Kodin rempat(DIY)

Olisiko ideoita, mitä tehdä tiilikaton kanssa? Eli talossa on tiilikattoa kahdessa tasossa. Suuremmalla vesikatolla on parvekkeen molemmin puolin jiirit, joista tulee vähänkin kovemmalla sateella melkoisesti vettä alemmalla tasolla olevalle tiilikatolle, joka on terassin ja viherhuoneen päällä. Terassin kohdalla ei tiilen alla ole aluskatetta, mutta viherhuoneen kohdalla sellainen tietenkin on. Vähänkin enemmän kun sataa, niin terassilla tulee yhdestä kohdasta vettä läpi ja myös viherhuoneen kohdalla huomaa, että vettä tulee aluskatetta pitkin (tippuu räystäslautojen välistä pois). Nämä kohdat siis linjassa niiden jiirien kanssa. Ilmeisesti käy siis niin, että kun vettä tulee tarpeeksi tiilen päälle, niin se lähtee jotenkin kiipeämään ylöspäin. Tiilet itsessään ovat kyllä ehjiä.

Sinälläänhän tämä ei ole toistaiseksi vaarallista, kunhan tietää olla laittamatta terasille tuohon kohtaan alle mitään vedenarkaa ja kunhan viherhuoneen kohdalla oleva aluskate pysyy ehjänä (näihän ei ole ikuisesti). Mietin kuitenkin, että voisikohan tuota tiilikattoa jotenkin paikalliseti tiivistää noiden jiirien kohdalta (jokin massa tms.) vai pitäisikö terassin ja viherhuoneen päällä oleva katto olla kokonaan muuta materiaalia? Tuo alempi katto on pinta-alaltaan aika suuri (terassi kiertää talon toisellekin puolelle), joten ainakaan sen vaihtaminen ei ihan pikkujuttu tai halpa nakki ole. Lisäksi olisi varmaan aika typerän näköinen viritys, jos samassa talossa on kahta eri vesikatemateriaalia. Ajatuksia tai peräti neuvoja?

Kuvia vaan katosta niin ihmetellään sitten onko rakenteessa jotain. Ei varmaan olis ensimmäinen kerta kun on pellityksissä yms. jotain vikaa niin että valuva vesi menee suoraan katon sisään ja nuo jiirit ja eri tasossa olevat katot on just vaikeampia niiden suhteen. Pitäisikö ylemmälä tasolla olla omat rännit ettei vesi tipu alemmalle tasolle?
 
Täytyy ottaa jossain vaiheessa kuvaa ja laittaa tänne. Pellityksissä ei nyt ainakaan vika ole, kun tilanne on niinkin yksinkertainen, että vesi tippuu ylemmältä tiilikatolta alemmalle tiilikatolle ja menee vain yksinkertaisesti jostain tiilen raosta läpi (kuten aiempana todettiin, niin tiilet itsessäänhän eivät ole koskaan 100% vedenpitäviä). Siinä kohtaa ei mitään pellityksiä tai muutakaan epätavallista ole. @PornReindeer kyseli katon kaltevuudesta, niin kyllähän se alempi katto, jossa ongelmaa on, on loivempi kuin ylempi katto, mistä vesi tulee. Suorilta en nyt asteita osaa heittää. @taikamuki ylemmällä katolla olevat rännit olisivat toki lähtökohtaisesti fiksu idea, mutta ongelmaksi tulisi se, että mistä sieltä tulisi syöksytorvi alas. Kaiken järjen mukaan se pitäisi vetäistä sen alemman katteen läpi, mikä taas tekisi yhden ongelmakohdan lisää. Sitten toki vielä sekin, että sinnehän tarvitsisi sadevesiputkiin muutosta, että vedet saisi ohjattua asianmukaiseen paikkaan. Siinä on myös se, että siitä jiirin kohdalta vesi menisi joka tapauksessa osittain siitä rännistä yli, kun kovalla sateella sieltä jiiristä puskee kuitenkin melkoisen määrän vettä. Ongelma siis juurikin vain ja ainoastaan niiden jiirien kohdalla.

Sen terassin osalta asia nyt ei niin pelota, kun ei sieltä kuitenkaan litratolkulla vettä tule ja siitä se terassilautojen päältä hyvin pian sateen jälkeen kuivaa. Viherhuoneen päälle tuleva vesi vaan on huonompi juttu, kun se on kuitenkin asuintila (aluskatteen alla tietenkin lämmöneriste ja sen alla HS-muovi). Jos aluskate fuskaisikin siinä, niin kosteusvauriohan siellä eristeessä pääsee muotoutumaan. Sinnehän sitä vettä ei tarvitse paljon kertyä, niin ongelma syntyy. Varmaan muutama tippa joka sateella riittää pitämään eristeet märkinä.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi tarkastuskohde on tiilien limitys eli kuinka paljon ne menee toistensa päälle. Jos kovin vähän niin sieltä varmaan jotain vettä vois päästä läpi.
 
Ihan oikein ovat limitetty. Ainakin noissa nykyisissä Ormaxin tiileissähän on urat, joihin ne asettuvat. Talo siis on vasta reilut 10 vuotta vanha eli ei mikään ikäloppu katto ole kyseessä.
 
Ihan oikein ovat limitetty. Ainakin noissa nykyisissä Ormaxin tiileissähän on urat, joihin ne asettuvat. Talo siis on vasta reilut 10 vuotta vanha eli ei mikään ikäloppu katto ole kyseessä.

No niin on mutta siis tarkoitin pystysuunnassa paljonko se alempi tiili jää ylempänä olevan alle.
 
Tuossa joutessani kävin katolla ja tempaisin toisen jiirin puolelta parit tiilet irti. Limitystä oli pystysuunnassa vähintään 3 cm. Sanoisin, että lähemmäs 5 cm kuin 3 cm. Mitä naapureiden kattoja katselee, niin ihan vastaavalla tavalla näkyisivät olevan. Aluskate näytti ainakin tuossa kohtaa ehjältä, mikä on tietysti hyvä juttu. Varatiiliä löytyi pino varaston nurkalta, niin huvin vuoksi siitä puolenkymmentä tiiltä vaihdoin. Saa nähdä sattuiko oikeaan kohtaan ja josko tuon jiirin kohdalta veden tiputtelu räystäältä loppuisi.
 
Riippuu varmaan tekijästä? Jos on piheyksissään ajatellut säästävänsä yhden tiilirivin kun tinkii tuosta.
Jos muistan oikein, niin limityksen määrä riippuu kaltevuudestakin, loivemmalle enemmän limitystä. Joka tapauksessa noin sentin-pari verran kiinnitysruuvin reiän yli pitäisi ylemmän tiilen mennä. Helppo tuossa on ollut tehdä virhe, jos loivemmalle katolle on käytetty samaa limitystä kuin yläpuolen jyrkemmälle.

e: Teoriassa katto voi varmaan olla liiankin loiva tiilien käyttämiseen. Useita vuosia katon tekemisestä, niin en muista enää tarkkaan.
 
En usko, että tämä liian loiva on. Ihan vastaavassa kulmassa näkyy olevan tiilikattoa monen muunkin terassin päällä eikä tämä rakentajan omia keksintöjä ole, vaan talotehtaan mallin mukaan. Ongelma tässä on vaan se, että kun sitä vettä tulee, jiiristä johtuen, ylemmältä katolta yhdestä kohtaa alemmalle katolle kuin saavista kaataen. Jos vesi tulisi vain taivaalta, ei ongelmaa varmasti olisi. Ehkä tässä pitäisi jostain kattofirmasta kysyä, jos jonkin ratkaisun keksisivät.
 
En usko, että tämä liian loiva on. Ihan vastaavassa kulmassa näkyy olevan tiilikattoa monen muunkin terassin päällä eikä tämä rakentajan omia keksintöjä ole, vaan talotehtaan mallin mukaan. Ongelma tässä on vaan se, että kun sitä vettä tulee, jiiristä johtuen, ylemmältä katolta yhdestä kohtaa alemmalle katolle kuin saavista kaataen. Jos vesi tulisi vain taivaalta, ei ongelmaa varmasti olisi. Ehkä tässä pitäisi jostain kattofirmasta kysyä, jos jonkin ratkaisun keksisivät.
Mutta on aika yleistä että terassin kate on aika loivassa kulmassa ja sieltä puuttuu aluskate, toki se ei terassilla ole ongelma.
Jos talo kerran on uudehko ja katsoit että siellä on aluskatteet tarvittavalle osalle tehtynä niin en kyllä huolissani olisi. Toki jos halua ja aikaa on niin ainahan sinne voi laittaa vaikka aluskatteen uusiksi koko alueelle, eihän siinä ole paljoa muuta kuin urakalla tiilien nostelua pois ja takaisin :cigar2:

Edit.
@Kvarkki muistaakseni ainakin Ormaxilla oli ohjeissa suoraan taulukko ruodeväleille katon kaltevuuden mukaan. Joskus vuosia sitten sitä tavanneena :whistling:
 
Viimeksi muokattu:
Samaa lappua varmaan tavailtu...

Kuva kysyjältä varmaan auttais hahmottamaan mahdollisen ongelman. Mulla laskee pääkaton ränni vedet kuistin katolle, enkä siinä ole huomannut muuta ongelmaa, kun kaikkein pahimmilla sateilla ei meinaa kuistin ränni riittää veden poistoon. Rännin puhtaudella saattaa kyllä olla asian kanssa tekemistä :whistling:
 
Kokeillaanpa tätä ketjua.

suunnitelma.jpg

Eli sininen "lauta" pitäisi kiinnittää mustaan pyöreään vaakasuoraan pylvääseen/palkkiin tukevasti. Painoa sinisellä laudalla ehkä 6-7 kiloa. Korkeutta noin 43cm, pituutta palkin suuntaisesti noin 120cm. Ei saa heilua tai muuten liikkua. Musta palkki on tukeva.

Ideoita kiinnitykseen? Jos vaikka itseltä on mennyt ohi joku helppo ratkaisu tai valmis asennusrauta tms.

Kuva ei mittakaavassa.
 
Eli sininen "lauta" pitäisi kiinnittää mustaan pyöreään vaakasuoraan pylvääseen/palkkiin tukevasti. Painoa sinisellä laudalla ehkä 6-7 kiloa. Korkeutta noin 43cm, pituutta palkin suuntaisesti noin 120cm. Ei saa heilua tai muuten liikkua. Musta palkki on tukeva.

Ideoita kiinnitykseen? Jos vaikka itseltä on mennyt ohi joku helppo ratkaisu tai valmis asennusrauta tms.
Reikä läpi molemmista ja pultilla kiinni?
 
Kokeillaanpa tätä ketjua.

suunnitelma.jpg

Eli sininen "lauta" pitäisi kiinnittää mustaan pyöreään vaakasuoraan pylvääseen/palkkiin tukevasti. Painoa sinisellä laudalla ehkä 6-7 kiloa. Korkeutta noin 43cm, pituutta palkin suuntaisesti noin 120cm. Ei saa heilua tai muuten liikkua. Musta palkki on tukeva.

Ideoita kiinnitykseen? Jos vaikka itseltä on mennyt ohi joku helppo ratkaisu tai valmis asennusrauta tms.

Kuva ei mittakaavassa.

Mitä materiaalia nuo "lauta" ja palkki ovat?

Jos yhtään osuu koko kohdalleen, niin putkisangat tai liukukannakkeet kiinni tuohon palkkiin ja sitten tuo kyltti kiinni niihin ja johan pysyy.
 
Kokeillaanpa tätä ketjua.

suunnitelma.jpg

Eli sininen "lauta" pitäisi kiinnittää mustaan pyöreään vaakasuoraan pylvääseen/palkkiin tukevasti. Painoa sinisellä laudalla ehkä 6-7 kiloa. Korkeutta noin 43cm, pituutta palkin suuntaisesti noin 120cm. Ei saa heilua tai muuten liikkua. Musta palkki on tukeva.

Ideoita kiinnitykseen? Jos vaikka itseltä on mennyt ohi joku helppo ratkaisu tai valmis asennusrauta tms.

Kuva ei mittakaavassa.
U-pultti.
 
80-luvun paritalossa sisäovien vaihtaminen tai siis karmien vaihto ja uuden oven laittaminen, onko tässä jotain mitä tulee huomioida/tarkastaa etukäten (muuta kuin oven koko) vai meneekö siten että ottaa vanhan oven pois, repii vanhat listat ja karmit pois ja pistää uuden tilalle? Mikä on suositeltava tapa kiinnittää karmi oviaukkoon?

Onko karmien paksuudessa paljonkin eroja eli pitääkö varautua siihen että uudet Baukkarin karmit ovat paksuempia/ohuempia kuin vanhat?

 
Meillä meni ainakin juuri tuo karmisarja vanhan kasaritalon sisäovien uusinnassa heittämällä paikalleen (=remppaporukan ei tarvinnut tehdä mitään ihmeempiä toimenpiteitä).
 
Mittaamallahan tuo selviää, nuo karmit on 92mm paksut. Mittaat seinän paksuuden, jos on lähellekkään tuota 92sta niin menee. Karmiruuveillahan noita laitellaan, muisten nähneeni jonkin uuden karmiruuvi-tyypin mikä on uudelleen käytettävissä.
 
Mittaamallahan tuo selviää, nuo karmit on 92mm paksut. Mittaat seinän paksuuden, jos on lähellekkään tuota 92sta niin menee. Karmiruuveillahan noita laitellaan, muisten nähneeni jonkin uuden karmiruuvi-tyypin mikä on uudelleen käytettävissä.

Kävin mittaamassa, näyttäisi olevan ihan karvan vajaa 90mm paksuus, karmien leveys oli 3 ja 4cm (ovenpuolella kapeampi kuin ulkopuolella).

Karmiruuveilla näytti olevan kiinni, kysyin kiinnitystä siksi että olisin voinut vannoa nähneeni karmeja jotka on jollain sikaflexillä tms kiinnitetty oviaukkoon.
 
Kävin mittaamassa, näyttäisi olevan ihan karvan vajaa 90mm paksuus, karmien leveys oli 3 ja 4cm (ovenpuolella kapeampi kuin ulkopuolella).

Karmiruuveilla näytti olevan kiinni, kysyin kiinnitystä siksi että olisin voinut vannoa nähneeni karmeja jotka on jollain sikaflexillä tms kiinnitetty oviaukkoon.

Kannattaa käyttää säädettäviä karmiruuveja. Ruuvi on sellainen kaksiosainen ja molemmat osat pyörii erikseen. Nämä toki vaatii oman työkalun joka ei montaa euroa maksa.
 
Karmiruuveilla näytti olevan kiinni, kysyin kiinnitystä siksi että olisin voinut vannoa nähneeni karmeja jotka on jollain sikaflexillä tms kiinnitetty oviaukkoon.
Luultavasti äänieristyksen takia kitattu tms (tuskin oli ovirakoaan sekä oli omat tulo- ja poistoilmakanavat). Kerrostaloissa taas asunnon ulko-oven karmit kitataan.
 
Kannattaa käyttää säädettäviä karmiruuveja. Ruuvi on sellainen kaksiosainen ja molemmat osat pyörii erikseen. Nämä toki vaatii oman työkalun joka ei montaa euroa maksa.
No ei missään nimessä. Ihan perus koolaus-/karmiruuvilla kiinni välioven karmit laitetaan.
 
Kerrotko miksi ei? Säätökarmiruuveja olen käyttänyt ja hyvin toimii. Saa säädetty karmia pystysuunnassa jos on tarvetta.

Vastaan edellisen postaajan puolesta.
Koska ne säätöruuvit on jumalattoman isokokoisia, ne vaatii erillisii työkaluja, asentaminen on hidasta ja sen kiinnityksen purkaminen voi olla aika työmaa jos sen karmin joskus haluaa irroittaa.
 
Osaako joku muuten selittää miten karmiruuvi käytännössä eroaa ns. normaalista (koolaus) ruuvista?

Toinen kysymys, onko tarkoitus jättää joku rako karmin ja oviaukon väliin ja peittää se vain listalla, purin tuota vanhaa ja siellä on sellainen sentin rako (ohuet puupalikat parissa kohtaa) karmin ulkoreunan ja oviaukon välissä. Vai onko tuo vain kasari-laiskuutta rakentajilta? Ei kai se mihinkään ilmanvaihtoon tms liity?
 
Osaako joku muuten selittää miten karmiruuvi käytännössä eroaa ns. normaalista (koolaus) ruuvista?

Toinen kysymys, onko tarkoitus jättää joku rako karmin ja oviaukon väliin ja peittää se vain listalla, purin tuota vanhaa ja siellä on sellainen sentin rako (ohuet puupalikat parissa kohtaa) karmin ulkoreunan ja oviaukon välissä. Vai onko tuo vain kasari-laiskuutta rakentajilta? Ei kai se mihinkään ilmanvaihtoon tms liity?

Ilmaeristeidet sisäovet löytyy täältäkin 2000-luvun talosta ja näkisin et jos sisäovet ovat mallia perus niin ei se sinne mitään kaipaa. Palo- ja äänieristysovet sitten erikseen.
 
Osaako joku muuten selittää miten karmiruuvi käytännössä eroaa ns. normaalista (koolaus) ruuvista?

Toinen kysymys, onko tarkoitus jättää joku rako karmin ja oviaukon väliin ja peittää se vain listalla, purin tuota vanhaa ja siellä on sellainen sentin rako (ohuet puupalikat parissa kohtaa) karmin ulkoreunan ja oviaukon välissä. Vai onko tuo vain kasari-laiskuutta rakentajilta? Ei kai se mihinkään ilmanvaihtoon tms liity?
Jos et laita äänieristettyä ovea, niin tuo rako on ihan normaali. Äänieristetyn oven kanssa raot kannattaa massata umpeen. Itse kyllä pidän noita äänieristettyjä ovia suurena mukavuustekijänä lapsiperheessä. Niiden kanssa pitää tosin huomioida, että ilmanvaihto toimii, kun ovea pidetään kiinni. Itsekin jouduin tekemään makkariin vähän viritelmiä, kun tuon oven kanssa ilma ei vaihtunut tarpeeksi, mutta lopputulos on hyvä.
 
Vastaan edellisen postaajan puolesta.
Koska ne säätöruuvit on jumalattoman isokokoisia, ne vaatii erillisii työkaluja, asentaminen on hidasta ja sen kiinnityksen purkaminen voi olla aika työmaa jos sen karmin joskus haluaa irroittaa.

Itsellä ei ole ollut mitään ongelmia noiden kanssa ja säätyy mielestäni helpommin kuin normi karmiruuvit. Vaatii toki oman työkalunsa.
 
OKT ulko-ovi ja sen sisäpuolen kahva roikkuu .. joku jousi tms vaihdon tarpeessa. Kahva toimii kyllä vielä.

Olen melko kädetön tämmöisissä mutta voisiko tuon saada korjattua? Vaativuutta lisää se, etten asu siellä ja tietenkään ulko-ovi ei voi jäädä kesken. Se pitää saada kuntoon ennenkuin lähden ajelemaan 100km kotiin. Kohteessa on lisäksi joku Verisure hälytys-tsydeemi, normaali avaimella sisään jonka jälkeen kiireesti antamaan joku pin-koodi seinässä olevaan purkkiin ettei hälytys ala.

Kannattaako kehnon tee-se-itse miehen aloittaa vai tilaanko vtun kalliin ammattimiehen?
 
Oli edellisillä omistajilla ilmeisesti tulleet lumiesteet katolta alas ja katossa kuvan mukaiset skraidut. Jollain massalla paikkailtu aiemmin ja ajattelin jatkaa korjausta esim. Katon Korjausmassa. Kommentteja? Parempia ideoita?
 

Liitteet

  • 0BE73E64-156F-4BDF-9E3F-915ED9854EF3.jpeg
    0BE73E64-156F-4BDF-9E3F-915ED9854EF3.jpeg
    1,9 MB · Luettu: 209
20220725_101545.jpg20220725_101539.jpg

Voiko kuvien railot kitata täyteen ja maalata päälle vai onko niillä joku funktio? Kyseessä siis 80-luvun paritalon ikkunallinen seinä sisäpuolelta.
 
Oli edellisillä omistajilla ilmeisesti tulleet lumiesteet katolta alas ja katossa kuvan mukaiset skraidut. Jollain massalla paikkailtu aiemmin ja ajattelin jatkaa korjausta esim. Katon Korjausmassa. Kommentteja? Parempia ideoita?

Itse poistaisin ruosteet ja vanhan massan huolellisesti ja maalaisin peltikatoille tarkoitetulla maalilla ohjeiden mukaan. Onhan tuo paljon työläämpi kuin jonkun massan levitys, mutta olisi ainakin korjattu kunnolla.


Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Itse laitoin pariin lastulevyseinän saumaan akryyliä, sauma jää kyllä vähän paistamaan mutta on paremman näköinen. Ollut semmoinen 10+v repeämättä. Jossain muussa paikassa/olosuhteissa lopputulos voi olla jotain muuta.
Ainankaan mitään kovaa kittiä ei kannata kokeilla.
 
20220725_101545.jpg20220725_101539.jpg

Voiko kuvien railot kitata täyteen ja maalata päälle vai onko niillä joku funktio? Kyseessä siis 80-luvun paritalon ikkunallinen seinä sisäpuolelta.
[/QUOTE
Omassa talossa on osaan liimattu puurima väliin ja ne kestänyt aika hyvin. Olohuoneessa oli uretaani/kitti välissä ja ne ei olleet pitänyt ollenkaan. Koitin massa pohjalle ja lasikuitusaumanaha päälle, alkoi parinpäivänpäästä jo halkeileen. Vedin sitten suosiolla saneerauskipsin päälle. Lastulevy elää joten riippuu tuurista kuinkahyvin kestää missäkin.
 
20220725_101545.jpg20220725_101539.jpg

Voiko kuvien railot kitata täyteen ja maalata päälle vai onko niillä joku funktio? Kyseessä siis 80-luvun paritalon ikkunallinen seinä sisäpuolelta.

Eiks railot yleensä tuu jäähän? noh, ite kitannut yleensä sillai että vetänyt lasikuitu nauhan ja sen päälle puuliimaa sudilla, sen jälkeen vetänyt ihan normi purkki kittiä päälle. Ihan hyvin toiminut, ei oo ainakaan perään soitettu että olis haljennut. Puuliimaa ei tarvi litrakaupalla pistää..
 
20220725_101545.jpg20220725_101539.jpg

Voiko kuvien railot kitata täyteen ja maalata päälle vai onko niillä joku funktio? Kyseessä siis 80-luvun paritalon ikkunallinen seinä sisäpuolelta.

Lastulevyt pois ja kipsilevyt tilalle tai sitten 6 mm saneeraus kipsilevy päälle.
Hiukan työläämpi homma, mutta sillä tulee hyvä.
 
Pitäisi asennella taloon remontin yhteydessä kierreportaat, jotka vaativat kiinnityksen lattiaan muutamalla isohkolla ruuvilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kämpän vesikiertoinen lattialämmitys, johon ei uskalla sokkona lähteä poraamaan yhtään mitään. Onko muroilla vastaavista asennuksista kokemusta? Millä paikantaa lämmityksen putket? Vai liimata koko tukilappu betoniin suoraan ilman porausta?
 
Ei ole kokemusta, mutta lämpökameralla varmaan näkis helposti ”urat”, jos ei kovin syvälle ole pistetty. Tukilappu saattaisi muutenkin olla hyvä idea, jos ko. paikassa ei ole portaisiin varauduttu pistekuormana. Ottaisin vakuutetun ammattilaisen tekemään, ei tule edes kovin kalliiksi, jos työstä saa kotitalousvähennyksen.
 
Pitäisi asennella taloon remontin yhteydessä kierreportaat, jotka vaativat kiinnityksen lattiaan muutamalla isohkolla ruuvilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kämpän vesikiertoinen lattialämmitys, johon ei uskalla sokkona lähteä poraamaan yhtään mitään. Onko muroilla vastaavista asennuksista kokemusta? Millä paikantaa lämmityksen putket? Vai liimata koko tukilappu betoniin suoraan ilman porausta?

Lämpökameran kanssa olen asennellut pari kaksipilari autonosturia paikoilleen lattialämmityksellä olevaan halliin.
4 kappaletta M12 kiila-ankkureita per lappu eli 8 ankkuria per nostin.

Helkutin hyvin näkee lämpökameralla missä putket menevät, vaikka olisivat syvemmälläkin valussa.
Tosin itselläni oli käytössä kosteusmittauksia tekevän kaverini useamman tonnin hintainen FLIR:in kamera.

Mutta tuossa tapauksessa saattaisin tehdä varsinaisen portaiden oman lapun alle laajemman teräksisen tukilapun, johon kiinnittäisin portaiden tukilapun, niin ei tulisi pistekuormien kanssa ongelmia.
 
Pitäisi asennella taloon remontin yhteydessä kierreportaat, jotka vaativat kiinnityksen lattiaan muutamalla isohkolla ruuvilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kämpän vesikiertoinen lattialämmitys, johon ei uskalla sokkona lähteä poraamaan yhtään mitään. Onko muroilla vastaavista asennuksista kokemusta? Millä paikantaa lämmityksen putket? Vai liimata koko tukilappu betoniin suoraan ilman porausta?

Älä hemmetissä poraa sinne ainakaan sokkona. Yleensä tuollaisissa tapauksissa jos on pakko porata, on se huomioitu lämmitysputkien vedossa ja vedetty riittävän kaukaa. Jos on jälkiasennusportaat niin voi olla ettei oo huomioitu... Liimaus on paras jos on mahdollinen tässä tapauksessa. Jos ei liimalla saa riittävää pitoa niin ei siinä sit muu taia auttaa kuin lämpökameralla joku kuvaamaan ja toivomaan parasta...
 
Älä hemmetissä poraa sinne ainakaan sokkona. Yleensä tuollaisissa tapauksissa jos on pakko porata, on se huomioitu lämmitysputkien vedossa ja vedetty riittävän kaukaa. Jos on jälkiasennusportaat niin voi olla ettei oo huomioitu... Liimaus on paras jos on mahdollinen tässä tapauksessa. Jos ei liimalla saa riittävää pitoa niin ei siinä sit muu taia auttaa kuin lämpökameralla joku kuvaamaan ja toivomaan parasta...

parhaaseen tulokseen voi päästä kun ottaa muutamaksi päiväksi lattiasta kyseisestä piiristä lämmöt pois ja kun kamera on paikalla niin lämmöt päälle niin kovalle kuin saa. pitäisi näkyä melko nopeasti riippuen lattian rakenteesta. jos on oma lämmönjakokeskus niin sieltä vain pakkosyöttö lämpöön päälle. kuva esimerkkinä.
 

Liitteet

  • Img_02_09_2021_11-34-18.jpg
    Img_02_09_2021_11-34-18.jpg
    20,2 KB · Luettu: 134
Pitäisi kiinnittää neliön verran verhoilukiveä saunaan kiukaan taakse tehosteeksi, alla lujalevy. Weberin flex fix varmaan paras vaihtoehto tuohon kiinnittämiseen, mutta myydään vain 15kg säkeissä…

Onko ehdottaa muita vaihtoehtoja? Tai jos jollakulla on Tampereen lähistöllä ko. matskua myydä pieni määrä.
 
En löytänyt parempaa ketjua. Mutta tämän viestin otsikko voisi olla:

Miten saada sitkeä Kalkkisaostuma pois saunan lasiovesta?

Olen kokeillut hapolla, eli väkiviinaetikka liuotettuna veteen -> talouspaperi lasia vasten vaikuttamaan, tämän jälkeen pesuaineella pesu. Näin olen aiemmin saanut kevyesti saostuneen saunalasin puhtaaksi. Nykyisessä kodissa oli aiemmilta asukkailta saatu lasiovi jossa tämä ei auta. Olen tämän perus liuotuksen lisäksi toistanut toimenpiteen monia kertoja ja nyt myös vahventanut liuosta, hangannut saostumia harjalla, ei mitään vaikutusta.

Ainoa mitä tässä oikeastaan on jäljellä keinona, olisi lämmittää sauna ja kokeilla avaisiko se jotenkin lasipinnan huokosia, ja sitten yrittäisi vielä kerran tuota operaatiota.

Jos jollakulla on kokemuksia, kuulen mielelläni.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 822
Viestejä
4 890 795
Jäsenet
78 880
Uusin jäsen
Takkine

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom