Kitaran soittaminen

Niille, jotka jaksavat asentaa ja kokeilla jotain, niin Softubelta on tullut lisäri Amp Roomiin, eli Engl Savage 120W ja 60W.
Harvemmin näitä tullut. Kazrogilla oli aikoinaan hyvä Savage mallinnus mutta muuten taitaa olla Powerballeja liikenteessä.


Itse koitin ja oon kyllä enemmän PB/E530 kannalla. Onhan tuo Savage helvetinmoinen runttausmörssari. Joskus pääsin ihan oikealla
kokeilemaan reeniksellä ja olihan se kokemus, kuin kuorma-auton eteen olisi hypännyt. Semmoinen SISO steroideilla sanoisin.

Itse tykkään Mercuriall Engl E530 mallista (originaali oli mulla joskus parin vuoden ajan) sekä Nembrinin PB2:sta. Oikeaa Powerballia
en valitettavasti ole päässyt kokeilemaan.

1710693775949.png
 
@pappatech Ei kyse edelleenkään ollut siitä että sun pitää se myyntiin menevä ruoskasi ryssiä vaan kun tuossa muukin mainitsi siitä hiomisesta, niin tuossa jutustelua oli. Jos asiat tuntuu hankalalta, niinkuin sanoit, niin
tekemällä oppii. Miten alkujaan edes aloit soittamaan mitään instrumenttia? Nehän on alussa vallan hankalia, kun joutuu käyttämään paljon aikaa, joka taas on pois rahan ansaitsemisesta esimerkiksi. Ois helpompaa jos
töitä tekemällä ja rahaa ansaitsemalla voisi ostaa itselleen soittataidonkin :D

Edit. Ois tääkin jäänyt tekemättä jos ei ois viitsinyt kun tuntui hankalalta
 

Liitteet

  • IMG_8644.jpeg
    IMG_8644.jpeg
    238,9 KB · Luettu: 57
Viimeksi muokattu:
^ joo, silloin ei varmaan kannata aloittaa soittaakaan, jos ei kiinnosta opetella hiomaan kitaranlakkoja ja purkaan sitä kitaraa atomeiksi.. logiikka 6 / 5. Kerran vielä: ei vaan vittu kiinnosta ruveta muovittaan meidän olkkaria ja alkaa hiomaan täällä mitään kitaroita, mikä siinä nyt on niin vaikeaa tajuta... :D

Saan sen verran liksaa duunista, että voin ostaa palveluna kaikki semmoiset hommat, joita ei huvita ite tehdä. Ja tarviinkin vapaa-aikani suureksi osaksi huilaamiseen, sen verran kuormittavaa tuo duuni valitettavasti on. Mulle on ihan fine, jos joku haluaa soittimensa kotonaan ropata enkä minä ole täällä kenellekään vittuilemassa, että eikö persaukisilla ole varaa käyttää ammattilaisia, niin luulis, että se ei kotisepillekään sen enempää kuulu, miten minä soittimeni huollan (tai huollatan).

muoks. kesän jälkeen 3/4 sähkiksistä on +3k€ hintaisia (ovh). Noita ei jo senkään puolesta viiti ihan samalla tavalla mennä sorkkimaan kuin jotain parin sadan squiereita tai bentoneita.
 
Viimeksi muokattu:
Per Nilsson nähty eilen livenä Rocksissa. On se kyllä huikea seppä kokonaisuudessaan. Todella puhtaasti soitti Scar Symmetryn tuotantoa ja mukava settilista vanhaa ja uutta sekasin. Suosittelen mennä katsomaan paikan päälle kun tulevat seuraavan kerran tänne.
 
Per Nilsson nähty eilen livenä Rocksissa. On se kyllä huikea seppä kokonaisuudessaan. Todella puhtaasti soitti Scar Symmetryn tuotantoa ja mukava settilista vanhaa ja uutta sekasin. Suosittelen mennä katsomaan paikan päälle kun tulevat seuraavan kerran tänne.
On kova soittaja ja löytyy vielä melodian tajuakin päälle. Se Scar Symmetryn toisiksi uusin varmaan edelleen itelle yks kovimpia metallikitaralevyjä - ainakin 2000-luvulta.

Kertaalleen nähty Scar Symmetry, tuli kyllä oltua turhan kännissä, mutta on tarkoitus mennä kattoon, kun tulevat taas soittaan. Viime Lutakon keikan missasin, en tiedä miten onnistuin..
 
Olin kans kattoo, itelle uusi tuttavuus ja kyllähän vetivät hyvin. Per oli koominen ilmestys kun postas vähän joka puolella lavaa ja näyttää vanhalta papalta. On kyl taitava vetää. Miinuksia bändille kun ei ollut basistia.
 
Hyvä huomio on sekin että jos kitara menossa myyntiin niin ei kannata modata, koska se hyvin useinn huonontaa jälleenmyyntiarvoa, ellei kyse ole parin sadan Squierista. Ja koska menossa myyntiin niin miksi tehdä mitään sille, ostaa sitten sopivan soittimen tilalle mitä ei tarvitse modata.

Poikkeuksena sanoisin laitteet joita ei saa muuten. Itse hommasin pari vuotta sitten 5 kielisen Fenkun Amerikan Jazz basson, eikä niitä liikkunut käytettynä, joten ei auttanut kuin ostaa uusi. Siinä oli huonot mikit joten ne piti vaihtaa. Tämän lisäksi oli kieliä head stockissa painava nappi 2mm sivussa niin ettei E-kieli pysynyt sen alla kunnolla joten ei auttanut kuin siirtää sitä. En kyllä olisi lähtenyt tuohon jos olisi ollut käytettyjä soittimia tarjolla. Kalliskin oli, mutta onhan nyt hyvä peli.
 
Hyvä huomio on sekin että jos kitara menossa myyntiin niin ei kannata modata, koska se hyvin useinn huonontaa jälleenmyyntiarvoa, ellei kyse ole parin sadan Squierista. Ja koska menossa myyntiin niin miksi tehdä mitään sille, ostaa sitten sopivan soittimen tilalle mitä ei tarvitse modata.
Ainakin noille musaliikkeiden myyntitileille (tai varmaan vaihtoonkaan) on turha tarjota, jos on tehty jotain omia kötöstelyjä. Ei ne toki muutenkaan ole ehkä järkevimpiä mestoja myydä, kun ottavat tyypillisesti 20 pinnan komission, mutta yksi soittopeli meni kyllä noinkin ihan mukavasti kaupaksi, kun ei jaksanu sitä peliä ite ruveta myymään.

Muusikoiden netissähän on sitten kaikenlaisia maan ja taivaan väliltä. Osa varmaan ihan hyvässä kunnossa ja sit on näitä, että hups lähti vähän puuta ku hioin.
 
Hyvä huomio on sekin että jos kitara menossa myyntiin niin ei kannata modata, koska se hyvin useinn huonontaa jälleenmyyntiarvoa, ellei kyse ole parin sadan Squierista. Ja koska menossa myyntiin niin miksi tehdä mitään sille, ostaa sitten sopivan soittimen tilalle mitä ei tarvitse modata.

Ja toki kun kitaroihin voi tulla mitä vain "lastentauteja". Oli sitten 200€ tai 5000€ kitara. Esimerkisi vaikka jakki voi syystä tai toisesta mennä rikki. Kuinka moni oikeasti vie kitaran huoltoon tuntliksalla jos vaihtoehtona on tilata se 15€ maksava jakki ja juottaa kaksi johtoa kiinni?

Kotikutoiset jutut eivät aina ole huonoja. Tässä kaksi esimerkkiä, mutta voi olla jollekin samantason juttu kuin itse tehty kylppäriremppa tai sähkökaapin asennus:

1. Itse tykkään että virittimet ovat jämäkät, eikä löysät. Kaikkihan tietää mitä tapahtuu kun niitä kiristää. Siellä on se .5mm nailonprikka välissä. Se kun halkeaa, viritin on löysä. Niitähän ei saa kuin suoraan tehtaalta jollan helkkarin kalliilla hinnalla. Internetseistä löytyi kikka monesta paikkaa, eli hammaslanka (sitä hieman tahmeaa). Löystää viritintä, lenksu lankaan ja sinne väliin. Pyörittelee tarpeeksi ympäri ja solmu. Voi kiristellä hyvin toimii paremmin kuin alkuperäinen.

2. Ibanezin kampi. Siinähän on ne nailonrinkulat, jotka löystyvät ajan myötä. Sen sijaan että ostelee uudet, on kaksi vaihtoehtoa. Rinkulat pois, hieman kynsilakkaa alle ja rinkulat takaisin. Tai sitten sytkärillä hetken alla. Taas on jämäkät.

Mutta kaiken a ja o on järjen käyttö. Jos edes kuvittelee että saa puuta irti vähän hiomalla, niin parempi jättää tekemättä. Saahan sen kaulankin paskaksi jos rengasraudalla alkaa vääntämään kaularautaa apinanraivolla.
 
Ja toki kun kitaroihin voi tulla mitä vain "lastentauteja". Oli sitten 200€ tai 5000€ kitara. Esimerkisi vaikka jakki voi syystä tai toisesta mennä rikki. Kuinka moni oikeasti vie kitaran huoltoon tuntliksalla jos vaihtoehtona on tilata se 15€ maksava jakki ja juottaa kaksi johtoa kiinni?

Kotikutoiset jutut eivät aina ole huonoja. Tässä kaksi esimerkkiä, mutta voi olla jollekin samantason juttu kuin itse tehty kylppäriremppa tai sähkökaapin asennus:

1. Itse tykkään että virittimet ovat jämäkät, eikä löysät. Kaikkihan tietää mitä tapahtuu kun niitä kiristää. Siellä on se .5mm nailonprikka välissä. Se kun halkeaa, viritin on löysä. Niitähän ei saa kuin suoraan tehtaalta jollan helkkarin kalliilla hinnalla. Internetseistä löytyi kikka monesta paikkaa, eli hammaslanka (sitä hieman tahmeaa). Löystää viritintä, lenksu lankaan ja sinne väliin. Pyörittelee tarpeeksi ympäri ja solmu. Voi kiristellä hyvin toimii paremmin kuin alkuperäinen.

2. Ibanezin kampi. Siinähän on ne nailonrinkulat, jotka löystyvät ajan myötä. Sen sijaan että ostelee uudet, on kaksi vaihtoehtoa. Rinkulat pois, hieman kynsilakkaa alle ja rinkulat takaisin. Tai sitten sytkärillä hetken alla. Taas on jämäkät.

Mutta kaiken a ja o on järjen käyttö. Jos edes kuvittelee että saa puuta irti vähän hiomalla, niin parempi jättää tekemättä. Saahan sen kaulankin paskaksi jos rengasraudalla alkaa vääntämään kaularautaa apinanraivolla.
Aika monet tuntemani soittajat (esiintyviä ja levyttäviä artisteja) eivät osaa kolvata joten heiltä jää tuo jakki vaihtamatta. Lisäksi monet pelkäävät rikkovansa jotain kun eivät osaa jolloin kaikenlainen homma poisluettuna kielien vaihtaminen menee soitinrakentajalle tehtäväksi. Kaikki eivät myöskään tee kylppäriremppoja vaan teettäisivät ammattilaisella jos tarvetta olisi. Monilla soittajilla pointti on nimenomaan se että ei kiinnosta säätää, vaan tehdä ja soittaa musiikkia. Poikkeuksiakin löytyy ja joku on erittäinkin pätevä esim tietokoneiden ja elektroniikan kanssa, mutta selkeästi vähemmistöä.
 
Menisi täällä varmaan rahtihommiksi kun en tiedä ketään paikallista seppää mutta ei se haittaa.
 
Aika monet tuntemani soittajat (esiintyviä ja levyttäviä artisteja) eivät osaa kolvata joten heiltä jää tuo jakki vaihtamatta. Lisäksi monet pelkäävät rikkovansa jotain kun eivät osaa jolloin kaikenlainen homma poisluettuna kielien vaihtaminen menee soitinrakentajalle tehtäväksi. Kaikki eivät myöskään tee kylppäriremppoja vaan teettäisivät ammattilaisella jos tarvetta olisi. Monilla soittajilla pointti on nimenomaan se että ei kiinnosta säätää, vaan tehdä ja soittaa musiikkia. Poikkeuksiakin löytyy ja joku on erittäinkin pätevä esim tietokoneiden ja elektroniikan kanssa, mutta selkeästi vähemmistöä.

Niin siis tarkoitin että pieni säätö koetaan samanlaisena työrupeamana kuin kylppäriremppa.

Paljonkohan noissa on sitä että nämä kitarahuoltajat ylläpitävät sitä että nää kannattaa hoidattaa eikä missään tapauksessa itse yrittää? Sehän on pois heidän tuloista. Enemmän mun mielestäni kertoo ihmisen itsensä asenteesta jos ei vaan viitsi. Itseään arvostavalla kitaristilla on myös olemassa miljoonalaatikko täynnä kaikkea tarpeellista. Jos siis se jakki hajoaa, niin laatikosta semmoinen ja 10min päästä toimii taas. Sitten soitto raikaa. Huoltoon vietäessä kitara poissa pelistä ties kuinka pitkään.

Saako itse vaihtaa hihnanuppien tilalle vaikka DiMarzion Clip-Lokit? Sieltä kun ottaa tapin ruuvin irti, tulee enemmän arvokasta puuta mukana kuin kaulan hiomisessa? Vai viedään huoltoon jolloin kitaranrakentaja nauraa matkalla pankkiin?
 
Menisi täällä varmaan rahtihommiksi kun en tiedä ketään paikallista seppää mutta ei se haittaa.
Jossain muusikoiden netin fabo-ryhmässä, kun huutelee, niin vois löytyä tietoa, onko paikkakunnalla ketään pätevää. Noi rahdit on äkkiä parikymppiä suuntaansa tai varovaisella käsittelyllä (tai jollain isolla hevisuunnikkaan laukulla) enemmänkin, notta tulee äkkiä huollolle hintaa.

Näissä keisseissä kiinnostais varmaan itteäkin jo enemmän tehdä kaikki tehtävissä olevat hommat ite, mutta täällä on parikin arvostettua soitinrakentajamestaria, joista toisella olen ite isommat huollot teettäny, niin ei oo ollu tuon suhteen ongelmaa.
 
Niin siis tarkoitin että pieni säätö koetaan samanlaisena työrupeamana kuin kylppäriremppa.

Paljonkohan noissa on sitä että nämä kitarahuoltajat ylläpitävät sitä että nää kannattaa hoidattaa eikä missään tapauksessa itse yrittää? Sehän on pois heidän tuloista. Enemmän mun mielestäni kertoo ihmisen itsensä asenteesta jos ei vaan viitsi. Itseään arvostavalla kitaristilla on myös olemassa miljoonalaatikko täynnä kaikkea tarpeellista. Jos siis se jakki hajoaa, niin laatikosta semmoinen ja 10min päästä toimii taas. Sitten soitto raikaa. Huoltoon vietäessä kitara poissa pelistä ties kuinka pitkään.

Saako itse vaihtaa hihnanuppien tilalle vaikka DiMarzion Clip-Lokit? Sieltä kun ottaa tapin ruuvin irti, tulee enemmän arvokasta puuta mukana kuin kaulan hiomisessa? Vai viedään huoltoon jolloin kitaranrakentaja nauraa matkalla pankkiin?
Antaa olla kun ei ilmeisesti tässä asiassa ole kuin yksi oikea tapa.

Puhuin niistä soittajista ketä tiedän ja yleistä on tuo pienienkine hommien teettäminen. Turha minulle on perustella asiaa kun itse teen kuitenkin monet hommat, kaikki vaan ei tee. Kovasti tuntuu soittajilla olevan kitarateknikkoja jos vaan on rahaa keikkailun lomaan sellainen palkata ja keikkoja riittävästi. Näin voi itse keskittyä soittamiseen ja esiintymiseen ja joku hoitaa muun turhan säätämisen.

Ei taida soitinrakentajat nauraa matkalla pankkiin, kovassa on raha niilläkin sen mitä tiedän ja mielellään pikkuhommiakin ottavat.
 
Nyypälle neuvoa. Laitteina sähkökitara ja amazonista halpa kitara usb sovitin. ASIOforall 2.15 asennettu. Muutoma tutoriaali youtubesta selattu mutta kun laitan Cakewalkista preferences valikosta ASIOn en saa mitään ääntä ulos kokotietokoneesta eikä mitään merkkejä että tunnistaisi kitaran.
WASAPI asetuksella tunnistaa usb kitara mikin ja kitaran ääni tulee ulos vain HDMI ulostulosta tietokonenäytöstä, mutta mun fyysinen vahvistin kiinni PCn äänikortin analogisessa ulostulossa eikä sitä ole valittana tällä asetuksella kuten ei ole USB langattomia sankakuulokkeitakaan?

Miten saan käyttööni myös äänikortin analogiset ulostulot ja USB sankakuulokkeet USB-piuha kitaran kanssa Cakewalkissa?
 
Tuossa nopea gunnari-lurautus tuolla uudella Suhrilla. Huom. opettelin tuon äsken, että pienet mokat ja epävireisyydet sen piikkiin :D Soundikin oli vaan yks treenisoundi Corey Wong -plugarista, eikä sen enempää biisiä varten mietitty, mutta tykkäsin tuosta kaulamikkisoundista ja vähän jotain samaa sävyä kuitenkin.


Tosi kiva kitara soittaa, vaikka varmaan kaulaa pitäs vähän säädellä, vähän rämisee ja bendit pikkaisen vaarassa tukehtua ylänauhoilta. Mikähän tää nyt mahtaa olla, joku Suhrin Vintage C -profiili, mutta tykkään paljon enemmän kuin edellisessä Suhrissa olleesta Slim C:stä. Tuo edellinen Suhri oli myös hemmetin jäykkä soittaa korkeilta kieliltä (H ja E). Tää on ihan päin vastoin jotenkin harvinaisen kevyt taas niiltä.

20240320_172208.jpg
 
halpa kitara usb sovitin
Oman DigiTech RP-250, jonka (ASIO) ajurituki loppui Win 8.1:een, saa toimimaan näin (= ääni kuuluu läppärin kajareiden / kuulokeulostulon kautta)
WaveOut_RP250.jpg
(Sen omilla ASIO-ajureilla, ääni menee heti totaalijumiin Win 10:ssä & 11sta.)

Ongelma voi olla se, että ne usb-kuulokkeet on & toimii kuten äänikortti?. Ja kahta (usb-) äänikorttia voi olla vähän hankala saada toimimaan yhtä aikaa?.
 
Oman DigiTech RP-250, jonka (ASIO) ajurituki loppui Win 8.1:een, saa toimimaan näin (= ääni kuuluu läppärin kajareiden / kuulokeulostulon kautta)
WaveOut_RP250.jpg
(Sen omilla ASIO-ajureilla, ääni menee heti totaalijumiin Win 10:ssä & 11sta.)

Ongelma voi olla se, että ne usb-kuulokkeet on & toimii kuten äänikortti?. Ja kahta (usb-) äänikorttia voi olla vähän hankala saada toimimaan yhtä aikaa?.
Homma ratkeis heti sillä kun hommais jonkun perus audio interfacen ja normi asiot käyttöön. Kitara ja kuulokkeet siihen kiinni sitten. Ei kulu montaa kymppiä ja rock soi.
 
Homma ratkeis heti sillä kun hommais jonkun perus audio interfacen ja normi asiot käyttöön. Kitara ja kuulokkeet siihen kiinni sitten. Ei kulu montaa kymppiä ja rock soi.
Tää oli sama, mitä tuli itellekin heti mieleen. Joku Focusriten scarlet solo tai vastaava.

Katoin vaan, että Thomann:kin myy jotain TRS-USB kaapelia, joissa ilm. sisäänrakennettu AD-muunnin, että kai noiden pitäs periaatteessa hommansa hoitaa, mutta en oo kyllä kuullu, että noita kukaan käyttäs perus audio interfacejen sijaan.

Itse hinkkasin keittiön pesusienen tummanvihreällä karhealla puolella kiillottuneen kaulan mataksi, lopuksi nihkeällä rätillä puhdistus ja eikun soittoon..
Joo no minä nyt ostin parilla tonnilla sit kitaran, jossa valmiiks hyvä kaula :D

Toi Edwardsi saa varmaan olla kaulan suhteen noin miten on. Tykkään soundista kuitenkin pirusti ja tuolla pystyy kyllä soittaan, mitä tarvittee. Lukkovirit varmaan menee paikalleen.
 
Hei, kyllähän jokainen itteään kunnioittava kitaristi koodaa laiteajurit sille laitteelle ja alustalle missä tarvii. Ei oo sen jälkeen niinku ikinä yhteensopivuusongelmia. Eihän pyöränkumiakaan viedä liikkeeseen paikattavaksi jne.
 
Tää oli sama, mitä tuli itellekin heti mieleen. Joku Focusriten scarlet solo tai vastaava.

Katoin vaan, että Thomann:kin myy jotain TRS-USB kaapelia, joissa ilm. sisäänrakennettu AD-muunnin, että kai noiden pitäs periaatteessa hommansa hoitaa, mutta en oo kyllä kuullu, että noita kukaan käyttäs perus audio interfacejen sijaan.
Juu. Kun hommaa usb kitarapiuhan, usb kuulokkeet ja vielä usb mikin niin odotettavissa on vittujen kevät soitto- ja äänittelyrintamilla.
Behringer UMC22 maksaa näköjään 40€ ja sillä saa jo homman mukavasti käyntiin.
 
Juu. Kun hommaa usb kitarapiuhan, usb kuulokkeet ja vielä usb mikin niin odotettavissa on vittujen kevät soitto- ja äänittelyrintamilla.
Behringer UMC22 maksaa näköjään 40€ ja sillä saa jo homman mukavasti käyntiin.

Näin. Sotku odotettavissa. Monesti ihan perinteisin tavoin pääsee helpoimmalla. Ja jos tuollaisen sekasotkun saa jollain tavalla toimimaan,
niin jokainen mutka itsessään varmaan tuo lisää viivettä.
 
Vähän liikaa rahaa itselläkin nyt mennyt, kun ekaksi vetäsin vanhan koneen uusiksi, vain näyttis jäi. Siihen paloi reilu tonni, mutta eiköhän tälläkin seuraavat 7 vuotta mennä. Tosin alimitoitin muistit, kun menin ostamaan vain 32gb kun 64gb olisi ollut
tarkoituksenmukaisempi. Sitten EastWest Hollywood Orchestran päivittelin Opus versioon ja pitihän se Arturia V Collection päivitellä myös, kun aivan mahtavat Acid (Roland TB-303) sekä Augmented Piano/Brass/Woodwinds + jotain muuta.

Eiköhän rahoitu nyt hiljalleen. Vielä se RAM tuplaaminen sekä NotePerformeriin NPPE tuolle Opukselle, niin riittää hetkeksi. Tosiaan, RAM kulutus on aika hurjaa noilla samplekirjastoilla. Opus sampleja latasin varmaan 20h kun sieltä tuli kevyt 940gb paketti,
joista pelkästään jouset vei sen reilu 400gb :D Aiemmat musailut/nauhoitussessiot vieneet ehkä sen 8-10gb mutta laitapa koko sinfoniaorkesteri vetämään legatoa, niin siinä hurahtaa huonommallakin samplelaadulla 30gb :D
 
Wintersunin jalanjälkiä seuraten, siltä tuo ATK-päivitys kaikkineen vähän antaa mielikuvaksi :lol:
Oma päivitys oli siirtyminen pieneen NUC-purkkiin 16Gt muistiavaruudella varustettuna, rinnalle UAD:n nelikanavainen äänikortti ja hd600 kuulokkeet. Ja tietysti kaikkein tärkein: puinen kuuloketeline!
 
Wintersunin jalanjälkiä seuraten, siltä tuo ATK-päivitys kaikkineen vähän antaa mielikuvaksi :lol:
Oma päivitys oli siirtyminen pieneen NUC-purkkiin 16Gt muistiavaruudella varustettuna, rinnalle UAD:n nelikanavainen äänikortti ja hd600 kuulokkeet. Ja tietysti kaikkein tärkein: puinen kuuloketeline!

No ei nyt sinänsä. Vanhalla koneella mentiin 7 vuotta. 7700k + 16gb. Mutta noi orkkasamplet kyllä syö ihan pirusti resursseja.
 
Teinpä pienen videon, eli tuo arpeggiopätkä minkä aiemmin laitoin audiona, jos joku katsoo hyväksi treeniksi + miten mä soitin tuon. Itse koen hyväksi treeniksi plektrakädelle.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Hyvä syy päivittää laitteita, siis.
Paitsi että ongelma (Line6 UX2:n kanssa) on vain tässä läppärissä & sen Windows 11:ssa. Eikä pöytäkoneessa ja sen Windows 10:ssä. "Memory Integrity = Off" olisi ratkaisu. Paitsi että nopea Googletus kertoo että sen takaisin päälle saaminen voi mennä hankalaksi, koska se voi tsekata ensin, onko asennettuna "yhteensopimattomia" ajureita. Toisille näkyy tulleen ton kanssa ongelmia, vaikka ne ajurit olisi jo uninstalloitu (rekisteriin jäänyt jotain niistä / tms?).
 
Oman DigiTech RP-250, jonka (ASIO) ajurituki loppui Win 8.1:een, saa toimimaan näin (= ääni kuuluu läppärin kajareiden / kuulokeulostulon kautta)
WaveOut_RP250.jpg
(Sen omilla ASIO-ajureilla, ääni menee heti totaalijumiin Win 10:ssä & 11sta.)

Ongelma voi olla se, että ne usb-kuulokkeet on & toimii kuten äänikortti?. Ja kahta (usb-) äänikorttia voi olla vähän hankala saada toimimaan yhtä aikaa?.
En saanut ASIOsta mitään ääntä ulos tai sisään. WASAPIllä vain HDMI äänet. Mutta MME (32-bit) kitara usb-piuha ja kaikki mahdolliset äänen ulostulot toimii. ASIO pitäisi olla parempi? mutta en ainakaan nyyppänä huomaa mitään latenssia tuossa.
 
Teinpä pienen videon, eli tuo arpeggiopätkä minkä aiemmin laitoin audiona, jos joku katsoo hyväksi treeniksi + miten mä soitin tuon. Itse koen hyväksi treeniksi plektrakädelle.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Ynkät on kyllä vissiin kuunneltu ja harjoiteltu mutta hyvältähän se kuulostaa
 
En saanut ASIOsta mitään ääntä ulos tai sisään. WASAPIllä vain HDMI äänet. Mutta MME (32-bit) kitara usb-piuha ja kaikki mahdolliset äänen ulostulot toimii. ASIO pitäisi olla parempi? mutta en ainakaan nyyppänä huomaa mitään latenssia tuossa.

Kaverikaan ei saanut cakewalkista asion kanssa mitään ääntä kitaralla. Scarlet 2i2 äänikortti käytössä.
 
Lissää video

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Tosson reeni, joka voi olla alkuun vähän helpommin lähestyttävä, jos noi sweeppi / economy / arpeggiojutut kiinnostaa. Tuossa on hyvin vastaava mekaniikka, mutta vaan tuolla tutuista tutuimmalla pentatonisella boksilla ja ideana vaan pikata aina samaan suuntaan tuo matalammalta korkeammalle kielelle menevä vaihto.

Ja tuossa joutuu opettelemaan olemaan siellä kielten välissä, kun tuon matalammalle kielelle osuvan vaihdon joutuu pikkaan ylöspäin, että pääsee taas jatkaan alaspäin sen seuraavan vaihdon. Siinä mielessä myös jänniä treenejä, että näissä ei saa oikein tuota oikean käden mekaniikkaa toimimaan "oikein" kuin vasta riittävän nopeilla temmoilla.

20240324_190048.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ihan vain mielenkiinnosta, koska tuohon ei ole merkitty näppäilysuuntia. Tuo soitetaan siis alternativella, paitsi kieltä vaihtaessa toistetaan näppäilysuunta?
 
Ihan vain mielenkiinnosta, koska tuohon ei ole merkitty näppäilysuuntia. Tuo soitetaan siis alternativella, paitsi kieltä vaihtaessa toistetaan näppäilysuunta?
Ei jaksa mennä enää piirteleen tuohon paperiin, kun kampesin jo punkkaan, mutta joo. Tai eihän tuossa oo varsinaisesti alternatea kuin nuo saman kielen pari perättäistä nuottia, mutta tuosta tulee semmoinen rullaava patterni, jota voi sitten toistaa kaikenlaisissa muissakin kuvioissa. Saa improihin eloa ja vähän rytmisestikin ehkä mielenkiintoisempaa juttua sopiviin väleihin.

muoks. pilkunnussimista vielä, mutta siis ne alaspäin iskut nimenomaan vielä niin, että ne on yksi ja sama plektran liike. Eikä niin, että pikattais erikseen, mutta samaan suuntaan molemmat kielet.
 
Eli enkuksi „rake“, kuten esim. Del Shannonin Runawayssa soitellaan?
Ei oo tuttu biisi, mutta minusta näissä vastaavissa puhutaan yleensä economy pickingistä. "Raken" ymmärrän ite tarkoittavan tiettyjä perkussiivisempia juttuja, jotka ei ihan sama asia economyn kanssa ole.

Tuolla linkin takana jotain Gambalesta ja Economy pickingistä, jos se kiinnostaa. Ei oo tuttu videosarja, mutta Gradylla yleensä aika hyvin nuo mekaniikat purettuja.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Ei oo tuttu biisi, mutta minusta näissä puhutaan yleensä economy pickingistä. "Raken" ymmärrän ite tarkoittavan tiettyjä perkussiivisempia juttuja, jotka ei ihan sama asia economyn kanssa ole.
Saattaa hyvinkin olla eri asia, pitää tutustua tuohon viikolla. Nämä economy/tilu-termistöt eivät näet ole minulla hallussa, erheitä sattuu.
 
Joo, näillä economy -jutuilla saattaa saada tietyt jutut vähän rennommin soitettaviksi, vaikkei Yngviestä tai tilukitaroinnista ois niin kiinnostunutkaan. Notta siinä mielessä varmaan ihan hyödyllistä tsekata, jos on vaan intoa moisia reenailla.
 
Saattaa hyvinkin olla eri asia, pitää tutustua tuohon viikolla. Nämä economy/tilu-termistöt eivät näet ole minulla hallussa, erheitä sattuu.

Näissä myös vaikuttaa aksentointi paljon siihen miten soittaa. Mitä nyt itse kokeilin niin erilailla mennään, mikäli se aksentti on A-a-a-a A-a-a-a vaiko A-a-a-A a-a-A-a. Ja tietty myös aloittaako ylöspäin vai alaspäin pickaamalla.

Mitä tuohon omaan jutskaan tuli, niin vähän sekalaisesti menee pickaus. Välillä kolme kieltä menee suoraan kaikki alas päin tai sitten kolme kieltä niin että kaksi kieltä toiseen suuntaan ja viimeinen toiseen.

Mutta siinä se, että itsehän noihin juuri yhtään pistä huomiota, kuten siihenkään miten plektraa pitää kädessä. Näillä ei ole hittoakaan väliä omasta mielestä kunhan se haluttu lopputulos tulee.
 
Tuossa pentatonisessa reenissä olennaisia juttuja lähinnä, että saa sen plekupatternin ekaks toimimaan niin, että ne suunnanvaihdot menee sujuvasti, eikä takeltele niissä. Ja että kestää nostaa sit tempoakin. Tuossa pitää tosiaan tottua olemaan siellä kielten sisällä, jos on vahvoja taipumuksia pikkailla kamat kielten ulkoa.

Toinen on sitten tuo vasurin rullaus, ettei noi pari samalla sormella otettavaa nuottia jää soimaan päällekäin. Jos vaihtaa viereiseen pentatoniseen boksiin korkeammalta, niin saa vielä veemäisen pikkurillillä rullauksen viimeiseen osioon E- ja A-kieliltä.

Gambalella on sitten muutamaa pykälää veemäisempiä juttuja näihin rullailuihin, varmaan jotain lappuja ois niihinkin, mutta ei jaksa nyt kaivaa.
 
Pikaisella kokeilulla näppäilysekvenssiksi muotoutui (ensimmäinen tahti):

c a g c a g e a
D P U D P U D D


Saa olla tarkkana, ettei mene muotoon tripletti, tripletti naps naps
 
Saa olla tarkkana, ettei mene muotoon tripletti, tripletti naps naps
Ehkä tässä saa lopputuloksena ollakin jonkinlainen rytminen vapaus, eli kun toi plekukuvio on selkärangassa, niin tota voi varioida rytmisesti ja soittaa sit sellaista, mikä tuntuis sopivan parhaiten johonkin tiettyyn paikkaan.

Tota voi kokeilla tosiaan niistä muistakin pentatonisista bokseista. Saa vähän eri soundia. Osassa tulee vähän veemäisempiä sormituksia.
 
Tuossa taas yks tuommonen puolen minuutin soololuritus. Totoa tällä kertaa. Satuin bongaan jonkun Rick Beaton soolo break downin somea lärätessä, niin opettelin sit itekin. Kiinnosti lähinnä nuo pari bendiä, jossa napataan samalta kieleltä vielä tuo yks nuotti bendin päälle. Tuossa taas yks semmonen tekniikka, jonka kanssa voi tulla vaikeuksia, jos on tottunu soittaan vahvasti sillai, että pikkurillin puoleinen osa kämmentä on kauempana kaulasta kuin peukun puoleinen.

Piti myös demota soundeja Neuralin Tone Kingistä, mutta tää joku mun vanha Fortinin soolosoundi kuulosti niin paljon paremmalta, niin renderöin nyt se päällä tuon filun. Chorusta varmaan huutais vielä sekaan, jos haluais autenttisempaa, mutta ei jaksanu, kun ihan asialliselta kuulosti noinkin omaan korvaan. Tuon Suhrin telen tallamikillä soitettu kitaran puolesta.

(Saisin soitettua tuon lurituksen paremmin, mutta ei jaksanu kovin montaa ottoa näin iltasella.)

 
Joskus varmaan viime vuonna taisin kirjoitella, että voisin heittää @Markqq :lle pari treeniä, niin tuossa nyt viimein nauhoitettuna. En usko, että näihin tarvii mitään lappuja erikseen. Eka kuvio on tuota perus blues-pentatonista, jonka kaikki osaa varmaan viikon kitaran soittamisen jälkeen ja toinen kuvio se perus duurikolmisointu D-, G- ja H-kieliltä. Nää voi soittaa mistä kohtaa kaulaa haluaa ja kannattanee pikkaisen vaihdellakin. Ite yleensä soitan vitos- ja seiska-asemista, mutta varmaan vois itekin vaihdella enemmän, koska tuossa rupeaa yllättävästi vaikuttamaan sekin, miten kielten jäykkyys ja korkeus muuttuu eri puolilla kaulaa.

Mut tuo eka blues-pentatoninen. Pääidea tässä on siis hahmottaa taimia ja tuota kuviota soitetaan lähtien kahdeksasosanuotti -> kahdeksasosatrioli -> kuudestoistaosanuotti -> kuudestoistaosatrioli (tai varmaan voi ajatella sekstolinakin) -> kolmaskymmeneskahdesosanuotti. Ja tarkoitus ois pystyä vaihtamaan aina metronomin iskusta seuraavaan jakoon ilman katkoja. Jos tempo vähän aaltoilee, niin kuin mullakin tuossa nauhoituksessa, niin koittaa vaan päästä mahdollisimman nopeasti takas kiinni tempoon. Tuo kannattaa myös soittaa edes takas, eli palata takas kolmaskymmeneskahdesosista niihin kahdeksasosiin.

Plekutekniikka tulee siinä kuvioon, kun tuo ei oo tasajakoinen tuo kuvio (jossa siis 5 nuottia), joten plekun aloitusisku vaihtuu aina joka toisella kierroksella ja pitäs koittaa pitää sekä tuo taimi että pikkaus kasassa. Iskujen pitäisi luonnollisesti olla tasaisia volaltaan ja kaikkien nuottien soida. Ja siis alternatella koko ajan.

Tuo on nauhalla 50bpm temmossa ja tuota voi koittaa kasvattaa vaikka 60bpm. (Lisähaastetta saa vielä, jos koittaa samaan aikaan selittää emännälle, että ei nyt, niin kuin ite tuota nauhoittaessa, kun emäntä paukkas huoneeseen selittämään jotain ja sen jälkeen huudatteli imuria tuossa het oven takana)


Tuo toinen kolmisointutreeni taimin ja pikkauksen puolesta ihan samalla tavalla ja nousten sieltä kahdeksasosista triolien kautta 32. osiin ja sen jälkeen takas alkuun. Tuossakin kääntyy aina aloitusisku joka toisella. Voi aloittaa myös korkeimmasta nuotista ja soittaa tuon siis toisin päin laskevina kolmisointuina, niin tuosta tulee taas vähän erilainen.

Tuon jos pääsee 60bpm temmossa 32. osiin ja takas puhtaasti, niin soittelee plekulla varmaan jo melkein mitä vaan alternatepikattua. OIlu haastava treeni itelle, kun oon kohtuu hyvä soitteleen nopsaan peräkkäisillä alas- tai ylöspäin iskuilla sointuarpeggioita, niin tää alternate meinaa olla näissä vähän myrkkyä. (toinen muoks. pääsen varmaan edelleen nopeammin ja puhtaammin esim. tuon nauhalla olevan, jos pikkaisin sen vaan alas - alas -ylös.)

P.S kummallisen hankalaa saada klikki nauhalle Abletonissa.. piti kaivaa jostain piilokansiosta tuohon softaan sisäänrakennetut metronomisamplet, pultata ne omaan drum rackiin ja nauhoitella ite midiraitana..
 
Viimeksi muokattu:
Pääsiäisen pyhinä läksi Stratocasteri. Turhaan makoili kotona, kun kerran tai kaksi vuodessa käytti. Meni tutulle ammattilaiselle, joka juuri liittynyt erääseen tunnettuun rautalankayhtyeeseen. Oli aikoinaan jonkun vuoden Dannyn bändissä yms. Suoraan lavoille lähti siis mun Fenkku :cool:

Taas päästiin aiheeseen, kun juteltiin siitä miksi tuon silloin ostin että kaula ei samanlainen lakkapesäke kuin Stratot yleensä niin tämähän sanoi että hän hioo kaikki kaulat itse ja muutenkin värkkää kaikkea itse. Mutta ei siitä nyt sitten sen enempää ettei kukaan vedä hernettä sieraimeen.
 
En saanut ASIOsta mitään ääntä ulos tai sisään. WASAPIllä vain HDMI äänet. Mutta MME (32-bit) kitara usb-piuha ja kaikki mahdolliset äänen ulostulot toimii. ASIO pitäisi olla parempi? mutta en ainakaan nyyppänä huomaa mitään latenssia tuossa.
En tiedä mitä oli lopulta kiinni koneessa mutta ei nuo tietokoneiden normaalit äänikortit taida tukea ASIO:ta, ja noilla Wave outeilla ja muilla tulee tolkuttomat viiveet luokkaa 200ms joten ei pysty kuitenkaan soittamaan plugareilla. Käytännössä ainoa järkevä tapa on hommata edes auttava USB audio interface, esim tuo edellä mainittu Behringer, tai sitten paremmista M Audio AIR tai Focusrite 2i2 (jättäisin Solon kauppaan kun ei ole kahta mikkietuastetta). Harmi että M Audion AIR 192/4 ei Thomannista saa ja pitää ottaa se pykälää kalliimpi. Varma valinta on tuo Focusrite niin ainakin softatuki on riittävän pitkä, toki nimestä saa hieman maksaa.

P.S kummallisen hankalaa saada klikki nauhalle Abletonissa.. piti kaivaa jostain piilokansiosta tuohon softaan sisäänrakennetut metronomisamplet, pultata ne omaan drum rackiin ja nauhoitella ite midiraitana..
Helpointa on ollut kun Audacityssä teen oikealla tempolla olevan klikkiraidan default-asetuksilla, ja exportaan waviksi. Kun se on audioraita DAW:ssa niin ei tule mitään yllätyksiä. Teen yleensä vakion 4min mittaisen ja ainakin Reaper osaa tuota suoraan pidentää kun vaan vedän raidan loppua pidemmäksi. Reaperin oma klikki on surkea ja typerä käyttää. Käytän wav-raitaa lähinnä nauhoituksissa joissa biisin tempo on jo valittu, enkä halua ylimääräisiä muuttujia.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä mitä oli lopulta kiinni koneessa mutta ei nuo tietokoneiden normaalit äänikortit taida tukea ASIO:ta, ja noilla Wave outeilla ja muilla tulee tolkuttomat viiveet luokkaa 200ms joten ei pysty kuitenkaan soittamaan plugareilla. Käytännössä ainoa järkevä tapa on hommata edes auttava USB audio interface, esim tuo edellä mainittu Behringer, tai sitten paremmista M Audio AIR tai Focusrite 2i2 (jättäisin Solon kauppaan kun ei ole kahta mikkietuastetta). Harmi että M Audion AIR 192/4 ei Thomannista saa ja pitää ottaa se pykälää kalliimpi. Varma valinta on tuo Focusrite niin ainakin softatuki on riittävän pitkä, toki nimestä saa hieman maksaa.
Jep, ASIO4all on melkoinen gettoräpellys verrattuna "oikeaan" USB-äänikorttiin ja homma menee etenkin siinä vaiheessa puihin, jos yrittää naittaa useampaa erillistä äänilaitetta yhteen. Joku tuollainen 2-in 2-out härpätin ei maksa paljoa ja säästää pitkässä juoksussa niin uskomattoman paljon päänsärkyä.

Tuolla pystyy muuten koeponnistamaan oman systeeminsä latenssin. Piuha lähdöstä sisääntuloon ja painaa nappia, omalla UA Volt 276:lla saa 96khz/64sample asetuksilla jonkun 5.3 millisekuntia, pitänee koestaa ne vieläkin aggressiivisemmat asetukset ja toivoa, että ei rätise tai pätki.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 681
Viestejä
5 141 056
Jäsenet
82 010
Uusin jäsen
Iivo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom