Kodin rempat(DIY)

[ramram]

Uuden letkun asennus on viimeisin oljenkorsi. Menee hiukan säätämiseksi jota en vielä halua tehdä, mutta jos jatkoa ei saa pitäväksi,niin sitten tuo on pakko tehdä.

Mikä tahansa vähän suurempi tai pienempi putken pätkä ja silikonia tai jotain muuta sopivaa tiivistettä. Jääkö jatkos/letku näkyviin vai piiloon?

Toinen tapa on että kun letku on kuitenkin laskeva niin jatka tuosta eteenpäin ihan puutarhaletkulla tms.

 

[mil-tec]

Juu tehty -67 ja okt. Pitää katsoa mitä tolle tekisi, luultavasti antaa narista ja uusi pinta päälle, ei tuo nyt niin mahdottomasti haittaa.

Tuon ikäsissä lattiat narisee ihan oletuksena. Niskat on kastatu losopuusta ja tuettu vaihtelevalla menestyksellä välillä jopa niskaa jatkaen nauloilla mikä aiheuttaa narinaa. Nykyään jos tehdään niin tehdään kunnon pitkästä värkistä ja niskat kiilataan tukevaksi pystypuilla.

Jos ei ole mitään muuta ongelmaa kuin lattian narina niin anna narista. Jos makkari on yläkerrassa niin pieni on murhe... alapohjassa tilanne voi olla toinen kun siellä on mahdollisesti uusittavia putkia seassa. Parhaiten homma menee varmaan niin että kantaa kaiken ulos ja tekee kunnon värkistä uuden "samanlaisen" eli eristreeksi muhat, piki jne. mitä siihen aikaan on käytetty. Mahdolliset alajuoksujen ja piirojen lahovauriot selviää sitten siinä samalla jos tuollaiseen innostuu.

 

[maninthemoon]

Mikä tahansa vähän suurempi tai pienempi putken pätkä ja silikonia tai jotain muuta sopivaa tiivistettä. Jääkö jatkos/letku näkyviin vai piiloon?

Toinen tapa on että kun letku on kuitenkin laskeva niin jatka tuosta eteenpäin ihan puutarhaletkulla tms.

Letku jää piiloon. Tuota kanssa mietin, että voisi etsiä hiukan suurempaa letkua ja pistäisi jatkon niin, että tuo kondenssiputken jatko menee sen letkun sisään.

 

[yyri]

Tuon ikäsissä lattiat narisee ihan oletuksena. Niskat on kastatu losopuusta ja tuettu vaihtelevalla menestyksellä välillä jopa niskaa jatkaen nauloilla mikä aiheuttaa narinaa. Nykyään jos tehdään niin tehdään kunnon pitkästä värkistä ja niskat kiilataan tukevaksi pystypuilla.

Jos ei ole mitään muuta ongelmaa kuin lattian narina niin anna narista. Jos makkari on yläkerrassa niin pieni on murhe... alapohjassa tilanne voi olla toinen kun siellä on mahdollisesti uusittavia putkia seassa. Parhaiten homma menee varmaan niin että kantaa kaiken ulos ja tekee kunnon värkistä uuden "samanlaisen" eli eristreeksi muhat, piki jne. mitä siihen aikaan on käytetty. Mahdolliset alajuoksujen ja piirojen lahovauriot selviää sitten siinä samalla jos tuollaiseen innostuu.

2 kerroksinen tönö rinteessä ja yläkerrassa "alarinteen" puolella, eli tuskin lahoa ym löytyy. Annetaan olla nyt noin ja katsotaan joskus uudelleen ja tehdään joskus pohjia myöten kunnolla. Asbestikartoitus kannattaa sitten varmaan samalla kertaa tehdä kaikesta mahdollisesta, kylppärin laattalaastista, muovimatoista ja mistä ikinä nyt keksiikään.

 

[zamerok]

Osaattekos kertoa mikä voi olla vikana, kun tapetoinnin jälkeen huone haisee kolmatta päivää imelältä liimalta? Laitettiin tapettiliisterillä kuitutapetit makuuhuoneen seinille (poistettiin vanhat vinyylitapetit ensin). Yksi seinistä on kipsiseinä, joka haisee pahimmalta. Silmiä kirvelee ja kurkkuun ottaa jos huoneeseen menee. Edellisien tapettien kanssa en muista että olisi päivää kauemmin hajut kestäneet vaikka ikkunat olivat osittain kiinni. Tapettien "myrkyllisyysluokka" (en muista mikä se termi oikeasti oli) on jopa vieläpä A+.

Ollaan nyt annettu olla koko ikkuna auki yötä päivää, mutta haju ei tunnu lähtevän millään. Voisiko liisteri ja tapetti olla jotenkin epäyhteensopivia?

Vastaan omaan kysymykseeni jos jollekin tulee vastaavaa eteen. Maalarituttu osasi kertoa, että tässä on käynyt niin, että tapettiliisteri on päässyt käymään ja homeenpoistoaine on haihtunut/muuttanut muotoaan ja siitä johtuu pistävä haju. Ei ole vaarallinen, vaan pelkästään hajuhaitta. Suositteli jotain hajunpoistoainetta (esim. Biocomb), jota suihkuttamalla hajun pitäisi lähteä pois. Ellei lähde, niin tapetit pois, pesu ja uusiksi uudella liisterillä

 

[munse]

Tuliko tehtyä virhe, kun maalasin akryylimassan päälle jo 10 tunnin jälkeen? Ajattelin, että seuraavana päivänä akryylin laitosta voi maalata, mutta tässä tapauksessa akryylit levitettiin illalla ja maalaus tapahtui seiraavana aamuna, niin väliin jäikin yllättävän vähän aikaa kuivua.

 

[pmatil2]

Senverran täytyy korjata, että tuossa ei lähtökohtaisesti mitään kyseenalaista ole. Muovimaton saa asentaa toisen päälle samoin kuin vinyylin muovimaton päälle. Yleisohjeena on, että jos vanha matto on liimattu alustaan, uusi pinta voi olla joko liimattu muovimatto tai kelluva matto/vinyyli. Jos taas vanha matto ei ole liimattu, se pitää poistaa. Kelluvia materiaaleja ei saa olla kahta kerrosta päällekkäin.

Kannattaa lukea sen asennettavan tuotteen tuoteseloste, siitä asia selviää.

Ainoa ongelma on yleensä se vanha matto. Mitä materiaalia se on ja onko se kunnolla asennettu. Jos matossa/liimassa on asbestia tai jotai niitä 30+ muuta "myrkkyä" mitä aikanaan on käytetty, se voi alkaa haisemaan tai aiheuttaa ongelmia myöhemmin (kyllä, matto voi alkaa haista siellä alla vaikka se ei 30 vuoteen yksistään olisi haissut millekään). Jos matto ei ole kunnolla kiinni, sekin voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Jos näistä asioista ei ole varmuutta, kannattaa kysyä ammattilaiselta. Jos piilotat sinne alle vanhan maton jossa on asbestia, myyt asunnon vinyylilattialla ja unohdat mainita vanhan maton, voit joutua maksamaan ostajan asbestipurun tulevaisuudessa.

Tähän vielä tarkennus. Kerrostalo, vuokra-asunto ja kaikkiin asuntoihin tehtiin samanaikaisesti ko. remontti. Ikää talolla on 1989 lähtien. Eihän tuossa muuta mutta kun lattia ei aivan suora ole niin vinyylilankkukin vähän "napisee" paikoin tai sitten sinne väliin on jäänyt jotain purua. Muutoin olisin kyllä halunnut sinne väliin vielä askeläänieristeen lisäpehmikkeeksi, vaikkei se sellaista vaadikaan kun alla on muovimatto. Ei vain ollut mitään sanomista mistään rakennustavoista saati materiaaleista kun asukkailta ei kysytty mitään, illmoitettiin vain että remppa silloin ja silloin, lattia tyhjäksi. Olkkariin ja eteiseen tehtiin samalla kertaa samanlainen lattiaratkaisu.

 

[Kaapula]

2-kerroksinen rivitalo. Molemmissa kerroksissa WC. Huomasin, että kun yläkerran altaasta valuttaa vettä, niin alakerran kylpyhuoneessa kuuluu todella selkeästi veden lorina, kuin se tippuisi suoraan jonnekin 90 asteen kulmaan putken sisällä. Tätä ei ole aiemmin ollut, mutta molemmissa kerroksissa on vasta putsattu lavuaarit, hajulukot yms.

Alakerran kylpyhuoneessa kulmauksessa on tuollainen huoltoluukku minkä avasin ja ääni kuuluu tarkalleen sieltä. Tuolla siis selvästikin menee viemäriputket. Luukun alta paljastui tuollainen paksu putki jossa tuollainen muovinen kansi/mikälie. Uskaltaako tuota avata tarkistaakseen että kaikki on kunnossa? mitä tuon sisältä pitäisi löytyä? Kameralla katsoin tuon kotelon pohjalle eikä siellä ainakaan mitään kosteutta ole.

Voihan tuo olla, että koska hajulukot ovat olleet todella tukossa aiemmin, että nyt vesi lorisee ns. normaalisti. Ei ole tuohon aiemmin tullut kiinnitettyä huomiota, mutta nyt tuo kuului kyllä todella voimakkaasti. Olisiko syytä kutsua huoltoyhtiö tarkastamaan tilanne?

 

[Lumimies]

Viemärin putsluukku, ei kannata avata jos joku on ylhäällä paskalla. Onko luukku paksu vai pelkkä pelti?
Kyllä siellä on 90 asteen mutka mutta pitäisi olla tehtynä 3x30 asteen kulmilla.

 

[munse]

Onko huono idea maalata leikkimökin sisäpuolen puupanelointi? Tällöin tuulettamaton rakenne jäisi kahden maalatun pinnan väliin, mikä ei kai ole hyvä asia?

 

[Kaapula]

Viemärin putsluukku, ei kannata avata jos joku on ylhäällä paskalla. Onko luukku paksu vai pelkkä pelti?
Kyllä siellä on 90 asteen mutka mutta pitäisi olla tehtynä 3x30 asteen kulmilla.

Soitan huoltoyhtiön tarkastamaan viemärin, niin ei jää vaivaamaan. Tarkoititko tuota seinässä olevaa kurkistusluukkua? Se on ihan ohut pelti. Ääntä ei tule mikäli yläkerran suihkua tai wc-pönttöä käyttää, ainoastaan jos käyttää hanaa... Nuo yläkerran kaivot ilmeisesti yhdistyvät jossain vaiheessa tuollaiseksi yhdeksi putkeksi?

 

[Lumimies]

Tunkee kivivillanpalan tuohon putsluukun (siis tuon harmaan luukun) eteen vaimentamaan ääntä.

 

[ZZRX]

Tuliko tehtyä virhe, kun maalasin akryylimassan päälle jo 10 tunnin jälkeen? Ajattelin, että seuraavana päivänä akryylin laitosta voi maalata, mutta tässä tapauksessa akryylit levitettiin illalla ja maalaus tapahtui seiraavana aamuna, niin väliin jäikin yllättävän vähän aikaa kuivua.

Riippuu siitä onko massa kuivunut. Kyllä nuo muistaakseni on yleensä yön aikana kuivaneet.

Onko huono idea maalata leikkimökin sisäpuolen puupanelointi? Tällöin tuulettamaton rakenne jäisi kahden maalatun pinnan väliin, mikä ei kai ole hyvä asia?

Vastasitkin itse omaan kysymykseesi. Välttämättä ei tule mitään ongelmia, mutta voi myös olla että maali ei kestä tuossa. Muutenkin suosittelisin jotain ulkomaalia tuohon kun on kuiteskin kylmätila jossa ei ole lämpöjä.

 

[Perkeles]

Vastasitkin itse omaan kysymykseesi. Välttämättä ei tule mitään ongelmia, mutta voi myös olla että maali ei kestä tuossa. Muutenkin suosittelisin jotain ulkomaalia tuohon kun on kuiteskin kylmätila jossa ei ole lämpöjä.

Jotain hengittävää maalia. Lateksilla kun sotkee molemmin puolin, niin jossain vaiheessa ei ole välissä kuin multaa.

Muksun leikkimökin maalasin ulkoa punamullalla ja sisältä uulan kalustemaalilla. Ei ole ollut ongelmaa.

 

[Cumbo]

Ekat testit tule vedettyä maaliruiskulla ja onkohan maali liian paksua tai ohutta, kun tulee ilmakuplia pintaan?

 

[Josef]

Ett yhtään enempää viittiny kertoilla asiastas? Edes sen että mitäpä maalailet. Mut ni, paskanen pohja, väärä maali, väärä maalin lämpötila, jos paineilmaruisku ni ilman seassa vettä, väärä pohjaväri, liian kuuma pinta maalatessa, huonosti sekoitettu maali, yleinen evotus, take your pick.

 

[Cumbo]

Ett yhtään enempää viittiny kertoilla asiastas? Edes sen että mitäpä maalailet. Mut ni, paskanen pohja, väärä maali, väärä maalin lämpötila, jos paineilmaruisku ni ilman seassa vettä, väärä pohjaväri, liian kuuma pinta maalatessa, huonosti sekoitettu maali, yleinen evotus, take your pick.

No vitustako minä tiedän, että se noin monesta asiasta on kiinni. Ajattelin, että vastaus voisi olla yksinkertainenkin. Käyppä syömässä jotain, taitaa olla verensokerit vähän alhaalla.

 

[munse]

Maalilaskuri | Tikkurila

Maalilaskuri on tarkoitettu maalin menekin laskemiseen. Syötä maalattavan pinnan korkeus ja leveys, sekä maalin riittoisuus. Tuloksena saat kuinka paljon maalia tarvitset.

tikkurila.fi

Tuolla pystyy laskemaan tarvittavia määriä korkeasti. Muistelen että itselläni mennyt pintamaalia noin: 2,7L purkilla maalannut ~3m x 2,6m seinän kahteen kertaan eli noin 0.5L neliölle, mutta tuossa määrässä on myös telan imaiseva määrä joka on varmaan ainakin puoli litraa.
Eli 9 tai 7.2 litraa pitäisi piisata. Tuohon maalin kulumiseen vaikuttaa muuten telan karvanpituus aika paljon. Itse oon suosinut lyhytkarvaisia teloja, yleensä Elite telasetti tätä telamallia. (telassa 1cm karvat). Tulee sileämpi jälki. Maalaamisessa tahtoo tulla melkeen aina hukkamaalia joten kannattaa koittaa maalata mahdollisimman paljon neliöitä aina samalla. Maalin kulutus on kuitenkin melko vakio, siihen ei oikein voi vaikuttaa muuta kuin telavalinnalla. Jos on liian vähän maalia, jää valoa vasten näkyviin rannut.

Tarkoitatko, että tuo puoli litraa tai yli menee joka kerta viemäriin kun työvälineet pesee?

Tuli ostettua 9 litran purkki, mutta en ole vielä avannut. Tuntuu, että se olisi sittenkin aivan liikaa tuolle 18 neliölle kahteen kertaan. En tiedä, pitäisikö käydä vaihtamassa 7,2 litraan, joka olisi vieläpä tarjouksessa. Ylijäämämaalille ei olisi käyttöä lähitulevaisuudessa.

 

[ZZRX]

Tarkoitatko, että tuo puoli litraa tai yli menee joka kerta viemäriin kun työvälineet pesee?

Tuli ostettua 9 litran purkki, mutta en ole vielä avannut. Tuntuu, että se olisi sittenkin aivan liikaa tuolle 18 neliölle kahteen kertaan. En tiedä, pitäisikö käydä vaihtamassa 7,2 litraan, joka olisi vieläpä tarjouksessa. Ylijäämämaalille ei olisi käyttöä lähitulevaisuudessa.

En laske välineiden pesua tuohon. Kun otat telan käyttöön ekan kerran, se imaisee tuon ennenkuin telasta alkaa jäädä maalia seinään. Jos peset välineet joka kerta on hukka isompi, mutta itse koitan yleensä päästä ilman pesua laittamalla välineet muovipussiin ensimmäisen ja toisen maalauskerroksen välissä. Jos on sävytettyä niin ei ne mitään enään vaihtele. Loppumaali kannattaa mieluummin viedä kaatopaikalle ongelmajätteeksi kuin jättää kaapin perälle tilaa viemään "jos sattunee tarviimaan joskus tässä". Maalin kulutusta on vaikea arvioida tarkkaan ennenkuin on maalannut jotakin testiksi jotta näkee todellisen kulutuksen.

 

[puik]

Tuote: Bosch Professional Panel Saw GCM 8 SJL katkaisu- ja jiirisaha
Hinta: 289€
Kauppa: Amazon
Voimassa: vielä 15h
Linkki: https://www.amazon.de/Bosch-Professional-Paneelsäge-1600-Sägeblatt-Ø/dp/B00D1UL2I0?th=1&psc=1

Bosch GCM 8 SJL Professional, halvin hinta 370€

Halvin hinta 370 €. Vertailussa 5 kauppaa. Ominaisuudet: AC, 5500 RPM, 52 °, 60 °. Bosch GCM 8 SJL Professional.

hinta.fi

Onko suositella selvästi edullisempaa riittävän hyvää satunnaiseen käyttöön? 45 asteen kulmassa pitäisi ainakin 50x130mm pystyä sahaamaan, mihin tuo pystyy helposti. Metabo KGS 216 pystyisi myös, mutta onko järkevää säästää satku (Bauhaus 199e)? 90x90 tolppa ei noilla enää mene. Terassipuita, "kattopaneelia" pitäisi ainakin sahailla.

E: Onko suosituksta yhdistelmä pöytä/katkaisusahasta? Tai tekeekö sellaisella mitään?

 

[xcm]

Pitäisi hommata taitettava työpukki/porrasjakkara hyvin satunnaiseen käyttöön. Onko noissa minkälaisia laatueroja? Motonetin 40 euron kolmen askelman jakkarat lupaavat 150 kilogramman kantavuutta samoin kuin K-Raudan yli satasen maksavatkin. Käyttö ja varaston ja asunnon välillä roudaaminen tulisi olemaan hyvin satunnaista, joten keveydelle en anna juuri minkäänlaista painoarvoa, mutta tukevuudelle ja siitä syntyvälle turvallisuudentunteelle senkin edestä.

 

[kajakkivajakki]

Onko suositella selvästi edullisempaa riittävän hyvää satunnaiseen käyttöön? 45 asteen kulmassa pitäisi ainakin 50x130mm pystyä sahaamaan, mihin tuo pystyy helposti. Metabo KGS 216 pystyisi myös, mutta onko järkevää säästää satku (Bauhaus 199e)? 90x90 tolppa ei noilla enää mene. Terassipuita, "kattopaneelia" pitäisi ainakin sahailla.

Edellisestä karkeasahaussirkkelistä antautui teräsuoja lopullisesti ja oli muutenkin turhan iso ja painava (joku horsepower vuosituhannen vaihteesta) niin ite ostin juuri viikko sitten todellisen halpiksen:

Katkaisu- ja jiirisaha MS 210C

Listojen, lautojen ja lankkujen katkaisuun. Kaksoisjiiri- ja vetosahatoiminto leveiden työkappaleiden katkaisuun. Varustettu laserilla ja syvyysrajoittimella urasahausta varten. Mukana jatkopöytä, puristin, pölypussi ja sahanterä HM Ø 210 x 30 mm.

www.biltema.fi

Täyttää nuo sahausvaatimukset.

Itellä tuon käyttö satunnaisissa iltahommissa lankkujen ja lautojen(ulkovuori/terassi) sahailua niin täyttää tarpeet.
Nyt parin päivän käytön jälkeen huomioita sahasta:
- Ääni on yhtä kova kuin vanhassakin sahassa
- Terän kallistus vain toiseen suuntaan
- Jälki ei yhtään sen fiinimpää
+ Paljon kevyempi ja pienempi siirreltävä.

Itellä on sitten makitan vastaava pikkukaappa listoitushommiin, sitä en noihin ulkotöihin raaski uhrata kun hintakin kolminkertainen.

 

[Cumbo]

Itse panostin tällä hetkellä hyvinkin satunnaiseen käyttöön tuon Boschin amazonista. Pikku hiljaa hankkinut työkaluja (esim. Makitan 18V vehkeitä) ajatuksella, että ei tarvi sitten ostaa 20 vuoteen uusia. Tai no, ainakaan 10 vuoteen.

 

[Andymaister]

Mikähän olisi nopein ja helpoin tapa putsata 60-luvun lautatalon ulkoverhouksen vanhat ja irti hilseilevät maalit ennen uutta maalausta? Maali lienee joku lateksipohjainen tuote ja uusinta on jo muutaman vuoden myöhässä mutta aikaisempaa omistajaa ei tainnut homma napata.. Käsipelillä kaapiminen ei houkuttelisi kun siihen menisi viikon verran aikaa.

 

[Kiinteistönhoitaja]

En tiedä onko nopeaa keinoa ja oikotietä onneen.

Itse raaputin 1968 talon seinät maalikaapimella, eli sillä missä on varsi ja "partakoneen terä". Ennemmin sitä ampuu itseään jalkaan kun tekee sillä. Aikaa menee mutta on lopuksi sen arvoista.

Mutta itsellä ainakin puolesta välistä alaspäin maali hilseili, sen mitä hilseili ja ylhäältä oli tiukasti kiinni, joten en ruvennut sitä yläosaa kaapimaan, totesin että turhaa, kun se siitä ei lähtenyt vaikka kuinka kaavin, toki pitää etelän puolella olla tarkka.
Talo oli uudelleen maalattu 1988 ja heti 2018 huoltomaalasin (2017ostimme).
Joten Tikkurilan Vinhalla (9dl maalia - 1dl vettä) ohennettuna paljaisiin puu kohtiin ja sitten raa'alla yhteen kertaan lopuksi koko talo ja mielestäni tuli todella hyvä. Lateksi pohjalla.
Kannattaa repäistä maalisuikale irti ja sen kanssa mennä maalikauppaan niin tulee oikeaa maalia. Minä tein näin, muilla voi olla toisia tapoja.

 

[ZZRX]

Mikähän olisi nopein ja helpoin tapa putsata 60-luvun lautatalon ulkoverhouksen vanhat ja irti hilseilevät maalit ennen uutta maalausta? Maali lienee joku lateksipohjainen tuote ja uusinta on jo muutaman vuoden myöhässä mutta aikaisempaa omistajaa ei tainnut homma napata.. Käsipelillä kaapiminen ei houkuttelisi kun siihen menisi viikon verran aikaa.

Soodapuhalluksella nuo kai kätevästi saa mäkeen ilman että lauta vahingoittuu. Ei taida itse pystyä tekemään vaan pitää tilata ulkopuolinen puhaltamaan.

 

[Ponsu]

Pitäisi hommata taitettava työpukki/porrasjakkara hyvin satunnaiseen käyttöön. Onko noissa minkälaisia laatueroja? Motonetin 40 euron kolmen askelman jakkarat lupaavat 150 kilogramman kantavuutta samoin kuin K-Raudan yli satasen maksavatkin. Käyttö ja varaston ja asunnon välillä roudaaminen tulisi olemaan hyvin satunnaista, joten keveydelle en anna juuri minkäänlaista painoarvoa, mutta tukevuudelle ja siitä syntyvälle turvallisuudentunteelle senkin edestä.

Mä hain just Biltemasta 6-portaisen jakkaran, muistaakseni 55€. Kokemus jostain 5-portaisesta, jonka merkki on mysteeri. Biltema on ainakin sitä jämäkämpi. Tällaiselle 95 kiloiselle ihan riittävä. Huonekorkeus 3,20m, niin piti vähän hankkia korkeampaa.

 

[puik]

Kysymys painekyllästetyn puun maalaamisesta. Suoraan kaupasta tuodun puun kosteus on mittarin mukaan alle 20% (10-15%). Voisiko tuon maalata suoraan, vai pitäiskö odottaa kevääseen ennen maalaamista? Vaikuttaako pinnan säärasitus maalin tarttumiseen? Öljyämisessä usein näkee sääntönä, että keväällä asennetun voi öljytä loppukesästä ja myöhemmin asennetun seuraavana keväänä.

 

[jarp]

Mitäpä sanotte, asbestia vai ei?

Talo on rakennettu 2000-luvulla, mutta tontilla on vanha työmaakoppi, olisiko 70-luvulta. Kopissa kuvassa näkyvä kamiina, jonka yllä jonkinlainen palonsuojalevy, joka on nyt alkanut murentumaan (taitaa katto vuotaa). Kovasti paljon epäilyttää, että sitä itseäänhän tuo on ja laitoin barakin nyt käyttökieltoon (se on toiminut varastona).

Miten tästä eteenpäin? Hankin laadukkaan maskin, johon saa P3 suodattimen, otan näytepalan ja lähetän tutkittavaksi? Jos on asbestia, niin tilaan asbestifirman viemään koko helvetin barakin pois tontilta - ottaakohan mikään taho vastaan kokonaisia rakennuksia?

Meanwhile, uskaltaakos tuolta nyt ees hakea mitään tarvikkeita, vai tuleeko asiaan suhtautua siten, että kaikki on saastunutta? Vai voiko tuolta hakea vaikka nyt sitten P3 suojaimilla kamat ulos ja kunnollinen huuhtelu puutarhaletkulla? Asbestia on varmaan tullut kakarana hengiteltyä kun autokorjaamolla luuhasin ja siellähän asbestia varmasti piisasi, mutta ei nyt tarttisi lisää enää tulla...

 

[ZZRX]

Mitäpä sanotte, asbestia vai ei?

Talo on rakennettu 2000-luvulla, mutta tontilla on vanha työmaakoppi, olisiko 70-luvulta. Kopissa kuvassa näkyvä kamiina, jonka yllä jonkinlainen palonsuojalevy, joka on nyt alkanut murentumaan (taitaa katto vuotaa). Kovasti paljon epäilyttää, että sitä itseäänhän tuo on ja laitoin barakin nyt käyttökieltoon (se on toiminut varastona).

Miten tästä eteenpäin? Hankin laadukkaan maskin, johon saa P3 suodattimen, otan näytepalan ja lähetän tutkittavaksi? Jos on asbestia, niin tilaan asbestifirman viemään koko helvetin barakin pois tontilta - ottaakohan mikään taho vastaan kokonaisia rakennuksia?

Meanwhile, uskaltaakos tuolta nyt ees hakea mitään tarvikkeita, vai tuleeko asiaan suhtautua siten, että kaikki on saastunutta? Vai voiko tuolta hakea vaikka nyt sitten P3 suojaimilla kamat ulos ja kunnollinen huuhtelu puutarhaletkulla? Asbestia on varmaan tullut kakarana hengiteltyä kun autokorjaamolla luuhasin ja siellähän asbestia varmasti piisasi, mutta ei nyt tarttisi lisää enää tulla...

Kyllähän ne asbestilevyt taitaa olla tuon näköisiä. Ei ne ehjänä sinällään vaarallisia ole, mutta jos tuo on alkanut murenemaan niin sit saa olla vähän varovainen. Ota näytepala minikrip pussiin ja kiikuta analysoitavaksi. Semmosella kumisella P3 maskilla varmaan tuosta selviää kun varovasti ottaa palasen puukolla reunasta, tai jos lattialla on jo valmiiks irrallisii osia. Ei nyt uskois että kamat lopullisesti olis saastuneet, jos kiikuttaa pihalle tuulettumaan ja tosiaan vaikka pesee jos on sellaista joka ei mene pilalle. Muistaa vaan tuulettaa kamoja pihalla riittävän kauan ennenkuin kiikuttaa takaisin sisälle.

 

[Antti Alien]

Mikähän olisi nopein ja helpoin tapa putsata 60-luvun lautatalon ulkoverhouksen vanhat ja irti hilseilevät maalit ennen uutta maalausta? Maali lienee joku lateksipohjainen tuote ja uusinta on jo muutaman vuoden myöhässä mutta aikaisempaa omistajaa ei tainnut homma napata.. Käsipelillä kaapiminen ei houkuttelisi kun siihen menisi viikon verran aikaa.

Minä kokeilin porakoneeseen kiinnitettävää kuppiharjaa vanhan tallin maalinpoistoon. Heikosti kiinni ollut maali lähti helposti ja nopeasti, mutta vähän paremmin kiinni, mutta silti epämääräisessä kunnossa, ollut maali ei hätkähtänyt voimatyökaluista juurikaan. Kaapimella tuli sitten vedeltyä suurimmaksi osaksi. Puun kannalta kuppiharja vaikutti hellävaraisemmalta kuin kaavin, jolla irtosi välillä isoja lastuja tikkuuntuneesta puusta.

 

[Kvarkki]

Mitäpä sanotte, asbestia vai ei?

Talo on rakennettu 2000-luvulla, mutta tontilla on vanha työmaakoppi, olisiko 70-luvulta. Kopissa kuvassa näkyvä kamiina, jonka yllä jonkinlainen palonsuojalevy, joka on nyt alkanut murentumaan (taitaa katto vuotaa). Kovasti paljon epäilyttää, että sitä itseäänhän tuo on ja laitoin barakin nyt käyttökieltoon (se on toiminut varastona).

Miten tästä eteenpäin? Hankin laadukkaan maskin, johon saa P3 suodattimen, otan näytepalan ja lähetän tutkittavaksi? Jos on asbestia, niin tilaan asbestifirman viemään koko helvetin barakin pois tontilta - ottaakohan mikään taho vastaan kokonaisia rakennuksia?

Meanwhile, uskaltaakos tuolta nyt ees hakea mitään tarvikkeita, vai tuleeko asiaan suhtautua siten, että kaikki on saastunutta? Vai voiko tuolta hakea vaikka nyt sitten P3 suojaimilla kamat ulos ja kunnollinen huuhtelu puutarhaletkulla? Asbestia on varmaan tullut kakarana hengiteltyä kun autokorjaamolla luuhasin ja siellähän asbestia varmasti piisasi, mutta ei nyt tarttisi lisää enää tulla...

Älä nyt tuota ainakaan rikkomaan ala näytepalan takia. Asbestilevyltä näyttää ja jos pytinki on 70-luvulta, niin sitähän se sitten hyvin suurella varmuudella on. Tavarat ei ole mennyt yhtään miksikään, jos tuo levy on vain hengaillut katossa. En nyt näe miten tuo on kiinni, mutta ilmeisesti ruuveilla? Itse otin vastaavan irti kastelemalla levyn ensin ja sen jälkeen ruuvasin irti, vähän lisäsin vettä, kun ruuvinkannat oli levystä irti. P3-maski päässä. Mitään riskiä ei ole, kun ei märkänä pölyä. Purettu levy jätesäkkiin x2 ja saumat teippasin. Jätekeskus ottaa vastaan ilmaiseksi.

e: Siis tippuuko siitä murusia irti? Kuulostaa hieman oudolta tavaralta, mulla oli ”perinnepihalla” asbestilevyn palasia muutama ja eivät kyllä miksikään kosteudesta menneet. Voisko kuitenkin olla kipsiä koko levy... Näyte maksaa satkun, että jos sellaisen saa helposti levyä rikkomatta kerättyä, niin sillähän se selviää.

 

[penttip]

Älä nyt tuota ainakaan rikkomaan ala näytepalan takia. Asbestilevyltä näyttää ja jos pytinki on 70-luvulta, niin sitähän se sitten hyvin suurella varmuudella on. Tavarat ei ole mennyt yhtään miksikään, jos tuo levy on vain hengaillut katossa. En nyt näe miten tuo on kiinni, mutta ilmeisesti ruuveilla? Itse otin vastaavan irti kastelemalla levyn ensin ja sen jälkeen ruuvasin irti, vähän lisäsin vettä, kun ruuvinkannat oli levystä irti. P3-maski päässä. Mitään riskiä ei ole, kun ei märkänä pölyä. Purettu levy jätesäkkiin x2 ja saumat teippasin. Jätekeskus ottaa vastaan ilmaiseksi.

e: Siis tippuuko siitä murusia irti? Kuulostaa hieman oudolta tavaralta, mulla oli ”perinnepihalla” asbestilevyn palasia muutama ja eivät kyllä miksikään kosteudesta menneet. Voisko kuitenkin olla kipsiä koko levy... Näyte maksaa satkun, että jos sellaisen saa helposti levyä rikkomatta kerättyä, niin sillähän se selviää.

Juurikin näin. Asbesti on ikävävää ainetta, mutta mitään syytä mihinkään hysteriaan ei sen suhteen ole, enkä kyllä keksi miksi tuota kannattaisi tutkimaan alkaa. Toimii siten kuin se olisi asbestia, oli se mitä tahansa. Jos levy on kiinni ruuveilla, voi tuon ihan hyvin itse irrottaa varovasti käyttäen hengityssuojainta. Toki jos pelkona on mureneminen, kannattaa rajata työkohde ja vaikkapa kastella kohde kuten Kvarkki neuvoi. Sitten vaan pussissa kaatikselle. Eri asia jos se on siellä katossa laastilla tmv. siten ettei lähde muuten kuin murusina, sitten on aika tutkia koostumus ja laittaa tarvittaessa ammattilaiset asialle.

 

[munse]

Sisäseinien maalausurakka on pintamaalia vaille valmis.

Huomasin, että ensimmäisen pohjamaalauksen jälkeen tasoitetut ja paikkamaalatut kohdat erottuvat valoa vasten, koska a) paikkamaalatun kohdan ympärillä on hiottua maalipintaa, joka erottuu telakuvioisesta maalipinnasta, ja b) olen mahdollisesti käyttänyt paikkamaalatuissa kohdissa hieman märempää telaa, ja c) paikkamaalauksessa maali on mahdollisesti päässyt hieman kuivumaan ja paksuuntumaan niukasti maalia sisältäneessä kaukalossa.

Kokemuksesta muistelisin, että tuollaiset erot pohjamaalipinnassa eivät tule enää näkymään pintamaalauksen jälkeen. Mutta ihan varma en ole. Kannattaako hioa ja pohjamaalata kauttaaltaan vielä toisen kerran?

 

[Ponsu]

Mitäpä sanotte, asbestia vai ei?

Talo on rakennettu 2000-luvulla, mutta tontilla on vanha työmaakoppi, olisiko 70-luvulta. Kopissa kuvassa näkyvä kamiina, jonka yllä jonkinlainen palonsuojalevy, joka on nyt alkanut murentumaan (taitaa katto vuotaa). Kovasti paljon epäilyttää, että sitä itseäänhän tuo on ja laitoin barakin nyt käyttökieltoon (se on toiminut varastona).

Miten tästä eteenpäin? Hankin laadukkaan maskin, johon saa P3 suodattimen, otan näytepalan ja lähetän tutkittavaksi? Jos on asbestia, niin tilaan asbestifirman viemään koko helvetin barakin pois tontilta - ottaakohan mikään taho vastaan kokonaisia rakennuksia?

Meanwhile, uskaltaakos tuolta nyt ees hakea mitään tarvikkeita, vai tuleeko asiaan suhtautua siten, että kaikki on saastunutta? Vai voiko tuolta hakea vaikka nyt sitten P3 suojaimilla kamat ulos ja kunnollinen huuhtelu puutarhaletkulla? Asbestia on varmaan tullut kakarana hengiteltyä kun autokorjaamolla luuhasin ja siellähän asbestia varmasti piisasi, mutta ei nyt tarttisi lisää enää tulla...

Asbestikuitu tosin naureskelee vaan tuommoiselle P3-maskille. Mutta tuskin siitä haittaa on. Olen itse ottanut 2kpl näytteitä, lisäksi tehtiin ammattilaisen toimesta kartoitus. Ei sillä kartoittajallakaan mitään maskia ollut kun kaakeleita irroitteli vasara + taltta -kombolla. Omat näytteet maksanut 110€ kappaleelta. Kartoittajan kautta oli 10€ halvempi.

 

[jarp]

e: Siis tippuuko siitä murusia irti? Kuulostaa hieman oudolta tavaralta, mulla oli ”perinnepihalla” asbestilevyn palasia muutama ja eivät kyllä miksikään kosteudesta menneet. Voisko kuitenkin olla kipsiä koko levy... Näyte maksaa satkun, että jos sellaisen saa helposti levyä rikkomatta kerättyä, niin sillähän se selviää.

Tiippuu murusia joo. Näyttäisi minun silmään siltä, että hormin läpiviennistä on jo satanut pitkään vettä tuon suojalevyn päälle tms. ja se on alkanut murenemaan. Voi olla kipsiäkin, en uskaltanut vielä tarkemmin tutkia. Mutta nauloilla näyttäisi pirulainen olevan kiinni, eli irrottaminen taitaa vähän vaatia voimistelua. Pitää käydä tutkimassa tarkemmin...

Juurikin näin. Asbesti on ikävävää ainetta, mutta mitään syytä mihinkään hysteriaan ei sen suhteen ole, enkä kyllä keksi miksi tuota kannattaisi tutkimaan alkaa. Toimii siten kuin se olisi asbestia, oli se mitä tahansa. Jos levy on kiinni ruuveilla, voi tuon ihan hyvin itse irrottaa varovasti käyttäen hengityssuojainta.

... ja yrittää saada se ehjänä irti ja kaatikselle. Taitaa tosiaan olla täsmälleen sama vaiva irroitella tuosta näytepalat analyysia varten vs. viedä koko levy kaatikselle.

Asbestikuitu tosin naureskelee vaan tuommoiselle P3-maskille. Mutta tuskin siitä haittaa on. Olen itse ottanut 2kpl näytteitä, lisäksi tehtiin ammattilaisen toimesta kartoitus. Ei sillä kartoittajallakaan mitään maskia ollut kun kaakeleita irroitteli vasara + taltta -kombolla. Omat näytteet maksanut 110€ kappaleelta. Kartoittajan kautta oli 10€ halvempi.

Eikös P3 luokan suojan kuitenkin virallisesti pitäisi asbestille riittää? Kävin hakemassa kumisen Sundströmin puolimaskin, jossa tuli P3 suodatin mukana. Käyhän se sitten kaikkeen muuhunkin harrasteluun puuhasteluun...

 

[ZZRX]

Kannattaa muistaa tosiaan että se asbestinpurku on luvanvaraista touhua jonka takia se näyte otetaan jotta voidaan soittaa ammattilainen purkamaan jos siinä levyssä sattuu olemaan asbestia. Noiden kuljetuskin on tarkkaa että luontoon ei pääse leviämään kuituja. Ei se näytteen ottaminen niin vaarallista ole, pieni 2cm x 2cm pala riittää hyvin.

Sisäseinien maalausurakka on pintamaalia vaille valmis.

Huomasin, että ensimmäisen pohjamaalauksen jälkeen tasoitetut ja paikkamaalatut kohdat erottuvat valoa vasten, koska a) paikkamaalatun kohdan ympärillä on hiottua maalipintaa, joka erottuu telakuvioisesta maalipinnasta, ja b) olen mahdollisesti käyttänyt paikkamaalatuissa kohdissa hieman märempää telaa, ja c) paikkamaalauksessa maali on mahdollisesti päässyt hieman kuivumaan ja paksuuntumaan niukasti maalia sisältäneessä kaukalossa.

Kokemuksesta muistelisin, että tuollaiset erot pohjamaalipinnassa eivät tule enää näkymään pintamaalauksen jälkeen. Mutta ihan varma en ole. Kannattaako hioa ja pohjamaalata kauttaaltaan vielä toisen kerran?

Ootko varma ettei ne sun paikkaukset yksinkertaisesti ole sisässä jolloin niissä on valoa vasten erottuva monttu? Se on syynä lähes poikkeuksetta jos paikkaus erottuu. Jos nuita paikkauksia hioo kovinkin paljon ennen pintamaalausta, saattaa pintakuviosta tulla hieman sileämpi, varsinkin jos seinissä on vanhat maalit. Jos oot varma ettei oo montulla niin voi koittaa vähän enemmän tökkii maalia vaikka sienenpalalla niihin kohtiin jotta saisi röpelömmän pinnan.

Itsellä ollut seuraavanlainen järjestys:

1. kittaukset + hionnat niin kauan että kolot täynnä
2. pohjamaali (isolla 23cm telalla)
3. valoa vasten katotaan näkyykö kittaukset ja jos näkyy niin testataan lastalla onko vielä montulla. Monesti saattaa vaatia sen viimeisen kittikerroksen pohjamaalin päälle, koska pohjamaali estää kosteuden imeytymisen kitistä kipsilevyyn -> kuivuu hitaammin (ja myös kutistuu vähemmän).
4. paikkamaalaus pohjamaalilla uusiin kittauksiin pienellä telalla (tais olla 10cm tela)
------- (huom. tämän neloskohdan jälkeen kittauksia ei enään ronkita vaan pitää olla tyytyväinen. Jos vieläkin näkyy niin voi kitata uudestaan ennen pintamaalausta, mutta pintamaalin päälle ei saa enään mennä kittejä laittelee.)
5. pintamaali (isolla 23cm telalla)
6. 2. pintamaalikerros (isolla 23cm telalla)

 

[jarp]

Kannattaa muistaa tosiaan että se asbestinpurku on luvanvaraista touhua jonka takia se näyte otetaan jotta voidaan soittaa ammattilainen purkamaan jos siinä levyssä sattuu olemaan asbestia. Noiden kuljetuskin on tarkkaa että luontoon ei pääse leviämään kuituja. Ei se näytteen ottaminen niin vaarallista ole, pieni 2cm x 2cm pala riittää hyvin.

Onko tämä varma tieto eli ts. onko laki muuttunut 2017 jälkeen? Netissä on todella ristiriitaista tietoa, tietenkin ääripäät edustetunna eli ei missään nimessä saa poliisi vie jos edes ajattelet ja ei tarvitse lupia eikä suojaimia antaa palaa vaan. Mutta ainakin vuonna 2017 AVI on todennut, että vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeenkin omakotitalossa saisi pienimuotoista asbestipurkua tehdä itse.

 

[ZZRX]

Mun käsityksen mukaan se muuttui muutama vuos sitten ettei esim. ulkoverhouksessa olevia asbestilevyjä saa yksityinen henkilö purkaa. En kuitenkaan päätäni pistä pantiksi miten tarkat pykälät meni kun en itse suoranaisesti ole asbestialalla. Olennaisinta on kuitenkin se että asbesti on vaarallista enkä suosittele omatoimipurkamista. Periaatteessahan jos on ruuveilla levyt kiinni niin melko hyvin ne voi ehjänä saada irti, mutta mihin sitten vedetään raja mitä kannattaa purkaa ja mitä ei? Myös ihmisten ammattitaito vaihtelee paljon ja osa ei saa edes ruuvia irti ilman että levy hajoaa. Joku tuosta tais tarkan pykälänkin kaivaa viimeksi kun asiaa käsiteltiin foorumilla.

 

[kivireki]

Asbestin purkutöissäkin on aika paljon kiinni siitä mitä ollaan tekemässä, noi asbestia sisältävät levyt saa pölisemään vaarallisesti lähinnä vain sirkkelöimällä niitä, sellasen kanssa on turha maksaa mansikoita mistään virallisesta asbestipurusta. Levyt alas ja pussiin ja pussi jätteenkäsittelylaitokselle (niitä voi jopa väännellä kappaleiksi, ei ne räjähdä asbestipölyksi).

Sit taas jos purkaa jotain asbestiputkistoja, tai piikkailee asbstilattiat yms. niin niiden kanssa ei ihan kotikonstit piisaa.

Ne isoimmat altistukset asbestille kuitenkin saatu niistä, kun asbestia käytetty mm. laasteina ja kuituina joita sitten sekoteltu pussista kaatamalla vuosien ajan.

Ton kattolevyn asbestisuuden saanee selville helposti vääntämällä kulmasta, jos on kipsilevy ni lähtee pala helposti ja näyttää kipsiltä sisältä.

 

[jarp]

Olennaisinta on kuitenkin se että asbesti on vaarallista enkä suosittele omatoimipurkamista. Periaatteessahan jos on ruuveilla levyt kiinni niin melko hyvin ne voi ehjänä saada irti, mutta mihin sitten vedetään raja mitä kannattaa purkaa ja mitä ei? Myös ihmisten ammattitaito vaihtelee paljon ja osa ei saa edes ruuvia irti ilman että levy hajoaa. Joku tuosta tais tarkan pykälänkin kaivaa viimeksi kun asiaa käsiteltiin foorumilla.

No joo juurikin tästä pitää lähteä, että ei voi suositella asbestiin koskemista, ellei ole alan koulutusta, koska säätäjiä on joka lähtöön ja naamarit falskaa väärin puettuina ja levyt murenee ja pölisee ja lapset leikkii vieressä jne. Itseä lähinnä akateemisesta mielenkiinnosta kiinnostaa, että miten homma lakiteknisesti menee. Jätteenkäsittelylaitokset kuitenkin ottaa asbestia vastaan kotitalouksiltakin, niin jos joku haluaa purkaa asbestia itse, niin eihän sille sitten mitään voi.

Pitää varmaan itse lähettää tuosta nyt koepala labraan ja miettiä sen jälkeen mitä tekis. Näyttäis olevan halvimmillaan näytteen analysointi 69 euroa, niin ei siihen nyt talous kaadu. Voi tuo olla kipsilevyäkin, tuota barakkia on vähän jälkikäteen tuunailtu, voi olla jälkikäteen 2000-luvulla tehty asennus.

 

[Ponsu]

Tiippuu murusia joo. Näyttäisi minun silmään siltä, että hormin läpiviennistä on jo saEikös P3 luokan suojan kuitenkin virallisesti pitäisi asbestille riittää? Kävin hakemassa kumisen Sundströmin puolimaskin, jossa tuli P3 suodatin mukana. Käyhän se sitten kaikkeen muuhunkin harrasteluun puuhasteluun...

Artikkelin mukaan myös ammattilaisten maskeista puolet vuotavat. Partakin aiheuttaa ohivuotoja, eikä P3 riitä.

Kysyimme: Saako asbestinpurkajalla olla partaa, ja suojaako rautakaupan P3-naamari asbestilta?

Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti puolet asbestisuojaimista vuotaa.

www.kaleva.fi

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Artikkelin mukaan myös ammattilaisten maskeista puolet vuotavat. Partakin aiheuttaa ohivuotoja, eikä P3 riitä.

Kysyimme: Saako asbestinpurkajalla olla partaa, ja suojaako rautakaupan P3-naamari asbestilta?

Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti puolet asbestisuojaimista vuotaa.

www.kaleva.fi

Kyllä ffp3 riittää asbestin ja se on muutenkin tehokkain luokka mitä on saatavilla. Hieman virheellistä tietoa tuossa.

 

[Ponsu]

Kyllä ffp3 riittää asbestin ja se on muutenkin tehokkain luokka mitä on saatavilla. Hieman virheellistä tietoa tuossa.

Hengityssuojain on olennainen osa varustusta ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että se valitaan oikein ja oikeanlaisilla suodattimilla. Hengityssuojaimen valinta perustuu riskiarviointiin ja olosuhteiden tuntemiseen. Moottoroiduissa puhallinlaitteissa sähkömoottori imee käyttöilmaa suodattimien läpi aiheuttaen samalla ylipainetta naamariin. Suodattimien tulee aina olla luokkaa P3 asbestityössä.Käytön jälkeen suodattimet ovat asbestijätettä, joten ne täytyy kierrättää oikein. Maskiksi valitaan aina kokonaamari, jonka tehokkuusluokan tulee olla TM3P. Hengityssuojaimen pitää istua kasvoille hyvin, jotta suojaus on tarpeeksi riittävä ja tiivis. Suojain huolletaan käytön jälkeen pesemällä se haalealla vedellä ja pesuaineella (suositus ph 6-8), minkä jälkeen naamari desinfioidaan esim. Distel-liinoilla. Lisäksi suojainta tulee säilyttää tiiviissä suljetussa laatikossa.

Tamrex Oy

Edustamme tuotemerkkejä SNICKERS WORKWEAR, COFRA, WOOLPOWER ja NOKIAN

www.tamrex.fi

Eli olet oikeassa, P3 suodatus riittää, pitää vaan olla kokonaamari. Oletin jotenkin, että tässä ollaan menossa FFP3-luokkaisella 3m-paperimaskilla purkamaan.

 

[Jebaus]

Nuo paineistetut moottorimaskit, tai ihan vaan paineilmatoimiset maskit ilman mitään suodattimia ovat huomattavasti parempia kun mikään ffp3 luokan suojus yksistään sen lisäksi että ovat paljon miellyttävämpiä käyttää.
Paineilmamaskien ilma kun otetaan aina sieltä ns puhtaalta puolella niin ei siellä yleensä ole kuin karkea suodatin+kosteudenerotin välissä.
Ja yksityishenkilö saa tosiaan itse purkaa asbestia omassa kiinteistössään. Nuo asbestipätevyydet/purkuluvat yms koskevat nimenomaan tilattua ja toiselle henkilölle tehtävää työtä. Asunto-osake EI ole sama asia, siellä pelin kulun määrää taloyhtiö ja 99% tapauksista vaaditaan se asiallinen asbestipurkufirma.

Eipä tuo asbestipurku nyt niin kallista ole että sitä kannattaisi pelätä. Yleensä noin 30% kalliimpaa mitä vastaava purku ilman asbestia ja tämäkin ero tulee suojauksista, jätteen käsittelystä sekä mittauksista/dokumentoinnista. Tuleepahan ainakin purku suoritettua siististi ja kotitalousvähennystä kun hyödyntää niin ero kapenee edelleen.

 

[tietokonerikki]

Eipä tuo asbestipurku nyt niin kallista ole että sitä kannattaisi pelätä. Yleensä noin 30% kalliimpaa mitä vastaava purku ilman asbestia ja tämäkin ero tulee suojauksista, jätteen käsittelystä sekä mittauksista/dokumentoinnista. Tuleepahan ainakin purku suoritettua siististi ja kotitalousvähennystä kun hyödyntää niin ero kapenee edelleen.

Ei niin ja saadaan valtiolle vähän lisää verotuloja. Tuo nimim.. Jarp:n levy on erittäin isolla todennäköisyydellä "Asbestisementtilevyä" ( on melkein kiinni metallisessa savuhormissa). Minusta tuossa on (varsinkin kun käyttää edes jotain kunnon hengityssuodatinta) suurin vaara, että Jarp pudottaa ton levynsä päälleen sitä irrottaessaan -> säikähtää ja kaatuu sekä lyö päänsä kiukaan kulmaan ja lähtee paremmille metsästysmaille.
Miltä tahansa pölyltä on aina hyvä suojautua, mutta en vaan halua ymmärtää käytännössä tarpeetonta pelottelua. Ennen auton asentajat purkivat asbestia sisältäviä jarrulevyjä, putkimiehet poistivat pölyävää asbestieristettä ilman mitää suojausta jne....

 

[tietokonerikki]

Ootko varma ettei ne sun paikkaukset yksinkertaisesti ole sisässä jolloin niissä on valoa vasten erottuva monttu? Se on syynä lähes poikkeuksetta jos paikkaus erottuu. Jos nuita paikkauksia hioo kovinkin paljon ennen pintamaalausta, saattaa pintakuviosta tulla hieman sileämpi, varsinkin jos seinissä on vanhat maalit. Jos oot varma ettei oo montulla niin voi koittaa vähän enemmän tökkii maalia vaikka sienenpalalla niihin kohtiin jotta saisi röpelömmän pinnan.

Itsellä ollut seuraavanlainen järjestys:

1. kittaukset + hionnat niin kauan että kolot täynnä
2. pohjamaali (isolla 23cm telalla)
3. valoa vasten katotaan näkyykö kittaukset ja jos näkyy niin testataan lastalla onko vielä montulla. Monesti saattaa vaatia sen viimeisen kittikerroksen pohjamaalin päälle, koska pohjamaali estää kosteuden imeytymisen kitistä kipsilevyyn -> kuivuu hitaammin (ja myös kutistuu vähemmän).
4. paikkamaalaus pohjamaalilla uusiin kittauksiin pienellä telalla (tais olla 10cm tela)
------- (huom. tämän neloskohdan jälkeen kittauksia ei enään ronkita vaan pitää olla tyytyväinen. Jos vieläkin näkyy niin voi kitata uudestaan ennen pintamaalausta, mutta pintamaalin päälle ei saa enään mennä kittejä laittelee.)
5. pintamaali (isolla 23cm telalla)
6. 2. pintamaalikerros (isolla 23cm telalla)

Tähän täsmennyksenä: Valo laitetaan tasoitettavan seinän suuntaiseksi (ei kohtisuoraan), jotta "kuopat" tulevat esiin. Jos ko. valmilla seinällä on lamppu tai ikkunasta tulee siihen sivusta valoa. Kaikki epätasaisuuden näkyvät ikävästi.

 

[Kvarkki]

Tiippuu murusia joo. Näyttäisi minun silmään siltä, että hormin läpiviennistä on jo satanut pitkään vettä tuon suojalevyn päälle tms. ja se on alkanut murenemaan. Voi olla kipsiäkin, en uskaltanut vielä tarkemmin tutkia. Mutta nauloilla näyttäisi pirulainen olevan kiinni, eli irrottaminen taitaa vähän vaatia voimistelua. Pitää käydä tutkimassa tarkemmin...

Asbestisementilevyn pitäisi kyllä pysyä ihan kuosissa kosteudesta huolimatta. Ehkä tuo on joku löyhempi palosuojalevy. Tuo varmaan joustaa sen verran, että naulat saa irti. Tuskin ammattilainenkaan tuossa muuta tekee kuin kastelee, pussittaa ja purkaa pussissa.

 

[Ponsu]

Ei niin ja saadaan valtiolle vähän lisää verotuloja. Tuo nimim.. Jarp:n levy on erittäin isolla todennäköisyydellä "Asbestisementtilevyä" ( on melkein kiinni metallisessa savuhormissa). Minusta tuossa on (varsinkin kun käyttää edes jotain kunnon hengityssuodatinta) suurin vaara, että Jarp pudottaa ton levynsä päälleen sitä irrottaessaan -> säikähtää ja kaatuu sekä lyö päänsä kiukaan kulmaan ja lähtee paremmille metsästysmaille.
Miltä tahansa pölyltä on aina hyvä suojautua, mutta en vaan halua ymmärtää käytännössä tarpeetonta pelottelua. Ennen auton asentajat purkivat asbestia sisältäviä jarrulevyjä, putkimiehet poistivat pölyävää asbestieristettä ilman mitää suojausta jne....

Niin ja asbesti aiheuttaa eniten työperäisiä kuolemia Suomessa. Siitä vain piikkaamaan irti kun ennenkin purettu ja taisi siellä Paakkilassakin joku vanhuudenpäivät nähdä. Ihan turhaa pelottelua!

 

[jarp]

Asbestisementilevyn pitäisi kyllä pysyä ihan kuosissa kosteudesta huolimatta. Ehkä tuo on joku löyhempi palosuojalevy. Tuo varmaan joustaa sen verran, että naulat saa irti. Tuskin ammattilainenkaan tuossa muuta tekee kuin kastelee, pussittaa ja purkaa pussissa.

Kävin naamari päällä tutkimassa lisää ja ei olekaan ihan 100% triviaalia poistaa levyä. Sen päällä on villaa, eli levyä saa sen verran työnnettyä ylöspäin, että naulat saa joko hohtimella irti tai rautasahalla poikki. Mutta kuten kuvastakin näkyy, niin levy on "jumissa" savupiipussa, eli piippukin pitäisi pistää poikki, tai jollain keinoin saada laskettua alas. Käytännössä helpointa olisi halkaista levy paikallaan, mutta sittenhän sitä pölyä alkaa tulemaan ihan eri tavalla.

Koska en nyt ihan heti keksi pölytöntä tapaa saada tuota pois, niin pakko varmaan lähettää näyte labraan ja sen jälkeen miettiä askelmerkkejä. Tuo voi olla kyllä jälkiasenteinen hyvinkin ja jotain pehmeämpää kamaa tosiaan, kun barakkiin on askarreltu paskarreltu harjakatto ja epäilemättä hormia on pitänyt silloin rassata (ellei ole jopa asennettu silloin).

Oli joskus suunnitelmissa, että puran tuon barakin sisäkautta niin, että vain runko jää jäljelle ja rakennan uudestaan. Mutta enpä silloin tajunnut asbestia ajatellakaan. Voi olla vaan järkevintä koittaa saada joku hakemaan barakki pois ja rakentaa tilalle oikea rakennus.

Edit: Noniin paljon melua tyhjästä. Sain kiinni kiinteistön myyjän ja hän oli henkilökohtaisesti laittanyut levyn kattoon 1990-luvulla, eli ei ole asbestia ja voi purkaa hyvillä mielin. Olisi pitänyt suoraan vaan soittaa hälle... Tosin asbestiasia toki on sikäli mielenkiintoinen, että kyllähän tuolla varmaan jossain muualla sitä asbestia kuitenkin on, että miten paljon uskaltaa itse tuota rempata...