Kodin rempat(DIY)

Milläs betonilattiaan jämähtänyt muovimatto irti? Tai pikemminkin se liima. Petkeleellä ja kuumailmapuhaltimella saa maton irti, mutta liimat jää. Poravasaran talttaakin kokeilin, mutta alkaa lähteä betonia ennen ku liimat.

Betonijyrsimellä, mut asbestitestaus tosiaan ensin...
 
Mulla on alkanut keittiönkaapin saranat reistaamaan. Ovi ponnistaa itsensä auki, eikä pysy kiinni, vaikka painaa kiinni asti. Toinen ovi aukaistessa paukahtaa kova äänisesti.
Olen pyöritellyt säätöruuveja, ilman tulosta. Kysynkin, meneekö tällaiset perussaranat muuten rikki?
 
Mulla on alkanut keittiönkaapin saranat reistaamaan. Ovi ponnistaa itsensä auki, eikä pysy kiinni, vaikka painaa kiinni asti. Toinen ovi aukaistessa paukahtaa kova äänisesti.
Olen pyöritellyt säätöruuveja, ilman tulosta. Kysynkin, meneekö tällaiset perussaranat muuten rikki?
Voi mennä rikki. Uutta saranaa vaan.
 
Kokemuksia hyvistä seinä-wc :istä? Mielellään huuhtelukauluksettomista. Aika paljon kuullut huonoa ainakin IDO:sta ja Gustavsbergeistä, että joko huuhtelevat huonosti tai heittävät lattialle roiskeita.
 
Oon kuullut että jotkut jantterit on hinkannu lekaharkolla tai hiomakivelle noi jämät mutta vahva suositus hakea vuokraamosta kone ja imuri.
Hiukka pinta-alasta riippuen, joko timanttikupilla & imurilla (kontaten) tai sitte lattianhoitokoneella ja kuparilaikalla (vieressä kävellen).
 
Kylppäriremontti suunnitteilla ja tavoitteena käyttää lattiassa isompaa laattaa. Onko kellään kokemuksia onnistuuko esim 60x60 tai 30x30 laatan käyttö normi lattiakaivon kanssa? Tiedän että normaalisti suositellaan joko 10x10 - laattaa tai linjalattiakaivoa. Olen kuitenkin nähnyt jotain ihan siistejä toteutuksia, eli onko kyse enemmän siitä että tuo on vaivalloista laatoittajalle?

Jos on mahdoton ajatus käyttää tavallista kaivoa, mitä luokkaa maksaa muuttaa valuja remontin yhteydessä jos linjalattiakaivo on se ainoa järkevä vaihtoehto. Nykyinen suihku on lähellä kulmaa ja kaivon paikka on noin 80 ja 40 cm seinistä
 
Kylppäriremontti suunnitteilla ja tavoitteena käyttää lattiassa isompaa laattaa. Onko kellään kokemuksia onnistuuko esim 60x60 tai 30x30 laatan käyttö normi lattiakaivon kanssa? Tiedän että normaalisti suositellaan joko 10x10 - laattaa tai linjalattiakaivoa. Olen kuitenkin nähnyt jotain ihan siistejä toteutuksia, eli onko kyse enemmän siitä että tuo on vaivalloista laatoittajalle?

Jos on mahdoton ajatus käyttää tavallista kaivoa, mitä luokkaa maksaa muuttaa valuja remontin yhteydessä jos linjalattiakaivo on se ainoa järkevä vaihtoehto. Nykyinen suihku on lähellä kulmaa ja kaivon paikka on noin 80 ja 40 cm seinistä

Iso laatta vaatii tietynlaiset kaadot jotta sen voi asentaa ilman että tulee pykäliä. Käytännössä koko lattian pitää kaataa tasaisesti ilman että kallistus muuttuu kaivon lähellä jyrkemmäksi. Normaalilla lattiakaivolla ei oikein toimivaa toteutusta saa. Kaivona pitäisi olla linjalattiakaivo tai joissain tapauksissa myös täysin nurkassa olevalla nurkkalattiakaivolla toteutus voisi olla mahdollinen. Sitä isommaksi kun laatta menee niin sitä tärkeempää tuo on. 30x30 laatalla voisi olla jossain tapauksissa mahdollista saada laatoitettua, mutta silloinkin oongelmaksi muodostuisi lattiakaivon kohta joka on luultavasti liian jyrkkä laatalle (joko kaadot jäisivät niin pieniksi että vesi ei menisi sujuvasti kaivoon tai sit laattojen välille tulisi pykäliä. Jos sulla on kuiva on lähellä nurkkaa niin siinä saattaisi olla mahdollista siirtää kaivo täysin nurkkaan ja muuttaa kaadot isolle laatalle sopiviksi. Kallistahan tuo on kuitenkin verrattuna normaaliin 10x10 laatalla tekoon koska kaivo pitäisi vaihtaa ja kaadot täytyy rakentaa uusiksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Abe
Miten tämän tyylistä kaakelisaumaa kannattaa alkaa korjaamaan? Voiko päälle vetää vain tylysti saumalaastia vai tarvitseeko jotain ihmeempää?

Lattialaatta, joka suihkunurkassa.

sauma.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kylppäriremontti suunnitteilla ja tavoitteena käyttää lattiassa isompaa laattaa. Onko kellään kokemuksia onnistuuko esim 60x60 tai 30x30 laatan käyttö normi lattiakaivon kanssa? Tiedän että normaalisti suositellaan joko 10x10 - laattaa tai linjalattiakaivoa. Olen kuitenkin nähnyt jotain ihan siistejä toteutuksia, eli onko kyse enemmän siitä että tuo on vaivalloista laatoittajalle?

Jos on mahdoton ajatus käyttää tavallista kaivoa, mitä luokkaa maksaa muuttaa valuja remontin yhteydessä jos linjalattiakaivo on se ainoa järkevä vaihtoehto. Nykyinen suihku on lähellä kulmaa ja kaivon paikka on noin 80 ja 40 cm seinistä
Kyllä se onnistuu rakentaa isolla laatalla normi kaivoon jos se kaivo on lähellä nurkkaa.
Kaato täytyy rakentaa sen mukaan silloin ja kaivon ympärillä olevat laatat täytyy pilkkoa pienemmäksi. Se on sitten tekijästä kiinni osaako tehdä siitä taidetta myös vai vaan toimivan.
Linjalattiakaivot ainakin Unidrainilla on hävyttömän hintaisia.

Yhden kylppärin tein tuossa 60x60cm laatalla, missä suihkuosastolla Unidrain kaivoja kaksi kappaletta yhdellä seinällä ja kaato suorana kohti kaivoja ja saunan ovelta kaato vasta nurkalle jossa normaali kaivo jonne pilkoin lähi laatat vinoilla leikkuilla tekemään kaadot myös nurkasta kaivoon.
Kyllä se vähän ajatustyötä vaatii että saa onnistumaan hyvin. Siellä valettiin lattiat kokonaan uusiksi Weber 6000 pikamassalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Abe
Enemmänkin pieni kysymys, mutta meillä on asunnon portaat kiinnitetty seinään ja askelmat runkoon aika leveä uraisella kannalla (~2mm) olevalla ruuvilla. Normaalit ruuvauskärjet ovat auttamatta liian kapeita näiden kiristämiseen, mutta onko porukalla parempaa tietoa mikä tämä kanta oikeasti on? Pitäisi yhtä askelmaa kiristää,mutta eihän tommoisessa urassa kuin pyöri laitoihin normaalit kärjet.

esimerkki_kanta.jpeg
 
Enemmänkin pieni kysymys, mutta meillä on asunnon portaat kiinnitetty seinään ja askelmat runkoon aika leveä uraisella kannalla (~2mm) olevalla ruuvilla. Normaalit ruuvauskärjet ovat auttamatta liian kapeita näiden kiristämiseen, mutta onko porukalla parempaa tietoa mikä tämä kanta oikeasti on? Pitäisi yhtä askelmaa kiristää,mutta eihän tommoisessa urassa kuin pyöri laitoihin normaalit kärjet.

esimerkki_kanta.jpeg
Onhan noita ruuvareita vaikka kuinka isoja, kuten vaikka tämä 10 mm kärjellä varustettu:

E: Se on totta, että perus kärkisarjasta loppuu todennäköisesti koot kesken tuollaisen kanssa.
 
Onhan noita ruuvareita vaikka kuinka isoja, kuten vaikka tämä 10 mm kärjellä varustettu:

E: Se on totta, että perus kärkisarjasta loppuu todennäköisesti koot kesken tuollaisen kanssa.

Akkukoneeseen kärkeä kanssa ensisijaisesti etsin niin ei tarvii käsin vääntää. Pitää käydä kiertelemässä, mutta on tuo keskimääräistä leveämpi ura 2mm koolla, niin isotkaan ns. normaalit talttapäät ei istu hyvin.
 
Akkukoneeseen kärkeä kanssa ensisijaisesti etsin niin ei tarvii käsin vääntää. Pitää käydä kiertelemässä, mutta on tuo keskimääräistä leveämpi ura 2mm koolla, niin isotkaan ns. normaalit talttapäät ei istu hyvin.

Osta joku meisseli jolla saat löystytettyy ruuvit niin sen jälkeen ne pyörii vaikka väljällä kärellä.
 
Enemmänkin pieni kysymys, mutta meillä on asunnon portaat kiinnitetty seinään ja askelmat runkoon aika leveä uraisella kannalla (~2mm) olevalla ruuvilla. Normaalit ruuvauskärjet ovat auttamatta liian kapeita näiden kiristämiseen, mutta onko porukalla parempaa tietoa mikä tämä kanta oikeasti on? Pitäisi yhtä askelmaa kiristää,mutta eihän tommoisessa urassa kuin pyöri laitoihin normaalit kärjet.

esimerkki_kanta.jpeg

Jos on meisseleitä kertynyt paljon niin yks diy-henkinen tapa on hioa/katkaista jostakin meisselistä kärkeä sen verran et se paksumpi osa on sit sopivampi tuohon. Iskumeisselisarjoissa on semmoisia heavy duty irtopäitä mut mistä lie niitä sais yksittäin? Semmosia hylsyjä on myös olemassa missä on sit 2mm/4mm paksuinen se talttapää.
 
Akkukoneeseen kärkeä kanssa ensisijaisesti etsin niin ei tarvii käsin vääntää. Pitää käydä kiertelemässä, mutta on tuo keskimääräistä leveämpi ura 2mm koolla, niin isotkaan ns. normaalit talttapäät ei istu hyvin.

Kannattaa hakea tuollainen iso normaali ruuvari. Juuri yksi portaita työkseen asentava kehui käyttävänsä pumppumeisseliä että ruuvit tulevat sopivaa kireyteen. Menee kuulemma äkkiä liian tiukkaan ja sitten löystyy jos ajelee koneella.
 
Pitäisi kannakoida astianpesukoneen letkut. Kiinnitys taustalevyyn onnistuu. Osaisiko joku opastaa, millaisilla tarvikkeilla tuollainen yleensä tehdään?
 
Pitäisi kannakoida astianpesukoneen letkut. Kiinnitys taustalevyyn onnistuu. Osaisiko joku opastaa, millaisilla tarvikkeilla tuollainen yleensä tehdään?


Esim. tuollaiset kiinnität taustalevyyn ja laitat letkut noilla kiinni.

Edit. Ja katsot toki noista ensin sopivan koon letkun halkaisijan mukaan. Tuo linkin on liian suuri.
 
Pitäis lattia vaihtaa uuteen. Laminaatti vai vinyyli? Ehkä joku muu vaihtoehto? Vinyylistä ei omia kokemuksia mutta tuntuu olevan tällähetkellä suosittua tavaraa. Mitä kannattaisi laittaa alusmateriaaliksi? Nykyinen alusmateriaali kuvassa. betonilattia (maanvarainen 90-luvun rivari) jonka päällä kirkas muovi ja sitten toi askeläänieriste.
20220120_220147.jpg
 
Pitäis lattia vaihtaa uuteen. Laminaatti vai vinyyli? Ehkä joku muu vaihtoehto? Vinyylistä ei omia kokemuksia mutta tuntuu olevan tällähetkellä suosittua tavaraa. Mitä kannattaisi laittaa alusmateriaaliksi? Nykyinen alusmateriaali kuvassa. betonilattia (maanvarainen 90-luvun rivari) jonka päällä kirkas muovi ja sitten toi askeläänieriste.
20220120_220147.jpg
Vinyylillä tarkoitat vinyylilankkua, et muovimattoa? Vinyylilankun valitsisin noista itse, mutta myös kalliimpi. Osa vaatii erillisen alusmateriaalin, osassa integroitu. En osaa lonkalta sanoa pitääkö sen lisäksi olla jokin muovikalvo tässä tapauksessa, jos arvata pitäisi niin veikkaisin että ei :asif:
 
VInyylilankku vaatii tasaisemman alustan kuin laminaatti. Luulisin, että pääsääntöisesti on integroitu askeläänieriste. Luultavasti aina ohuempi kuin laminaatti, meillä taisi olla n. 6-7mm paksu. Luultavasti toimii paremmin lattialämmityksellä kuin laminaatti, parempi kosteudenkesto. Vinyylikorkki kai kalliimpi ja paksumpi eikä kestä kosteutta samalla tavoin.
 
Minusta laminaatti on niin surkeaa että sitä ei kannata laittaa koskaan. Vinyylilankusta hyviä kokemuksia, vanhemmilla on se. Ennemmin funtsisin parketti vs vinyyli.
 
Kyllä vinyylilankuille kannattaa laittaa alle vielä erillinenkin askeläänieriste. Tasoittaa vähän alustan epätasaisuuksia ja parantaa eristystä. Aika pienestä rahasta puhutaan siinä, niin ei kannata jättää laittamatta. Monilla valmistajilla on erikseen betonille ja puulle tarkoitetut tuotteet. Ostaa sellaisen, niin tuskin sinne mitään lisämuovia tarttee tai kannattaa laittaa.
 
Kyllä vinyylilankuille kannattaa laittaa alle vielä erillinenkin askeläänieriste. Tasoittaa vähän alustan epätasaisuuksia ja parantaa eristystä. Aika pienestä rahasta puhutaan siinä, niin ei kannata jättää laittamatta. Monilla valmistajilla on erikseen betonille ja puulle tarkoitetut tuotteet. Ostaa sellaisen, niin tuskin sinne mitään lisämuovia tarttee tai kannattaa laittaa.
Yleensä kielletään integroidun askeläänieristeen kanssa laittamasta ylimääräistä ettei jousta liikaa ja lukkopontti petä :hmm:
 
Yleensä kielletään integroidun askeläänieristeen kanssa laittamasta ylimääräistä ettei jousta liikaa ja lukkopontti petä :hmm:
Mulle sanottiin samaa kaupassa, omaa kokemusta ei ole. Näin myös jotain vinyylilankulle tarkoitettua askeläänieristettä, mutta en tiedä onko eroa. Omalla kohdalla ei lankusta integroidulla eristeellä tule poikkeavaa melua verrattuna laminaattiin betonilaatalla.
 
Kyllä vinyylilankuille kannattaa laittaa alle vielä erillinenkin askeläänieriste. Tasoittaa vähän alustan epätasaisuuksia ja parantaa eristystä. Aika pienestä rahasta puhutaan siinä, niin ei kannata jättää laittamatta. Monilla valmistajilla on erikseen betonille ja puulle tarkoitetut tuotteet. Ostaa sellaisen, niin tuskin sinne mitään lisämuovia tarttee tai kannattaa laittaa.
Tämä on virhe ohuissa ns. taipuisissa vinyylilankuissa. Lattian epätasaisuudet korjataan, eikä peitetä purkkavirityksillä. Pontit ei kestä jos pohja on joustava.
Lyhyesti: Lue AINA tuoteselostuksen asennusohje ja tee sen mukaan. Toki voi mukailla, mutta siinä vaiheessa on turha syyttää valmistajaa jos itse sooloilee.
 
Eteisen välioven saranoiden säätö. Oven ja karmin väliin jää ylemmäs isompi rako ja ovi avattuna. Eli sarana on jotenin ulompana karmista. Sulkeutuu kyllä hyvin että on oikeastaan kauneusvirhe. Onko noissa jotain säätöä jolla saranaa saa siirrettyä sisemmäs. Mites kun tuo kuusiokoloruuvi tuntuu pyörivän tyhjää?

yläsarana.jpg

alasarana.jpg


sarana1.jpg
 
Tämä on virhe ohuissa ns. taipuisissa vinyylilankuissa. Lattian epätasaisuudet korjataan, eikä peitetä purkkavirityksillä. Pontit ei kestä jos pohja on joustava.
Lyhyesti: Lue AINA tuoteselostuksen asennusohje ja tee sen mukaan.
Jännästi niissä tuoteselosteissa usein lukee juuri noin, eli suositellaan laittamaan alle askeläänieriste, koska se tasoittaa pieniä epätasaisuuksia. Isompia heittoja tai monttuja jos löytyy, niin tietysti ne pitää korjata. Yleensä noissa lukee vielä jonkinlaiset raja-arvotkin noille.
 
Jännästi niissä tuoteselosteissa usein lukee juuri noin, eli suositellaan laittamaan alle askeläänieriste, koska se tasoittaa pieniä epätasaisuuksia. Isompia heittoja tai monttuja jos löytyy, niin tietysti ne pitää korjata. Yleensä noissa lukee vielä jonkinlaiset raja-arvotkin noille.
Meille laitettiin tämä: Vinyylilattia SAARISTO KL33 - Washed Natural Oak - SilentTECH
Ohjeena oli ettei mitään ylimääräistä alle vaan integroitu silent tech pohja riittää. Vanhan parketin purettua ammattimiehet kävivät tasoittamassa lattian mutta jäi silti pari paikkaa josta lattian tuntee antavan periksi kun painaa. Puhutaan ihan millien heitoista. Vuoden nyt ollut ja säilynyt kolhuttomana eikä mikään sauma naksu tai irvistä. Karheasta tekstuurista johtuen Sukat kuluu huomattavasti nopeammin kuin lakatulla parketilla.
 
Minusta laminaatti on niin surkeaa että sitä ei kannata laittaa koskaan. Vinyylilankusta hyviä kokemuksia, vanhemmilla on se. Ennemmin funtsisin parketti vs vinyyli.
Ne halvat on surkeita, mutta jos laminaattiin on valmis laittamaan se 35-50e/m2 niin laminaateistakin löytyy oikeasti hyviä vaihtoehtoja. Laminaattien maine on vaan pilattu niillä "kympin" laminaateilla.
 
Pitäis lattia vaihtaa uuteen. Laminaatti vai vinyyli? Ehkä joku muu vaihtoehto? Vinyylistä ei omia kokemuksia mutta tuntuu olevan tällähetkellä suosittua tavaraa. Mitä kannattaisi laittaa alusmateriaaliksi? Nykyinen alusmateriaali kuvassa. betonilattia (maanvarainen 90-luvun rivari) jonka päällä kirkas muovi ja sitten toi askeläänieriste.
20220120_220147.jpg

No ehdottomasti vinyylilankku, jos lattia on riittävän suora. Omassa 80-luvun rivarissa oli niin mutkainen lattia, että vinyylille ei saanut materiaalitakuuta. Koiratalous jos on, niin vinyyli ei ehkä se kestävin mutta mukava paljaaseen jalkaan. Vanhemmilla kaksi koiraa ja 2v vanha vinyylilattia jo täynnä naarmuja. Itsellä vuoden vanhempi, hyvällä lujuusluokituksella oleva laminaatti ja ei mitään jälkiä vaikka kookas koirakin.
 
Ohjeena oli ettei mitään ylimääräistä alle vaan integroitu silent tech pohja riittää.
Silloinhan sinne ei mitään laiteta. Oman lattian ohjeistuksessa ei edes suositella vaan sanotaan, että alle tarvitaan askeläänieristys. Ja tilatessa myös kerrottiin alustan mukaan oikea tuote tuohon.
Alustan ja uivasti asennettavan vinyyli- tai laminaattilattian väliin tarvitaan sopiva alusmateriaali. Ne vaimentavat ympäristö- ja askelääntä, tasaavat vähäiset aluslattian epätasaisuudet ja suojaavat betonialustojen kosteudelta.
Eli kannattaa tosiaan lukea ne tuoteselosteet. Tuotteet on erilaisia.
 
Silloinhan sinne ei mitään laiteta. Oman lattian ohjeistuksessa ei edes suositella vaan sanotaan, että alle tarvitaan askeläänieristys. Ja tilatessa myös kerrottiin alustan mukaan oikea tuote tuohon.

Eli kannattaa tosiaan lukea ne tuoteselosteet. Tuotteet on erilaisia.

Alussa oli puhe että vinyylilankuissa on usein mukana integroitu askeläänieriste. Menit siihen päälle sanomaan vielä että kannattaa aina laittaa vielä erillinenkin eriste. Tämä moni keskustelija jo korjannut virheeksi.

Tottakai askeläänieristys tarvitaan aina mutta ei koskaan kahta päällekkäin.
 
Eteisen välioven saranoiden säätö. Oven ja karmin väliin jää ylemmäs isompi rako ja ovi avattuna. Eli sarana on jotenin ulompana karmista. Sulkeutuu kyllä hyvin että on oikeastaan kauneusvirhe. Onko noissa jotain säätöä jolla saranaa saa siirrettyä sisemmäs. Mites kun tuo kuusiokoloruuvi tuntuu pyörivän tyhjää?
Meillä sarana näyttää tältä päälle päin. Ja sain säädettyä sitä sisemmeksi kun ottaa ovilehden irti ja pyöräyttää saranaa kierroksen sisään päin.
En tiedä oisko tuon muovin alla mitään hienosäätöä kun nyt joutuu pyörättämään kokonaisen kierroksen, että ovilehden kannake on oikein päin.
sarana.jpg
 
Oon lattiavalufirmoja katsellut ja esimerkkikuvissa on aina tasolaser sojottamassa vähän missä sattuu. Ryhdyin pohtimaan, että miten ”pro” sitä laseria oikeasti avuksi käyttää? Mittakepin avustuksella katsoo mikä korko on? Lähinnä, että eihän sitä laseria ymmärtääkseni saa lattiapinnan tasalle viritettyä, jos eristeet ja raudoitukset sun muut on estämässä vehkeen tungemisen tarpeeksi ”syvälle”. Vai onko niitä vehkeitä, missä keila tulee ihan laitteen pohjan tuntumasta?
 
Alussa oli puhe että vinyylilankuissa on usein mukana integroitu askeläänieriste. Menit siihen päälle sanomaan vielä että kannattaa aina laittaa vielä erillinenkin eriste. Tämä moni keskustelija jo korjannut virheeksi.
Juuri tuossa yhden tuotteen työselosteesta lainasin pätkän, jossa sanottan, että alle tarvitaan erillinen eriste. Ja tuossa on integroitu eriste. Eli tuotteesta ja valmistajasta kiinni, mitä suosittelevat.
 
Pitäis lattia vaihtaa uuteen. Laminaatti vai vinyyli?
Vinyyliin päädytty jossa siis valmiina askeläänieriste. Vähän hämää että pitäisikö tuo betoni vielä muovittaa mutta vinyyli itsessäänhän on muovia joten järkeilisin että ei tarvitse?
Jos siis olen ymmärtänyt tuon muovin tarkoituksen oikein eli suojata lattiamateriaalia ylöspäin nousevalta kosteudelta? Laminaatilla/parketilla taas pitäisi muovittaa?
 
Oon lattiavalufirmoja katsellut ja esimerkkikuvissa on aina tasolaser sojottamassa vähän missä sattuu. Ryhdyin pohtimaan, että miten ”pro” sitä laseria oikeasti avuksi käyttää? Mittakepin avustuksella katsoo mikä korko on? Lähinnä, että eihän sitä laseria ymmärtääkseni saa lattiapinnan tasalle viritettyä, jos eristeet ja raudoitukset sun muut on estämässä vehkeen tungemisen tarpeeksi ”syvälle”. Vai onko niitä vehkeitä, missä keila tulee ihan laitteen pohjan tuntumasta?
Se laserin vastaanotin sen suoruuden määrittelee, kun siinä on vatupassi millä se suoruus varmistuu ja se pitää myös ääntää, kun se laser osuu oikeaan kohtaan. Näin ainakin korotettujen lattioiden kanssa, kun olen katsonut miten ne niitä tekee, kun olen töissä paikassa missä kaikki lattiat on korotettuja ja jokainen lattian laatta on mahdollista nostaa pois, kun alla menee kaikki sähköt ja muu tekniikkaa.
 
Oon lattiavalufirmoja katsellut ja esimerkkikuvissa on aina tasolaser sojottamassa vähän missä sattuu. Ryhdyin pohtimaan, että miten ”pro” sitä laseria oikeasti avuksi käyttää? Mittakepin avustuksella katsoo mikä korko on? Lähinnä, että eihän sitä laseria ymmärtääkseni saa lattiapinnan tasalle viritettyä, jos eristeet ja raudoitukset sun muut on estämässä vehkeen tungemisen tarpeeksi ”syvälle”. Vai onko niitä vehkeitä, missä keila tulee ihan laitteen pohjan tuntumasta?

Laserille laitetaan vastaanotin johonkin mittatikkuun. Monesti ihan puukeppi riittää kun turha sotkea kallista alumiinilattaa betoniin. Sit vaan säädetään vastaanotin oikeaan korkoon jonka jälkeen siihen ei tarvitse koskea. Sit vaan lasketaa mittatikku kohtaan joka halutaan tarkistaa niin laaseri ilmoittaa äänellä mihin suuntaan tarvitsee muuttaa (laittaa enemmän massaa vai poistaa) Eihän tuolla laaserilla katota kuin ne korkokohdat ja sit väli tasoitetaan linjaarilla samaan korkoon. Netistä löytyy noita valuvideoita jos aihe kiinnostaa enemmän. Pirun mielenkiintoistahan hommaa nuo lattiavalut on ja paljon pikkujuttuja jotka vaikuttavat lopputulokseen.
 
Meillä sarana näyttää tältä päälle päin...
Löysin pienen kuusioavaimen ja kokeilin löysyttää kuvassa näkyvää ruuvia. En tiedä onko oikeaoppinen säätö mutta siinä oli hieman pelivaraa ja kiristämällä sisimpään asentoon tuli ovesta paremman näköinen. Vastaavasti otin alasaranaa hieman ulospäin.
 
Kannattaako/voiko kylppärin katon tehdä ihan perus saunapaneelista? Olis tarkoitus käyttää saman sävyistä materiaalia (lämpökäsitelty haapa) saunan seinissä, katossa ja kylppärin katossa niin onko tuo ihan ok? Vai pitääkö olla eri paksuutta/käsittelyä kylppärissä?
 
Kannattaako/voiko kylppärin katon tehdä ihan perus saunapaneelista? Olis tarkoitus käyttää saman sävyistä materiaalia (lämpökäsitelty haapa) saunan seinissä, katossa ja kylppärin katossa niin onko tuo ihan ok? Vai pitääkö olla eri paksuutta/käsittelyä kylppärissä?
Mikä kestää ja toimii saunassa, kestää helpommin pesuhuoneen katossa.
 
  • Tykkää
Reactions: Abe
Autotalli toimisto-/kotiteatteritilaksi. Onko kukaan tehnyt tuollaista? Talli olisi nyt puolilämmin, vaatisikohan tuo sitten ihan lämpimäksi muuttamisen. Lämmittäminenhän on halvempaa kun on kunnolla eristetty, vaan mikähän sitten on lämpimän autotallin minimilämpötila mitä siellä pitäisi vähintään aina pitää? Tällä hetkellä tallin lämpötila on 1-3 astetta.
 
Autotalli toimisto-/kotiteatteritilaksi. Onko kukaan tehnyt tuollaista? Talli olisi nyt puolilämmin, vaatisikohan tuo sitten ihan lämpimäksi muuttamisen. Lämmittäminenhän on halvempaa kun on kunnolla eristetty, vaan mikähän sitten on lämpimän autotallin minimilämpötila mitä siellä pitäisi vähintään aina pitää? Tällä hetkellä tallin lämpötila on 1-3 astetta.
Sinänsä pitäisi riittää kun on plussalla, mutta oman viihtyvyyden kannalta en ihan kylmänä pitäisi kun ei se hetkessä lämpiä käyttökuntoon. Kyllähän rakennuslämmittimellä ilman lämpimäksi saa kohtuullisella vauhdilla, mutta kaikki muu huokuu kylmää yllättävän pitkään...
 
Autotalli toimisto-/kotiteatteritilaksi. Onko kukaan tehnyt tuollaista? Talli olisi nyt puolilämmin, vaatisikohan tuo sitten ihan lämpimäksi muuttamisen. Lämmittäminenhän on halvempaa kun on kunnolla eristetty, vaan mikähän sitten on lämpimän autotallin minimilämpötila mitä siellä pitäisi vähintään aina pitää? Tällä hetkellä tallin lämpötila on 1-3 astetta.

Sehän vaatinee sitten luultavasti rakennusluvan kun tilan käyttötarkoitusta muutetaan. Kuvat ja suunnitelmatkin pitäisi jollakin ommattilaisella piirrättää että tulee toteutettua oikein. Kunnan rakennusvalvonnasta saa lisätietoja mitä kaikkea muutos vaatii. 21astetta on suosituslämpötila mitä on noissa asuintiloissa yleensä. Joku 18astetta varmaan menettelis. Ongelmaksi voi muodostua se autotallin lattia jos ei ole alkujaan lämpöeristetty alapuolelta.
 
Sarjassa tyhmiä kysymyksiä. Laatan vahvennuksia kun tehdään esim. kantavaa väliseinää tai takkaa varten, niin tarkoittaako se vain lisäraudoituksia ja laatan paksuntamista siltä kohdalta? Siis jos on koko kerroksessa kelluva lattia. Tää mun projekti menee vähän perse edellä puuhun, kun täytyy ensin purkaa roskavalut sun muut pois, että näkee mitä kenttämestarin erikoisia siellä on alla ennen kuin voi tarkemmin suunnitella. Ulkoseinät ja keskustan kantavat seinät on valettu suoraan kallioon. Teoriassa tähän ei tietysti ole lisää kantavia väliseiniä tulossa, mutta vanhasta tönöstä kun on kyse, niin ehkä ne tulevien väliseinien kohdat kannattaisi käsitellä kuin olisivat kantavia.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin vedän kaiken -30 cm lattiapinnasta ja sitten vahvennuskohtiin tulee vaan vähemmän eristettä ja enemmän terästä/betonia? Vai pitäiskö kaivaa kantaviin kohtiin kuoppaa enemmän, että saa saman eristemäärän kuin muualle?

Toinen juttu, mitä näitä lattiahommia katsoessa olen tullut pohtineeksi on vesi- ja sähköjohtojen sijoitus. Onko sillä mitään väliä kulkeeko ne katossa vai lattiassa? Oletan, että nämä uudisrakentamisen videot, joita pääasiassa olen katsellut tekee ne lattiaan, kun on helpompi pistää ko. rakennusvaiheessa. Nykyisessä kaikki mahdollinen kulkee katossa, niin ei taida olla syytä vaihtaa paikkaa? Uusiksihan nuo kyllä joutuu pistämään, 60-70-lukujen perua.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 962
Viestejä
4 876 405
Jäsenet
78 735
Uusin jäsen
iptvhalukas

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom