Kitaran soittaminen

Ei nämä mitään jousisoittimia ole, eikä ne mihinkään väänny. Kaikki pois vaan. On huomattavasti helpompaa putsauskin.

Tosiaan jos teräsvillaa löytyy (tai joku 2000 hiomapaperia) niin niillä paskat pois joka puolelta. Levittelet öljyt, eli otelaudalle nauhojen väliin ja sitten pumpulipuikolla hyvä levittää sinne nauhojen viereen.
Keität kahvin ja käyt tupakalla ja sitten pyyhit öljyt veks ja uudet kiinni.

Bassoon sitten soittotatsista riippuen kierroksia viritystapin ympärille. Jos soittaa kovalla kädellä niin ainakin yksi kokonainen kierros.

Ylempänä mulla oli kirjoitusvirhe, eli 4-5 kielisillä G on korkein kieli, eli 45 paksuinen yleensä.
Vaihdan aina kielet yksi kerrallaan jotta saan heti vireeseen ja pysymään vireessä. Jos on vaahteraa otelauta ei siinä ole mitään puhdistettavaa. Ruusupuussa nyt joskus mutta ei mitään sellaista mikä pitäisi tehdä joka kieltenvaihdon yhteydessä. Teräsvillat ja hiomapaperit unohtaisin suoriltaan.

Ns. normaaliin virityskoneistoon bassossa on vain yksi tapa asentaa kielet. Katkaise kieli jonkin verran yli virityskoneiston (Fenderissä n 10cm) ja työnnä kielen pää tapin keskelle pystyssä. Tämän jälkeen taita kieli loven ulkopuolelle jonka jälkeen kieli kierretään nupista! tapin ympäri niin että se kiertyy ylhäältä alaspäin järjestyksessä. Älä kierrä kieltä nupin ympäri käsin vaan anna koneiston tehdä se, ja tuet kädellä että kiertyy nätisti järjestyksessä. Kielen on hyvä olla tapin ympärillä 2-3 kierrosta riippuen kielen paksuudesta.

Kitaroissa voi olla variaatioita kielten asennuksessa mutta bassossa ei.
 
Ruusupuussa nyt joskus mutta ei mitään sellaista mikä pitäisi tehdä joka kieltenvaihdon yhteydessä.
Niin no, riippuu varmaan, mikä se kielten vaihtoväli on :D Kyllähän sitä paskaa kertyy, jos paljon soittaa ja kielten vaihtoväli on se kerran pari vuoteen.

Ite laiskana vaihtaa sen verran harvoin, että aina kaikki kielet (kitarasta) irti, otelaudan putsaus + öljy ja kielet paikalleen. Pysyy otelautakin kondiksessa eikä kuivahda.
 
Nykyisin, jos ostaisin teräskielisen akkarin, ja siinä tuntuisi olevan talla (se kopan puoleinen pääm jonka päällä kielet on) liian korkea, ottaisin pingviini -jäätelötikun, ja tekisin siitä uuden tallapalan. Kyllä silläkin pystyy soittamaan. Sitten kun on saanut sen jäätelötikun tuunattua halutunlaiseksi, niin sitten se kourassa kitarakauppaan ja sieltä 2 eurolla uutta muovitallapalaa, jonka sitten muokkaa samanlaiseksi kuin tuo jätski tikku.

Omassa jammun LL6 kitarassa tuollainen itse pieleen muokkaamani tarvike tallapala. Lisäksi vähän jotain pahvia vielä alla, kun itse tuunatusta tuli niin hyvä. Tästä olen päätellyt, että pelkkä jäätelötikku voisi olla ihan riittävä, eikä tartte edes ostaa mitään tarvikemuoviakaan.

Kitaran alkuperäinen tallapala on tallessa. On lähes puolisenttiä korkeampi, kuin tuo itse tuunattu.
 
Vaihdan aina kielet yksi kerrallaan jotta saan heti vireeseen ja pysymään vireessä. Jos on vaahteraa otelauta ei siinä ole mitään puhdistettavaa. Ruusupuussa nyt joskus mutta ei mitään sellaista mikä pitäisi tehdä joka kieltenvaihdon yhteydessä. Teräsvillat ja hiomapaperit unohtaisin suoriltaan.

Millä tavalla kieli alkaa heti pysymään vireessä vs kaikki pois? Kyllä ne vaahteraotelaudatkin kaipaa välillä puhdistamista. Riippuen toki siitä onko lakattu vaiko ei. Teräsvillat ja hiomapaperit taas mallia rälläkällä sentin rakoja tekemään?
 
Nykyisin, jos ostaisin teräskielisen akkarin, ja siinä tuntuisi olevan talla (se kopan puoleinen pääm jonka päällä kielet on) liian korkea, ottaisin pingviini -jäätelötikun, ja tekisin siitä uuden tallapalan. Kyllä silläkin pystyy soittamaan. Sitten kun on saanut sen jäätelötikun tuunattua halutunlaiseksi, niin sitten se kourassa kitarakauppaan ja sieltä 2 eurolla uutta muovitallapalaa, jonka sitten muokkaa samanlaiseksi kuin tuo jätski tikku.
Luutahan se tallapalakin kannattas olla. Kovempaa materiaalia kuin muovit tai mitkään jäätelötikut, kestää paremmin ja voi soida vähän puhtaammin. Taitaa maksaa tarvikkeena huikeat 7 euroa, etten tiedä onko tuo se paikka, missä kannattaa säästää, jos ite vaihtaa.

Muutenkin itellä vähän toinen suhtautuminen soittopeleihin kuin "pystyy silläkin soittamaan".. Mieluummin soitin kerralla kuntoon, ettei jarruta soittamista ja sen jälkeen keskittyy vaan soittamiseen. Saatto olla parin sadan luokkaa tuo kertainvestointi, kun remontoitiin tuo oma akkari ja siihen saatto mennä uuden satulan kanssa myös uus tallaluukin, mutta ei oo tarvinnu sen jälkeen koskea ja on saanu olla jo aika arvokasta peliä, ennen kuin on tuntunut tai kuulostanut merkittävästi paremmalta.
 
Millä tavalla kieli alkaa heti pysymään vireessä vs kaikki pois? Kyllä ne vaahteraotelaudatkin kaipaa välillä puhdistamista. Riippuen toki siitä onko lakattu vaiko ei. Teräsvillat ja hiomapaperit taas mallia rälläkällä sentin rakoja tekemään?
En tiedä vaikuttaako vai ei mutta näin tekemällä on basso heti vireessä ja pysyy.

En tiedä mistä repäsin ton hiomapaperin. Et maininnut siitä mitään :)

Oikeestaan mun pääpointti sun lainaukseen oli kielen asennus virityskoneistoon. Sen voi tehdä vain yhdellä tavalla oikein.
 
Luutahan se tallapalakin kannattas olla. Kovempaa materiaalia kuin muovit tai mitkään jäätelötikut, kestää paremmin ja voi soida vähän puhtaammin. Taitaa maksaa tarvikkeena huikeat 7 euroa, etten tiedä onko tuo se paikka, missä kannattaa säästää, jos ite vaihtaa.
Tuonkin palan joutuu itse tuunaamaan. Ja jammun alkuperäinen on muovia. Itse tuunattu vs alkuperäinen, niin en äänessä huomaa omassa soitossa mitään merkittävää eroa. Siksi mun mielestäni itseopiskelevien akkarisoittajien vaan kantsii säästää ja testata miten vaikuttaa, ja oppia itse sitä säätämistä ja soitintaan.

Tuubistahan löytyy videoita esimerkiksi miten erilainen kansipuu vaikuttaa akkarin ääneen. Pitäisi olla merkkittävä ero, mutta kyllä itse saan aika tarkkaan kuunnella että kuulen niitä eroja. Kyllä siinä kestää itse soittotekniikan opettelussa jo vähintään 5 vuotta, että noilla asioilla on oikein mitään merkitystä. Halvalla vain peli soimaan ja treenaamaan/soittamaan.

Itsellä ei ole käynyt kuin Japanilainen Tokai Lespa sepällä säädettävänä. Hyvä tuli tuli ja nykyisin sitten säädään itse kaikki kitarat samankaltaisiin säätöihin kielten korkeuden ja kaulan suoruuden suhteen.
 
No en tiä. Mulle kävi näin vahingossa kun aivot ei oikein toiminut. Eipä tosin ole menoa yhtään haitannut kun tässä nauhoitellut sitä sun tätä ja kohta levykin valmis. En tosin hakkaa
bassoa kuin hullu vaan kevyemmällä tatsilla soitan sitäkin. Voisi näissä hieman enemmän olla pelivaraa mutta hyvin toiminut.

IMG_9420.jpg
 
Tuonkin palan joutuu itse tuunaamaan. Ja jammun alkuperäinen on muovia. Itse tuunattu vs alkuperäinen, niin en äänessä huomaa omassa soitossa mitään merkittävää eroa. Siksi mun mielestäni itseopiskelevien akkarisoittajien vaan kantsii säästää ja testata miten vaikuttaa, ja oppia itse sitä säätämistä ja soitintaan.

Tuubistahan löytyy videoita esimerkiksi miten erilainen kansipuu vaikuttaa akkarin ääneen. Pitäisi olla merkkittävä ero, mutta kyllä itse saan aika tarkkaan kuunnella että kuulen niitä eroja. Kyllä siinä kestää itse soittotekniikan opettelussa jo vähintään 5 vuotta, että noilla asioilla on oikein mitään merkitystä. Halvalla vain peli soimaan ja treenaamaan/soittamaan.
No, itse opiskelevan akkarisoittajan kannattaa minusta opetella soittamaan, eikä laittaa mitään heiluvia jäätelötikkuvirityksiä tallaluuksi, että se soitin voi olla ihan mitä hyvänsä soittaa.. Kaupasta lompakkoon sopiva soitin, liikkeessä säädöt ja kotiin soittamaan.

Ja kyllähän noi akkareiden erot on aika selkeitä minusta. Yleensä toki mukana tulee sit eri malliset kopat ja niiden vaikutus sointiin, mutta siis kuuro saa olla, jos joku Gibsonin JS-200 ja Martinin 00-18 ei soi eri tavalla :D Jotain Martinin vertailua kuuntelin, missä siis bodymalli sama, kansipuut molemmissa vaahteraa, mutta toisessa koppa ruusupuuta ja toisessa mahonkia. Nää on vähän jo pienempiä eroja, mutta siltikin ihan kuultavissa. Ruusupuulla saattaa olla vähän enemmän ylä-ääniä ja sointi kompleksisempi. Mahongilla sointi taas vähän ehkä selkeämpi ja tasaisempi. Löytyy varmasti Youtubesta, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
 
:)No en tiä. Mulle kävi näin vahingossa kun aivot ei oikein toiminut. Eipä tosin ole menoa yhtään haitannut kun tässä nauhoitellut sitä sun tätä ja kohta levykin valmis. En tosin hakkaa
bassoa kuin hullu vaan kevyemmällä tatsilla soitan sitäkin. Voisi näissä hieman enemmän olla pelivaraa mutta hyvin toiminut.

IMG_9420.jpg
Kyllä tossa basistin silmä vähän lasittuu :)
 
Hakusessa siis sellaista perinteistä P-basso soundia; sellainen tuhti soundi.
Eiks noilla flatwoundeilla yleensä haeta jonkinlaista vintagempaa soundia.. jazziin, vanhaan souliin ja R 'n B:hen jne, jos ja kun noi soi vähän tummemmin ja pyöreämmin kuin punotut kielet. Lähinnä siis sillä, että jos modernia rokkia soitellaan, niin tyypillinen soundi ei ehkä ole ihan sitä mitä noista irtoaa, mutta ostaa ja testaa, niin sillähän tuo selviää.
 
Flatwoundit on oma soundinsa joo ja totuttelua kait vaatii. Itse en pidä flateista. Johtuen siitä tuntumasta, kun itse pidän siitä "kitkan" tunteesta sekä otelautakädellä että soittokädellä varsinkin jos sormin pömpöttelee. Toisaalta, ne basson joskus harmittavat sivuäänet minimoituu kyllä flateilla samaisesta kitkan puutteesta. Mutta itse pidän kyllä kaikesta naturell sivuäänistä musiikissa. Steve Harris kolistelee menemään flatwoundeilla.

EDIT: Mulla siis ei ole ollut flatteja ikinä kiinni, mutta on tullut tuttavan luona kokeiltua.
 
Soittelin Tonefesteillä Viitasaaren OM hollow bodylla, jossa oli flätit kiinni ja ei kyllä mitään käyttöä omassa soitossa. Aika kummallisen tuntuiset oli näpeissäkin, vaikka varmaan tottuis ajan kanssa.

Joku Timo Kämäräinenhän niillä soittelee jazz-keikkansa ja soundaa pirun hyvältä, mutta tähän meikäläisenkin enimmäkseen soittamaan musaan väärät kielet.
 
Ihan inan jossain oli havaittavissa pientä falskiutta rytmissä, muuten soitannallisesti ihan kiva. Biisin nimi kyllä viittaisi vähän vielä tuhdimpaan kamaan :D Siitä se lähtee, ei kun uutta suo... putkeen!
Joo varmaan falskiutta vähän joka paikassa. Eihän sitä tiedä kuinka tuhtia tulossa, tää oli vaan intro..:)
 
Ensimmäinen "biisini" ever, käykää haukkumassa:lol::

En löytänyt ite varsinaisesti Deviniä tuosta, mutta peukkua tekemiselle.

Kuuntelin näillä Sonyn aika tunkkaisilla vastameluilla, notta pitäs vielä tsekata noista tasaisemmista monitoreista, joilla kuulis tuon stereokuvankin kunnolla, mutta ehkä miksauksen ja soundien puolesta vois miettiä jotain ratkaisua sille, kun soundi menee kolmannen kitaran mukaan tullessa aika puuroksi. Kaikki varmaan aika läjässä stereokuvassa ja jatkoa ajatellen vois ehkä funtsia, miten noita sais vähän levitetyksi ja soimaan ilmavammin, niin yksittäiset jutut erottuis sit paremmin.

Ehkä vähän alapäätäkin pois kitaroista, mutta tää sillä varauksella, että nää luurit on ihan tuskaisen bassokkaat.
 
Viimeksi muokattu:
Noissa on mittaa sen verran että saat ne vielä asennettua oikeinkin. Irti ja työnnät ton kielen pään sinne tapin sisään. Saat varmasti kokonaisen kierroksen vielä kierrettyä tapin ympäri.

Niin. Suhteellinen käsite tuo "asennettua oikein". Kerran pysyy kiinni, eikä lähde irti soitellessa, eikä vireongelmia, niin onko väärin asennettu? Ei ehkä oikeaoppinen,
mutta jos toimii niin turha lähteä ropeltamaan IMO. Kun parin vuoden päästä vaihtaa kielet, niin sitten mennään oikeammalla tavalla =)
 
En löytänyt ite varsinaisesti Deviniä tuosta, mutta peukkua tekemiselle.

Kuuntelin näillä Sonyn aika tunkkaisilla vastameluilla, notta pitäs vielä tsekata noista tasaisemmista monitoreista, joilla kuulis tuon stereokuvankin kunnolla, mutta ehkä miksauksen ja soundien puolesta vois miettiä jotain ratkaisua sille, kun soundi menee kolmannen kitaran mukaan tullessa aika puuroksi. Kaikki varmaan aika läjässä stereokuvassa ja jatkoa ajatellen vois ehkä funtsia, miten noita sais vähän levitetyksi ja soimaan ilmavammin, niin yksittäiset jutut erottuis sit paremmin.

Ehkä vähän alapäätäkin pois kitaroista, mutta tää sillä varauksella, että nää luurit on ihan tuskaisen bassokkaat.
Joo aika puuroa se on kyllä omaankin korvaan, mutta kun tällä hetkellä omat kyvyt miksaajana on luokkaa "lasketaanpa vähän tämän kitaran voluumia" niin ei kauhesti ole laatutuotantoa tulossa. Pitäis tosiaan vähän katsella miten noita säätöjä tekee, että kuulostaisi edes vähän ammattimaisemmalta.
 
Niin. Suhteellinen käsite tuo "asennettua oikein". Kerran pysyy kiinni, eikä lähde irti soitellessa, eikä vireongelmia, niin onko väärin asennettu? Ei ehkä oikeaoppinen,
mutta jos toimii niin turha lähteä ropeltamaan IMO. Kun parin vuoden päästä vaihtaa kielet, niin sitten mennään oikeammalla tavalla =)
Ihan kuin vaan, mutta itse laittaisin nuo oikein vaikka olisi vain lainasoitin kokeilussa. En tiedä mitä kenellekin tarkoittaa "ei vireongelmia" mutta bassossa se tarkoittaa että sitä ei tarvitse viritellä edes joka viikko ellei viritystappi ole osunut johonkin. Ja voihan tuo toimiakin mutta jos ei muuta niin näyttää hirveältä :)
 
Ihan kuin vaan, mutta itse laittaisin nuo oikein vaikka olisi vain lainasoitin kokeilussa. En tiedä mitä kenellekin tarkoittaa "ei vireongelmia" mutta bassossa se tarkoittaa että sitä ei tarvitse viritellä edes joka viikko ellei viritystappi ole osunut johonkin. Ja voihan tuo toimiakin mutta jos ei muuta niin näyttää hirveältä :)

Eli siis myönnät itsekin että voi olla vain ulkonäkökysymys? Hyvin tässä vedetty levy purkkiin just ja tappeihin koskettu vain kun piti vetää drop a vireessä.
 
Joo aika puuroa se on kyllä omaankin korvaan, mutta kun tällä hetkellä omat kyvyt miksaajana on luokkaa "lasketaanpa vähän tämän kitaran voluumia" niin ei kauhesti ole laatutuotantoa tulossa. Pitäis tosiaan vähän katsella miten noita säätöjä tekee, että kuulostaisi edes vähän ammattimaisemmalta.
Kun en oo saanu vielä kuunneltua monitoreista, niin en oo varma, mutta siis jos olit panoroinu jokaisen kitararaidan vaan keskelle, niin kuin arvaisin, niin siinä käy helposti niin, että ne kitarat soi vaan toistensa päälle peittäen toisiaan ja sit ei saa oikein selvää, mitä tapahtuu.

Että eka mitä varmaan vois kokeilla, niin levittää vaikka sen vitossointukomppikitaran ihan laitoihin. Voit vaikka tuplata sen raidan, pudota muutama desibeli volaa kummastakin, koska vola kasvaa em. tuplauksesta, lisää toiselle tuplatulle raidalle muutaman millisekunnin delay, niin sen jälkeen sulla ei oo sielä keskellä enää ihan noin sekamelskaa vaan se komppikitara soi mukavasti enemmän taustalta, sillai laajasti ja noista melodiajuttuja soittavista kitaroista saanee paremmin selvää.

Ja jos sinne keskelle jää vielä pari raitaa ja peittävät toisiaan, niin kokeilee panoroida toista pikkaisen sivuun, pudottaa volaa jne. kuulostellen, milloin soundais paremmalta / selkeämmältä.

Ja varmaan jossain muusikoiden netissä saa sitten ihan ammattilaistenkin vinkkejä, mutta tässä tämmöstä kotinauhoittelijan tuubaa, millä ny vois liikkeelle päästä :D
 
Kiitos pappatech vinkeistä, yritän viilailla. Ableton livellä värkkäilen ja on kyllä hyvin vajavaista vielä osaaminen, mutta katotaan mitä saa aikaan.
 
Miksailusäätäminen putoaa reippaasti samaan tahtiin kuin lähtökohdan materiaali paranee. Valitettavasti. Voi maailman tappiin asti säätää huonosti soitettuja ja huonolla soundilla olevia raitoja ja edelleen ei toimi. Sitten kun ne on kondiksessa niin eipä paljoa tartte.

En siispä itsekään tajua mitään siitä mitä teen mutta tästä vaikka tämä. Rytmikitaraa vain 1kpl per laita. Nembrini Audio Marshall JMP1 ja joku IR. Ei mitään boosteja tms. Yksi yhteinen EQ ja master kanavaan.



EDIT: Sama juttu kuin laulujen kanssa. Muutamia joutunut touhuamaan missä ihan paskoja laulajia ja ei niistä mitään saa aikaan kuin kiillotettua paskaa. Verraten esim kun Göran Edmanin kanssa laitettiin se yksi biisi niin laulut oli niin timanttiset ettei kaivannut mitään kuin minimaalisesti EQ sekä sitten sopivat kaiut.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
254 655
Viestejä
4 428 359
Jäsenet
73 392
Uusin jäsen
RautiainenAaro

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom