Kodin rempat(DIY)

[tietokonerikki]

En minä mitään meinaa vaan sanoin vain mitä asiaan liittyen jostain luin. Eikä varmasti ole asetus vaan jonkun tahon mahdollisesti tekemä tulkinta mikä katsotaan edelleen riittävän vähäiseksi työksi että saa tehdä.

asbesti

Tietoa asbestista.

www.omakotiliitto.fi

"Kiukaan takana olevan palosuojalevyn poistaminen katsotaan olevan lyhytkestoinen työ, ja levyn voi poistaa ilman luvanvaraisia purkutoimia. Edellytyksenä on, että levy on ehjä. Purun yhteydessä tehtävät poraustyöt ruuvien poistamiseksi voidaan myös suorittaa, jos ruuveja on alle kymmenen. Kaikessa asbestipurkuun liittyvässä työssä on huolehdittava riittävästä asbestin kohdepoistosta ja suojautumisesta hengityssuojaimin. Asbestilevy tulee toimittaa asianmukaisesti kaatopaikalle."

Niin arvelinkin, toi on jonkun oma tulkinta. Tota lakia on muutettu ja aivan väkisin tulee mieleen, että on pyritty turvaamaan töitä itselle, kun asbestia sisältävät kohteet alkavat vähenemään. Mitä tohon levyyn tulee, jos se on sileä, se on pahimmillaan mineriittiä (ennen 1980 vuotta asennettu), jossa on 10-20 % asbestia. Siitä sitten lasket kuinka paljon n.2mm paksuinen reikä terä sitä irrottaa ja vertaat sitä heihin, jotka työkseen purkavat.
Isommissa hommissa suljetaan IV-säleikötkin, ettei pöly pääse leviämään kanaviin.

Minulla ei ole mitään agendaa tässä olla mitään toimintaa vastaan, kunhan vaan pyrin ohjeistamaan toimimaan oikein välttäen mahdolliset ongelmat myöhemmin asiaan liittyen, koska joku voi vetää herneen nenään, kun asbestia on voinut levitä vaikka näin ei tässä varmasti huolellisesti itse tekemällä pääsekään käymään. Itse siis pyytäisin vähintäänkin ohjeet taloyhtiön isännöitsijältä kirjallisena miten tulee toimia ja ehkä mahdollisesti tämän jälkeen koittaisin perustella omatoimista purkua, jos vaaditaan käyttämään ulkopuolisia. Jos annetaan lupa tehdä heti itse, niin ei ole mitään ongelmaa minkään suhteen ja vastuutkin siirretty pois pelkästään omasta niskasta.

Ei minullakaan, olen toki asiaa monelta puolelta seurannut. En vaan koe järkevänä pelotella ihmisiä, kaikki eivät osaa suhtautua siihen "ei voi edes yhtä reikää tehdä ja meillä puretaan koko talo, toihan on hirveän vaarallista". Mestareilla on työmailla ihan muutenkin tekemistä, kuin tyynnytellä aiheettomasti hätääntyneitä henkilöitä.

Esim. kaikki remonttityömailla ennen 1990 olleet mestarit (ja monet vielä senkin jälkeen) ovat altistuneet huomattavasti suuremmille asbestipitoisuuksille ilman suurempia haittoja. Minusta tämä asbestilla peloittelu on mennyt aivan yli. Hyvää siinä on, että työmaille on tullut huomattavasti parempi pölyn hallinta. Mikään pöly ei meille ole ainakaan hyväksi, joten siltä suojautuminen on hyvä asia. Pidän siis ihan hyvänä asiana, että työntekijöitä pyritään
kaikenlaiselta pölyltä suojaamaan, koska se vuosien saatossa saattaa herkistää pölylle. Pölyimuri on hyvä keksintö, aina kun poraa tai sahaa on se hyvä pitää siinä pölyjä keräämässä.

 

[Haukka81]

Viimeksi kun ostin tuota RK:n tiivistettä 25m rullan, oli se liiman suojapaperi todella tiukassa. Niin tiukassa, että se repes ja jäi puoliks vielä kiinni vähintään puolen metrin välein. Todella rasittava oli työskennellä sillä. Liekö maanantaikappale, mutta tekee mieli toista merkkiä koittaa seuraavaksi.

Sama kokemus marraskuussa. En osta tuota enää ikinä, ihan parasta nyppiä sitä paperia sieltä täältä irti.

 

[tietokonerikki]

Sama kokemus marraskuussa. En osta tuota enää ikinä, ihan parasta nyppiä sitä paperia sieltä täältä irti.

P-tiivisteen kun niiteillä laittaa 20-30cm välein kiinni, ei tarvitse liimoja irrotella ja helppo vaihtaa jos tiiviste ei ole oikean paksuinen (esim. kieroutunut puukarmi/poka).

 

[mikkot]

Kivikomposiittirunkoista vinyylilankkua mainostetaan myös sähköisen lattialämmityksen kanssa yhteensopivaksi. Lämpötilarajaksi on mainittu 27 astetta. Riittääkkö tuon lämpöinen lattia pitämään huoneen lämpöisenä nurkkamakuuhuoneessa talvipakkasella? Talo on 20 vuotta vanha, seinissä 175mm villaa ja 12 neliön huoneessa kaksi ikkunaa. Kerjääkö verta nenästään, jos vinyylilankkua laittaa sähkölattialämmityksen kanssa?

 

[Maxwell]

Tuosta kysymyksestäni asbestilevystä parvekkeella. Oma tulkintani ja mitä olen esim. asbestipurkutyötä tekevän yrityksen kanssa jutellut, levyn saa kyllä itse irroittaa koska ruuvien irroituksesta ei mitään pölyä irtoa. Reikää varmaan ei saa tehdä, mutta käytännössä tuskin se ketään kiinnostaisi tai siihen voisi puuttua. Mietin itsekin, että johan se reiän tekeminen menisi "asbestinäyttteenottamisena".

Kuitenkin varmaan samalla vaivalla kuin irrotan levyn ja teen reiän muualla, hommaan siihen kokonaan uuden levyn tilalle, jonka läpi voi sitten rauhassa porailla sen ollessa paikoillaan. Lienee kokonaisuutena kuitenkin fiksumpi ja turvallisempi ratkaisu kaikille. Kiitos kommenteista.

 

[tietokonerikki]

Tuosta kysymyksestäni asbestilevystä parvekkeella. Oma tulkintani ja mitä olen esim. asbestipurkutyötä tekevän yrityksen kanssa jutellut, levyn saa kyllä itse irroittaa koska ruuvien irroituksesta ei mitään pölyä irtoa. Reikää varmaan ei saa tehdä, mutta käytännössä tuskin se ketään kiinnostaisi tai siihen voisi puuttua. Mietin itsekin, että johan se reiän tekeminen menisi "asbestinäyttteenottamisena".

Kuitenkin varmaan samalla vaivalla kuin irrotan levyn ja teen reiän muualla, hommaan siihen kokonaan uuden levyn tilalle, jonka läpi voi sitten rauhassa porailla sen ollessa paikoillaan. Lienee kokonaisuutena kuitenkin fiksumpi ja turvallisempi ratkaisu kaikille. Kiitos kommenteista.

Kyllä sä vähän enemmän joudut vaivaa siinä näkemään, mutta sielunrauhastahan kannattaa vähän maksaakin. Levyn pintakäsittelyn eron huomaa helposti, jos vain yksi levyvaihdetaan. Joten toivottavasti löydät sopivan värisen siihen.

 

[Maxwell]

Kyllä sä vähän enemmän joudut vaivaa siinä näkemään, mutta sielunrauhastahan kannattaa vähän maksaakin. Levyn pintakäsittelyn eron huomaa helposti, jos vain yksi levyvaihdetaan. Joten toivottavasti löydät sopivan värisen siihen.

Nuo nykyiset on maalattu valkoiseksi. Käytännössä vaihdettavaksi tulee 160x15 cm kaistale ikkunan ja seinän välistä, ei siis tuo aiemmin postaamani isompi levy nyt kun ilppiasentajan kanssa on katsottu paras paikka läpiviennille. Siihen kun iskee valkoisen maalin kesällä päälle, en usko että ero on ainakaan minun silmiäni haittaava. Ei tällainen 60-luvun kerrostalo muutenkaan ulkoasultaan ole joka kohdasta priimaa.

EDIT: se vaihdettava kapea levy jonka kohdalta läpivienti tehdään näkyy osin tuossa kuvassani.

 

[Make]

Pitäisi remppa saada aluille mutta vaati muutostyöilmoituksen joka tehty pari päivää vaille kuukausi sitten, ja tuo kuukausi on yleinen "kohtuullinen" käsittelyaika. Vastausta ja lupaa aloittaa ei vaan kuulu. Kerran jo muistutettu mutta jälleen ollut pari viikkoa radiohiljaisuutta. Mitä voi tehdä muuta kuin muistuttaa uudestaan? Meni aiheen ohi mutten nopeasti parempaakaan ketjua löytänyt, ja v-käyrä nousee asian kanssa.

 

[SweeneyTodd]

Pitäisi remppa saada aluille mutta vaati muutostyöilmoituksen joka tehty pari päivää vaille kuukausi sitten, ja tuo kuukausi on yleinen "kohtuullinen" käsittelyaika. Vastausta ja lupaa aloittaa ei vaan kuulu. Kerran jo muistutettu mutta jälleen ollut pari viikkoa radiohiljaisuutta. Mitä voi tehdä muuta kuin muistuttaa uudestaan? Meni aiheen ohi mutten nopeasti parempaakaan ketjua löytänyt, ja v-käyrä nousee asian kanssa.

Puhelin kouraan ja soitat sinne isännöijälle. Jos ei auta, niin yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan.

 

[munse]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

 

[aessu]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

 

[stabbulamus]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Jättäisin kyl pikafiksin tekemättä ja sitten kun aika koittaa niin hoitaa kerralla kuntoon. Jos IV-kone ei ole ihan säädöissä niin se voi voimistaa tuota vedontunnetta kun korvausilma vedetään sieltä sauman raosta.

 

[lelfonso]

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

Ja jos siellä on tosiaan jossain kylmäsilta, niin kannattaa hoitaa se kuntoon muutenkin kuin vedon tunteen takia, ettei kondensaatiovesi kastele rakenteita.

 

[aessu]

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

 

[Serbetli]

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

 

[munse]

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

Jättäisin kyl pikafiksin tekemättä ja sitten kun aika koittaa niin hoitaa kerralla kuntoon. Jos IV-kone ei ole ihan säädöissä niin se voi voimistaa tuota vedontunnetta kun korvausilma vedetään sieltä sauman raosta.

Ja jos siellä on tosiaan jossain kylmäsilta, niin kannattaa hoitaa se kuntoon muutenkin kuin vedon tunteen takia, ettei kondensaatiovesi kastele rakenteita.

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

 

[aessu]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Noilla tiedoilla lähtisin veikkaamaan että et saavuta lattian ja seinän liitoksen tiivistämisellä yhtään mitään. Joko höyrynsulkumuovi on haprastunut olemattomiin, tai sitten vuoto tulee ikkunoiden/oven ympäriltä tai nurkasta. Nurkkahan on varsin haastava saada lämpimäksi, ja sille ei oikein voi mitään edes sisältä päin tehdä, vaikka repisi seinän auki. Onko seinät lastulevyä vai kipsilevyä? Jos ovat kipsilevyä, niin käyttäisin listat pois ovien/ikkunoiden ympäriltä ja tarkistaisin että ne on tiiviit. Onko ulkoseinällä pistorasioita kylmän kohdan lähellä? Paras mitä on itselle tullut vastaan oli että rivitalossa puuttui ~20cm matkalta yhdestä tolpanvälistä eristeet, kun ei ollut joskus aikoinaan jollakulla kiinnostanut siihen leikata sopivaa villanpalasta pistorasian kohdalle.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

Perstuntuma sanoo että on 50-60 onko näin käynyt. Jonkin verran riippuu varmasti siitä että mitä höyrynsulkumuovia on käytetty, mutta enimmäkseen siitä että kuinka paha harakanpesä se talo nyt on ollut ja onko patterit mitoitettu kuinka tarkasti. Sellaisissa taloissa joissa patterit on selkeesti otettu "pykälää isompana kuin olis pakko" on höyrynsulkumuovit yleensä olleet suht ehjät, sitten taas niissä grynderien tekemissä missä on valittu juuri ja juuri riittävän tehokkaat patterit on muovi yleensä riekaleina.

 

[Perkeles]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Itse pakkasilla mittailin infrapuna mittarilla vuotoja. Pistorasioita ja listan alta tuli paikka paikoin pakkasilmaa, kun ulkona oli -20c.

Lämpeni lattiat pirusti, kun nuo tiivisti akryyli massalla. Lisäsin myös pari tuloilmaventtiiliä, kun ne puuttui.

 

[aessu]

Itse pakkasilla mittailin infrapuna mittarilla vuotoja. Pistorasioita ja listan alta tuli paikka paikoin pakkasilmaa, kun ulkona oli -20c.

Lämpeni lattiat pirusti, kun nuo tiivisti akryyli massalla. Lisäsin myös pari tuloilmaventtiiliä, kun ne puuttui.

Akryylimassa on kyllä halpaa, mutta muutoin huonoin mahdollinen vaihtoehto tuollaiseen hommaan. Sika Construction+ tai Soudal Soudaseal olisivat oikeasti tuohon tarkoitettuja tuotteita, nyt ainakin, nuilla saa vaikka kaasutiiviin rakenteen jos vaan asentaja osaa asiansa.

 

[Zigh]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Sijoita pari kymppiä IR-lämpömittariin niin helppo katsoa mistä sitä kylmää tulee.

 

[aessu]

Sijoita pari kymppiä IR-lämpömittariin niin helppo katsoa mistä sitä kylmää tulee.

Tai lainaa/vuokraa lämpökameran. Lämpökameran kanssa toki vähän se että niitä kuviakin pitää osata tulkita, mutta nopeammin ja helpommin sillä amatöörikin löytää kylmät kohdat kuin IR-mittarilla.

Varmin ratkaisu toki @munse :lle olisi että repii seinät auki, kattoo että siellä on eristeet kunnossa ja ikkunoiden/ovien ympärystät ovat tiiviit eikä niin että siellä on villaa tungettuna lähinnä näön vuoksi. Tämän jälkeen kun levyttäis seinät vaikka FF-PIR GYL 40:llä, niin saisi varmasti lämpimän rakenteen ilman ilmavuotoja. Periaatteessa seinien repiminen auki ei olisi edes välttämätöntä, mutta en kyllä itse jättäisi tekemättä, helpottaa kasatessa mm. listoittamista varsin huomattavasti.

 

[Hammer Schultz]

Kellään kokemusta jäisten jalkakäytävien/kulkureittien sulattamisesta? Saako noilla jäänsulatusrakeilla yms poistettua paksumpaa jääkerrosta, tyyliin 5cm asfaltin päällä, vähän skeptinen noiden tehosta. Mites jotkut 1KW tms routamatot, onko näiden käyttäminen jään poistamiseen ihan kuolleena syntynyt idea?

 

[aessu]

Kellään kokemusta jäisten jalkakäytävien/kulkureittien sulattamisesta? Saako noilla jäänsulatusrakeilla yms poistettua paksumpaa jääkerrosta, tyyliin 5cm asfaltin päällä, vähän skeptinen noiden tehosta. Mites jotkut 1KW tms routamatot, onko näiden käyttäminen jään poistamiseen ihan kuolleena syntynyt idea?

Eivät toimi noin paksuun kerrokseen, joku sentin kerros lähtee, tuli useampanakin keväänä kokeiltua kun olin ollut laiska lumitöiden kanssa. Suosittelen tuohon hommaan SDS-Max piikkaria ja vähintään 10cm leveää talttaa.

 

[Hammer Schultz]

Eivät toimi noin paksuun kerrokseen, joku sentin kerros lähtee, tuli useampanakin keväänä kokeiltua kun olin ollut laiska lumitöiden kanssa. Suosittelen tuohon hommaan SDS-Max piikkaria ja vähintään 10cm leveää talttaa.

No ei jaksaisi lähteä useampaa kymmentä metriä piikkaamaan, kuulostaa aika rankalta duunilta. Routamatto voisi olla sellaisen laiskan miehen valinta, 3m matto jota siirtelisi sen mukaan kun jää sulaa alta mutta toimiiko tämä käytännössä?

 

[aessu]

No ei jaksaisi lähteä useampaa kymmentä metriä piikkaamaan, kuulostaa aika rankalta duunilta. Routamatto voisi olla sellaisen laiskan miehen valinta, 3m matto jota siirtelisi sen mukaan kun jää sulaa alta mutta toimiiko tämä käytännössä?

En tiedä, en ole kokeillut. Vuosi sitten näihin aikoihin piikkasin noin 10-15cm kerroksen jäätä ja lunta betonin päältä, kun piti alkaa rakentamaan uutta autokatosta ja huoneistovarastoja palaneen tilalle, olisiko ollut noin 30-40 neliön ala, joku 4h tais mennä.

 

[Baldrick]

Paineilmapetkeleelläkin voi työnnellä. Ei varmaan montaa kymppiä maksa vuokraus per päivä.

 

[tietokonerikki]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Mun veikkaus on, että sulla ei ole lattialämmityksessä ikkunoiden edessä ylimääräisiä "kierroksia" ja ikkunoista tulee talvella kylmää (pinta joitain 4 astetta? kylmempi) ja se saa sen vedontunteen aikaiseksi.

Ostamalla tai lainaamalla lämpökameran voit asian varmistaa, riittävän kameran saa jollain 300 eurolla. Ulkotiiviste auttaa jonkin verran, muista jättää raot ylä ja alareunaan.
Jos sulla terassin oven karmi vuotaa => kylmä ilmavirta jäähdyttää lattiaasi.

 

[et328]

Mistä tunnistaa onko seinä kantava vai ei? Harjakattoinen omakotitalo vm. 1975, seinä 7cm paksu, ei pelkkä suora seinä vaan kulma joka erottaa olohuonetta. Ei tuo kovin kantavalta tai tukevalta tunnu, mutta... Piirustuksista ei ota tolkkua. Kattotuolit on tehty itse ja niiden tuenta rakennuksen runkoon näyttäisi olevan 80cm päistä. Ilmeisesti 86cm välein on kattotuoleja.

 

[aessu]

Mistä tunnistaa onko seinä kantava vai ei? Harjakattoinen omakotitalo vm. 1975, seinä 7cm paksu, ei pelkkä suora seinä vaan kulma joka erottaa olohuonetta. Ei tuo kovin kantavalta tai tukevalta tunnu, mutta... Piirustuksista ei ota tolkkua. Kattotuolit on tehty itse ja niiden tuenta rakennuksen runkoon näyttäisi olevan 80cm päistä. Ilmeisesti 86cm välein on kattotuoleja.

Väittäisin että 99,9% varmuudella ei ole kantava, harvemmin kantavia seiniä kakkosnelosta pienemmästä tavarasta on tehty. Onko seinä koko matkalta saman paksuinen? Se kulma voi olla vain "koristeena" ja kattotuoleihin nähden poikittain oleva osa kantava.

 

[et328]

Väittäisin että 99,9% varmuudella ei ole kantava, harvemmin kantavia seiniä kakkosnelosta pienemmästä tavarasta on tehty. Onko seinä koko matkalta saman paksuinen? Se kulma voi olla vain "koristeena" ja kattotuoleihin nähden poikittain oleva osa kantava.

Saman paksuinen on koko matkalta. Kulman sisäreunassa on kaksi komeroa. Mutta ei nekään taida tukea, lastulevyä ovat eikä ole paksuja pylväitä tms. nurkissa.

 

[aessu]

Saman paksuinen on koko matkalta. Kulman sisäreunassa on kaksi komeroa. Mutta ei nekään taida tukea, lastulevyä ovat eikä ole paksuja pylväitä tms. nurkissa.

Kyllä tuo ihan vaan kevyeltä väliseinältä kuulostaa. Sitten jos seinää purkaessa siellä on kakkosnelosta tai isompaa tavaraa sisällä, niin kannattaa alkaa miettimään rakennesuunnittelijan konsultoimista. Tuo 7cm seinä kuulostaisi äkkiseltään että runko on kakkoskakkosta ja levyt kumminkin puolin.

 

[et328]

Kyllä tuo ihan vaan kevyeltä väliseinältä kuulostaa. Sitten jos seinää purkaessa siellä on kakkosnelosta tai isompaa tavaraa sisällä, niin kannattaa alkaa miettimään rakennesuunnittelijan konsultoimista. Tuo 7cm seinä kuulostaisi äkkiseltään että runko on kakkoskakkosta ja levyt kumminkin puolin.

Rakenneilmaisimella katsoin, siellä on ilmeisesti 2x4 alussa ja kulmassa mutta muualla 2x3 kokoisia pystypuita. 68-70cm välein pystypuut. 10-11mm lastulevy seinän molemmilla puolilla.

 

[aessu]

Rakenneilmaisimella katsoin, siellä on ilmeisesti 2x4 alussa ja kulmassa mutta muualla 2x3 kokoisia pystypuita. 68-70cm välein pystypuut. 10-11mm lastulevy seinän molemmilla puolilla.

Nyt kyllä kuulostaa niin ihmeelliseltä, että. Pystyt pitäis olla 600mm keskeltä keskelle että osuisivat levyjaolle.

 

[et328]

Nyt kyllä kuulostaa niin ihmeelliseltä, että. Pystyt pitäis olla 600mm keskeltä keskelle että osuisivat levyjaolle.

Levyt ovat mitä sattuu leveyttä. Taidettiin saada sekundalaatua halvalla (täällä oli silloin lastulevytehdas) ja sitten itse sirkkelöity vähän sinnepäin. Samalla seinällä on vierekkäin 68, 69 ja 70cm leveät levyt...

 

[aessu]

Levyt ovat mitä sattuu leveyttä. Taidettiin saada sekundalaatua halvalla (täällä oli silloin lastulevytehdas) ja sitten itse sirkkelöity vähän sinnepäin. Samalla seinällä on vierekkäin 68, 69 ja 70cm leveät levyt...

Tai sitten on tehty jämäpaloista, kun on levy loppunut kesken. Olisiko sulla tarkoitus purkaa tuo seinä kokonaan? Ite repäisisin vaan raakasti yhdeltä puolelta levyt auki, ja kattoisin mitä siellä on. Sittenpä sen näkee. Veikkaisin silti että ei ole kantava.

 

[Lumimies]

Jos siellä seinän päällä kauttaaltaan on painumisvara niin sitten ainankin on kevyt seinä, tosin en tiedä jätettiinkö noita silloin. Näkee kun ottaa listat pois.

 

[aessu]

Jos siellä seinän päällä kauttaaltaan on painumisvara niin sitten ainankin on kevyt seinä, tosin en tiedä jätettiinkö noita silloin. Näkee kun ottaa listat pois.

Ei painumisvaroja ole kuin hirsitaloissa. Levythän nyt tehdään aina sentin-kaks väljiksi pystysuunnassa, niin on helpompi laittaa paikalleen, listat peittää raot. Yläreunaanhan ei monesti edes jää rakoa, kun levy yleensä nostetaan niin ylös kuin se menee ja sitten sisäkatto laskeutuu vielä siitä...

 

[et328]

Tai sitten on tehty jämäpaloista, kun on levy loppunut kesken. Olisiko sulla tarkoitus purkaa tuo seinä kokonaan? Ite repäisisin vaan raakasti yhdeltä puolelta levyt auki, ja kattoisin mitä siellä on. Sittenpä sen näkee. Veikkaisin silti että ei ole kantava.

Kokonaan olisi tarkoitus purkaa. Mitä siellä sitten voisi näkyä jotta olisikin syytä epäillä tuon olevan kantava?
Kovin ontolta tuo seinä kuulostaa eikä rakenneilmaisin näyttänyt lankkua katonrajassa. Sisäkatto on paneeleista tehty ja seinän yläpuu näyttäisi olevan paneelien tasoa syvemmällä, jos siellä edes puuta on. Rakenneilmaisin ei siis näytä mitään vaakapuuta seinän yläreunasta.

 

[aessu]

Näkyykö seinän alapuu rakenneilmaisimella? Jos se on selvästi lattiapintaa alempana, niin tuon ikäisessä talossa se kertoisi siitä että seinä on anturan/kantavan valun päällä. Pitäisi varmaankin melkein käyttää jalkalistaa pois, että rakenneilmaisimella näkyisi.

 

[aessu]

Ja olethan etukäteen katsonut että onko siinä seinässä kuinka paljon pistorasioita yms? Huonolla tuurilla juuri siinä seinässä olevan pistorasian kautta on ketjutettu aika monta muutakin olohuoneen pistorasiaa. Pistorasioiden kannet irrottamalla toki selviää äkkiä että onko siellä ketjutuksia. Jos ei ole ketjutuksia, niin pitää kuitenkin etsiä että mistä se syöttö niihin pistorasioihin tulee, jotta saa johdot pois.

 

[tietokonerikki]

Ei painumisvaroja ole kuin hirsitaloissa. Levythän nyt tehdään aina sentin-kaks väljiksi pystysuunnassa, niin on helpompi laittaa paikalleen, listat peittää raot. Yläreunaanhan ei monesti edes jää rakoa, kun levy yleensä nostetaan niin ylös kuin se menee ja sitten sisäkatto laskeutuu vielä siitä...

Kyllä kattoristikoihin jätetään painumavara ellei seinää ole kantavaksi suunniteltu, koska niiden ristikoiden sauvojen kuormitukset muuttuisivat seinä alkaessa kantaa. Kysyjä otaa yhden levyn irti kattotuolin kohdalta, niin pitäisi olla pieni rako kattotuoliin. Samaa mieltä ed. kanssa, ei ole kovin todennäköistä, että alle 100mm runko olisi kantavaksi tehty.

 

[et328]

Näkyykö seinän alapuu rakenneilmaisimella? Jos se on selvästi lattiapintaa alempana, niin tuon ikäisessä talossa se kertoisi siitä että seinä on anturan/kantavan valun päällä. Pitäisi varmaankin melkein käyttää jalkalistaa pois, että rakenneilmaisimella näkyisi.

Ei näy eikä jalkalistan poisto auta, ilmaisin menee 3,5cm lattiasta eikä vielä siinä hälytä. Taitaa alapuu olla lattiapintaa alempana eli lastulevy pitää katkaista ja puu on revittävä/hakattava pois ja täytettävä sauma betonilla. Piilosokkeli yms. tottakai löytyy myös...

 

[et328]

Ja olethan etukäteen katsonut että onko siinä seinässä kuinka paljon pistorasioita yms? Huonolla tuurilla juuri siinä seinässä olevan pistorasian kautta on ketjutettu aika monta muutakin olohuoneen pistorasiaa. Pistorasioiden kannet irrottamalla toki selviää äkkiä että onko siellä ketjutuksia. Jos ei ole ketjutuksia, niin pitää kuitenkin etsiä että mistä se syöttö niihin pistorasioihin tulee, jotta saa johdot pois.

Tuossa seinässä ei ole lainkaan pistorasioita tai kytkimiä.

 

[tietokonerikki]

Ei näy eikä jalkalistan poisto auta, ilmaisin menee 3,5cm lattiasta eikä vielä siinä hälytä. Taitaa alapuu olla lattiapintaa alempana eli lastulevy pitää katkaista ja puu on revittävä/hakattava pois ja täytettävä sauma betonilla. Piilosokkeli yms. tottakai löytyy myös...

Eikös sinulla ole rakennekuvia kattotuoleista. Niistä pitäisi nähdä on sinne väliin suunniteltu kantavia seiniä.

 

[et328]

Eikös sinulla ole rakennekuvia kattotuoleista. Niistä pitäisi nähdä on sinne väliin suunniteltu kantavia seiniä.

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

 

[aessu]

Kyllä kattoristikoihin jätetään painumavara ellei seinää ole kantavaksi suunniteltu, koska niiden ristikoiden sauvojen kuormitukset muuttuisivat seinä alkaessa kantaa. Kysyjä otaa yhden levyn irti kattotuolin kohdalta, niin pitäisi olla pieni rako kattotuoliin. Samaa mieltä ed. kanssa, ei ole kovin todennäköistä, että alle 100mm runko olisi kantavaksi tehty.

Kun käyttää peltikiskoa ylä- ja alajuoksuna ja tekee tolpat sopivan väljiksi, niin ei tartte moisesta huolehtia... Vittu, puhuin aiemmin ihan puutaheinää siis pikkukaljoissani, kyllä siellä on se painumavara.

 

[aessu]

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.

 

[tietokonerikki]

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.
Edit katsoin ton käyttöullakon turhan isoksi, eil tuskin sulla siellä paljon mitään onkaan.

 

[aessu]

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.

Itse lähtisin oletuksella näillä tiedoilla mitä minulla on, että tuolta löytyy kantava seinä jostain välistä. Tai sitten nuo ristikot on tehty ihan helkkarin järeästä puutavarasta.

 

[tietokonerikki]

Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.

Aika outoa, jos suunnittelija ei niitä välipystyseiniä (jos kantavia) olisi kuviisi piirtänyt, vai oliko se nyt niin, että sulla ne eivät ole kantavia seiniä. Minusta olisi hyvä tapa suunnittelijoilla kirjoittaa pohjakuvaan ovatko poikittaisseinät kantavia vai ei kantavia.