Kodin rempat(DIY)

[JuhaH]

Muutama lasikuitutapetti seinä pitäis levyttää yli saneerausgyprocilla, mutta seinillä on pistorasioita ja valokatkaisijoita. Ilmeisesti nuo tarvitsevat korokerenkaat, kun seinän pinta nousee? Vai onko noita jotenkin muuten kätevämpi saada sen 6 millin verran ylöspäin? Äkkiseltään en löytänyt edes rautakaupan valikoimasta 6 millistä korokerengasta.

Ootko kokeillut repiä sitä tapettia irti? Mulla nuo on lähtenyt aina johtuu helpostikin - vaatii toki voimaa mutta lasikuitutapetti ei repeile. Jäljelle jää yleensä hyvinkin röpelöinen pinta, mutta tuo on helppo ylitasoittaa.

 

[ZZRX]

Sitten kysymys part 2, vanhat seinät on gyproccia myös, mutta kun tuo saneerauslevy on ohuempaa ja kevyempää, niin voiko sen ruuvata suoraan vanhaan gyprociin mihin kohtaan tahansa, vai täytyykö osua samoihin koolauksiin kuin missä aiemmat levyt on? Ilmeisesti saneerausgyprocin voi myös liimata etenkin kiviseinälle asennettaessa, mutta mielummin tapetin päälle vetäisin ruuveilla.

Miksi laittaa saneerausgyproccia kun sen joutuu kuitenkin tasoittamaan joka vähintään pelkiltäänkin yhtä kova työ kuin ylitasoitus ylimääräisestä levytyksestä ym seinän korotuksesta johtuvista lisähommista puhumattakaan.

 

[JuhaH]

Jos lasikuitutapettia lähtee ylitasoittamaan, niin pitää olla varma että se on täysin kiinni alustassa joka kohdasta tai muuten lopputulos jää todella tökeröille kupruille. Saneerauslevyt on sikäli varmempi.

 

[torikauppias]

Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti ⌀5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

 

[CoreFusion]

Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti ⌀5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

Ontelolaatoista oli tosi hyvää infoa tuossa vähän aiemmin: Kodin rempat(DIY)

äkkiseltään sanoisin että olis kyllä syytä varmistaa suunnittelijalta, ettei lähde lattia alta

 

[ZZRX]

Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti ⌀5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

Kyllähän tuohon pitää hakea muutosilmoitus taloyhtiöltä, varmaan jo siinä käydään kyllä läpi mitä tuohon vaaditaan. Aika riskaapelia ontelolaattoja on roilotella varsinkaan jos joudut ajamaan muuten kuin laatan suuntaista roiloa.

 

[JuhaH]

Kylppärin kohdalla on todennäköisesti jo valmiiksi aukotuksia jotka on pakko huomioida ennen kuin tekee uusia, 5cm roilous rikkoo jo pintapunokset jos niitä osuu kohdalle. Mä ei ainakaan uskaltaisi tehdä laatoille muuta kuin pistemäisiä reikiä ontelon kohdalle ilman alkuperäisiä rakennepiirustuksia ja aika herkästi tulisi kysyttyä rakennesuunnittelijan konsultaatiota jos kyseessä olisi yhtään isompi asia. Roiloaminen on vielä suhteellisen raju toimenpide, koska se heikentää laattaa koko roilon matkalta.

 

[Vertigo]

Tuohon aiempaan ontelolaattaan kiinnittämis episoodiin, josko täällä joku joskus painii samanlaisen haasteen kanssa.

Katon ontelolaatat oli 265mm paksua Partekin(?) 5 onteloista laattaa suunnilleen ao. kuvan mukaisilla mitoilla. Erinäisissä alan liikkeissä tuli vähän ristiriitaisia ehdotuksia millä kiinnittää noita. Laitoin kannakkeet kiinni Sormatin betoniruuveilla(S-CSA P 6x45). Asennus oli ihan suht kivuton, kunhan sai selviteltyä ensin mihin kohtaan voi porata. Kiitoksia täällä jeesanneille.

 

[Pufedu]

Osaisiko joku suositella roskasihtiä tällaiseen vanhan malliseen keittiön lavuaariin, jossa nuo aukot ovat samalla tasolla altaan pohjan kanssa? Kaikki mitä pikaisella etsinnällä löysin sopii ainoastaan noihin uudempiin malleihin jossa on syvennys.

 

[tietokonerikki]

Pitäis roilota kerrostalossa kylppärin lattiaa uuden keittiöpaikan viemärihaaralle. Kerrostalo on -74 valmistettu ja ontelolaattaa.
Jos tommosen karkeesti ⌀5cm syvän roilouksen tekee niin vaatiiko rakennesuunnittelijan lausuntoja vai onko ihan arkipäivää?

Noita ei saa roilota ilman taloyhtiön ja rakennesuunnittelijan lupaa (kantava rakenne, luvanvaraista). Tosta aiheuttuu pysyvää äänihaittaa alakertaan sekä teräksiä ei saa katkaista.
Lähtisin asemassasi miettimään uudessa sijainnissa olevan keittiön viemärin tuontia keittiö kalusteiden sokkelissa (tarvittaessa kaapin sisällä) ja tarvittavilta osin keittiön viemärin kotelointi kph lattian päällä, jos mahdollista. Hetken päästä sitä koteloa ei enää edes huomaa (silmä tottuu) ja äänihaitat alakertaan olevat lähes olemattomat ja kantavuusongelmia ei ole. Seinän sisällä voi olla putkia/johtoja.

 

[kajakkivajakki]

Noissa pesuhuoneiden lattiaratkaisuissahan on isoja eroja eri vuosikymmenten tuotoksissa.
-70 luvulla ontelolaatan päälle valettiin oma pintakerros, jossa nuo sivuhaaraputket/lattiakaivot ja samalla myös kaadot on tehty. Tämän ratkaisunhan tunnistaa siitä, että kylpyhuoneen lattia on muuta asuntoa korkeammalla.
Myöhemmin ontelolaatasta puuttuu ns yläosa, kun haluttiin että kylppäriin ei tule kynnystä. Tässäkään ratkaisussa roilotus ei varsinaisesti ns kantavaan rakenteeseen ulotu kunhan ei satuta varsinaiseen onteloon sitä tehdessä.

Joka tapauksessa noissa muutoksissa on aina oltava taloyhtiön lupa ja sen kautta selviää onko moinen roilotus edes ns vaihtoehto kyseisessä rakenteessa.

 

[lelfonso]

En nyt parempaakaan threadia keksinyt niin kysytään vaikka täällä. Pitäisi saada vessan kapealle pöytätasolle hieman lisätilaa, n. 10-20cm syvyyssuunnassa ja leveytenä jotain 60-90cm. Ajattelin jotain tällaista joka olisi "bolt on" tai sitten pelkkiä kiinnitysosia ja hommaisi levymateriaalin jostain.

Ennen kuin tilaan edellämainituista jomman kumman niin millähän hakusanalla tollasta "desk extender" levyä kiinnityksineen tai noita kiinnityspaloja löytäisi Suomesta?

Mietin kanssa että jos löytyisi joku vanha kaluste/hyllylevy niin siitä sirkkelöimällä ja kiinnittämällä vaikka naulauslevyllä nykyisen pöytälevyn pohjaan saisi varmaan ihan käypäsen pelin ja halvalla. Taitto-ominaisuus (kuten noissa Amazonin tuotteissa) ei ole niin välttämätön jos levy on tarpeeksi kapea.

 

[laamanen]

Betonilattiasta olisi muutama kysymys.

Kellarin teknisessä on reilut 10 v sitten saneerattu betonilattia. Lattiaan on tullut pieni kolhu, ja alta pilkottaa jonkinlaista pu-vaahdon kaltaista tavaraa. Mitähän se mahtaa olla? Sijainti on melko keskellä tilaa, joten ei tuon pitäisi mitään irrotuskaistaakaan olla. Mitenkähän tuo kannattaisi lähteä paikkaamaan, irtoava aines pois ja jollakin betoninkorjausmassalla täyttö?

Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.

 

[PornReindeer]

En nyt parempaakaan threadia keksinyt niin kysytään vaikka täällä. Pitäisi saada vessan kapealle pöytätasolle hieman lisätilaa, n. 10-20cm syvyyssuunnassa ja leveytenä jotain 60-90cm. Ajattelin jotain tällaista joka olisi "bolt on" tai sitten pelkkiä kiinnitysosia ja hommaisi levymateriaalin jostain.

Ennen kuin tilaan edellämainituista jomman kumman niin millähän hakusanalla tollasta "desk extender" levyä kiinnityksineen tai noita kiinnityspaloja löytäisi Suomesta?

Mietin kanssa että jos löytyisi joku vanha kaluste/hyllylevy niin siitä sirkkelöimällä ja kiinnittämällä vaikka naulauslevyllä nykyisen pöytälevyn pohjaan saisi varmaan ihan käypäsen pelin ja halvalla. Taitto-ominaisuus (kuten noissa Amazonin tuotteissa) ei ole niin välttämätön jos levy on tarpeeksi kapea.

Millainen se nykyinen on? Miksi et vaihtaisi koko levyä halutun kokoiseen? Laminaattilevy maksaa muutaman kympin ja tarvittaessa leikkaavat liikkeessä määrämittaan.

 

[Zigh]

Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.

Peittaus noille betonilattioille on tapana tehdä ennen maalausta.

BETONI-PEITTAUSLIUOS

050001

www.teknos.com

 

[Kvarkki]

Betonilattiasta olisi muutama kysymys.

Kellarin teknisessä on reilut 10 v sitten saneerattu betonilattia. Lattiaan on tullut pieni kolhu, ja alta pilkottaa jonkinlaista pu-vaahdon kaltaista tavaraa. Mitähän se mahtaa olla? Sijainti on melko keskellä tilaa, joten ei tuon pitäisi mitään irrotuskaistaakaan olla. Mitenkähän tuo kannattaisi lähteä paikkaamaan, irtoava aines pois ja jollakin betoninkorjausmassalla täyttö?

Tuo lattia myös jonkun verran pölyää, mitään erityisempää pintakäsittelyä tuossa ei taida olla. Jos tuon maalaisi, niin riittäisiköhän pelkkä pesu ja imurointi, vai täytyykö ryhtyä hiontahommiin? Solmasterin UR300-maalia olen pohtinut, sen luvataan olevan jonkun verran hengittävä. Tuossa kun on maanvarainen laatta alla joten teoriassa sieltä saattaa kosteutta nousta.

Näyttää tuo pu siltä, että siihen on vaan osunut joku roska valun yhteydessä. Teoriassa siinä voisi olla reikäkin, mutta hankala nähdä syytä moiseen. Joka tapauksessa putsaus ja täyttö sopivalla tavaralla. Noin pieni kuoppa menee melkein millä tahansa. S30 ehkä itse pistäisin, näyttänee aika samalta kuin tuo nykyinen.

 

[_Tee]

Peittaus noille betonilattioille on tapana tehdä ennen maalausta.

BETONI-PEITTAUSLIUOS

050001

www.teknos.com

Tuossa näyttää olevan jo runkokiviaines näkyvissä, joten sementtiliimaa ei ole --> peittaus tarpeeton. Jos tuon maalaa niin huolellinen imurointi riittää. Toki ensin tuo urkkuvaahtopallon poiskaivaminen ja paikkaus. Raekoko pitää olla pieni, S30 on turhan isoa. S10 maksimissaan. Huolellinen kastelu ennen ja jälkeen paikkauksen.

 

[Kvarkki]

Tuossa näyttää olevan jo runkokiviaines näkyvissä, joten sementtiliimaa ei ole --> peittaus tarpeeton. Jos tuon maalaa niin huolellinen imurointi riittää. Toki ensin tuo urkkuvaahtopallon poiskaivaminen ja paikkaus. Raekoko pitää olla pieni, S30 on turhan isoa. S10 maksimissaan. Huolellinen kastelu ennen ja jälkeen paikkauksen.

S06:sta fescon ei ainakaan suositellut kuin kattoon ja seiniin. S30 toimii kyllä helposti, kuopasta kannataa tietysti tehdä riittävän syvä, että paikka pysyy paremmin.

 

[ZZRX]

weber 3400 Viimeistelytasoite

Nopeasti kovettuva ja päällystettävä, hieno sementtipohjainen viimeistelytasoite. Kerrospaksuus 0-5 mm.

www.fi.weber

Tuo kampe ehkä astetta parempaa paikkaamiseen. Tarttuu erittäin hyvin.

 

[Kvarkki]

Weberit tuppaa vaan olemaan poskettomissa hinnoissa. Voi olla myös henk. koht. asennevamma, mutta yleensä yritän tehdä paikkaukset muistuttamaan alkuperäistä laatua. Tuollainen hienojakoinen lätkä erottuu ikävästi maaalatusta lattiasta (jos ei hio koko lattiaa).

 

[ZZRX]

Weberit tuppaa vaan olemaan poskettomissa hinnoissa. Voi olla myös henk. koht. asennevamma, mutta yleensä yritän tehdä paikkaukset muistuttamaan alkuperäistä laatua. Tuollainen hienojakoinen lätkä erottuu ikävästi maaalatusta lattiasta (jos ei hio koko lattiaa).

Toki on hyvä jos ois lähellä alkuperäisen ulkonäköä. Itsellä menee kuitenkin rakenteen kestävyys tälläisessä tapauksessa ulkonäön edelle, koska jos paikka pettää niin on enään vaikea saada korjattua huomaamattomaksi.

Toi paikka on niin pieni että epäilen että se ei kyllä erotu maalin alta minnekkään. Kukaan ei tosin oo tainut mainita mitä maalia tuohon tulee, mut lattiamaalit on usein aika paksua kampetta.

Meneehän tuo aika hifistelyn puolelle. Melko samahan se on loppujenlopuksi mitä kampetta tuohon käyttää. Olennaisinta että hyvä tartunta varmistetaan.

 

[puik]

Pitäisi akustiikkalevyjä kiinnittää kattoon, enkä haluaisi liimailla niitä. Koko kattoa ei ole tarkoitus levyttää. Onko kokemuksia mitenkä onnistuisi magneeteilla kiinnitys? Eli esimerkiksi 4 magneettia kattoon ruuveilla (esim näitä) ja liimaisi metalliset vastakappaleet levyihin? Magneettien tarttumisvoima 0.8kg/kpl, levyn paino noin 1.5kg. Riittäisikö 4 magneettia yhteensä, 3.6kg? Tehokkaamman magneetin tartuntavoima 8kg, mikä kuullostaa liian suurelta. Heikkeneekö magneettien pito ajan kanssa, alkaako levyt tippuilla parin vuoden päästä?


Toinen vaihtoehto mitä harkitsen olisi tehdä kehikko levyn taakse, jossa ruuvikolot. Tyyliin miten seinälle usein ripustellaan esineitä. Mutta siinä olisi askaroimista enemmän, enkä ole löytänyt myöskään valmista ratkaisua.

 

[Dzeeta]

Pitäisi akustiikkalevyjä kiinnittää kattoon, enkä haluaisi liimailla niitä. Koko kattoa ei ole tarkoitus levyttää. Onko kokemuksia mitenkä onnistuisi magneeteilla kiinnitys? Eli esimerkiksi 4 magneettia kattoon ruuveilla (esim näitä) ja liimaisi metalliset vastakappaleet levyihin? Magneettien tarttumisvoima 0.8kg/kpl, levyn paino noin 1.5kg. Riittäisikö 4 magneettia yhteensä, 3.6kg? Tehokkaamman magneetin tartuntavoima 8kg, mikä kuullostaa liian suurelta. Heikkeneekö magneettien pito ajan kanssa, alkaako levyt tippuilla parin vuoden päästä?


Toinen vaihtoehto mitä harkitsen olisi tehdä kehikko levyn taakse, jossa ruuvikolot. Tyyliin miten seinälle usein ripustellaan esineitä. Mutta siinä olisi askaroimista enemmän, enkä ole löytänyt myöskään valmista ratkaisua.

Mikset ruuvaa suoraan kattoon kiinni?

 

[puik]

Mikset ruuvaa suoraan kattoon kiinni?

Käsittääksen näissä ei ole piilokiinnikkeitä enkä haluaisi ruuvinkantoja näkyvin pintaan.

 

[Reivn]

Käsittääksen näissä ei ole piilokiinnikkeitä enkä haluaisi ruuvinkantoja näkyvin pintaan.

Mitäs jos laitat pienet koukut kattoon ja vastinkappaleet levyjen taakse. Nosto paikalleen ja koukkujen kääntö pihdeillä kiinni toisiinsa? Noita koukkuja löytyy vaikka mimmosia, ja levyt jäis noiden kanssa ns. kellumaan? Magneetteihin en luottais, tippuu jo herkästi jos läväyttää hermostuksissaan oven kiinni painokkaammin.

 

[PornReindeer]

Magneetit kestää kyllä eikä "vanhene". Käteviä jos on esim. sulku tms. johon pitää päästä käsiksi helposti, itsellänikin on magneetilla jokin kalustelevy paikoillaan. Kannattaa vaan testata vastakappaleiden materiaali (jos irto-osista kasaat, mutta perus tokmannit/puuilot saa valmiita settejä), esim. rosteriin ei tartu ja epämääräiset chinesiumit ottaa kiinni miten ottaa. Samoin voimaan vaikuttaa paljon kontakti, hyvänkin magneetin teho tippuu murto-osaan kun magneetti jää kantamaan ruuvia vasten eikä ota kunnolla vastakappaleeseen. Siksi nuo perinteiset kalusteovien "lukot" on monesti toteutettu niin että magneetti on irrallaan siellä muovirungossa jolloin osien ei tarvitse olla täysin suorassa toisiinsa nähden.

Kunnollinen kaksipuoleinen teippi omien kokemuksien perusteella pitää vaikka kaapit seinillä, mutta poistossa omat hankaluudet.

Mutta erilaisia tapoja on paljon, esim. muutama valkoinen L-koukku sivuille ei välttämättä ole superruma vaikka ruuvinkantoja ei haluaisikaan. Toki koukuilla rakentaa helposti kokonaan piiloonkin kuten jo mainittiinkin.

 

[Dzeeta]

Käsittääksen näissä ei ole piilokiinnikkeitä enkä haluaisi ruuvinkantoja näkyvin pintaan.

Itse laitoin yhden seinän juuri mustilla kipsilevyruuveilla. Ei jää näkyvviin juuri mitään, kun tuohon "villan" alueelle ruuvaa. Fibrotech myi oikein omia ruuvejaan tuohon tarkoitukseen, oli törkeän kalliita, 30€/laatikko. Ostin Tokmannilta vain normi mustia kipsilevyruuveja, tuliko 1.5e hintaa..

 

[leissaaja]

WC:stä menee kaikki uusiksi. Alkuperäisessä kunnossa vuodelta -91. Lattian virkaa toimitti 22mm lastulevy, joka oli joko laitettu epätasaisesti tai oli aikaa myöden elänyt, mutta laatat olivat notkollaan. Nyt pitäisi sitten laittaa uusi lattialevy tilalle. Alla on betonivalu, jonka päällä koolauskehikko, joka tuo noin 10cm betonivalun ja lattialevyn väliin.

Nykymääräysten mukaisesti lattia pitää vesieristää, joten kysymys kuuluukin, että mikä levy kannattaa laittaa? Jostain luin, että lastulevyn päälle ei pitäisi laatoittaa, koska se elää. Mietin, jos laittaisi alle ohuen vanerilevyn ja päälle lattialle tarkoitettua kipsilevyä. Tai sitten pelkkä kipsilevy, jonka päälle vesieriste.

Vinkkejä/mielipiteitä?

 

[Kvarkki]

Nykyäänhän on noita märkätilalevyjä suoraankin. Hieman epäselväksi jäi onko tuo betoni kylmä eli tarvitseeko siihen eristettä väliin? Äkkiseltään tuntuisi houkuttelevalta laittaa siihen sopivan paksuinen eristelevy ”valmiilla” pinnalla.

 

[j1m2]

Jos on mahdollista niin pistäisin betonin päälle esim. finfoam levyn ja betoni/kipsivalun lattialämmityksellä.

 

[tietokonerikki]

WC:stä menee kaikki uusiksi. Alkuperäisessä kunnossa vuodelta -91. Lattian virkaa toimitti 22mm lastulevy, joka oli joko laitettu epätasaisesti tai oli aikaa myöden elänyt, mutta laatat olivat notkollaan. Nyt pitäisi sitten laittaa uusi lattialevy tilalle. Alla on betonivalu, jonka päällä koolauskehikko, joka tuo noin 10cm betonivalun ja lattialevyn väliin.

Nykymääräysten mukaisesti lattia pitää vesieristää, joten kysymys kuuluukin, että mikä levy kannattaa laittaa? Jostain luin, että lastulevyn päälle ei pitäisi laatoittaa, koska se elää. Mietin, jos laittaisi alle ohuen vanerilevyn ja päälle lattialle tarkoitettua kipsilevyä. Tai sitten pelkkä kipsilevy, jonka päälle vesieriste.

Vinkkejä/mielipiteitä?

Millos WC-lattian vesieristämien on pakolliseksi tullut? Vai onko sulla siinä lattiakaivo. Olikos sulla siinä lattiassa jotain kosteusongelmia?
Mäkin suosittelen lattialämmitystä, jos jalalle kylmän tuntuisen lattialaatoituksen sinne aiot laittaa.

 

[ZZRX]

WC:stä menee kaikki uusiksi. Alkuperäisessä kunnossa vuodelta -91. Lattian virkaa toimitti 22mm lastulevy, joka oli joko laitettu epätasaisesti tai oli aikaa myöden elänyt, mutta laatat olivat notkollaan. Nyt pitäisi sitten laittaa uusi lattialevy tilalle. Alla on betonivalu, jonka päällä koolauskehikko, joka tuo noin 10cm betonivalun ja lattialevyn väliin.

Nykymääräysten mukaisesti lattia pitää vesieristää, joten kysymys kuuluukin, että mikä levy kannattaa laittaa? Jostain luin, että lastulevyn päälle ei pitäisi laatoittaa, koska se elää. Mietin, jos laittaisi alle ohuen vanerilevyn ja päälle lattialle tarkoitettua kipsilevyä. Tai sitten pelkkä kipsilevy, jonka päälle vesieriste.

Vinkkejä/mielipiteitä?

Finnfoami 50mm betonilaatan päälle, lattialämmitys ja sit uus lattiavalu lattialämmitysmassalla weber 5400 Lämpölattiamassa. Lattiakaivo kannattaa vaihtaa sit nykyaikaiseen ja samalla voi laittaa seinän sisään poistoputken pyykinpesukoneelle jos tilassa on sellaiselle paikka.

 

[leissaaja]

Niin siis wc:ssä ei ole lattiakaivoa, eikä lattia ole koskaan ollut kylmä. Eikä ole ollut kosteusongelmia.

 

[tietokonerikki]

Niin siis wc:ssä ei ole lattiakaivoa, eikä lattia ole koskaan ollut kylmä. Eikä ole ollut kosteusongelmia.

Lähinnä ihmettelin v. 91- WC: hen vesieristyksen pakollisuutta. Muistelen, ettei tuolloin tarvinnut tehdä. Eikä minusta tänäpäivänäkään, 2017 taisi määräykset muuttua ja sinne jäi tulkinnan varainen, "Vesieristys tarvitaan jos vesikaluste käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössään roiskii vettä seinille" vastaava asetus.
Jotkut tulkitsevat pideen sellaiseksi, mutta minusta ei pideen tarkoitus ole roiskia vettä muualle kuin WC-istuimeen (alapään pesu), ei siis seinille.
=> voinet jättää laittamatta vedeneristeen, ellet sitä halua laittaa.
Kylmyydellä tarkoitin, että moni ihminen aistiin kovan pinnan kylmempänä, kuin mitä se todellisuudessa on.

 

[ZZRX]

Hyvä periaate on, että jos laitat laatan laita myöskin vesieriste. (Koska iso osa ihmisistä olettaa että laatta kestää pesua niin säästää luultavasti monet itkut ja lisäksi helpompi pitää puhtaana kun voi kunnolla pestä.)

 

[Hammer Schultz]

Lähinnä ihmettelin v. 91- WC: hen vesieristyksen pakollisuutta. Muistelen, ettei tuolloin tarvinnut tehdä. Eikä minusta tänäpäivänäkään, 2017 taisi määräykset muuttua ja sinne jäi tulkinnan varainen, "Vesieristys tarvitaan jos vesikaluste käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössään roiskii vettä seinille" vastaava asetus.

Kannattaa laittaa joka tapauksessa, tai ainakin varmistaa kirjallisesti isännöitsijältä (jos siis ei ole okt/tai on asoy muotoinen) ettei sitä varmasti tarvitse laittaa.

Mutta vesieristyksen teko ei ole mikään iso rasti eli ei paljoa säästä vaikka ei tekisi.

 

[tietokonerikki]

Kannattaa laittaa joka tapauksessa, tai ainakin varmistaa kirjallisesti isännöitsijältä (jos siis ei ole okt/tai on asoy muotoinen) ettei sitä varmasti tarvitse laittaa.

Mutta vesieristyksen teko ei ole mikään iso rasti eli ei paljoa säästä vaikka ei tekisi.

Joo jokainen kukkaronsa/tarpeensa mukaan laittaa. Itse koen ton tarpeettomaksi ( kun tietää ei lotraa vettä tarpeettomasti ja kuivaa tarvittaessa). Lainsäätäjä on jättänyt sille harkintaan, mikä on hyvä rakentaminen on muutenkin kallista ja muutakin käyttöä euroille ollee.
-Jos vedeneristys on pakollinen AS OY:ssä sen maksaa taloyhtiö. Muistelen ettei 1991 olisi ollut WC:ssä pakollinen eli ei tarvitseisi edelleennään laittaa ellei halua.
Tekniseltä isännöitsijältä voi kysellä.

 

[leissaaja]

Sekä putkimies että isännöitsijä sanoi, että vesieristys pitää lattiassa olla(ja seinään se n. 10cm nosto)

 

[tietokonerikki]

Sekä putkimies että isännöitsijä sanoi, että vesieristys pitää lattiassa olla(ja seinään se n. 10cm nosto)

Putkimies ei tässä ole ns. päättäjä, mutta isännöitsijän ainakin pitäisi tietää. Vedeneristeet ja rakenteet kuuluvat taloyhtiölle ja taloyhtiö voi päättää miten taloaan korjaa vähintääkin asetusten ja määrysten minimejä noudattaen tai paremmin.
Kysyisin sinuna milloin taloyhtiösi sen vedeneristeen sinne laittavat jo se on rikkoutunut ja valvovat työtä. Jos v. 1991 rakennetussa WC:ssä on vedeneriste, se on/ollee ns. teknisen käyttöikänsä lopusssa, joten silläkin perusteella mennee taloyhtiösi piikkiin.
Homma kestänee muutaman päivän. (Primer + 2-3 kertaa telaus ja kuivumiset väliin). Vesieristys vaatii serfitikaatin työn tekijälle.

 

[leissaaja]

Putkimies ei tässä ole ns. päättäjä, mutta isännöitsijän ainakin pitäisi tietää. Vedeneristeet ja rakenteet kuuluvat taloyhtiölle ja taloyhtiö voi päättää miten taloaan korjaa vähintääkin asetusten ja määrysten minimejä noudattaen tai paremmin.
Kysyisin sinuna milloin taloyhtiösi sen vedeneristeen sinne laittavat jo se on rikkoutunut ja valvovat työtä. Jos v. 1991 rakennetussa WC:ssä on vedeneriste, se on/ollee ns. teknisen käyttöikänsä lopusssa, joten silläkin perusteella mennee taloyhtiösi piikkiin.
Homma kestänee muutaman päivän. (Primer + 2-3 kertaa telaus ja kuivumiset väliin). Vesieristys vaatii serfitikaatin työn tekijälle.

Ei ole vesieristystä, eikä tuleva vesieristystyö mene taloyhtiön piikkiin, koska kyseessä on muutostyö eikä esim vesivahinko tai muu "pakottava" syy.

Vesieristyksen saa tehdä kuka vaan, mutta sertifioidun toimijan pitää tarkastaa työ ja laatia siitä todistus.

 

[tietokonerikki]

Ei ole vesieristystä, eikä tuleva vesieristystyö mene taloyhtiön piikkiin, koska kyseessä on muutostyö eikä esim vesivahinko tai muu "pakottava" syy.

Vesieristyksen saa tehdä kuka vaan, mutta sertifioidun toimijan pitää tarkastaa työ ja laatia siitä todistus.

Tosiaan taloyhtiö voi ton päättää (kunhan koskee kaikkia), eikä siinä yksittäinen asukas paljon muuta voi kuin tehdä. Oli tarpeellinen tai ei.
Jäklkikäteen tarkastus on aina enemmän ja vähemmän uskon asia. Työmailla otetaan näytepaloja usein rakennuttajien vaatimuksesta (selvitetään, että on riittävän paksu kerros vesieristettä) vaikka on serfitioitu tekijä.

 

[TunnusK]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

 

[leissaaja]

Tosiaan taloyhtiö voi ton päättää (kunhan koskee kaikkia), eikä siinä yksittäinen asukas paljon muuta voi kuin tehdä. Oli tarpeellinen tai ei.
Jäklkikäteen tarkastus on aina enemmän ja vähemmän uskon asia. Työmailla otetaan näytepaloja usein rakennuttajien vaatimuksesta (selvitetään, että on riittävän paksu kerros vesieristettä) vaikka on serfitioitu tekijä.

Ei se tarkastus jälkikäteen mikään uskon asia ole. Tarkastaja ottaa yhtä lailla näytepaloja mitatakseen vesieristeen paksuuden, ja niin voi myös tehdä itse ennen kuin pyytää tarkastajan paikalle.

 

[Niämine]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Vastaanpa kuitenkin vaikka kysymyksessä ei juuri oikeastaan järkeä olekaan...

Jos talo sattuisi oleen rakennettu viisi vuotta sitten, nii remontointiin todennäköisesti ei juuri rahaa oo mennyt. Sitten kun puhutaan hiukan, vanhemmista taloista - sanotaan nyt vaikka viime vuosituhannen puolella rakennetuista - nii haitari alkaa oleen melkoinen. Ja se haitari riippu ihan sitten siitä että missä vaiheessa kukakin katsoo isommat rempat tarpellisiksi. Mulle viimeiselle viisivuotiskaudelle (talo valmistunut 1986) osuu esmes kattoremontti ja salaojaremontti jonka yhteydessä pihaa tuunattin aikalailla. Samalle aikavälille sopii myös 20 m2 lasiterassin rakentaminen (jota nyt ei varsinaisesti voi remontiksi laskea, mutta maksaa kuitenkin, ja on ollut hintansa arvoinen). Ilman lasiterassiakin kymppitonneja meni että heilahti. Edellnen viisivuotiskausi - ei oikeestaan mitään mainitsemisen arvoista.

Järkevintä on yrittää mietiskellä missä vaiheessa elinkaartaan on mikäkin talon osa-alue, ja tehdä tulevaisuudelle jonkinlaista suunnitelman runkoa milloin minkäkin niistä toteuttaa. Yksittäisille remonttikohteille on helpompi määritellä kustannusarviota kuin mitä näin laajasti kuin alkuperäisessä kysymyksessä. Isot (=kalliit) remontit kun pitää riittävän kaukana toisistaan nii pankkitili kestää paremmin. Meillä lähti lumipallo pyöriin kun päätettiin enste haluta lasiterassi. Sitten tuli mieleen että lähitulevaisuudessa häämöttävän kattoremontin tekeminen on aika hankalaa kun vieressä on aikalailla lasia otsalaudoissa kii. Sen jälkeen tajusin ettei salaojiakaan ihan helposti kaivella sen terassin alta... Ja kun koneita pihassa oli nii laitettiin sitten muutenkin pihaa uuteen uskoon samalla

 

[tietokonerikki]

Ei se tarkastus jälkikäteen mikään uskon asia ole. Tarkastaja ottaa yhtä lailla näytepaloja mitatakseen vesieristeen paksuuden, ja niin voi myös tehdä itse ennen kuin pyytää tarkastajan paikalle.

Onhan se, eihän se tarkastaja näe tilannetta kuin juuri siinä kohtaa mistä sen tarkastuspalan otti. Muutenkin ajatuksena, että tarkastetaan vesieristys ottamalla siitä näytepala(t) (eli tehdään siihen reikä ja rikotaan juuri tehty vesieristys) on minusta tuntunut "epäloogiselta" vaikka se sitten paikataankin.
-Itse kun tekee niin tietää ainakin miten on tehnyt ja WC: ssä voi tosiaan sen hyötyä miettiä. (Vuodesta 1991 - tähän päivään ei tarvinnut)
Varsinkaan, jos ei tee sinne lattiakaivoa.

 

[Hammer Schultz]

Tosiaan taloyhtiö voi ton päättää (kunhan koskee kaikkia), eikä siinä yksittäinen asukas paljon muuta voi kuin tehdä. Oli tarpeellinen tai ei.
Jäklkikäteen tarkastus on aina enemmän ja vähemmän uskon asia. Työmailla otetaan näytepaloja usein rakennuttajien vaatimuksesta (selvitetään, että on riittävän paksu kerros vesieristettä) vaikka on serfitioitu tekijä.

Ei se yleensä mikään valinnainen ratkaisu ole, vakuutusyhtiöt vaativat aika usein ns. virallisen todistuksen vesieristyksen laadusta ennenkuin korvaavat mitään ja tätä myöten se muodostuu käytännössä pakolliseksi.

Mutta pyytäisin nyt ensiksi isännöitsijältä kirjallisen todistuksen siitä ettei vesieristystä tarvitse, tämä sitten hallitukselle tiedoksi.

 

[dot1q]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Älyttömät määrät. Mutta onhan tässä asumisen mukavuus parantunut merkittävästi. Ei ole enää hopealankasulakkeita (no päänallit tieten), ilma vaihtuu, hulevedet hoituu mallikkaasti ja ties mitä muuta. Tänä vuonna sähköjä uusittu jällen reilulla tonnilla.

 

[Niämine]

Ei se yleensä mikään valinnainen ratkaisu ole, vakuutusyhtiöt vaativat aika usein ns. virallisen todistuksen vesieristyksen laadusta ennenkuin korvaavat mitään ja tätä myöten se muodostuu käytännössä pakolliseksi.

Mutta pyytäisin nyt ensiksi isännöitsijältä kirjallisen todistuksen siitä ettei vesieristystä tarvitse, tämä sitten hallitukselle tiedoksi.

Aika usein kuulee näitä "vakuutusyhtiö vaatii sitä ja tätä että korvaavat"; väittäsin että useimmiten on aikalailla hatusta vedettyjä nää mielipiteet. Vedeneristyksestä ei tarvi saada "virallista todistusta", toki tyypillisesti taloyhtiö hoitelee virallisen valvonnan ja sitä kautta hyväksyy työn asianmukaisesti tehdyksi ja tuo voidaaan ehkä tulkita todistukseksi. Mutta vaikkapa okt:ssa jos teet vedeneristyksen itse ohjeita noudattaen, et tarvitse mitään todistusta mistään. Ja jos sen tekee reiska, niin tuskin sekään muuta todistusta kuin laskun antaa homman lopetettuaan. Hitaasti kehittyvät vesivahingot ovat vielä siitä keljuja että ne on aika usein rajattu pois korvattavista asioista yleisesti. En löis vetoa että vakuutus maksaisi yhtään mitään jos kylppärissä havaitaan kymmenen vuoden kuluttua vesivahinko, oli sitten todistuksia tai ei.

Vielä tuosta tarkastuksesta; kun näitä teen, otan tyypillisesti itse pari-kolme näytepalaa sekä lattiasta että seinistä, ja totean niiden joko täyttävän määräykset tai ei (jolloin lisätään tahnaa). Jos taloyhtiöstä on kyse, yleensä isännöitsijän edustaja tulee vielä paikalle, tyypillisesti ei tee uusia reikiä vaan hyväksyy mun valitsemani kohdat ja palat. Joskus sitten haluaa vielä ottaa itse uuden näytteen. En sitten tiedä mikä tässä on etu- ja mikä jälkikäteen tehtävää tarkastusta kun kuitenkaan tuossa välissä ei vielä pinnan tekoa sovi aloittaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Osaisko joku auttaa kun on peukalo keskellä kämmentä. Meillä tulee vähän vettä, mutta tulee kuitenkin sulamisvesien myötä sisään. Valuu jostain kohtaa sokkelin reunaa alas asti ja tulee sisälle alakerran varastoon. Varaston seinän harkossa yksi paikka mistä vesi on löytänyt todennäköisesti vuosien aikana tiensä sisälle ja sieltä tippa kerrallaan. Seinustalla terassi jonka kaadot olen keväällä tarkastanut ja korottanut reippaasti seinästä ulos viettäväksi. Ei auttanut. Sadevedet ei tule sisälle vaan ainoastaan lumien sulamisvedet. Nyt kun suojasin seinän katteella, niin sulamisvesi ei enää tule sisälle. Tämä tarkoittaa sitä, että keväällä pitää kaivaa maa sokkelin kohdalta auki ja tehdä sille jotain.
Se kysymys kuuluu että mitä?

Mitä tuolla soran alla sokkelin vieressä kuuluu nykyohjeistuksen mukaan olla? Talo on ysäriltä ja tuota yhtä seinää lukuun ottamatta muuten kunnossa. Ymmärränkö oikein, että sokkelin vieressä sorapinnan alapuolella pitäisi olla joku levy joka estää veden päätymisen itse sokkeliin, ja onko vastauksena sitten uusi salaojaputki ongelmakohdasta 2m päässä olevaan toiseen salaojaputkeen?

 

[AkiL]

Patolevyä sokkelia vasten, salaojat kuntoon. Ja yleensähän sokkelista ulospäin on vielä routaeristekin maan pinnan alla. Pitäisi senkin viedä vettä ulospäin.