Kitaran soittaminen



Hyvännäköisiä nuo uudet 2024 ESP:n kitarat, mutta alkaa olla aika suolaiset hinnat kun indonesialaiset LTD 1000/Deluxe sarjalaiset on 1500-2000 USD ja oletettavasti kyseessä on vielä verottomat hinnat. E-II malleja ei julkistettu ollenkaan joten voi olla että LTD-1000 ottaa E-II paikan ja jatkossa Japanissa tehdyistä ESP:n kitaroista saa maksaa väh 4000e. :btooth:
 
Niin, siihen suuntaan ne kai on koittanut mennä, että Japanista tulis vaan ne ESP:n custom shopit. Niiden hinnat varmaan lähteekin jostain neljästä kilosta ja jonotusajatkin todennäköisesti samaa luokkaa kuin vaikka nyt Suhrilla (tyyliin puoltoista vuotta).

Itelle tulossa se Viitasaaren custom OM, niin ei oo tarvinnu nyt muita kitarahankintoja miettiä, mutta varmaan jollain ESP:n tai Caparisonin tyylisellä hevikepilläkin saattas olla käyttöä.. todennäköisimmin kyllä ite kattelen vaan käytettyjä, jos noita rupeaa ostamaan.
 
Tälläne sitten!


Bolt Thrower on kyllä maailman kovimpia bändejä, joten on ilo että heidän riffejä ja biisejä nostetaan esiin. Ja ihan hyvinhän tuo tuntui menevän sen mitä ehdin kuunnella. Joku päivä vielä kun saa noihin aksentoituihin lyönteihin attackia ja pulloffeihin hitusen kiireettömyyttä, niin on jo iso askel eteenpäin. Mutta siis tällaista kamaa sitä kannattaakin jauhaa, joka on tavallaan aika rauhallista tempoltaan mutta kuitenkin vaatii että on kunnolla ja itsevarmasti sisällä biisissä.
 
Tulipas näistä kitaroista mieleen kiitos @Maniac ehdotuksista.

Ideana olisi pitää tää Ibanez RGA42FM-DEF nyt Stankku E kitarana kuten on ollut puhetta, mutta laittaisin tuon Harley Benton EX-84 Modern EMG Standard D vireeseen täysin huollon kautta.

Ja sitten tällänen Baritone kitaraksi: Thomann - Tervetuloa kotiin!

Ensinnäki säästäis hintalapussa. Nuo on aika tyylikkäitä. Ei ole V-mallinen tai muuten kampia, mut kaippa mä pystyn ilmankin elää.
 
Tulipas näistä kitaroista mieleen kiitos @Maniac ehdotuksista.

Ideana olisi pitää tää Ibanez RGA42FM-DEF nyt Stankku E kitarana kuten on ollut puhetta, mutta laittaisin tuon Harley Benton EX-84 Modern EMG Standard D vireeseen täysin huollon kautta.

Ja sitten tällänen Baritone kitaraksi: Thomann - Tervetuloa kotiin!

Ensinnäki säästäis hintalapussa. Nuo on aika tyylikkäitä. Ei ole V-mallinen tai muuten kampia, mut kaippa mä pystyn ilmankin elää.
Hmm eikö juuri siinä sun Bentonissa ollut vireongelmia? Ainakin katsoisin arviota sitten tästä, käsittääkseni Bentoneissa laatu voi vaihdella aika rajusti. Mihin vireeseen baritoni tulisi?
 
Kyllä siinä aika paksut vaijerit saa olla että kireys on sama kuin E-standardissa 10 kielillä 25.5" skaalalla. Toi on kuitenki 4 sävelaskelta alempi. Toki noita baritonejakin on aika erilaisilla skaaloilla jostain 26" sinne 30" asti niin riippuu aika paljon siitäkin...
 
Siihen ei välttämättä mitään baritonia tarvi. 25,5" -skaalalla pärjää vielä varsin hyvin.

Mulla on seiskakielinen Ibanez perus-fender skaalalla, alimmainen B kyllä pomppaa vireeltään aika reippaasti etenkin vapaana soitettuna vähänkin rajummalla plektratyöskentelyllä. Tulee toki toimeen, mutta onhan tuo saundi löysä verrattuna vaikka 27" skaalan baritoniin. Tuossa suoraa vertausta 25,5" vs. 27":



Se on sitten itsestään kiinni paljonko tuolle antaa painoarvoa omassa soitossaan.
 
Sellainen käytännön kyssäri nauhoittelutouhuista, eli millä ootte saaneet eliminoitua maaluupin vehkeiden välillä? Mulla on näemmä sellainen ongelmana, kun etenkin särön kanssa nauhoitellessa kuuluu taustalta eräänlaista hurinaa signaalitason tippuessa riittävän matalalle. Jos kosken audio interfacen runkoa, niin tällöin hurina katoaa. Netistä kattelin jotain tälläistä ongelmaa ratkomaan:


Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
 
Joo ei. Toki omista mieltymyksistä kiinni.

Mulla esim. seiskakielinen 25.5" ja vire BEADGBE ja toimii ihan kivasti .009 - .054/.056
Niinhän se menee että kun skaala lyhenee niin kielet paksunee. Jos perus-fenderskaalalla hypätään E:stä H:hon niin kyllä saa laittaa reilusti paksumpaa vaijeria että soi kunnolla eikä tarvitse ihan älyttömästi kiinnittää huomiota tekniikkaan jotta vire pysyy kohdallaan. Ja loputtomastihan ei voi kieltä paksuntaa kun harmoniset ja sustain kärsii ja saundista tulee tumppu vaikka olisi uudetkin kielet.

Verrokkina bassossa perus 34" skaalalla 5 kielisellä pystyy vetämään H:sta A-vireeseen kun alakieli on 130 -> 160, mutta tuo kieli pitää olla jo tapered tyyppiä tallan päässä ettei soi kun tumppu. On siis niillä rajoilla että hyvin onnistuu 34" skaalaisella. Sanoisin että kitarassa 7-kielisellä on ihan vastaava juttu edessä jos kovin mataliin vireisiin mennään, ja voisin kuvitella että 7 kielisen pitää olla käytännössä aina jotain muuta kuin fenkun skaala.

Edit: Faktan tarkistus, monet 7-kieliset on 25,5" skaalalla.
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän se menee että kun skaala lyhenee niin kielet paksunee. Jos perus-fenderskaalalla hypätään E:stä H:hon niin kyllä saa laittaa reilusti paksumpaa vaijeria että soi kunnolla eikä tarvitse ihan älyttömästi kiinnittää huomiota tekniikkaan jotta vire pysyy kohdallaan. Ja loputtomastihan ei voi kieltä paksuntaa kun harmoniset ja sustain kärsii ja saundista tulee tumppu vaikka olisi uudetkin kielet.

On mulla ihan tavallinen kuusikielinenkin 25.5" ollut B vireessä niin että tuommoinen seiskakielisen setti, josta vain korkeimman kielen jättää pois. Tällöin tuntuma näillä on ihan samanlainen kuin seiskakieliselläkin soitellessa, poislukien tietty mikäli jättää kolmannen kielen punotuksi vai punomattomaksi.

Mutta paljon siitä kiinni mistä tykkää.
 
On mulla ihan tavallinen kuusikielinenkin 25.5" ollut B vireessä niin että tuommoinen seiskakielisen setti, josta vain korkeimman kielen jättää pois. Tällöin tuntuma näillä on ihan samanlainen kuin seiskakieliselläkin soitellessa, poislukien tietty mikäli jättää kolmannen kielen punotuksi vai punomattomaksi.

Mutta paljon siitä kiinni mistä tykkää.
Olin editoimassa mun viestiä että tosiaan monet 7-kieliset näyttää olevan iha normi 25,5 skaalalla. Ja se taipuu ihan hyvin vielä Drop-A vireeseen 064 kielellä, mut jos alemmas mennään niin varmaan tarttee jo pidemmän skaalan.
 
25,5" -skaala taipuu helposti A-vireeseenkin asti. Omassa kuusikielisessä on B-vireessä 10-56 -vaijerit, ja tuo paksuus riittää aivan hyvin. Liian paksut kielet tosiaan pistää etenkin demppaussaundin jo melko tumpuksi. Basso on 35" ja B:ssä siihen riittää 125-paksuinen kieli. Tatsi on mennyt vuosien mittaan kevyempaan, niin on huomannut ettei niitä ratakiskoja tarvikaan enää laitella joka kitaraan. Seiskassa on sentään vielä 64 A:ssa, skaala siinäkin ihan tavallinen.

Jos matalemmista vireistä haaveilee, yksi kompromissi on ostaa 26,5" -skaalainen, ns. puolibaritoni.
 
25,5" -skaala taipuu helposti A-vireeseenkin asti. Omassa kuusikielisessä on B-vireessä 10-56 -vaijerit, ja tuo paksuus riittää aivan hyvin. Liian paksut kielet tosiaan pistää etenkin demppaussaundin jo melko tumpuksi. Basso on 35" ja B:ssä siihen riittää 125-paksuinen kieli. Tatsi on mennyt vuosien mittaan kevyempaan, niin on huomannut ettei niitä ratakiskoja tarvikaan enää laitella joka kitaraan. Seiskassa on sentään vielä 64 A:ssa, skaala siinäkin ihan tavallinen.

Jos matalemmista vireistä haaveilee, yksi kompromissi on ostaa 26,5" -skaalainen, ns. puolibaritoni.
Joo kyllä 35 skaalaisella bassolla menee varmaan 125 H kieli normivireessä ihan hyvin etenkin jos on kevyt tatsi. Mutta jos tuohon laittaa Drop A vireen niin joutuu laittamaan vähintään 145. 34" bassolla ja 160 kielellä pitää olla jo tapered jolloin säilyy ne harmoniset taajuudet ja kirkkaus, nehän sen bassosaudin tekee kun ei H tai A perusääni soi muutenkaan kovin voimakkaasti verrattuna 1. ja 2. harmoniseen. 160 täyspaksu oli ihan toivoton. Kitaralle ei varmaan tehdä paljon tapered kieliä?
 
Sellainen käytännön kyssäri nauhoittelutouhuista, eli millä ootte saaneet eliminoitua maaluupin vehkeiden välillä? Mulla on näemmä sellainen ongelmana, kun etenkin särön kanssa nauhoitellessa kuuluu taustalta eräänlaista hurinaa signaalitason tippuessa riittävän matalalle. Jos kosken audio interfacen runkoa, niin tällöin hurina katoaa. Netistä kattelin jotain tälläistä ongelmaa ratkomaan:


Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Tuo taitaa olla ulosmenevään signaaliin tarkoitettu käärmeöljy. En usko että jeesaa mutta palautusoikeudellahan voit testaa. Säröt pörisee muutenkin, varsinkin ykskelasilla mikeillä. Kuuluuko toi pörinä myös äänikortin kuuloke outista vai pelkästään kaiuttimista?
Noise gatea vaan etummaiseksi dawin kanavassa.
 
Säröt pörisee muutenkin
Josta on vain hyötyä, kun käyttää vahvistusmallinuksia (eikä oikeaa vahvaria), jos meikäläiseltä' kysytään. Mallinnukset kun kuulostaa toisinaan omaan makuun ihan liiankin kliineiltä, kun lopputuksessa ei ole mitään hurinaa eikä surinaa. Itselle jotenkin vaan ne 50 / 60Hz hurinat & surinat kuuluu olla siellä.

Itsellä ei yleensä ole kuin "Kitara (tai basso) --> Särkijä --> TonePort UX2 --> PC" siellä. Joskus on ollut Warp Factorin perässä Ibanez PT-999 & 2. muuntaja siinä kiinni. = Hurrrrrrinaa. Jos se haittaisi, voisi ottaa kaapista DI-Boksin, jossa on "Ground Lift" ja laittaa sen Phaserin perään. Muttei haittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on seiskakielinen Ibanez perus-fender skaalalla, alimmainen B kyllä pomppaa vireeltään aika reippaasti etenkin vapaana soitettuna vähänkin rajummalla plektratyöskentelyllä. Tulee toki toimeen, mutta onhan tuo saundi löysä verrattuna vaikka 27" skaalan baritoniin. Tuossa suoraa vertausta 25,5" vs. 27":



Se on sitten itsestään kiinni paljonko tuolle antaa painoarvoa omassa soitossaan.


Sanotaanko että mä en iha hirveesti tajua noista kitaroiden skaaloista ja kielistä.

Tavallaan mitä helpompi sen parempi, siks tuo baritone kitara olis hyvä vaihtoehto tuohon stankku B tekemisen ja duunailen nykysen HB:n D vireesee nii sit olis kolme kitaraa millä soitella eri vireellä ja säästän 500e hintalapussa :) Se V-mallinen kirves löytäis paikkansa sit tulevaisuudessa.

Toki tuon Amarokin laatu voi olla jälleen kysymysmerkki, että pysyykö kirves vireessä vai eikö, kuten omassa Bentonissa on tuota pikku ongelmaa ollut.
 
Tatsi on mennyt vuosien mittaan kevyempaan, niin on huomannut ettei niitä ratakiskoja tarvikaan enää laitella joka kitaraan. Seiskassa on sentään vielä 64 A:ssa, skaala siinäkin ihan tavallinen.

Itellä taas vaikka tekniikka on parantunut, niin oon alkanut käyttämään paksumpia kieliä, mieluiten jotain .011 perus E-vireeseen. JS1000 on vielä 9-setti. Pitäis kyllä koittaa huvikseen noita uudempia .007-.036 settejä johonki keppiin.
 
Tuo taitaa olla ulosmenevään signaaliin tarkoitettu käärmeöljy. En usko että jeesaa mutta palautusoikeudellahan voit testaa. Säröt pörisee muutenkin, varsinkin ykskelasilla mikeillä. Kuuluuko toi pörinä myös äänikortin kuuloke outista vai pelkästään kaiuttimista?
Noise gatea vaan etummaiseksi dawin kanavassa.

En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.
 
Sanotaanko että mä en iha hirveesti tajua noista kitaroiden skaaloista ja kielistä.

Tavallaan mitä helpompi sen parempi, siks tuo baritone kitara olis hyvä vaihtoehto tuohon stankku B tekemisen ja duunailen nykysen HB:n D vireesee nii sit olis kolme kitaraa millä soitella eri vireellä ja säästän 500e hintalapussa :) Se V-mallinen kirves löytäis paikkansa sit tulevaisuudessa.

Toki tuon Amarokin laatu voi olla jälleen kysymysmerkki, että pysyykö kirves vireessä vai eikö, kuten omassa Bentonissa on tuota pikku ongelmaa ollut.

Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa. Mulla on laiskana kielenvaihtajana seiskassa Elixirin Optiwebit 10-56 B-vireessä, jolloin niitä ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtelemassa. Drop A on omaan makuun turhan lerppu tuolla 0.56 paksuudella, tätä varten pitäisi varmaan ostaa erillinen kieli 0.60 paksuudella.

Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D
 
Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D

Jaa-a. Riippuu varmaan ihan siitä mitä basson satulaan mahtuu. Mulla viisikielinen basso ja tykkään soitella, sillä. Vaikka alinta kieltä ei paljoa käytäkään, niin se toimii hyvänä peukkutukena.
 
En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.
No sitten kannattaa varmaan testaa toi palikka. Joissakin di bokseissa on ground lift nappula mikä vois ehkä myös tepsiä.
 
Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Mitä tapahtuu, jos kytket kaikki maadoitettuun pistorasiaan?

Jos nauhoittaessa käytät pedaaleita kitaran ja äänikortin välillä, niin pedaaleiden sähkönsyöttön voi kokeilla tulevan virtalähteen eristetyistä (isolated) lähdöistä. Myös pedaalien korvaaminen tietsikan plugareilla voi ratkaista asian.
 
En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.

Voi ollakin tyhmä kysymys mutta jääkö surina nauhoitteeseen myös? Jos kyllä niin entä jos nauhoitetun kuuntelee jollain muullakaan kuin pöytäkineella?
 
Jaa-a. Riippuu varmaan ihan siitä mitä basson satulaan mahtuu. Mulla viisikielinen basso ja tykkään soitella, sillä. Vaikka alinta kieltä ei paljoa käytäkään, niin se toimii hyvänä peukkutukena.

Hyvä että muuten mainitsit tuon peukalon tukemisen, mua on aina ärsyttänyt omassa bassossa kuinka soittoasentoa ei saa yhtä rennoksi ylimmällä kielellä koska mikin sijainti määrittää käden paikkaa E-kieltä näppäillessä. Sit pitäis saada hommattua järkevän hintainen 5-kielinen basso tuon nelikielisen tilalle (Ibanez SR300e).

No sitten kannattaa varmaan testaa toi palikka. Joissakin di bokseissa on ground lift nappula mikä vois ehkä myös tepsiä.

Pitääpä tsekata noi DI-boksit myös, oon huomannut samaa ilmiötä myös vahvarin kans soitellessa kitarasta riippumatta. Kiitos vinkistä!

Mitä tapahtuu, jos kytket kaikki maadoitettuun pistorasiaan?

Jos nauhoittaessa käytät pedaaleita kitaran ja äänikortin välillä, niin pedaaleiden sähkönsyöttön voi kokeilla tulevan virtalähteen eristetyistä (isolated) lähdöistä. Myös pedaalien korvaaminen tietsikan plugareilla voi ratkaista asian.

Kaikki olkkarin pistorasiat ovat maadoittamattomia kun on vanha talo kyseessä, keittiöön näiden roudaaminen ei ole vaivan arvoista. Testaan varmaan ensin tuon palikan tai DI-boksin ja katson sitten jatkotoimenpiteiden tarvetta.

Voi ollakin tyhmä kysymys mutta jääkö surina nauhoitteeseen myös? Jos kyllä niin entä jos nauhoitetun kuuntelee jollain muullakaan kuin pöytäkineella?

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan ainoastaan tyhmiä kysyjiä, näin armeijassa aikoinaan sanottin. :) Jää tosiaan myös tallenteeseen.
 
Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa.
Tummennettu riippuu varmaan muutenkin kitaran geometriasta kuin vaan mensuurista, esim. lapakulmasta ja paljon se antaa vetoa, ja tuohon vaikuttaa otelaudan kaarevuus, miten korkeat nauhat, rosteria vai ei, miten paskaiset ja/tai lommoilla, onko skallopointeja ja varmaan tallakin. Ts. hemmetisti kitarasta kiinni tai millaisiin säätöihin se nyt ylipäänsä on laitettu ja millä kielillä.

Minä otan aika isolla suolalla nuo lörösetillä alaviresoitot, kun tatsi omalla Edwardsin telellä on suunnilleen jo Eb:ssä soittokelvoton 10-46 setillä. Toi on tosin jotenkin poikkeuksellisen kevyt soittaa ja bendata, mutta pitää varmaan vaihtaa ite tuohon joku 11-48 setti ihan standardiviresoittoon, että ois normaalin jämäkkä tatsi soittaa.

Jo pois myydyssä lespassa piti vaihtaa .052 matala E, että kesti pudottaa edes drop D:hen vireisyyden kärsimättä jne.

@Markqq muuten en tuohon edelliseen jaksa enää puuttua, mutta nuo pidempiskaalaiset pelit on kyllä vähän niin kuin tehty matalampia vireitä varten, mutta samalla se pidempi skaala sit muuttaa vähän soitettavuuttakin ts. pidemmällä skaalalla tarvii sit kurotella vähän enemmän. Jos mahista, niin käy hiplaan musaliikkeessä, että miltä ne tuntuu näpeissä ja miten niillä lähtee tuo soitettu matsku, niin ei tule sit hirveitä yllätyksiä, kuin jos tilaat vaan netistä himaan.
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg
B.C Rich on ihan tunnettu valmistaja. Toi on joku nykyään jo tuotannosta poistunut malli. Ei kai välttämättä mikään superhalpis tai aloittelijan kitara, mutta tarvis tietää tuo tarkka malli, että tietäis hinnan ja minäkään en suoraan googlella löytänyt, että mikä tuo on.

Näkyykö lavan takana mitään sarjanumeroa tai vuosilukua? Tyylin perusteella toi vois olla ihan jotain kasarilla tehtyä tai sitten myöhemmin kasarityyliä matkien.

muoks. toivottavasti tää ei oo mikään pöllitty, jota joku pölhö myy muutamalla kaljalla..
 
Tummennettu riippuu varmaan muutenkin kitaran geometriasta kuin vaan mensuurista, esim. lapakulmasta ja paljon se antaa vetoa, ja tuohon vaikuttaa otelaudan kaarevuus, miten korkeat nauhat, rosteria vai ei, miten paskaiset ja/tai lommoilla, onko skallopointeja ja varmaan tallakin. Ts. hemmetisti kitarasta kiinni tai millaisiin säätöihin se nyt ylipäänsä on laitettu ja millä kielillä.

Minä otan aika isolla suolalla nuo lörösetillä alaviresoitot, kun tatsi omalla Edwardsin telellä on suunnilleen jo Eb:ssä soittokelvoton 10-46 setillä. Toi on tosin jotenkin poikkeuksellisen kevyt soittaa ja bendata, mutta pitää varmaan vaihtaa ite tuohon joku 11-48 setti ihan standardiviresoittoon, että ois normaalin jämäkkä tatsi soittaa.

Jo pois myydyssä lespassa piti vaihtaa .052 matala E, että kesti pudottaa edes drop D:hen vireisyyden kärsimättä jne.

@Markqq muuten en tuohon edelliseen jaksa enää puuttua, mutta nuo pidempiskaalaiset pelit on kyllä vähän niin kuin tehty matalampia vireitä varten, mutta samalla se pidempi skaala sit muuttaa vähän soitettavuuttakin ts. pidemmällä skaalalla tarvii sit kurotella vähän enemmän. Jos mahista, niin käy hiplaan musaliikkeessä, että miltä ne tuntuu näpeissä ja miten niillä lähtee tuo soitettu matsku, niin ei tule sit hirveitä yllätyksiä, kuin jos tilaat vaan netistä himaan.

Voisin ens viikol käydä tos musaliikkeessä kysyy löytyykö yhtää pidempiskaalaista kitaraa mitä kokeilisi. Mut jos ei niin sit täytys lähtee jo pidemmälle kokeilee, mikä ei sinällää inspaa ku asuu traktorikylässä :D
Mut siis nimenomaan matalampaa vireeseen peli tulisi eniveis.
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg

BC Rich Gunslinger, tod näk Koreassa valmistettu ja vuodelta about 2010 päätellen tuosta Rockfieldin tallamikistä.

Hieman epäilyttävää kyllä jos tuon kaljalla sait. Tai sitten kaljamäärä oli arvoltaan n. 300-350e.
 
Viimeksi muokattu:
BC Rich Gunslinger, tod näk Koreassa valmistettu ja vuodelta abou 2010 koska Rockfieldin tallamikki.

Hieman epäilyttävää kyllä jos tuon kaljalla sait. Tai sitten kaljamäärä oli arvoltaan n. 300-350e.
Ei ole varastettu, henkilö joka tuon möi sai sen kitaransoittoa harrastavalta veljeltään, jolla näitä erilaisia keppejä on useampia. Oli vaan saanut pikkuisen sanallisia varoituksioa että rämpytys häiritsee niin ajatteli tehdä elämänsä kaupat. Ei ole ensimmäinen kerta.
 
Omat luutut ja rigi tällä hetkellä
Asiapelejä. Onks tuo Charveli joku signature-malli, vähän arvokkaampi, en nyt saa päähäni? Sori oon liian laiska nyt googlaan :D

Mietin vähän samanlaista custom-tilausta, kun sellaisen aika tulee. Just tuollai, että vaahteraotelauta, perinteinen lapa, mutta reversenä, vähän tuollainen relikoitu look ja ehkä vielä tuollaisella mikkikonffiksella eikä HSS. Floikkaa ei ehkä, vaan Wilkinsonin lukitseva tai vaan perus Gotohin 510.
 
Viimeksi muokattu:
Juu, Evergrey hepun signature So-Cal :: Henrik Danhage Limited Edition Signature Pro-Mod So-Cal Style 1 HS FR M, Maple Fingerboard, White Relic (charvel.com) , mutta vaihdoin tallamikin Seymour Duncan Pegasukseen ja tuon alkuperäisen Koreassa valmistetun floikan Saksassa valmistettuun. Parempi soundi, vire ja sustain.

Muut ovat 2007 Gibson LP Studio ja 1997 Jackson USA DK1
Noni, jes, äsken sain jo nimenkin suunnilleen päähän. Mulla ei oo noita halvempia floikkia ollut sitten ysärin, mutta viimeisin originaali oli kyllä todella toimiva. Ei tarvinnu paljoa virittimiin koskea.

Onko kokemusta noista Gibsonin studioista versus LTD EC-tonniset? Joku tommonen vähän kohtuuhintaisempi lespa saattais jossain vaiheessa kiinnostaa, eikä viittis ihan niitä standardien hintoja maksaa. Eikä tuo viimeisin Tokaikaan oikein vakuuttanut (viimeistelyä lukuunottamatta), vaikka oli arvokkaammasta päästä Tokain tarjontaa.
 
Noni, jes, äsken sain jo nimenkin suunnilleen päähän. Mulla ei oo noita halvempia floikkia ollut sitten ysärin, mutta viimeisin originaali oli kyllä todella toimiva. Ei tarvinnu paljoa virittimiin koskea.

Onko kokemusta noista Gibsonin studioista versus LTD EC-tonniset? Joku tommonen vähän kohtuuhintaisempi lespa saattais jossain vaiheessa kiinnostaa, eikä viittis ihan niitä standardien hintoja maksaa. Eikä tuo viimeisin Tokaikaan oikein vakuuttanut (viimeistelyä lukuunottamatta), vaikka oli arvokkaammasta päästä Tokain tarjontaa.

Original tuossa Charvelissakin tulee alunperin, mutta OFR 1000 sarjalainen (=Korea). Oli lievä pettymys.

Olen jotain vanhempaa EC1000 testannut eikä kaulaproofili oikein ollut mieleeni. Laadullisesti nuo vanhemmat korealaiset LTD400/600/1000 on kyllä hyviä, mutta hieman "muovinen" vaikutelma. Uudemmista ei kokemuksia, enkä ole varma missä ne enään valmistetaan. Valmistusmaalla sinäänsä ei itelle merkitystä, mutta Koreassa valmistettujen QC oli hyvä.

LP malleihin liittyen mulla oli joskus myös Edwards LPC92 ~14v sitten ja se oli omaan makuun paremman oloinen. PRS SE Åkesson Singlecut sekä Tremonti oli myös joskus, näistä jäi semmoinen fiilis että nuo PRS SE Singlecutit on hyviä hinta-laatu suhteeltaan etenkin käytettynä. Orkkismikit oli kyllä vähintäänkin laimeat. Jos nuo miellyttää silmää niin suosittelen testaamaan.
 
Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa. Mulla on laiskana kielenvaihtajana seiskassa Elixirin Optiwebit 10-56 B-vireessä, jolloin niitä ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtelemassa. Drop A on omaan makuun turhan lerppu tuolla 0.56 paksuudella, tätä varten pitäisi varmaan ostaa erillinen kieli 0.60 paksuudella.

Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D
Onnistuu nelikielisellä bassolla paremmin kuin hyvin. Viisikielisen setistä neljä alinta kieltä kiinni ja BEAD vireeseen. H-kieli voi olla ahdas satulaan joten satulaa voi kevyesti hioa että mahtuu. Jos viilalla hioo on tärkeää ettei hio satulan uran pohjaa vaan ainoastaan reunoja. Itse aikanaan kiireessä Fenkun muovista satulaa hioin ihan sillä H-kielellä.
 
Original tuossa Charvelissakin tulee alunperin, mutta OFR 1000 sarjalainen (=Korea). Oli lievä pettymys.

Olen jotain vanhempaa EC1000 testannut eikä kaulaproofili oikein ollut mieleeni. Laadullisesti nuo vanhemmat korealaiset LTD400/600/1000 on kyllä hyviä, mutta hieman "muovinen" vaikutelma. Uudemmista ei kokemuksia, enkä ole varma missä ne enään valmistetaan. Valmistusmaalla sinäänsä ei itelle merkitystä, mutta Koreassa valmistettujen QC oli hyvä.

LP malleihin liittyen mulla oli joskus myös Edwards LPC92 ~14v sitten ja se oli omaan makuun paremman oloinen. PRS SE Åkesson Singlecut sekä Tremonti oli myös joskus, näistä jäi semmoinen fiilis että nuo PRS SE Singlecutit on hyviä hinta-laatu suhteeltaan etenkin käytettynä. Orkkismikit oli kyllä vähintäänkin laimeat. Jos nuo miellyttää silmää niin suosittelen testaamaan.

Edwardsit pesee kyllä laadussa LTD:t, ja jopa monet ESP:t. Suositus.
 
Tosiaan satula voi olla aika nafti varsinkin paksuimpien kielien kannalta, tässä esimerkki omasta
Satula.jpg
Ite varmaan ostaisin toisen satulan noin suurta paksuuden vaihtoa varten.
 
Tosiaan satula voi olla aika nafti varsinkin paksuimpien kielien kannalta, tässä esimerkki omasta
Satula.jpg
Ite varmaan ostaisin toisen satulan noin suurta paksuuden vaihtoa varten.
Itse olen 2008 Fender 4 AM Jazziin tehnyt BEAD virityksen ja ei siitä paljon tarttenut ottaa satulan uran sivuista että mahtui 130 kieli E-kielen tilalle. Sama juttu 2008 AM Jazz V ja 2021 AM Pro 2 Jazz V kun vaihdoin 130 kielen 160:een. Pikku hionta, kieli paikalleen ja drop A vireeseen basso. Testissä ollut Ibanez BTB (se Premium malli) 5 kielisen satula söi 160 kielen ilman mitään hiontoja, mutta siinä onkin 0 nauha joten satula voi olla rakenteeltaan vähän erilainen.
 
Viimeksi muokattu:
Edwardsit pesee kyllä laadussa LTD:t, ja jopa monet ESP:t. Suositus.
Jos pysytään siinä LP-kontekstissa, niin noi Edwardsit lienevät Tokain tyyliin aika vintage-speksillä tehtyjä. Ei rosterinauhaa saatika 24 nauhaa, vintage-kaulaliitos, todennäköisesti täysipaksu body, mikit jotain muuta kuin noissa LTD:iden metalliin tehdyissä malleissa jne.

Notta sillä minäkin noita LTD:n malleja kattelin, kun ne ois vähän modernimmalla speksillä tehtyjä E-II Eclipse tyyliin ja saattas (veikkaus, kun en oo soittanut noilla) istua vähän paremmin omaan käteen kuin nää perinteiset LP:t, jotka on mun käteeni aika pökkelöitä soittaa.

Mut laatu on varmasti samaa kuin Tokain japseissa ts. suht moitteetonta.
 
Jos pysytään siinä LP-kontekstissa, niin noi Edwardsit lienevät Tokain tyyliin aika vintage-speksillä tehtyjä. Ei rosterinauhaa saatika 24 nauhaa, vintage-kaulaliitos, todennäköisesti täysipaksu body, mikit jotain muuta kuin noissa LTD:iden metalliin tehdyissä malleissa jne.

Notta sillä minäkin noita LTD:n malleja kattelin, kun ne ois vähän modernimmalla speksillä tehtyjä E-II Eclipse tyyliin ja saattas (veikkaus, kun en oo soittanut noilla) istua vähän paremmin omaan käteen kuin nää perinteiset LP:t, jotka on mun käteeni aika pökkelöitä soittaa.

Mut laatu on varmasti samaa kuin Tokain japseissa ts. suht moitteetonta.

Oikeassa olet. Jos on tarve vähän modernimmalle lespalle ohuemmalla bodylla, niin sitten EC/Eclipse on hyvä valinta.
 
Vähän kamarunkkailua, niin jos raha ei ois este, niin Knaggsilla ois hienoja LP-tyyppisiä. Steve Stevens ja esim. Erick Steckel soittelee noilla.

Linkkejä:

Eric Steckel Kenai T/S | Knaggs Guitars


Näähän on jotain mitä lie 8 kiloa ja siitä eteenpäin kustomoituina, ettei varmaan tarvii miettiä, mutta esteettisesti omaan silmään jonkin matkaa kiinnostavampia kuin perus LP std.

Noilla hinnoilla toki vois sit kysellä Ruokankaaltakin Unicornia, mutta Ruokankaat ei jotenkin koskaan oo itelle iskeny..
 
Edwardsit pesee kyllä laadussa LTD:t, ja jopa monet ESP:t. Suositus.
Ottaisin tämän kyllä pienellä varauksella. Olen muutaman kerran nähnyt kitarakaupan hyllyllä moderneja Edwardseja ja laatu on ollut aika laidasta laitaan. Parhain oli samaa luokkaa LTD-1000 sarjalaisen tai signaturejen kanssa eli helvetin hyvä, mutta huonoimmassa oli hyvin halvahko fiilis ja maali oli roiskunut saumojen yli. Noiden osat käytännössä tehdään ja maalataan/viimeistellään Kiinassa, mutta sitten kokoonpannaan ja tarkastetaan Japanissa.

Sellainen käytännön kyssäri nauhoittelutouhuista, eli millä ootte saaneet eliminoitua maaluupin vehkeiden välillä? Mulla on näemmä sellainen ongelmana, kun etenkin särön kanssa nauhoitellessa kuuluu taustalta eräänlaista hurinaa signaalitason tippuessa riittävän matalalle. Jos kosken audio interfacen runkoa, niin tällöin hurina katoaa. Netistä kattelin jotain tälläistä ongelmaa ratkomaan:


Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Tuon hommasin itse ja laitoin Focusrite Solon tuolla kiinni niin katosi surinat ja kohinat kokonaan aktiivikajareista.
 
Ottaisin tämän kyllä pienellä varauksella. Olen muutaman kerran nähnyt kitarakaupan hyllyllä moderneja Edwardseja ja laatu on ollut aika laidasta laitaan. Parhain oli samaa luokkaa LTD-1000 sarjalaisen tai signaturejen kanssa eli helvetin hyvä, mutta huonoimmassa oli hyvin halvahko fiilis ja maali oli roiskunut saumojen yli. Noiden osat käytännössä tehdään ja maalataan/viimeistellään Kiinassa, mutta sitten kokoonpannaan ja tarkastetaan Japanissa.

Mulla taas ei ole kokemusta hyllytavarasta, vaan lähinnä uusista ja käytetyistä jotka on tilattu suoraan Japanista. Missään niissä ei ole ollut niin mitään moitittavaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 292
Viestejä
4 508 219
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom