    5,3 MB · Luettu: 170
Viimeksi muokattu:
Millä karkeudella hioit, poistitko ainoastaan kiillon puupinnasta, ja vaatiko yhden tai useamman maalauskerran?

120 paperilla mataksi vain. Lähinnä se oli lian poistoa kun kiiltoa oikein 40v jälkeen ollut... Pakkeloin sitten ja hioin taas. Maalia meni varmaan kolme kerrosta ja kun tuota maalia on vielä niin vedän itse raput ainakin kertaalleen vielä. Pohjamaalia tuo Pontti ei kaivannut. 15 min pölykuiva ja 2h päästä päälle maalattavissa. Aamulla kun veti kahteen kertaan niin ihan hyvin näillä keleillä voi jo kevyesti käyttää iltapäivästä.

Projektiin meni viikon verran etätyön ja juhannuksen ohessa. Ja kustannuksia noin satanen. 2,7l pönttö maalia + 0,9l piti ostaa lisäksi. Päätin kaiken vetää tuolla maalilla kun pitäisi kuitenkin olla hyvin rasitusta kestävää.

Kaikki irtoavat osat tottakai otin irti ja hioin/maalasin pihalla. Auringonpaahteessa kuivui tela melkein kiinni :D
 
Sain wanhanaicaisen puisen pöydän ja kaksi penkkiä, jotka ovat huolella paahtuneet auringossa ja marinoituneet pakkasessa joitakin vuosikymmeniä. Ensimmäinen ajatukseni olisi hioa pystyyn nousseet puunsyyt pois hienolla hiekkapaperilla ja läträtä reilusti öljyä päälle. Onko muita ideoita?
 
Sain wanhanaicaisen puisen pöydän ja kaksi penkkiä, jotka ovat huolella paahtuneet auringossa ja marinoituneet pakkasessa joitakin vuosikymmeniä. Ensimmäinen ajatukseni olisi hioa pystyyn nousseet puunsyyt pois hienolla hiekkapaperilla ja läträtä reilusti öljyä päälle. Onko muita ideoita?
Ei nyt varmastikaan mene kertakäsittelyllä... mutta laita kuvia niin voi pähkäillä lisää
 
Kuivattaisin ne normaaliin huone kosteuteen ennen käsittelyiden aloitusta.
 
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, miksi tuo pitää käsitellä? Siinä on nyt ainakin minusta hienon näköinen luonnonmukainen pinnoite. Tikkuisuutta voinee vähentää hiomalla kevyesti jolloin 80 karkeuden hiekkapaperilla?
Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.
 
Tuosta pöytaosasta voisi entrata nuo pykällykset pois päistä. Kevyt hionta ja harmaa öljy pintaan.
Kannattaa ainakin pöytä purkaa osiksi ja kokeilla lopputulosta vähemmän näkyville paikoille.
 
Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.
En tuo itse lakkaamaan lähtisi, sopiva puuöljy saattais toimia? Heitin ton 80 karkeuden, koska sillä saanee jo jotain näkyvääkin aikaiseksi. Kokeile pöydän alapintaan tuolla 240:llä, sitten 120:llä tarvittaessa 80:llä, niin näet minkä lopputulos miellyttää sinua. Noihin tummiin homeisiin kohtiin saatas pelkkä homepesu olla toimiva ratkaisu (sitäkin ensin testaten ei näkyvässä paikassa)?
Tai "karkein" ensin ja hienommalla loppusilaus.
 
Siksi, että se ei tikkuuntuisi lisää ja olisi miellyttävämpi koskea. Harmaa väri on ihan jees, en aikonut hioa tuoretta puuta esiin, kuten yllä ehdotettiin. 80 kuulostaa todella karkealta. Aiemmin olen hionut hyvällä menestyksellä talven jäljiltä kärsineitä puutarhakalusteita 240:n karkeudella.

Tarkemmalla silmäilyllä ainakin pöydässä on jäämiä lakkakäsittelystä. Pitäisiköhän tuo lakata öljyämisen sijaan. En kuitenkaan halua paksua kiiltävää pintakerrosta, joka irtoilee paloina kuluessaan.

En suosittele noin hienoa paperia ainakaan ensimmäiseen hiontaan koska paperi kuluu ja tukkoontuu todella nopeasti. Puu on lisäksi hyvin kovaa. Suosittelen kanssa tuota 80 karkeutta. Jos lopputulos ei ole tarpeeksi sileä niin uusintahionta sit hieman hienommalla. Joku öljy on hyvä vaihtoehto ulkona säilytettäville kalusteille. Lakkaa en suosittele.
 
En suosittele noin hienoa paperia ainakaan ensimmäiseen hiontaan koska paperi kuluu ja tukkoontuu todella nopeasti. Puu on lisäksi hyvin kovaa. Suosittelen kanssa tuota 80 karkeutta. Jos lopputulos ei ole tarpeeksi sileä niin uusintahionta sit hieman hienommalla. Joku öljy on hyvä vaihtoehto ulkona säilytettäville kalusteille. Lakkaa en suosittele.
Kalusteet on nyt hiottu. Niihin oli tosiaan käytetty jotain lakkaa tai muuta paloissa irtoilevaa sotkua, jonka jämät rapsuttelin pois 120 karkeuden paperilla. Vaikka tuo menee keskikarkeasta jo hienon puolelle, tuli siitäkin ihan riittävästi näkyviä naarmuja, mutta ne lähtivät kyllä hienommalla paperilla. Nukkamainen pehmeä puu, jota etenkin päällimmäisissä osissa oli paljon, ei itse asiassa edes tasoittunut karkeammalla, vaan sitä tuntui tulevan pikemminkin lisää. Hienommalla pinnasta tuli kädellä kokeillen ja silmällä mulkoillen sileä.

Huomenna sitten jotain öljyä päälle, jos säät sallivat. Pitää myös lisätä pari ruuvia. Tekijä oli kiinnittänyt vain joka toisen puukaistaleen kansiosista. Säästöä kai sekin.
 
Muista käyttää ruostumattomia ruuveja. Voi olla fiksua vaihtaa muutkin naulat uusiin ruuveihin jos lähtee irti helposti.
 
Mitäs öljyä te olette käyttäneet? Itse olen käyttänyt käytännössä pellavaöljypohjaisia öljyjä, mutta noissa on häirinnyt vähän haju ja kellertävä sävy. Nyt tuli öljyttyä tamminen puuritelikkö parafiiniöljyllä ja tusta tuli todella nätti. Lisäksi öljy on väritöntä ja hyvin miedon hajuista. Kestävyys ei taida olla ihan pellavaöljyn luokkaa?
 
Ah, noin iso kaluste setti. Itse joskus uudellen pinnoitin keittiön pöydän + tuolit "puupinnoiltaan" venelakalla. Olisko 3-4 pintaa tullu vedettyä siihen. Joo, tuli kiiltävä. Mutta se on palvellut se pöytä mökin terassilla viimeiset 5 vuotta ulkokäytössä ja ulkosäilytyksessä (kate päällä, mutta tuuli tuo sadevedet helposti pöydälle). Kaks puukon kärjen upotusta siinä on rikkomassa pintaa - muuten yhä mintissä. Mutta tosiaan Tikkurilan Unica venelakalla sai hyvän ja helposti puhtaana pidettävän pinnan aikaan. Toki työtä vaatii että jaksaa monta kierrosta pistellä pintaan.
 
Ah, noin iso kaluste setti. Itse joskus uudellen pinnoitin keittiön pöydän + tuolit "puupinnoiltaan" venelakalla. Olisko 3-4 pintaa tullu vedettyä siihen. Joo, tuli kiiltävä. Mutta se on palvellut se pöytä mökin terassilla viimeiset 5 vuotta ulkokäytössä ja ulkosäilytyksessä (kate päällä, mutta tuuli tuo sadevedet helposti pöydälle). Kaks puukon kärjen upotusta siinä on rikkomassa pintaa - muuten yhä mintissä. Mutta tosiaan Tikkurilan Unica venelakalla sai hyvän ja helposti puhtaana pidettävän pinnan aikaan. Toki työtä vaatii että jaksaa monta kierrosta pistellä pintaan.

Sehän venelakka muistaakseni vääristää sen värin, tais tulla sellanen kellertävä pinta.
 
Totta, väri voi kellastua. Siksi käytin värjättyä lakkaa, jotta sai pidettyä harmaan värin. Super Unicaa saa värjättynä.
 
Uusavuton kysymys vielä keittiön (laatta)lattian purkamisesta sähköjen osalta. Eli kun laatan alla menee sähköt keittiösaarekkeeseen sekä koko lattiassa sähkölattialämmitys, niin varmaan tässä pitää sähkäri ottaa tekemään näiden poiskytkentä ennen muuta purkamista? Lattialämmitys siis heitetään kokonaan pois tästä.
 
Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.
 

Liitteet

  • 15935087386027800239120575656213.jpg
    15935087386027800239120575656213.jpg
    4,8 MB · Luettu: 153
Jos polun korkeuden kasvaminen ei haittaa, niin senkun heittää soraa tms päälle? Kyllähän tuota nyt pystyy parantamaan ihan maan lisäyksellä, jos tavoite on kävelytuntuman parantaminen. Paljaille jaloille en ehkä soraa lähtis pistämään.
 
Melkeen olis hyvä tehdä just metrin leveä ja 20cm korkea "kakku" soraa/kivituhkaa tuohon polulle ja harkita kestääkö lompakko laittaa siihen laattoja päälle. Lähinnä siksi ne laatat, että soraan/kivituhkaan neulaset jää kans pystyyn ja jemmaan mutta laattojen päältä ne tuuli/sade vie mukanaan. Tällöin paljasvarpain kulkeminen onnistuu.
 
Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Jos tuota ylläpidetään esim. haravoimalla niin ärsyttävää haravoida kun sora lähtee mukana. Ehkä jotain kivituhkaa siihen ja sitten tamppaa sen tiiviiksi. Silloin kevyt haravointikin onnistuu paremmin.
 
Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.
Pitkospuu tyyppinen ratkaisu?
 
Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.

Itse suosittelen sopivan mallisia liuskekiviä jos ei oo mikään mahdottoman pitkä matka. Jos on pidempi matka niin kai siihen joku hieno hiekka tai hake vois olla jos paljain jaloin täytyy päästä kulkemaan.
 
Itse suosittelen sopivan mallisia liuskekiviä jos ei oo mikään mahdottoman pitkä matka. Jos on pidempi matka niin kai siihen joku hieno hiekka tai hake vois olla jos paljain jaloin täytyy päästä kulkemaan.

Kiitos mainioista vinkeistä - pitää vertailla soraa vs haketta kumpi sopisi paremmin. Mitään täryyttimiä ei tähän niemennokkaan saa roudattua joten kovin kummoista tiivistystä ei saa tehtyä.

Laattoja ei tohon kynnöspeltoon saa mutta mökin etupuolelle ne vois toimia hyvinkin. Pitkospuut olis siistit mutta tuppaa muuttumaan liukkaiksi märällä ja nyt jo liukkaat juuret on välillä hengenvaarallisia.
 
Se laatta polku, sen ei tartte olla ns täysin kattava. Muutama laatta soran/tuhkan joukkoon notta voi pomppia/astua kiveltä toiselle ;)
 
Jossain välissä olis tarkoitus laatoittaa vessanseinä. Olen eläessäni laatoittanut yhden pienen eteisen lattia ja siinä oli suht tasapintaisia laattoja joten saumaus meni ihan ok.
Mutta vessaan olisi tulossa vähän karheammalla tekstuurilla olevia laattoja ja rupesin miettimään että onko mulla jotain mahiksia ryssiä saumausta niin että "täytän" osan tästä tekstuurista niin että kuvio menee tukkoon? Vai onko huoli turha?
Muuten olisi saumattomasti tarkoitus laatoittaa, siis niin että laatta laattaa vasten ilman ristejä ja se pieni rako sitten sauma aineella.
 
Mökin polut ärsyttää kun paljain jaloin koko ajan joku neulanen tai kivi jalassa pystyssä. Tontti täynnä katajia joiden neulaset todella teräviä.

Voiko tuollaista peruspolkua päällystää soralla tai muulla ilman että joutuu kaivuuhommiin? Piha täynnä puita joten maa niin täynnä juuria ettei kaivaminen juuri onnistu.
Kyllähän soralla voi polun hyvinkin päällystää. Kannattaa tosin vähän suunnitella, minkälaista soraa käyttää. Täällä oli kaupunki keksinyt levittää keskelle metsää luontopolulle harmaata 0-32:sta. Kyllähän se siinä tavallaan meni, mutta olihan se nyt melko törkeän näköistä ja varsin ikävän tuntuista kävellä, vaikka oli kengät jalassa. Joku pienempi raekoko ja punaista soraa voisi olla ihan hyväkin ratkaisu.
 
@Mikkos käytä 5cm maalarin teippiä laattojen kohdissa, joissa todennäköisesti lipsautat saumalaastit pitkäksi? En oo itte testannu tätä, mutta ekana tuli mieleen tällainen ennakoiva keino.
 
Kyllähän soralla voi polun hyvinkin päällystää. Kannattaa tosin vähän suunnitella, minkälaista soraa käyttää. Täällä oli kaupunki keksinyt levittää keskelle metsää luontopolulle harmaata 0-32:sta. Kyllähän se siinä tavallaan meni, mutta olihan se nyt melko törkeän näköistä ja varsin ikävän tuntuista kävellä, vaikka oli kengät jalassa. Joku pienempi raekoko ja punaista soraa voisi olla ihan hyväkin ratkaisu.

Joku 0-16 tai 0-8 vaikuttaa sopivalta, ne kai tiivistyykin vähän ja ei heti sade tai harava vie.

Nyt vaan sitten toimitusta etsimään, ei taida farmarin jouset kestää suursäkkiä.
 
Rivitalo ja kaukolämpö. Kuulostaako tämä normaalilta:

Laitoin kesähelteillä kaikki lämpöpatterit minimille. Nyt kuuman käyttöveden tulossa kestää todella kauan.

Tämän jälkeen säädin kylpyhuoneessa WC-pöntön yläpuolelta yhden patterin niin, että se on kokoajan lämmin ja korvin kuulee, että siellä kiertää vesi jatkuvasti. Tällöin myös kuuma vesi tulee hanasta normaalisti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 516
Viestejä
4 884 440
Jäsenet
78 839
Uusin jäsen
rograt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom