Kodin rempat(DIY)

En ole ammattimies mutta toi saattaa näkyä läpi varjostumina. Kai.
Kyllä ne näkyy. Itse tein kokeeksi vastaavia ohentamattomien levyjen saumoja reilusti paklaten ja sitten niin, että nauha jäi käytännössä näkyviin. Reilusti paklauksessa tulee sitten se ongelma, että jos laitat seinälle jotain pitkää ja suoraa vaakatasoon, tulee koholla oleva kohta ongelmaksi..
 
Haittaako kipsilevyjen saumauksessa, jos saumanauha paikoin kuultaa hennosti tasoitekerroksen läpi vai kannattaako nuo kohdat tasoittaa vielä yli niin, että nauhaa ei enää havaitse missään?

Edit: Kyseessä ohentamattomien levyreunojen saumat. Eli sauman kohta on koholla levypinnasta tasoitekerroksen ja saumanauhan vuoksi, minkä vuoksi nauhaa jää helposti näkyviin.
Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? :D Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse. :)
 
Viimeksi muokattu:
Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? :D Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse. :)
Luulen, että tuossa pölyssä ei ole enää mitään liima-aineita tai vastaavaa mikä tarttuu enää mihinkään. Ihan oma veikkaus siis.
 
Jatkan hieman asian vierestä.

Tasoitteen hionnassa käytän teollisuuspölynimuriin kytkettävää hiontatukea. Hiontapöly menee siis talteen. Onko mitään syytä, miksi hiontapölyä ei voisi käyttää veteen sekoitettuna uudelleen tasoitteena, jos vain pölynimuri on puhdas muista roskista? :D Varsinkin jos kyse on alun perinkin tasoitejauheesta eikä valmistasoitteesta.

Hassu idea vain. Ylitasoittaessa tavaraa menee paljon.

Edit: Tosiaan sitä pölyä tulee *paljon* eli ei mistään nuukuuden huipusta ole kyse. :)

Hassu ajatus, jonka suosittelen unohtamaan heti alkuun. Tuo hiontapöly on hiontajätettä valmiista tavarasta eikä se sovellu enään seinälle laitettavaksi. Niinkuin joku sanoikin niin siinä ei ole myöskään mitään liima-aineita millä se edes tarttuisi seinään. Suosittelen kiinnittämään mieluummin huomiota tasoitteen kerrospaksuuksiin seinässä jotta hionta jäisi minimiin.

Nuo ohentamattomat saumat pitää tosiaan tasoittaa aika leveälle alueelle jotta ne ei näkyisi maalin alta. Lisäks kohdasta ei tuu kovin kestävää pitemmällä tähtäimellä jos saumanauha näkyy jostain kohti. Kun saat tasoituksen "valmiiksi", vedät pohjamaalin päälle jolloin näet virheet paremmin ja voit vielä hioa/lisätä tavaraa jos tarve vaatii. Tuommoinen kohta jää myös tosiaan vähän koholle aina ellet ylitasota koko seinää.
 
Meinaatko syöksytorvea? Mistä sää tuon 300mm keksit? Kyllä itse yleensä laittanu niin lähelle kaivoa että mahdollisimman iso osa vedestä menee kaivoon. Jos sataa kovasti niin osa vedestä pakosti lentää ohi. Oisko ollu noin 5-10cm korkeudella kaivosta syöksytorven käytä ja melko reunassa kupista.

Yritin netistä etsiä jotain ohjeistusta ja löysin Ruukin ohjeet. Tuossa siis viitataan, että max.300mm. Kääsin tämän pää(i)ssäni, että pitäisi olla jotain tota luokkaa mutta ei pidäkään. Eli mun kämpän poistoputket kun on just sen 300mm etäisyydellä sadevesikaivosta, niin typerästi toteutettu. On itse asiassa just ton havainnekuvan näköisesti eli kulmasta näkee, että vesi lentää ohi kun kunnolla sataa. Kävin eilen virittelemässä jatkopätkät päihin ja ohjasin sinne 10cm etäisyydelle kaivosta. Pitäis jatkossa toimia.
1593772291634.png
 
Löytyisikö vinkkejä miten järjestäisin pihamökin ilmanvaihdon. Noin 30 m2, 2 huonetta + wc. Vessanseinään katonrajaan reikä ja putki läpi, ehkä jotain piippua siihen? Miten korvausilma? Ja säädettäväkin pitäisi olla kun talviasuttava.
 
Yritin netistä etsiä jotain ohjeistusta ja löysin Ruukin ohjeet. Tuossa siis viitataan, että max.300mm. Kääsin tämän pää(i)ssäni, että pitäisi olla jotain tota luokkaa mutta ei pidäkään. Eli mun kämpän poistoputket kun on just sen 300mm etäisyydellä sadevesikaivosta, niin typerästi toteutettu. On itse asiassa just ton havainnekuvan näköisesti eli kulmasta näkee, että vesi lentää ohi kun kunnolla sataa. Kävin eilen virittelemässä jatkopätkät päihin ja ohjasin sinne 10cm etäisyydelle kaivosta. Pitäis jatkossa toimia.
1593772291634.png

Asianmukaiselta ohjeelta vaikuttaa, mut tarkkana saa olla tosiaan kun tuo on tosiaan maksimi etäisyys maasta.
 
Joo siinä on näpyvirhe käynyt manuaalin tekijältä ja tota mä varmaan hassusti olin katsonutkin. Mut siis järjellä ajateltuna ei se yli 30cm voi kaivon yläpuolella olla varsinkaan jos loppusyöksy osoittaa kaivosta ohi. Toi 30cm on jo selkeästi liikaa. Mitä tossa naapureiden taloja katselin, niin monella on kyllä yhtä korkeella kuin meillä. Itsehän ilman ohjeita asentaisin 10cm päähän, jotta saa tarvittaessa lehtitukokset kuitenkin vielä poistettua.
 
Kyseinen patteri näyttää siis tältä. Talo rakennettu 2008. Avasin tuota hanaa ja nyt on taas lämmin. Kylppärissä on myös sähköinen lattialämmitys. Voin sanoa että kyllä kuivuu, sen verran lämpöä tulee tuosta patterista.
Sitä kiertoa ei saa lopettaa, koska muuten lämpötila laskee sen verran alas, että legionella bakteeri alkaa kasvaa putkistossa. Taitaa olla joku 60C minimi nykysuosituksin.
 
Sitä kiertoa ei saa lopettaa, koska muuten lämpötila laskee sen verran alas, että legionella bakteeri alkaa kasvaa putkistossa. Taitaa olla joku 60C minimi nykysuosituksin.
Ei se kierto liity legionellaan mitenkään. Kyllä ne pöpöt kuolee aina kun putkeen tulee tarpeeksi kuumaa vettä ja sitähän tulee kun hanan tai suihkun avaa oli kiertoa tai ei.
 
Lämminvesikierron paluun pitää olla 58c.
Legionellan takia nuo lvk-lämmönluovuttimet kiellettiinkin uudisrakennuksissa.
Jos sen kierron laittaa poikki nousee lämpimänveden odotusaika liian pitkäksi. Tosin jos ei vaikuta muihin ja itseä ei haittaa odottaa sitä lämmintä vettä niin sitten voi pitää kiinni.
 
Hei. Tyhmä kysymys. Mistä tulee tämä sadeveden poistoputken etäisyys maasta n. 300mm?
Katselin kun kunnon vesisateessa 80prossaa vedestä meni putkesta pihalle eikä sadevesikaivoon. Mitä jos putket olisi lähempänä kaivon pintaa..

haha, en siis ole ainoa :)
Kun omani asensin (en muista nyt merkkiä, mutta osat näyttää samalta mitä Ruukki myy), niin ihan selkeästi oli asennusohjeissa, että etäisyys oltava vähintään(?) 300mm. Ihmettelin sitä, että minkä ihmeen takia -> No, sen on oltava joku rakennusmääräys.. ja tuli asennettua. Valmistajakin on muuttanut värejä, niin samaa ei taida enää saadakaan. On pitänyt hieman mittailla, että jos siirtelisi syöksyjen paikkoja vähän, niin voisi osan edes saada lähemmäs kaivoa. Vielä tekemättä.

edit: Tässäkin vastaava ohjeistus. Mielestäni katsoin silloin, jotain muutakin valmistajan ohjetta, kun tuntui oudolta.
Aseta ulosheitto syöksytorven päähän. Laita syöksytorvi seinää vasten siten, että ulosheitto on 20-50 cm irti maasta.

Edit2: Esimerkillisen selkeä:
Laita syöksytorvi seinää vasten siten, että ulosheitto on noin 3 cm irti rännikai- vosta. Jos kaivoa ei ole, ulosheiton on oltava irti maasta n. 15-25 cm.

Edit3: Rainmanhan se oma oli
1593787030335.png
 
Viimeksi muokattu:
Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
 
Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
Edellisellä sivulla juttua aiheesta. :)
 
Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
On tullut ja ihan onnistuneesti. Vanhat kellastuneen mäntyportaat ärsyttivät jo ensimmäisenä muuttopäivänä. Portaat ovat olleet valkoiset nyt kolme vuotta ja ainoa sanominen löytyy yhdestä askelmasta, jossa meidän kissa tykkää oleskella ja siihen on kynsistä tullut jonkin verran naarmuja. Projektissa meni noin 5 päivää ja portaat olivat käytössä koko homman ajan.

Tässä näkyy hyvin alku- ja lopputulos. Listat puuttuu loppukuvasta.


Homma alkoi siitä, että irrotin kaiteet portaista irti ja hioin ne tasohiomakoneella ulkona pölyn välttämiseksi. Näin ne sai myös helposti ja tehokkaasti hiottua kauttaaltaan puupintaan asti. Talossa kun on vain kaksi aikuista, niin ei ollut niin suurta pelkoa, että joku voisi portailta pudota prosessin aikana. Rungon ja askelmat hioin kauttaaltaan tasohiomakoneella, johon sai imurin liitettyä. Se on kyllä must. Muuten pöllyää liikaa ja pölyä olisi kaikkialla.

Jo tästä kuvasta huomaa, miten männyn ilme muuttuu, kun kellastuneen lakan sai hiottua pois.


Edellisen asukkaan toimesta askelmat olivat pahasti kolhiintuneet. Varsinkin alimmaiset askelmat sai kitata reilulla kädellä. Kitti tuli hiottua käsipelillä yön yli kuivumisen jälkeen. Kevyttasoite oli nopea ja vaivaton hioa. Tuote oli muistaakseni Tikkurilan Spakkeli. Spakkeli Puukitti | Tikkurila


Jokaiseen maalattavaan osaan laitoin pohjalle pari kerrosta TIkkurila Multistop:ia, ettei oksat ala kuultamaan läpi missään vaiheessa. Multistop | Tikkurila
Tämän jälkeen kaiteet, säleet, portaiden rungon maalasin päälle kiiltävällä Helmi 80 -kalustemaalilla: Helmi 80 | Tikkurila


Myös askelmiin laitoin pari kerrosta Multistopia. Koska portaikkoa piti pystyä käyttämään jatkuvasti, maalaukset piti tehdä joka-toinen periaatteella. Tämän vuoksi projektissa kesti normaalia kauemmin. Kun kaikki askelmat oli käsitelty Multistopilla, vetelin pintamaaliksi Betolux Akvaa. Betolux Akva | Tikkurila Liuotinohenteista Betoluxia ei olisi kyllä hajun vuoksi voinut käyttää samalla kun asunnossa asuu. Akvaa joutui laittamaan muistaakseni peräti kolme ohutta kerrosta, jotta sai oikeasti tasaisen ja peittävän kerroksen. Vanhat liukuesteet olivat irrotuksen aikana kutistuneet n. 10 cm. Kuumailmapuhaltimella ne sai venytettyä takaisin oikeaan mittaan. Liimaa väliin ja niiteillä kiinni reunoista.
 
Hyvännäköiset portaat ja huolella tehty. Pisteet jakoon tästä. Itse maalasin yhen ovenkarmin niin ei ollut vielä markkinoilla tuota multistoppia tai ainakaan ei löytynyt, niin jouduin toisella tuotteella käsittelemään (Ronseal tais olla tuotteen nimi). Harmi vaan tuote ei toiminut ja karmista oksat tullu läpi muutaman vuoden jälkeen. Varmaan täytyy uusia maalaus jossain vaiheessa kun on aikaa ja intoa.
 
Ei ihan täysin DIY-asiaa mutta remontointiin liittyvää niin jospa tämä olisi oikea foorumi kysyä mielipiteitä:

Suunnittelen keittiöremonttia asuntooni ja kysymys liittyy taloyhtiön muutostyöilmoitukseen:

Kannattaako muutostyöilmoitus tehdä ennen kuin keittiön tilaa liikkeestä vai vasta kun keittiö on tilattu ja urakoitsija(t) valittu?

Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?

Remontissa kaikki keittiön kalusteet uusitaan altaineen ja hanoineen, lisäksi osa laitteista uusitaan. Tarkoituksena on että teen itse purku- ja pohjatyöt (mikäli asbestia ei löydy) ja urakoitsija asentaa kaapit, laitteet ja altaat + vuotokaukalot allaskaapin alle.

Remonttina tämä on aika simppeli koska keittiön layout pysyy samanlaisena (vesipisteiden tai uunin paikkaa ei muuteta yms) eikä ilmanvaihtoon kosketa. Näin ollen uskon että ilmoituksen hyväksyminen pitäisi olla aika läpihuutojuttu.

Kyseessä itselleni ensimmäinen isompi remontti asuntoon ja ensimmäistä kertaa teen muutostyöilmoituksen niin ei ihan varmaa touhua :D lisäksi keittiöfirmoilla on nyt hyvät tarjoukset menossa joihin haluaisin tarttua mahdollisimman pian.
 
Hyvännäköiset portaat ja huolella tehty. Pisteet jakoon tästä. Itse maalasin yhen ovenkarmin niin ei ollut vielä markkinoilla tuota multistoppia tai ainakaan ei löytynyt, niin jouduin toisella tuotteella käsittelemään (Ronseal tais olla tuotteen nimi). Harmi vaan tuote ei toiminut ja karmista oksat tullu läpi muutaman vuoden jälkeen. Varmaan täytyy uusia maalaus jossain vaiheessa kun on aikaa ja intoa.

On tosiaan hyvää tavaraa tuo multistop ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Itse maalailin 3v sitten kattoja ja tein huvikseen ensin pieniä testimaalauksia ilman eristepohjaa, niin onneksi ne oksat ja kaikki mahdolliset kellastumat tuli läpi jo seuraavana päivänä todella rajusti niin tiesi samantien, että jotain varmaan pitää tehdä. Tuli sitten kanssa vedettyä pari kierrosta tuota multistoppia ja nyt 3v myöhemmin kaikki maalatut pinnat on edelleen tasaisen valkoiset eikä läpilyöntejä näy missään.
 
Ei ihan täysin DIY-asiaa mutta remontointiin liittyvää niin jospa tämä olisi oikea foorumi kysyä mielipiteitä:

Suunnittelen keittiöremonttia asuntooni ja kysymys liittyy taloyhtiön muutostyöilmoitukseen:

Kannattaako muutostyöilmoitus tehdä ennen kuin keittiön tilaa liikkeestä vai vasta kun keittiö on tilattu ja urakoitsija(t) valittu?

Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?

Remontissa kaikki keittiön kalusteet uusitaan altaineen ja hanoineen, lisäksi osa laitteista uusitaan. Tarkoituksena on että teen itse purku- ja pohjatyöt (mikäli asbestia ei löydy) ja urakoitsija asentaa kaapit, laitteet ja altaat + vuotokaukalot allaskaapin alle.

Remonttina tämä on aika simppeli koska keittiön layout pysyy samanlaisena (vesipisteiden tai uunin paikkaa ei muuteta yms) eikä ilmanvaihtoon kosketa. Näin ollen uskon että ilmoituksen hyväksyminen pitäisi olla aika läpihuutojuttu.

Kyseessä itselleni ensimmäinen isompi remontti asuntoon ja ensimmäistä kertaa teen muutostyöilmoituksen niin ei ihan varmaa touhua :D lisäksi keittiöfirmoilla on nyt hyvät tarjoukset menossa joihin haluaisin tarttua mahdollisimman pian.

Kannattaa ainakin olla isännöitsijään yhteydessä asiasta. Nuo vaihtelee aika paljon yhtiöstä liittyen, mutta itse tein ilmoituksen heti ennen tilaamista. Tietysti on helpompaa tehdä ilmoitus jos on tiedossa nuo urakoitsijat ja keittiö, mutta pahimmassa tapauksessa on mahdollista että taloyhtiö ei hyväksyisi remonttia jolloin jo tilattu keittiö saattaisi mennä täysin hukkaan. Jotain erikoisehtoja yhtiöt yleensä myös saattavat vaatia. Yleistä on ainakin että valvoja vaaditaan ja kosteuseristys allaskaappiin pitää toteuttaa tietyllä tapaa.
 
Ilmoitushan vaatii tiedon remontin tekevästä yrityksestä (urakoitsija, sähkötyöt, LVI-työt), aikataulu yms. Mutta mikäli muutoshakemus ei mene läpi niin sillä voi olla vaikutuksia tilattuun keittiöön ja suunnitelmiin. Ymmärtääkseni ilmoitukseen voi tehdä muutoksia matkan varrella?
Siis sehän on nimenomaan ilmoitus, ei hakemus. Jos et koske mihinkään yhtiön vastuulla olevaan, niin ei sitä remonttia kukaan voi estää.
 
Kosketaanhan tuossa ainankin sekoittajaan ja vesilukkoon.
Myös jos lattia menee vaihtoo (en huomannut mainittiinko sitä tuossa), pl jos nykynen pintamateriaali on tehty alkuperäisen lattian päälle.

Helpoin se lupa on pyytää kun kaikki on selvillä, jos kaikki on kunnossa niin tuskin tullaan torppaamaan.

Itse sain luvan heti kun kiikutin paperin isännöitsijälle.
 
Kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa. Yleensä sieltä tulee sitten tieto "käytetyt sähkö ja putkiurakoitsija tulee ilmoittaa, mittauspöytäkirja toimittaa sähköistä ja vesikalusteiden tulee täyttää ääniluokka1". Sitten kun remontti on tehty, ilmoitat nuo sinne.

Joskus tulee myös jotain epämääräisiä vaatimuksia tai halu pitää katselmus työstä sinun laskuusi, niin ne saa kaikki tietoonsa sitten hyvissä ajoin kun tekee ilmoituksen.
 
Kosketaanhan tuossa ainankin sekoittajaan ja vesilukkoon.
Toki. Ja sähköihin myös. Mutta jos niiden paikkoja ei oleellisesti muutella tai muuta, niin ei yhtiöllä voi asiaan olla mitään nipottamista.

Yhtiötä kiinnostaa lähinnä kuka nuo sähkö- ja putkityöt tekee.
 
Toki. Ja sähköihin myös. Mutta jos niiden paikkoja ei oleellisesti muutella tai muuta, niin ei yhtiöllä voi asiaan olla mitään nipottamista.

Yhtiötä kiinnostaa lähinnä kuka nuo sähkö- ja putkityöt tekee.

Myös vanhassa keittiössä mahdollisesti oleva asbesti kiinnostaa yhtiötä.
 
Kiitoksia vastauksista, täytyy maanantaina soitella isännöitsijälle ja kysellä myös hänen mielipiteensä! Aloinkin jo hahmottelemaan tuota ilmoitusta, jos sen saisi vaikka ensi viikolla lähtemään. Ainakaan itse en näe mitään erikoista tuossa keittiömuutoksessa, kun keittiön pohjaratkaisua ei muuteta eikä ilmanvaihtoon tms kosketa.

Lattiaa ei ole tarkoitus vaihtaa, se on hyvässä kunnossa. Ainoa haaste on ettei lattiaa ole asennettu kaapistoiden alle, joten vuotokaukalo pitää rakentaa että mahdolliset vuodot tulevat näkyviin.
 
Kiitoksia vastauksista, täytyy maanantaina soitella isännöitsijälle ja kysellä myös hänen mielipiteensä! Aloinkin jo hahmottelemaan tuota ilmoitusta, jos sen saisi vaikka ensi viikolla lähtemään. Ainakaan itse en näe mitään erikoista tuossa keittiömuutoksessa, kun keittiön pohjaratkaisua ei muuteta eikä ilmanvaihtoon tms kosketa.

Lattiaa ei ole tarkoitus vaihtaa, se on hyvässä kunnossa. Ainoa haaste on ettei lattiaa ole asennettu kaapistoiden alle, joten vuotokaukalo pitää rakentaa että mahdolliset vuodot tulevat näkyviin.

Et tarvii sinne kaapistojen alle mitään. Tiskikoneen alla on yleensä lattiamateriaali joten sinne vuotokaukalo. Jos ei sielläkään ole lattiaa niin laittaa jonkun levyn jolla nostaa samaan tasoon muun lattian kanssa ja siihen sit se kaukalo. Allaskaapissa tekee läpiviennit huolella ja tiivistää silikonilla niin sinnekkään ei tarvita ihmeempiä.
 
Millä/miten kannattaisi tilkitä räystäskourujen päätypellit? Siellä on nyt jotain vaaleaa silikonimaista tavaraa, mutta silti parista päädystä tiputtaa sateella vesi.
 
Silikonillahan nuo tiivistetään. Onko ne päätypellit popniiteillä ja/tai metallin taivutuksella kiinni? Parhaan tuloksen saa, kun ottaa irti ja mömmöt väliin ja uusiksi kiinni. Toki kun tyylillä tuskin on kourun sisäpuolella väliä, niin vanhat puukolla pois ja tarpeeksi tavaraa kriittisiin paikkoihin lienee yhtä toimiva ja nopeampi ratkaisu. Paras olisi, että raapisit puhtaaksi ja antaisit paikkojen kuivua ennen uuden silikonin pistämistä.

e: Muistaakseni kasasin omat rännit tällä:
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
Onhan noita Ikean yms. malleja, joissa ei ole sokkelia vaan jalat. Kyllä niihin ehkä se lattian asentaminen sinne alle on ihan paikallaan :think: Kuulostaa tuo sun puuhailu enemmän siltä, että olet vanhaan paikkaan joutunut sovittamaan uudet palikat. Jotenkin tuntuu, että laminaatin korkeus ei sinällään olisi mikään ongelma, jos uutta tekee. Muutaman kämpän otannalla apk ja jääkaapin alla on aina ollut lattia vaikka "kaapista" kyse.
 
Lattiaa ei ikinä asenneta kaappistojen alle. Itse kun vaihdoin 70-luvun alakaapit uusiksi (Novartiin) niin joudun jalkojen kohdalla tekemään kolot laminaattiin. Eli vanhassa oli pienempi sokkelitila.
Apk:lle ja jääkaappi-pakastimelle jouduin laittamaan vanerit nostostoksi.
Tuo vuotokaukalohan vaaditaan nykyään usein myös jääkaapin ja pakastimen alle
Tuohon allaskaapin vuotovesi"suojaan" on lähes yhtä monta ratkaisua kuin on tekijää. Helpottaa jos apk-letkut saa vietyä kaapin kyljestä.
Kyllähän lattia asennetaan keittiönkaappien alle. Ainakin jos uusii samalla kertaa sekä lattian, että keittiön. Tämä ihan kokeneelta kirvesmieheltä kun kysyin. Luin myös tuosta että pitäisi jättää lattia laittamatta kaappien alle, mutta luotan ennemmin ammattilaiseen. (Minä en ole siis kirvesmies, läheskään)
 
Ainoa syy mikä tulee mieleen on lattian vaihdon hankaluus, jos on myös kaapiston alla. Toisaalta saa sen vanhan lattian leikattua poikki kaappien kohdalta, jos ei kerran 20 vuoteen jaksa kaappeja purkaa lattiarempan yhteydessä.
 
Kyllähän lattia asennetaan keittiönkaappien alle. Ainakin jos uusii samalla kertaa sekä lattian, että keittiön. Tämä ihan kokeneelta kirvesmieheltä kun kysyin. Luin myös tuosta että pitäisi jättää lattia laittamatta kaappien alle, mutta luotan ennemmin ammattilaiseen. (Minä en ole siis kirvesmies, läheskään)
Juu siis ei asenneta kaappien alle. Ainoastaan irtokalusteiden alle, eli apk,liesi ja kylmälaitteet. T:Kirvesmies
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Taitaa tuossa olla kahta koulukuntaa ihan ammattilaistenkin puolesta noiden laminaattien, yms. uivien lattioiden kanssa. Toinen puoli ajattelee, että kaappien asentaminen laminaatin päälle estää lattian elämisen ja sitä kautta saattaa tai saattaa olla tulematta ongelmia. Toisen puolikkaan mielestä taas ei ole ongelmaa asentaa suoraan laminaatin päälle.
 
Syy miksei lattiamateriaalia laiteta kiintokalusteiden alle on se että jos käytetään "eläviä" lattiamateriaaleja kuten laminaatti tai parketti, eläminen estyy eikä rakenne toimi oikein. ASP:n ja jääkaapin alle voi asentaa koska näitä kalusteita ei ole kiinnitetty seinään jolloin eläminen ei myöskään esty. Lisäksi kaapistot ovat tukevammat jos ne lepäävät suoraan betonin päällä. Monesti nämä ohjeet ovat ristiriidassa keittiövalmistajien ohjeistuksen kanssa, mutta jos haluat että lattiamateriaalissa säilyy tuotetakuu niin älä asenna sitä kiintokalusteiden alle. (Kiintokaluste = kiinteästi asennettu kaluste joka kiinnitetään seiniin ja mahdollisesti lattiaan) Useimmat kirvesmiehet eivät myöskään noudata näitä ohjeistusta vaan tekevät miten on helpoin eli laittavat kaapin alle lattiamateriaalin.
 
Myöskin normaalisti tuo (uiva)lattia tehdään kiintokalusteiden jälkeen, ei tarvitse suojata ja varoa lattiaa niin paljoa.
 
Silikonillahan nuo tiivistetään. Onko ne päätypellit popniiteillä ja/tai metallin taivutuksella kiinni? Parhaan tuloksen saa, kun ottaa irti ja mömmöt väliin ja uusiksi kiinni. Toki kun tyylillä tuskin on kourun sisäpuolella väliä, niin vanhat puukolla pois ja tarpeeksi tavaraa kriittisiin paikkoihin lienee yhtä toimiva ja nopeampi ratkaisu. Paras olisi, että raapisit puhtaaksi ja antaisit paikkojen kuivua ennen uuden silikonin pistämistä.

e: Muistaakseni kasasin omat rännit tällä:
Kiitos vinkistä. Täytyy hakea putki tuota sikaa.
En osaa nyt tästä sanoa miten nuo on niitattu kiinni, mutta täytyy purkaa miten kohtuudella lähtee.
 
Onko joku maalaillut lakattuja mäntyportaita? Eri ohjeissa on vähän erilaisia menetelmiä. Osassa neuvotaan kaapimaan lakat kokonaan ja joissain riittää pinnan rikki hionta ihan käsihiomapaperilla, useimmissa tasohiomakoneella. Tarkoitus olisi tietysti päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä pölyllä, varsinkin kun askelmat on avonaiset mikä lisää työstettävää pinta-alaa.
Itse maalasin viitisen vuotta sitten. Puhdistin huolellisesti ja vedin lattiamaalia päälle. Askelmat vaati uudelleenmaalauksen parin vuoden jälkeen, kun niissä alkoi näkymään kulumia, mutta nyt on kestänyt pinnat hyvin. Meillä on kaksi koiraa ja lapsi ja portaat on kovalla kulutuksella. Toinen maalaiskerta oli hyvin simppeli, kun maalia ei tarvinnut lisätä hankalampiin paikkoihin.
 
Laatoituksen ainakin minä laitoin koko keittiön lattiaan aikanaan. Talonyhtiötä ei kiinnostanut keittiöremontti kun kodinkoneet, vesipisteet ym. pysyi samoissa paikoissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 032
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom