Kodin rempat(DIY)

Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
Itse laitoin juuri eilen sisäpuolelta bitumimassaa. Puuilosta ostin puristetuubissa ja siinä käyttötarkoitus oli nimenomaan tuo.
 
Kuten yllä jo sanottiinkin, kelluvia materiaaleja (lukkoponttiparketti, laminaatti, vinyyli) ei asenneta kalusteiden alle mutta kiinteiden (liimaparketti, laatta, muovimatto) kohdalla siinä ei ole mitään ongelmaa. Syynä siis se että kelluvan materiaalin pitää päästä elämään, ja keittiön kaappien jalat tekevät niin kovan pistekuorman että esim se parketin alla oleva duplex painuu kasaan ajan kanssa ja sitten se kaappi notkahtaa sen 2-3mm.

Noihin vuotosuojauksiin jotka kiristyvät jatkuvasti on kaksi todella helppoa ja varmaa ratkaisua:
A) Jos lattiamateriaali on kiinteä, sivele vesieriste siihen päälle n. 55cm keittiön takaseinästä eli sokkeliin asti. Takakulmaan vahvikenauha ja nostat sen vesieristeen myös 10cm korkeudelle seinästä. Jos haluat olla huolellinen, nosta altaan kohdalla vesieriste välitilaan asti.

B) Asenna samalla alalle kuin yllä niin vesieristävä muovimatto nostaen se myös seinälle n. 10cm. Jos materiaali on kelluva, voit laittaa maton alle lattiamateriaalin paksuisen esim vanerin, siihen päälle maton ja kalusteet sen päälle.
Mattoa ei tarvitse liimata lattiaan, ammut sen vaikka hakasilla tai lyöt nauloilla siihen ylös seinälle kiinni. Saumat sitten liimalla tai vaikka höyrynsulkuteipillä jos niitä tulee.

Näin ei tarvitse ostaa vuotokaukaloita joka koneelle ja yrittää piilotella niitä sinne sokkelin taakse eikä tarvitse myöskään huolehtia allaskaapin läpivientien paikoista tai niiden tiivistyksistä.
Ideahan tuolla vuotosuojauksella on, että JOS siellä joku alkaa vuotamaan niin se vuoto tulee näkyviin, eikä valu sinne rakenteisiin piiloon. Asennettuja vuotokaukaloita kun on katsellut, niin harvoin niitä kukaan on jaksanut seinään kiinnittää/tiivistää joten seinää pitkin valuva vesisuihku menee iloisesti ohi kaukalosta.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos hyvistä vinkeistä!

Mitä katsoin noita taloyhtiön ohjeistuksia niin aika paljon oli painotettu tuota allaskaappien vuotosuojausta. Tosin ohjeissa luki että vuotosuojausta täytyy tehdä "allaskaapin alle tai allaskaappiin" joten tuokin hiukan itseä hämää kuinka hyvin pitää suojata. Tietenkin mitä paremmin sitä paremmin.

Keittiössä kaikki vesi- ja viemäriputket menevät suoraan keittiön takaseinään, joten läpivientejä ei tarvita vuotokaukaloon. Ainoastaan viemäriputki ei mene suoraan allaskaapin kohdalta seinään, vaan se täytyy viedä keittiön kulmakaappiin josta on läpivienti seinään.

Tuo muovimatto + vaneri voisi olla fiksuin tapa tehdä suojaus kaapiston alle. Nurkkakaapin suojauksen voisi tehdä samalla, niin että nurkkakaapissa oleva viemäri vuoto ohjautuisi näkyviin allaskaapin alta.
 
Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
Minä kiinnitin tällä muovisovitteen vähän erikoisempaan ränniviritykseen, ja hyvin on pysynyt ja pitänyt veden oikealla puolella: Butyylitiiviste

Väri on tummahkon harmaata, joten valkoiseen kouruun kannattaa varmaan sovitella sisäpuolelle.
 
Vielä noista rännien syöksytorvista, mistä edellisellä sivulla puhuttiin..
Ohjeissa lukee, että 30 cm MAASTA, ei 30 cm rännikaivosta. Epäilen, että tämä min 30cm voisi olla lumen takia, ettei lumi peitä syöksytorven päätä?

Vanhat betoniset rännikaivot olivat järjestään korkeampia/korkeammalle asennettuja kuin nykyiset todella matalat muoviset. Niitä muovisia on todella hankala saada tarpeeksi ylös vanhoille syöksyputkille tai edes tuolle 30cm korkeudelle maasta. Miksi ne ovat kaikki näin matalia? Kun asennusohje kuitenkin käskee kaivamaan hulevesiputket routarajan alapuolelle, eli todella syvälle.. Ristiriitaista.

Vanhaan taloon kun teen juuri itse noita muovisia rännikaivoja, niin väkisin joutuu syöksyputkille tekemään jotain, muuten jäävät liian kauas kaivosta.
 
Ei allaskaapin ALLE tarvitse edelleenkään vuotosaujausta. Ainoastaan kaapin sisäpuoli pitää olla tiivis jos putket alkaa vuotaa niin vesi valuu kaapin etureunasta lattialle näkyviin.
 
Nuo astianpesukoneen läpiviennithän on niitä ongelmallisia, ihan siitä syystä kun se kodinkonekorjaaja käy korjailemassa sitä konetta niin tuskin tiiviivistää niitä läpimenoja uudestaan.
Yhteen kohteeseen oli laitettu Tulvarin apk-laippoja. Noh, jotain häikkää kittauksessa niin eikö apk:oon letku vuotanut alakertaan asti, kodinkoneasentaja ei ollut tarkistanut onko tiiviste tallella ja edes pyöräyttänyt pikaohjelmaa läpi.
Siinä mielessä jos sen vuotosuojauksen pystyisi tekemään lattialle niin olisi parempi.
 
Eihän niin kukaan ole väittänytkään että se sinne kaapin alle täytyisi tehdä, vaan että joko kaappiin TAI sen alle. Sinne allaskaappiin kun lyödään liuta läpivientejä ja kunnon roskaämpäri-härveli niin se suojaus on yleensä paljon helpompi tehdä sinne kaapin alle ennen kalusteiden asennusta. Lisäksi se vuotovesi voi valua niitä putkia/letkuja pitkin joten varmempi tapa se on ehdottomasti eristää samantien se koko kaapin alunen.

Noille APK:n letkuille oikeastaan ainut toimiva on ostaa se valmis läpivientikappale. Ei niitä millään massalla voi sinne alkaa tiivistämään kun pitäisi kuitenkin olla vaihdettavissa.
 
Tälläistä itse olen käyttänyt viimeaikoina: APLIVI 100 astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen läpivienti | APLIVI Viemäriin se pari millii isompi reikä ja siihen ympärille silikoni. Vesiputket yleensä otan seinästä, jos tarvii pohjasta ottaa niin niillekkin sit vastaavanlainen varmaan jees.
Sinne alle laitossa tosiaan se jo mainittukin ongelma että jos lattiamateriaali ei tule kaapin alle asti niin täytyy korottaa jollakin lattiapinnan tasoon.
 
Honkkari myy Tamoa, tumman punaiset lätkät. Selkeästi parempia kuin Mätänetin Orangit, mutta jonkun verran taipumusta lähteä kovametallit irti ennen tylsymistä. Makitan terät hajoaa yleensä vasta tylsänä, kun heruuttelee viimeiset millit irti siitä. Minuutissa kiilan syvyinen kuulostaa kyllä hieman optimistiselta, toki kivilaaduissa on yllättävänkin paljon eroja. Tuolla Boschin helvetinkoneella pystyy vetämään minuutissa 16 mm terällä ehkä tuon 340 mm teräosuuden verran (~200 mm?) mustaan kiveen (helvetin painavaa ja kovaa porata suhteessa peruskiveen, mitä lie).

e: Mulla siis käytössä SDS max teriä pl. nuo 8 mm, jotka SDS plus. 10 mm SDS max teriä löytyi Biltemasta, mutta ne hajos lähinnä kun tuli metriä kiveä lähemmäksi. Yhtäkään reikää ei saanut porattua loppuun. Sama 12 mm terät. Jopa selkeästi huonompia kuin Motonetin yritelmät, jotka nekin on umpisurkeita. Ei tässä yhteydessä ollut kuppiteristä puhetta, mutta nekin on Orangilla ihan kertakäyttökamaa. Ihmettelen kyllä mikä järki tuollaista paskaa on myydä - Rahat olen kyllä saanut takaisin, kun terä paskana ja näyttää edelleen uudelta.


Noniin, mitähän SDS-Max teriä kannattaisi ostaa, jos tarve on pilkkoa kivi silloin toinen tällöin ja mistä niitä saa? Kävin hakemassa bilhelvetestä SDS-Max poravasaran, joka yllätti positiivisesti. Paperillahan siinä on tolkuton iskuvoima, ei mitään hajua mikä aikuisten oikea teho on, mutta kivikiilan mentävät 20mm reiät syntyi kyllä muutamassa minuutissa kappale. Nopeammin sillä reikä syntyi, mitä SDS+ Hiltillä, mikä aiemmin oli lainassa (SDS-Max Hiltiä en ole koskaan päässyt kokeilemaan).

Mutta noi Bilteman terät... viidennen reiän kohdalla palat lähti kuikkaan (ja terä jumittui ja meinasi vääntää tämmösen kyniksen ranteet paskaksi). Ja pidin taukoa joka reiän välissä, etteivät sulaisi. Eli tarttis jotain parempaa. Honkkarissa ei oo Tamoja, eikä verkkosivujen mukaan missään muuallakaan ole oikein mitään. Hiltejä varmaan saa tosimiesten liikkeistä, IKH:sta ainakin saa Alpeneita, Kärkkäiseltä Makitoja ja Scheppacheja. Scheppahit on halvempia mitä bilhelveten terät, joten eivät voi olla mistään kotoisin, joten oisko se noi Kärkkäisen Makitat sitten paras valinta harrasteluun puuhasteluun, kun ei tarvitse isoja määriä tehdä reikiä?

Noinniinkuin jälkikäteen arvostellen koko touhussa ei oo mitään järkeä, siihen hintaan mitä tuo halpakin pora ja kunnon terät maksaa ois naapurin isäntä varmaan traktorilla käynyt useammankin kiven siirtämässä suohon ja dynamiittimies ne, joihin ei traktori riitä... Mutta harrastukset maksaa.
 
Mulla alkaisi olla kämpän sisäremppa sitä vailla valmis, että keittiön ovet pitäisi enää uusia. Kaappien rungot on ehjiä, joten en näe vaihtamisen ilossa olevan mitään järkeä. Onko porukka kilpailuttanut minkä verran noita, ja minkä suuntaisia eroja olette saaneet? Kyseessä yksiö joten aivan hirveän isoa määrää ovia ei ole.
 
Noniin, mitähän SDS-Max teriä kannattaisi ostaa, jos tarve on pilkkoa kivi silloin toinen tällöin ja mistä niitä saa? Kävin hakemassa bilhelvetestä SDS-Max poravasaran, joka yllätti positiivisesti. Paperillahan siinä on tolkuton iskuvoima, ei mitään hajua mikä aikuisten oikea teho on, mutta kivikiilan mentävät 20mm reiät syntyi kyllä muutamassa minuutissa kappale. Nopeammin sillä reikä syntyi, mitä SDS+ Hiltillä, mikä aiemmin oli lainassa (SDS-Max Hiltiä en ole koskaan päässyt kokeilemaan).

Mutta noi Bilteman terät... viidennen reiän kohdalla palat lähti kuikkaan (ja terä jumittui ja meinasi vääntää tämmösen kyniksen ranteet paskaksi). Ja pidin taukoa joka reiän välissä, etteivät sulaisi. Eli tarttis jotain parempaa. Honkkarissa ei oo Tamoja, eikä verkkosivujen mukaan missään muuallakaan ole oikein mitään. Hiltejä varmaan saa tosimiesten liikkeistä, IKH:sta ainakin saa Alpeneita, Kärkkäiseltä Makitoja ja Scheppacheja. Scheppahit on halvempia mitä bilhelveten terät, joten eivät voi olla mistään kotoisin, joten oisko se noi Kärkkäisen Makitat sitten paras valinta harrasteluun puuhasteluun, kun ei tarvitse isoja määriä tehdä reikiä?

Noinniinkuin jälkikäteen arvostellen koko touhussa ei oo mitään järkeä, siihen hintaan mitä tuo halpakin pora ja kunnon terät maksaa ois naapurin isäntä varmaan traktorilla käynyt useammankin kiven siirtämässä suohon ja dynamiittimies ne, joihin ei traktori riitä... Mutta harrastukset maksaa.
Amazon.de myy "halpoja" Makitan teriä. D-sarjan 2-leikkuiset kestää paremmin kuin kalliimmat nelileikkuiset, esim. zentro. Osta suosiolla myös 340 mm pitkiä, et tarvitse pidempiä kiilojen kanssa.
 
Osaako joku suositella laadukasta kärkisarjaa iskuvääntimelle? Ainakin tämän videon mukaan Makita ja Milwauksee Shockwave olisivat hyviä.

Haet rautakaupasta jonkun "laatumerkin" sarjan. Ei noissa paljoa ole eroa, lähinnä kulutuksen kestossa voi olla, mutta kotikäytössä on yks ja hailee kunhan ei sitä halvinta osta.
 
Parvekkeen kaitena on latteellaan olevat maalatut pattingit (n. 12x5cm). Näillä ei ole mitään katosta päällä. Noin 5 vuoden jälkeen alkaa päälipinnalta maali kuoriutua pois ja huomasin näiden olevan tavallista eikä painekyllästettyä. Mitä mieltä olette pitäisikö tällaisten olla painekyllästettyä, vai meneekö normitavara tässä? Irroitin palan ja ainakin vähän näyttää vettyneen sisältä. Entä kaiteen pystytolpat? Näihin vesi ei pääse satamaan suoraan, kun kaide suojaa. Onko näissä tavallinen maalattu puu riittävä?
 
Parvekkeen kaitena on latteellaan olevat maalatut pattingit (n. 12x5cm). Näillä ei ole mitään katosta päällä. Noin 5 vuoden jälkeen alkaa päälipinnalta maali kuoriutua pois ja huomasin näiden olevan tavallista eikä painekyllästettyä. Mitä mieltä olette pitäisikö tällaisten olla painekyllästettyä, vai meneekö normitavara tässä? Irroitin palan ja ainakin vähän näyttää vettyneen sisältä. Entä kaiteen pystytolpat? Näihin vesi ei pääse satamaan suoraan, kun kaide suojaa. Onko näissä tavallinen maalattu puu riittävä?

Yleensä maata vasten olevat laitetaan painekyllästetystä. Kyllä muuten pitäisi maalattukin kestää... onhan niitä puutaloja tuolla pilvin pimein sateessa.
 
Haet rautakaupasta jonkun "laatumerkin" sarjan. Ei noissa paljoa ole eroa, lähinnä kulutuksen kestossa voi olla, mutta kotikäytössä on yks ja hailee kunhan ei sitä halvinta osta.
Juu, ei noihin paljoa rahaa kannata käyttää. Jos esim. terassin vääntä TX20/TX25 kärjillä, niiin turha ostaa mitään sarjaa. Bauhausista saa esim. heidän merkkiään 10-packin noita kärkiä. Pari kuluu loppuun, muutama tippuu valmiin rakenteen alle... Varsinkin kattoremontissa tottui arvostamaan, että oli muutama varakärki taskussa :D Josta tulikin mieleen, että siihen kärjen pidikkeeseen kannattanee panostaa enemmän kuin itse kärkiin (jos käyttää sellaisia kärkiä, jossa ei ole pidikettä suoraan).

e: Hinnat alkaen -ruuvit vaikuttaa myös tulokseen, yleensä huomattavasti enemmän kuin itse kärjet.
 
Jatkokysymys vielä ulkokaiteen maalauksesta. Onko tietoa mikä maali olisi parempi, öljymaali vai lateksi? Maalikaupan myyjän mukaan kumpikin käy. Tässä vielä ongelmana, että vesi voi jäädä seisomaan kaiteen keskelle.
 
Mulla alkaisi olla kämpän sisäremppa sitä vailla valmis, että keittiön ovet pitäisi enää uusia. Kaappien rungot on ehjiä, joten en näe vaihtamisen ilossa olevan mitään järkeä. Onko porukka kilpailuttanut minkä verran noita, ja minkä suuntaisia eroja olette saaneet? Kyseessä yksiö joten aivan hirveän isoa määrää ovia ei ole.

Runkojen osuus ei yleensä kummonen keittiön hinnasta ole, niin kannattaa kysyä tarjous pelkästään ovista ja koko setistä ja vähän vertailla kannattaako vanhoja kuitenkaan säästää. Etenkin kun kokonaisuus tuskin on montaa tonnia jos on pieni keittiö. Nykyään monet toimittajat myyvät nuo vielä valmiiksi koottuna, niin vaihto ei iso työ ole. Vanhat kaapit myyt/annat Torissa eteenpäin niin ei tarvitse välttämättä edes itse purkaa.
 
Laitetaanpa tässä pari/kolme viikkoa sitten tehty "pienestä" urakasta hieman kokemuksia. Eli kyseessä 60/70 luvun vaihteessa rakennettu omakotitalo/lisäsiipi jonka huopakatto oli jiirin kohdalta alkanut vuotaa. Huopakatto oli muutenkin heikossa hapessa joten päädyttiin vaihtamaan koko huopa ja samalla korjata katon rakenteita, sillä sen kunto epäilytti muutenkin. Tämä kaikki Tee-se-itse meiningillä mutta talkoissa oli kuitenkin mukana yksi rakennusalan ammattilainenkin. Harmittaa kun ei tullut enempää projektikuvia otettua mutta tässäpä jotain.

Homma alkoi tottakai purkamisella. Paikoitellen katossa oli kolme huopaa päällekkäin joten sorkkaraudalle oli runsaasti töitä naulojen ym irrotukseen. Jiirin kohdalta katto olikin melko huonossa kunnossa ja purkuhommia oli melkoisesti myös laudoituksen osalta jiirin ympäriltä. Muualta katto olikin yllättävän hyvässä kunnossa. Ponttilaudoitus oli kuitenkin tehty siellä täällä vähän hassusti ja kaikki laudat eivät jatkuneet kattotuolin kohdalta, vaan olivat vain pontissa. Kaikki tällaiset tapaukset päätettiin katkaista,laittaa ne tukevammin paikalleen ja jatkumaan oikeasta kohtaa.

Itse huopakatto asennettiin kahdessa osassa. Eli ensin purettiin ja asennettiin paikallisen peltiliikkeen tekemät tippapellit talon toiselle puolelle, jonka arveltiin olevan paremmassa kunnossa. Korjausten ja tippapeltien jälkeen asennettiin päällyste. Huovaksi koko kattoon tuli katepalin toptite 6 tiivissaumakate joka ei vaadi aluskatetta. Huovassa oli noin 10 sentin liimakaistale joka naulattiin huopanauloilla aluslaudoituksen läpi (alla kuvassa valkoisena). Seuraava huopa sitten limitettiin tuon naulatun liimaosion päälle. Jatkettaessa huopaa käytettiin erillistä bitumiliimamassaa.
IMG_20200623_120254.jpg

Kun ns. parempi puoli oli valmis, siirryttiin jiirilliselle puolelle jonka tiedettiin olevan huonompi. Purkuhommissa menikin sitten enemmän aikaa sillä lautaa jouduttiin vaihtamaan huomattavasti enemmän. Kun purkuhommat oli tehty, alalla oleva kaverini totesi, että katos jonka jiiri alla olevassa kuvassa näkyy oli alunperinkin vähän heppoisesti rakennettu joten siihen päätettiin rakentaa paremmat tukipalkit ja tukea rakennetta. Samalla parannettiin välikaton tuuletusta ja korjata kaikki löytyneet vauriot. Tästä ei valitettavasti ole kuvaa.

IMG_20200623_210357.jpg

Katto päällystettiin muuten samalla Toptite 6:lla mutta jiirin kohdalle laitettiin superbase aluskate ja sen päälle tiivissaumakate ohjeiden mukaan. Useampi rankempi sade ja ainakin toistaiseksi katto on pitänyt.
IMG_20200625_162049.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jatkokysymys vielä ulkokaiteen maalauksesta. Onko tietoa mikä maali olisi parempi, öljymaali vai lateksi? Maalikaupan myyjän mukaan kumpikin käy. Tässä vielä ongelmana, että vesi voi jäädä seisomaan kaiteen keskelle.
Vinha oli ainakin aivan perseestä. Ostin muka hengittävän maalin, kun kaiteet kuitenkin maalataan joka puolelta, mutta tuo kyllä teki ihan järkyttävän muovikalvon puun päälle ja irtoili kolmantena kesänä isoina palasina vaakaosista. Pystyssä olevissa osissa on pysynyt ihan hyvin.

Maalikaupassa asiaa kirotessani myyjä totesi, että olisi kannattanut valita kuullote. Kai tuota täytyy jaksaa huoltomaalailla parin vuoden välein niin pitkään että lahoaa pystyyn.
 
Makuuhuoneessa narisee lattia kun kävelee. Rakenne ilmeisesti: Muovimatto - lastulevy - koolaus. Onko sopiva pikakorjaus tuolle ruuvata koolauksiin kiinni tuo levy ja uusi muovimatto/mikä tahansa päälle? Tuntuisi vähän turhalle purkaa tuota pois jos korjaantuisi tuolla. Vai alkaneeko narisemaan joskus uudestaan?
 
Makuuhuoneessa narisee lattia kun kävelee. Rakenne ilmeisesti: Muovimatto - lastulevy - koolaus. Onko sopiva pikakorjaus tuolle ruuvata koolauksiin kiinni tuo levy ja uusi muovimatto/mikä tahansa päälle? Tuntuisi vähän turhalle purkaa tuota pois jos korjaantuisi tuolla. Vai alkaneeko narisemaan joskus uudestaan?

Itse en ainakaan saanut tällä tapaa kuin pienen parannuksen. Olisi pitänyt purkaa levytystä pois ja korjata alusrakenteet, niin olisi tullut hyvä.
 
Onko teillä ollut tapana ohentaa sisämaaleja, kun käytetään telaa?

Itse olen yleensä maalannut sellaisenaan, mutta eräässä tapauksessa käytin ylijäänyttä maalia. Tämän vuoksi ohensin maalia riittävyyden varmistamiseksi. Vaikutti, että telausjäljestä tuli siistimpi kuin yleensä.

Ohentamisessa on tosin se huono puoli, että menee hankalaksi, jos maalauskerralta jää ohennettua tavaraa yli.
 
Onko teillä ollut tapana ohentaa sisämaaleja, kun käytetään telaa?

Itse olen yleensä maalannut sellaisenaan, mutta eräässä tapauksessa käytin ylijäänyttä maalia. Tämän vuoksi ohensin maalia riittävyyden varmistamiseksi. Vaikutti, että telausjäljestä tuli siistimpi kuin yleensä.

Ohentamisessa on tosin se huono puoli, että menee hankalaksi, jos maalauskerralta jää ohennettua tavaraa yli.

En voi suositella. siinä ei voita mitään koska peitto huononee -> vaatii ylimääräisiä kerroksia. Lisäksi valuu ja maalin värisävy vääristyy. Avain hyvään maalausjälkeen on laadukas tela ja riittävän paljon maalia, ei ohennettu maali.
 
Makuuhuoneessa narisee lattia kun kävelee. Rakenne ilmeisesti: Muovimatto - lastulevy - koolaus. Onko sopiva pikakorjaus tuolle ruuvata koolauksiin kiinni tuo levy ja uusi muovimatto/mikä tahansa päälle? Tuntuisi vähän turhalle purkaa tuota pois jos korjaantuisi tuolla. Vai alkaneeko narisemaan joskus uudestaan?
Epätasainen lattia narisee. Korjaantuu kun koolauksen suoristaa. Vaatii siis lastulevyjen purkamisen jos hyvän haluaa. Onko muovimatto ennen -94 tehty? Vaatii asbestikartoituksen jos näin. Jos OKT, kannattaa viedä itse labraan. Kustantaa noin 60-100€/näyte. Liimaa myös mukaan. Itsellä tehtiin juuri asbestikartoitus. Maksoi kaikkineen noin 700€. Labramaksut olivat n. 500€ ja itse raportti ja näytteidenotto ammattilaisen toimesta 200€.
 
Epätasainen lattia narisee. Korjaantuu kun koolauksen suoristaa. Vaatii siis lastulevyjen purkamisen jos hyvän haluaa. Onko muovimatto ennen -94 tehty? Vaatii asbestikartoituksen jos näin. Jos OKT, kannattaa viedä itse labraan. Kustantaa noin 60-100€/näyte. Liimaa myös mukaan. Itsellä tehtiin juuri asbestikartoitus. Maksoi kaikkineen noin 700€. Labramaksut olivat n. 500€ ja itse raportti ja näytteidenotto ammattilaisen toimesta 200€.
Meillä tehtiin omakotitaloon pari vuotta sitten asbestikartoitus, maksoi juurikin 700 e kolmen näytteen kanssa.

Tekijä oli sitä mieltä, että todennäköisyys asbestin löytymiselle on häviävän pieni, koska rakennusvuosi oli -91. Ja eihän sitä asbestia löytynytkään. :)
 
Epätasainen lattia narisee. Korjaantuu kun koolauksen suoristaa. Vaatii siis lastulevyjen purkamisen jos hyvän haluaa. Onko muovimatto ennen -94 tehty? Vaatii asbestikartoituksen jos näin. Jos OKT, kannattaa viedä itse labraan. Kustantaa noin 60-100€/näyte. Liimaa myös mukaan. Itsellä tehtiin juuri asbestikartoitus. Maksoi kaikkineen noin 700€. Labramaksut olivat n. 500€ ja itse raportti ja näytteidenotto ammattilaisen toimesta 200€.

Juu tehty -67 ja okt. Pitää katsoa mitä tolle tekisi, luultavasti antaa narista ja uusi pinta päälle, ei tuo nyt niin mahdottomasti haittaa.
 
Meillä tehtiin omakotitaloon pari vuotta sitten asbestikartoitus, maksoi juurikin 700 e kolmen näytteen kanssa.

Tekijä oli sitä mieltä, että todennäköisyys asbestin löytymiselle on häviävän pieni, koska rakennusvuosi oli -91. Ja eihän sitä asbestia löytynytkään. :)


Joo, sitä on käytetty harvemmin enää 90-luvun alussa. Tiedettiin silloin, että tämä kielletään.

Juu tehty -67 ja okt. Pitää katsoa mitä tolle tekisi, luultavasti antaa narista ja uusi pinta päälle, ei tuo nyt niin mahdottomasti haittaa.

Minä ottaisin pois. Turha sitä muovimattoa on sinne jättää. Tai ainakin ottaisin näytteen ja jos ei asbestia -> pois. Toki tässä on se, että mikäli matto on liimattu ne liimat jää siihen lastulevyyn kiinni.

Tämä on myös vähän kaksipiippuinen juttu, koska jos myyt, pitäisi sinun sanoa että tuossa alla on muovimatto jossa asbestia. Jos et ota näytettä, voit sanoa että kartoitusta ei ole tehty.
 
Tarkoituksena olisi vaihtaa rivarin etupihalle kivetys uuteen. Vanhan välistä kasvaa rikkaruohoja ja kun tuota vanhaa laattaa purin pois, niin toki siellä on jonkin verran rihmastoa ym. laattojen alla. Ajatuksena olisi selvitä ilman suurempia maatöitä ihan vaan paikkailemalla pari notkahdusta ja levittää pieni kerros asennushiekkaa/kivituhkaa vanhan päälle. Käyköhän siinä kuitenkin niin, että kohta kasvaa uusienkin laattojen välistä samat rikkaruohot? Onko tuohon mitään pienen vaivan/budjetin ratkaisua, eli ettei tarvitsisi kärrätä vanhaa maata pois ja tuoda kokonaan uutta tilalle?
 
Tarkoituksena olisi vaihtaa rivarin etupihalle kivetys uuteen. Vanhan välistä kasvaa rikkaruohoja ja kun tuota vanhaa laattaa purin pois, niin toki siellä on jonkin verran rihmastoa ym. laattojen alla. Ajatuksena olisi selvitä ilman suurempia maatöitä ihan vaan paikkailemalla pari notkahdusta ja levittää pieni kerros asennushiekkaa/kivituhkaa vanhan päälle. Käyköhän siinä kuitenkin niin, että kohta kasvaa uusienkin laattojen välistä samat rikkaruohot? Onko tuohon mitään pienen vaivan/budjetin ratkaisua, eli ettei tarvitsisi kärrätä vanhaa maata pois ja tuoda kokonaan uutta tilalle?


Saumahiekkaa väliin tai sitten jotain sauma-ainetta. Esim GftK Vdw 850 Saumausaine - Siisti Piha Oy tekee kivien väliin kovan mutta elastisen rakenteen. Löytynee jostain muualta halvemmallakin.

edit: Ebaystä vähän halvemmalla jo saa PFLASTERFUGENMÖRTEL ab 1 mm Fugenbreite Polymersand Betonstein Pflaster 25 kg | eBay
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoituksena olisi vaihtaa rivarin etupihalle kivetys uuteen. Vanhan välistä kasvaa rikkaruohoja ja kun tuota vanhaa laattaa purin pois, niin toki siellä on jonkin verran rihmastoa ym. laattojen alla. Ajatuksena olisi selvitä ilman suurempia maatöitä ihan vaan paikkailemalla pari notkahdusta ja levittää pieni kerros asennushiekkaa/kivituhkaa vanhan päälle. Käyköhän siinä kuitenkin niin, että kohta kasvaa uusienkin laattojen välistä samat rikkaruohot? Onko tuohon mitään pienen vaivan/budjetin ratkaisua, eli ettei tarvitsisi kärrätä vanhaa maata pois ja tuoda kokonaan uutta tilalle?

Kyllähän se aina vaatii että siellä kivetyksen alla olisi kunnollista kantavaa kivimäistä maa-ainesta kuten mursketta ja siihe päälle vähän asennushiekkaa. Lisäks nuo on aika ruman näköset jos ei oo routaeristeitä alla kun voi routia pahasti. Eihän se kallista ole kun pyytää kaivinkoneen kaivamaan ja viemään romppeet mäkeen samalla. Kai poistat sentään vanhat laatat alta?
 
Tarkoituksena olisi vaihtaa rivarin etupihalle kivetys uuteen. Vanhan välistä kasvaa rikkaruohoja ja kun tuota vanhaa laattaa purin pois, niin toki siellä on jonkin verran rihmastoa ym. laattojen alla. Ajatuksena olisi selvitä ilman suurempia maatöitä ihan vaan paikkailemalla pari notkahdusta ja levittää pieni kerros asennushiekkaa/kivituhkaa vanhan päälle. Käyköhän siinä kuitenkin niin, että kohta kasvaa uusienkin laattojen välistä samat rikkaruohot? Onko tuohon mitään pienen vaivan/budjetin ratkaisua, eli ettei tarvitsisi kärrätä vanhaa maata pois ja tuoda kokonaan uutta tilalle?

Kyllähän se aina vaatii että siellä kivetyksen alla olisi kunnollista kantavaa kivimäistä maa-ainesta kuten mursketta ja siihe päälle vähän asennushiekkaa. Lisäks nuo on aika ruman näköset jos ei oo routaeristeitä alla kun voi routia pahasti. Eihän se kallista ole kun pyytää kaivinkoneen kaivamaan ja viemään romppeet mäkeen samalla. Kai poistat sentään vanhat laatat alta?

Suodatinkangas alle niin ei puske ruohot heti läpi
 
Kyllähän se aina vaatii että siellä kivetyksen alla olisi kunnollista kantavaa kivimäistä maa-ainesta kuten mursketta ja siihe päälle vähän asennushiekkaa. Lisäks nuo on aika ruman näköset jos ei oo routaeristeitä alla kun voi routia pahasti. Eihän se kallista ole kun pyytää kaivinkoneen kaivamaan ja viemään romppeet mäkeen samalla. Kai poistat sentään vanhat laatat alta?
Siellä siis on toki mursketta alla ja päällä asennushiekkaa. En tiedä hassutteletko, mutta luonnollisesti vanhat laatat lähtee alta pois ja uudet tulee tilalle. Pohdinnassa tosiaan oli se, että pärjäisikö vanhalla asennushiekalla ilman rikkaruohojen ylöspuskemista.

Tuota suodatinkangasta mietin myös. Se toki kai vaatisi sen, että heivaisi tuon vanhan asennushiekan pois, laittaisi suodatinkankaan murskeen päälle ja uuden asennushiekan sitten kankaan päälle.
 
Sisämaalin riittoisuudesta.

Nyt on 18 neliön alue kertaalleen pohjamaalattu. 10 litran purkista kului karkeasti arvioiden puolet, mikä tuntuu paljolta. Tosin maalia menee aina paljon maalaamattomaan eli huokoiseen pintaan. Kyseessä ylitasoitettu kipsilevy.

Tarkoitus on maalata vielä pintamaalilla kahteen kertaan. Mikä olisi järkevä pakkauskoko Tikkurilan Remontti Ässää tuohon 18 neliöön? 7,2 litran purkki?
 
Sisämaalin riittoisuudesta.

Nyt on 18 neliön alue kertaalleen pohjamaalattu. 10 litran purkista kului karkeasti arvioiden puolet, mikä tuntuu paljolta. Tosin maalia menee aina paljon maalaamattomaan eli huokoiseen pintaan. Kyseessä ylitasoitettu kipsilevy.

Tarkoitus on maalata vielä pintamaalilla kahteen kertaan. Mikä olisi järkevä pakkauskoko Tikkurilan Remontti Ässää tuohon 18 neliöön? 7,2 litran purkki?

Tuolla pystyy laskemaan tarvittavia määriä korkeasti. Muistelen että itselläni mennyt pintamaalia noin: 2,7L purkilla maalannut ~3m x 2,6m seinän kahteen kertaan eli noin 0.5L neliölle, mutta tuossa määrässä on myös telan imaiseva määrä joka on varmaan ainakin puoli litraa.
Eli 9 tai 7.2 litraa pitäisi piisata. Tuohon maalin kulumiseen vaikuttaa muuten telan karvanpituus aika paljon. Itse oon suosinut lyhytkarvaisia teloja, yleensä Elite telasetti tätä telamallia. (telassa 1cm karvat). Tulee sileämpi jälki. Maalaamisessa tahtoo tulla melkeen aina hukkamaalia joten kannattaa koittaa maalata mahdollisimman paljon neliöitä aina samalla. Maalin kulutus on kuitenkin melko vakio, siihen ei oikein voi vaikuttaa muuta kuin telavalinnalla. Jos on liian vähän maalia, jää valoa vasten näkyviin rannut.
 
Taannoin oman keittiön rempassa tehtiin allaskaapin alle, muovimaton päälle, vuotokaukalo muovimatosta, joka kitattiin jollain tiivistetahnalla putkiin ja seinään/lattiaan. Alkuperäisen muovimaton päälle laitettiin suoraan vinyylilankku koko lattian alalle ja sen jälkeen kaapistot päälle. Jääkaappipakastimen alle tuli vielä erillinen vuotokaukalo. Jos näin ei olisi tehty niin olisi ollut aika vaikea rajata se lattia kun nykyisin ei kuulemma laiteta lattialistoja kaapistojen sokkelien kohdille että mahdollinen vuoto näkyy heti lattialla. Ja kun katsoi työn laatua niin tuskin olisivat osanneet edes leikata niitä lankkuja niin siististi. Muistaakseni alkuperäinen muovimattokin oli laitettu säästäen eli ei ollut ihan joka kaapin alla seinästä seinään.
 
Taannoin oman keittiön rempassa tehtiin allaskaapin alle, muovimaton päälle, vuotokaukalo muovimatosta, joka kitattiin jollain tiivistetahnalla putkiin ja seinään/lattiaan. Alkuperäisen muovimaton päälle laitettiin suoraan vinyylilankku koko lattian alalle ja sen jälkeen kaapistot päälle. Jääkaappipakastimen alle tuli vielä erillinen vuotokaukalo. Jos näin ei olisi tehty niin olisi ollut aika vaikea rajata se lattia kun nykyisin ei kuulemma laiteta lattialistoja kaapistojen sokkelien kohdille että mahdollinen vuoto näkyy heti lattialla. Ja kun katsoi työn laatua niin tuskin olisivat osanneet edes leikata niitä lankkuja niin siististi. Muistaakseni alkuperäinen muovimattokin oli laitettu säästäen eli ei ollut ihan joka kaapin alla seinästä seinään.

Tuo on kyllä erittäin kyseenalainen rakenne
a) vanhaa muovimatto ei monesti edes saa jättää uuden lattiamateriaalin alle
b) toinen muovimatto joka jää kahden hengittämättömän materiaalin väliin -> riskirakenne
c) vinyylilankunkaan alle ei saisi jättää muovimattoa.
 
Osaattekos kertoa mikä voi olla vikana, kun tapetoinnin jälkeen huone haisee kolmatta päivää imelältä liimalta? Laitettiin tapettiliisterillä kuitutapetit makuuhuoneen seinille (poistettiin vanhat vinyylitapetit ensin). Yksi seinistä on kipsiseinä, joka haisee pahimmalta. Silmiä kirvelee ja kurkkuun ottaa jos huoneeseen menee. Edellisien tapettien kanssa en muista että olisi päivää kauemmin hajut kestäneet vaikka ikkunat olivat osittain kiinni. Tapettien "myrkyllisyysluokka" (en muista mikä se termi oikeasti oli) on jopa vieläpä A+.

Ollaan nyt annettu olla koko ikkuna auki yötä päivää, mutta haju ei tunnu lähtevän millään. Voisiko liisteri ja tapetti olla jotenkin epäyhteensopivia?
 
Osaattekos kertoa mikä voi olla vikana, kun tapetoinnin jälkeen huone haisee kolmatta päivää imelältä liimalta? Laitettiin tapettiliisterillä kuitutapetit makuuhuoneen seinille (poistettiin vanhat vinyylitapetit ensin). Yksi seinistä on kipsiseinä, joka haisee pahimmalta. Silmiä kirvelee ja kurkkuun ottaa jos huoneeseen menee. Edellisien tapettien kanssa en muista että olisi päivää kauemmin hajut kestäneet vaikka ikkunat olivat osittain kiinni. Tapettien "myrkyllisyysluokka" (en muista mikä se termi oikeasti oli) on jopa vieläpä A+.

Ollaan nyt annettu olla koko ikkuna auki yötä päivää, mutta haju ei tunnu lähtevän millään. Voisiko liisteri ja tapetti olla jotenkin epäyhteensopivia?

Mitäs kampetta käytit? Kuulostaa että olis käytetty jotai lasikuitutapettien kiinnittämiseen tarkoitettua liimaa. Normaali tapettiliisteri on vesimäistä "paperiliisteriä" ja on kyllä lähes hajutonta kampetta märkänä ja kuivana.
 
Mitenkä ja millä jatkaa kondessiputkea? Nyt on kokeiltuna niin, että putken sisälle on laitettu messinkiholkki ja klemmareilla kiristetty tappiin saakka. Vesi tulee kuitenkin liitoskohdasta. Tuo putken halkaisija oli muistaakseni 16mm.
 
Mitäs kampetta käytit? Kuulostaa että olis käytetty jotai lasikuitutapettien kiinnittämiseen tarkoitettua liimaa. Normaali tapettiliisteri on vesimäistä "paperiliisteriä" ja on kyllä lähes hajutonta kampetta märkänä ja kuivana.
Kyllä tuossa liisterissä lukee ihan että kuitutapeteille soveltuva (M1-luokka). Voiko liisteri mennä vanhaksi? Oli porukoiden edellisestä remontista ylijäänyttä tavaraa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on kyllä erittäin kyseenalainen rakenne
a) vanhaa muovimatto ei monesti edes saa jättää uuden lattiamateriaalin alle
b) toinen muovimatto joka jää kahden hengittämättömän materiaalin väliin -> riskirakenne
c) vinyylilankunkaan alle ei saisi jättää muovimattoa.

Senverran täytyy korjata, että tuossa ei lähtökohtaisesti mitään kyseenalaista ole. Muovimaton saa asentaa toisen päälle samoin kuin vinyylin muovimaton päälle. Yleisohjeena on, että jos vanha matto on liimattu alustaan, uusi pinta voi olla joko liimattu muovimatto tai kelluva matto/vinyyli. Jos taas vanha matto ei ole liimattu, se pitää poistaa. Kelluvia materiaaleja ei saa olla kahta kerrosta päällekkäin.

Kannattaa lukea sen asennettavan tuotteen tuoteseloste, siitä asia selviää.

Ainoa ongelma on yleensä se vanha matto. Mitä materiaalia se on ja onko se kunnolla asennettu. Jos matossa/liimassa on asbestia tai jotai niitä 30+ muuta "myrkkyä" mitä aikanaan on käytetty, se voi alkaa haisemaan tai aiheuttaa ongelmia myöhemmin (kyllä, matto voi alkaa haista siellä alla vaikka se ei 30 vuoteen yksistään olisi haissut millekään). Jos matto ei ole kunnolla kiinni, sekin voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Jos näistä asioista ei ole varmuutta, kannattaa kysyä ammattilaiselta. Jos piilotat sinne alle vanhan maton jossa on asbestia, myyt asunnon vinyylilattialla ja unohdat mainita vanhan maton, voit joutua maksamaan ostajan asbestipurun tulevaisuudessa.
 
Senverran täytyy korjata, että tuossa ei lähtökohtaisesti mitään kyseenalaista ole. Muovimaton saa asentaa toisen päälle samoin kuin vinyylin muovimaton päälle. Yleisohjeena on, että jos vanha matto on liimattu alustaan, uusi pinta voi olla joko liimattu muovimatto tai kelluva matto/vinyyli. Jos taas vanha matto ei ole liimattu, se pitää poistaa. Kelluvia materiaaleja ei saa olla kahta kerrosta päällekkäin.

Kannattaa lukea sen asennettavan tuotteen tuoteseloste, siitä asia selviää.

Ainoa ongelma on yleensä se vanha matto. Mitä materiaalia se on ja onko se kunnolla asennettu. Jos matossa/liimassa on asbestia tai jotai niitä 30+ muuta "myrkkyä" mitä aikanaan on käytetty, se voi alkaa haisemaan tai aiheuttaa ongelmia myöhemmin (kyllä, matto voi alkaa haista siellä alla vaikka se ei 30 vuoteen yksistään olisi haissut millekään). Jos matto ei ole kunnolla kiinni, sekin voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Jos näistä asioista ei ole varmuutta, kannattaa kysyä ammattilaiselta. Jos piilotat sinne alle vanhan maton jossa on asbestia, myyt asunnon vinyylilattialla ja unohdat mainita vanhan maton, voit joutua maksamaan ostajan asbestipurun tulevaisuudessa.

Juuri tuon haisemisen vuoksi kerrostaloremonteissa usein on ehtona lattiamateriaaleja vaihdettaessa vanhan muovimaton poistaminen. Yksi syy on tuo liimojen käyminen uuden maton alla, mutta myös se että jos maton ja uuden materiaalin väliin pääsee kosteutta niin on varma homehtuminen edessä koska rakenne ei pääse kuivumaan. Tuskimpa noita ehtoja on hatusta temmatta vaikka omakotitaloasujille ei moista pakkoa olekkaan, ei se sitä meinaa ettei säännössä olisi perää.
 
Mitenkä ja millä jatkaa kondessiputkea? Nyt on kokeiltuna niin, että putken sisälle on laitettu messinkiholkki ja klemmareilla kiristetty tappiin saakka. Vesi tulee kuitenkin liitoskohdasta. Tuo putken halkaisija oli muistaakseni 16mm.

Varmaan joku tällanen siihen passais?
 
Varmaan joku tällanen siihen passais?
Kuinkahan sopii tuollaiselle kierretylle putkelle?



Tämmöisellä jatkoin kerran pesukoneen letkua ja pysyi ainakin tiiviinä Letkuliitäntä varmaan muinakin kokoina löytyy.
Täytyy tutustua,jos tuollaisia löytyy tuolle koolle.
 
No ei varmasti sovi. Kuvittelin, että kyseessä oli kupariputki. Linkkaamasi letku maksaa 1,9€/m. Onko mahdollista uusia koko matkalta ja unohtaa jatkot?
Uuden letkun asennus on viimeisin oljenkorsi. Menee hiukan säätämiseksi jota en vielä halua tehdä, mutta jos jatkoa ei saa pitäväksi,niin sitten tuo on pakko tehdä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 032
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom