Kitaran soittaminen

Niinhän se menee että kun skaala lyhenee niin kielet paksunee. Jos perus-fenderskaalalla hypätään E:stä H:hon niin kyllä saa laittaa reilusti paksumpaa vaijeria että soi kunnolla eikä tarvitse ihan älyttömästi kiinnittää huomiota tekniikkaan jotta vire pysyy kohdallaan. Ja loputtomastihan ei voi kieltä paksuntaa kun harmoniset ja sustain kärsii ja saundista tulee tumppu vaikka olisi uudetkin kielet.

On mulla ihan tavallinen kuusikielinenkin 25.5" ollut B vireessä niin että tuommoinen seiskakielisen setti, josta vain korkeimman kielen jättää pois. Tällöin tuntuma näillä on ihan samanlainen kuin seiskakieliselläkin soitellessa, poislukien tietty mikäli jättää kolmannen kielen punotuksi vai punomattomaksi.

Mutta paljon siitä kiinni mistä tykkää.
 
On mulla ihan tavallinen kuusikielinenkin 25.5" ollut B vireessä niin että tuommoinen seiskakielisen setti, josta vain korkeimman kielen jättää pois. Tällöin tuntuma näillä on ihan samanlainen kuin seiskakieliselläkin soitellessa, poislukien tietty mikäli jättää kolmannen kielen punotuksi vai punomattomaksi.

Mutta paljon siitä kiinni mistä tykkää.
Olin editoimassa mun viestiä että tosiaan monet 7-kieliset näyttää olevan iha normi 25,5 skaalalla. Ja se taipuu ihan hyvin vielä Drop-A vireeseen 064 kielellä, mut jos alemmas mennään niin varmaan tarttee jo pidemmän skaalan.
 
25,5" -skaala taipuu helposti A-vireeseenkin asti. Omassa kuusikielisessä on B-vireessä 10-56 -vaijerit, ja tuo paksuus riittää aivan hyvin. Liian paksut kielet tosiaan pistää etenkin demppaussaundin jo melko tumpuksi. Basso on 35" ja B:ssä siihen riittää 125-paksuinen kieli. Tatsi on mennyt vuosien mittaan kevyempaan, niin on huomannut ettei niitä ratakiskoja tarvikaan enää laitella joka kitaraan. Seiskassa on sentään vielä 64 A:ssa, skaala siinäkin ihan tavallinen.

Jos matalemmista vireistä haaveilee, yksi kompromissi on ostaa 26,5" -skaalainen, ns. puolibaritoni.
Joo kyllä 35 skaalaisella bassolla menee varmaan 125 H kieli normivireessä ihan hyvin etenkin jos on kevyt tatsi. Mutta jos tuohon laittaa Drop A vireen niin joutuu laittamaan vähintään 145. 34" bassolla ja 160 kielellä pitää olla jo tapered jolloin säilyy ne harmoniset taajuudet ja kirkkaus, nehän sen bassosaudin tekee kun ei H tai A perusääni soi muutenkaan kovin voimakkaasti verrattuna 1. ja 2. harmoniseen. 160 täyspaksu oli ihan toivoton. Kitaralle ei varmaan tehdä paljon tapered kieliä?
 
Sellainen käytännön kyssäri nauhoittelutouhuista, eli millä ootte saaneet eliminoitua maaluupin vehkeiden välillä? Mulla on näemmä sellainen ongelmana, kun etenkin särön kanssa nauhoitellessa kuuluu taustalta eräänlaista hurinaa signaalitason tippuessa riittävän matalalle. Jos kosken audio interfacen runkoa, niin tällöin hurina katoaa. Netistä kattelin jotain tälläistä ongelmaa ratkomaan:


Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Tuo taitaa olla ulosmenevään signaaliin tarkoitettu käärmeöljy. En usko että jeesaa mutta palautusoikeudellahan voit testaa. Säröt pörisee muutenkin, varsinkin ykskelasilla mikeillä. Kuuluuko toi pörinä myös äänikortin kuuloke outista vai pelkästään kaiuttimista?
Noise gatea vaan etummaiseksi dawin kanavassa.
 
Säröt pörisee muutenkin
Josta on vain hyötyä, kun käyttää vahvistusmallinuksia (eikä oikeaa vahvaria), jos meikäläiseltä' kysytään. Mallinnukset kun kuulostaa toisinaan omaan makuun ihan liiankin kliineiltä, kun lopputuksessa ei ole mitään hurinaa eikä surinaa. Itselle jotenkin vaan ne 50 / 60Hz hurinat & surinat kuuluu olla siellä.

Itsellä ei yleensä ole kuin "Kitara (tai basso) --> Särkijä --> TonePort UX2 --> PC" siellä. Joskus on ollut Warp Factorin perässä Ibanez PT-999 & 2. muuntaja siinä kiinni. = Hurrrrrrinaa. Jos se haittaisi, voisi ottaa kaapista DI-Boksin, jossa on "Ground Lift" ja laittaa sen Phaserin perään. Muttei haittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on seiskakielinen Ibanez perus-fender skaalalla, alimmainen B kyllä pomppaa vireeltään aika reippaasti etenkin vapaana soitettuna vähänkin rajummalla plektratyöskentelyllä. Tulee toki toimeen, mutta onhan tuo saundi löysä verrattuna vaikka 27" skaalan baritoniin. Tuossa suoraa vertausta 25,5" vs. 27":

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Se on sitten itsestään kiinni paljonko tuolle antaa painoarvoa omassa soitossaan.


Sanotaanko että mä en iha hirveesti tajua noista kitaroiden skaaloista ja kielistä.

Tavallaan mitä helpompi sen parempi, siks tuo baritone kitara olis hyvä vaihtoehto tuohon stankku B tekemisen ja duunailen nykysen HB:n D vireesee nii sit olis kolme kitaraa millä soitella eri vireellä ja säästän 500e hintalapussa :) Se V-mallinen kirves löytäis paikkansa sit tulevaisuudessa.

Toki tuon Amarokin laatu voi olla jälleen kysymysmerkki, että pysyykö kirves vireessä vai eikö, kuten omassa Bentonissa on tuota pikku ongelmaa ollut.
 
Tatsi on mennyt vuosien mittaan kevyempaan, niin on huomannut ettei niitä ratakiskoja tarvikaan enää laitella joka kitaraan. Seiskassa on sentään vielä 64 A:ssa, skaala siinäkin ihan tavallinen.

Itellä taas vaikka tekniikka on parantunut, niin oon alkanut käyttämään paksumpia kieliä, mieluiten jotain .011 perus E-vireeseen. JS1000 on vielä 9-setti. Pitäis kyllä koittaa huvikseen noita uudempia .007-.036 settejä johonki keppiin.
 
Tuo taitaa olla ulosmenevään signaaliin tarkoitettu käärmeöljy. En usko että jeesaa mutta palautusoikeudellahan voit testaa. Säröt pörisee muutenkin, varsinkin ykskelasilla mikeillä. Kuuluuko toi pörinä myös äänikortin kuuloke outista vai pelkästään kaiuttimista?
Noise gatea vaan etummaiseksi dawin kanavassa.

En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.
 
Sanotaanko että mä en iha hirveesti tajua noista kitaroiden skaaloista ja kielistä.

Tavallaan mitä helpompi sen parempi, siks tuo baritone kitara olis hyvä vaihtoehto tuohon stankku B tekemisen ja duunailen nykysen HB:n D vireesee nii sit olis kolme kitaraa millä soitella eri vireellä ja säästän 500e hintalapussa :) Se V-mallinen kirves löytäis paikkansa sit tulevaisuudessa.

Toki tuon Amarokin laatu voi olla jälleen kysymysmerkki, että pysyykö kirves vireessä vai eikö, kuten omassa Bentonissa on tuota pikku ongelmaa ollut.

Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa. Mulla on laiskana kielenvaihtajana seiskassa Elixirin Optiwebit 10-56 B-vireessä, jolloin niitä ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtelemassa. Drop A on omaan makuun turhan lerppu tuolla 0.56 paksuudella, tätä varten pitäisi varmaan ostaa erillinen kieli 0.60 paksuudella.

Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D
 
Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D

Jaa-a. Riippuu varmaan ihan siitä mitä basson satulaan mahtuu. Mulla viisikielinen basso ja tykkään soitella, sillä. Vaikka alinta kieltä ei paljoa käytäkään, niin se toimii hyvänä peukkutukena.
 
En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.
No sitten kannattaa varmaan testaa toi palikka. Joissakin di bokseissa on ground lift nappula mikä vois ehkä myös tepsiä.
 
Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Mitä tapahtuu, jos kytket kaikki maadoitettuun pistorasiaan?

Jos nauhoittaessa käytät pedaaleita kitaran ja äänikortin välillä, niin pedaaleiden sähkönsyöttön voi kokeilla tulevan virtalähteen eristetyistä (isolated) lähdöistä. Myös pedaalien korvaaminen tietsikan plugareilla voi ratkaista asian.
 
En usko että kyseessä on mikään käärmeöljy kun ongelma on todellinen ja tarjottu ratkaisu kuulostaa loogiselta. Samainen äänikortti kytkettynä läppäriin ilman laturia on hiirenhiljaa myös säröllä kuten pitääkin, joten jotain ihmeellistä tuossa on on oltava, kun samainen äänikortti kytkettynä pöytäkoneeseen alkaa pörisemään. Kuuluu niin kaiuttimista kuin kuulokeliitännästä pöytäkoneessa kiinni ollessaan. Humppareilla soittelen näillä reilummilla säröillä.

Mielellään vältän noise gaten käyttöä, kun tasot joutuisi sen osalta nostamaan niin korkealle että saundista tulee ihan tumppu sen jälkeen.

Voi ollakin tyhmä kysymys mutta jääkö surina nauhoitteeseen myös? Jos kyllä niin entä jos nauhoitetun kuuntelee jollain muullakaan kuin pöytäkineella?
 
Jaa-a. Riippuu varmaan ihan siitä mitä basson satulaan mahtuu. Mulla viisikielinen basso ja tykkään soitella, sillä. Vaikka alinta kieltä ei paljoa käytäkään, niin se toimii hyvänä peukkutukena.

Hyvä että muuten mainitsit tuon peukalon tukemisen, mua on aina ärsyttänyt omassa bassossa kuinka soittoasentoa ei saa yhtä rennoksi ylimmällä kielellä koska mikin sijainti määrittää käden paikkaa E-kieltä näppäillessä. Sit pitäis saada hommattua järkevän hintainen 5-kielinen basso tuon nelikielisen tilalle (Ibanez SR300e).

No sitten kannattaa varmaan testaa toi palikka. Joissakin di bokseissa on ground lift nappula mikä vois ehkä myös tepsiä.

Pitääpä tsekata noi DI-boksit myös, oon huomannut samaa ilmiötä myös vahvarin kans soitellessa kitarasta riippumatta. Kiitos vinkistä!

Mitä tapahtuu, jos kytket kaikki maadoitettuun pistorasiaan?

Jos nauhoittaessa käytät pedaaleita kitaran ja äänikortin välillä, niin pedaaleiden sähkönsyöttön voi kokeilla tulevan virtalähteen eristetyistä (isolated) lähdöistä. Myös pedaalien korvaaminen tietsikan plugareilla voi ratkaista asian.

Kaikki olkkarin pistorasiat ovat maadoittamattomia kun on vanha talo kyseessä, keittiöön näiden roudaaminen ei ole vaivan arvoista. Testaan varmaan ensin tuon palikan tai DI-boksin ja katson sitten jatkotoimenpiteiden tarvetta.

Voi ollakin tyhmä kysymys mutta jääkö surina nauhoitteeseen myös? Jos kyllä niin entä jos nauhoitetun kuuntelee jollain muullakaan kuin pöytäkineella?

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan ainoastaan tyhmiä kysyjiä, näin armeijassa aikoinaan sanottin. :) Jää tosiaan myös tallenteeseen.
 
Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa.
Tummennettu riippuu varmaan muutenkin kitaran geometriasta kuin vaan mensuurista, esim. lapakulmasta ja paljon se antaa vetoa, ja tuohon vaikuttaa otelaudan kaarevuus, miten korkeat nauhat, rosteria vai ei, miten paskaiset ja/tai lommoilla, onko skallopointeja ja varmaan tallakin. Ts. hemmetisti kitarasta kiinni tai millaisiin säätöihin se nyt ylipäänsä on laitettu ja millä kielillä.

Minä otan aika isolla suolalla nuo lörösetillä alaviresoitot, kun tatsi omalla Edwardsin telellä on suunnilleen jo Eb:ssä soittokelvoton 10-46 setillä. Toi on tosin jotenkin poikkeuksellisen kevyt soittaa ja bendata, mutta pitää varmaan vaihtaa ite tuohon joku 11-48 setti ihan standardiviresoittoon, että ois normaalin jämäkkä tatsi soittaa.

Jo pois myydyssä lespassa piti vaihtaa .052 matala E, että kesti pudottaa edes drop D:hen vireisyyden kärsimättä jne.

@Markqq muuten en tuohon edelliseen jaksa enää puuttua, mutta nuo pidempiskaalaiset pelit on kyllä vähän niin kuin tehty matalampia vireitä varten, mutta samalla se pidempi skaala sit muuttaa vähän soitettavuuttakin ts. pidemmällä skaalalla tarvii sit kurotella vähän enemmän. Jos mahista, niin käy hiplaan musaliikkeessä, että miltä ne tuntuu näpeissä ja miten niillä lähtee tuo soitettu matsku, niin ei tule sit hirveitä yllätyksiä, kuin jos tilaat vaan netistä himaan.
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg
B.C Rich on ihan tunnettu valmistaja. Toi on joku nykyään jo tuotannosta poistunut malli. Ei kai välttämättä mikään superhalpis tai aloittelijan kitara, mutta tarvis tietää tuo tarkka malli, että tietäis hinnan ja minäkään en suoraan googlella löytänyt, että mikä tuo on.

Näkyykö lavan takana mitään sarjanumeroa tai vuosilukua? Tyylin perusteella toi vois olla ihan jotain kasarilla tehtyä tai sitten myöhemmin kasarityyliä matkien.

muoks. toivottavasti tää ei oo mikään pöllitty, jota joku pölhö myy muutamalla kaljalla..
 
Tummennettu riippuu varmaan muutenkin kitaran geometriasta kuin vaan mensuurista, esim. lapakulmasta ja paljon se antaa vetoa, ja tuohon vaikuttaa otelaudan kaarevuus, miten korkeat nauhat, rosteria vai ei, miten paskaiset ja/tai lommoilla, onko skallopointeja ja varmaan tallakin. Ts. hemmetisti kitarasta kiinni tai millaisiin säätöihin se nyt ylipäänsä on laitettu ja millä kielillä.

Minä otan aika isolla suolalla nuo lörösetillä alaviresoitot, kun tatsi omalla Edwardsin telellä on suunnilleen jo Eb:ssä soittokelvoton 10-46 setillä. Toi on tosin jotenkin poikkeuksellisen kevyt soittaa ja bendata, mutta pitää varmaan vaihtaa ite tuohon joku 11-48 setti ihan standardiviresoittoon, että ois normaalin jämäkkä tatsi soittaa.

Jo pois myydyssä lespassa piti vaihtaa .052 matala E, että kesti pudottaa edes drop D:hen vireisyyden kärsimättä jne.

@Markqq muuten en tuohon edelliseen jaksa enää puuttua, mutta nuo pidempiskaalaiset pelit on kyllä vähän niin kuin tehty matalampia vireitä varten, mutta samalla se pidempi skaala sit muuttaa vähän soitettavuuttakin ts. pidemmällä skaalalla tarvii sit kurotella vähän enemmän. Jos mahista, niin käy hiplaan musaliikkeessä, että miltä ne tuntuu näpeissä ja miten niillä lähtee tuo soitettu matsku, niin ei tule sit hirveitä yllätyksiä, kuin jos tilaat vaan netistä himaan.

Voisin ens viikol käydä tos musaliikkeessä kysyy löytyykö yhtää pidempiskaalaista kitaraa mitä kokeilisi. Mut jos ei niin sit täytys lähtee jo pidemmälle kokeilee, mikä ei sinällää inspaa ku asuu traktorikylässä :D
Mut siis nimenomaan matalampaa vireeseen peli tulisi eniveis.
 
!0 Kaljalla ostin tuommoisen vaikka en osaa soittaa, ainakaan vielä. Varmaan joku halpa aloittelijan kitara?. Netistä löysin tasan nolla vastaavaa kuvaa. Joku varmaan osaa jotain sanoa?.
20240127_180745.jpg

BC Rich Gunslinger, tod näk Koreassa valmistettu ja vuodelta about 2010 päätellen tuosta Rockfieldin tallamikistä.

Hieman epäilyttävää kyllä jos tuon kaljalla sait. Tai sitten kaljamäärä oli arvoltaan n. 300-350e.
 
Viimeksi muokattu:
BC Rich Gunslinger, tod näk Koreassa valmistettu ja vuodelta abou 2010 koska Rockfieldin tallamikki.

Hieman epäilyttävää kyllä jos tuon kaljalla sait. Tai sitten kaljamäärä oli arvoltaan n. 300-350e.
Ei ole varastettu, henkilö joka tuon möi sai sen kitaransoittoa harrastavalta veljeltään, jolla näitä erilaisia keppejä on useampia. Oli vaan saanut pikkuisen sanallisia varoituksioa että rämpytys häiritsee niin ajatteli tehdä elämänsä kaupat. Ei ole ensimmäinen kerta.
 
Omat luutut ja rigi tällä hetkellä
Asiapelejä. Onks tuo Charveli joku signature-malli, vähän arvokkaampi, en nyt saa päähäni? Sori oon liian laiska nyt googlaan :D

Mietin vähän samanlaista custom-tilausta, kun sellaisen aika tulee. Just tuollai, että vaahteraotelauta, perinteinen lapa, mutta reversenä, vähän tuollainen relikoitu look ja ehkä vielä tuollaisella mikkikonffiksella eikä HSS. Floikkaa ei ehkä, vaan Wilkinsonin lukitseva tai vaan perus Gotohin 510.
 
Viimeksi muokattu:
Juu, Evergrey hepun signature So-Cal :: Henrik Danhage Limited Edition Signature Pro-Mod So-Cal Style 1 HS FR M, Maple Fingerboard, White Relic (charvel.com) , mutta vaihdoin tallamikin Seymour Duncan Pegasukseen ja tuon alkuperäisen Koreassa valmistetun floikan Saksassa valmistettuun. Parempi soundi, vire ja sustain.

Muut ovat 2007 Gibson LP Studio ja 1997 Jackson USA DK1
Noni, jes, äsken sain jo nimenkin suunnilleen päähän. Mulla ei oo noita halvempia floikkia ollut sitten ysärin, mutta viimeisin originaali oli kyllä todella toimiva. Ei tarvinnu paljoa virittimiin koskea.

Onko kokemusta noista Gibsonin studioista versus LTD EC-tonniset? Joku tommonen vähän kohtuuhintaisempi lespa saattais jossain vaiheessa kiinnostaa, eikä viittis ihan niitä standardien hintoja maksaa. Eikä tuo viimeisin Tokaikaan oikein vakuuttanut (viimeistelyä lukuunottamatta), vaikka oli arvokkaammasta päästä Tokain tarjontaa.
 
Noni, jes, äsken sain jo nimenkin suunnilleen päähän. Mulla ei oo noita halvempia floikkia ollut sitten ysärin, mutta viimeisin originaali oli kyllä todella toimiva. Ei tarvinnu paljoa virittimiin koskea.

Onko kokemusta noista Gibsonin studioista versus LTD EC-tonniset? Joku tommonen vähän kohtuuhintaisempi lespa saattais jossain vaiheessa kiinnostaa, eikä viittis ihan niitä standardien hintoja maksaa. Eikä tuo viimeisin Tokaikaan oikein vakuuttanut (viimeistelyä lukuunottamatta), vaikka oli arvokkaammasta päästä Tokain tarjontaa.

Original tuossa Charvelissakin tulee alunperin, mutta OFR 1000 sarjalainen (=Korea). Oli lievä pettymys.

Olen jotain vanhempaa EC1000 testannut eikä kaulaproofili oikein ollut mieleeni. Laadullisesti nuo vanhemmat korealaiset LTD400/600/1000 on kyllä hyviä, mutta hieman "muovinen" vaikutelma. Uudemmista ei kokemuksia, enkä ole varma missä ne enään valmistetaan. Valmistusmaalla sinäänsä ei itelle merkitystä, mutta Koreassa valmistettujen QC oli hyvä.

LP malleihin liittyen mulla oli joskus myös Edwards LPC92 ~14v sitten ja se oli omaan makuun paremman oloinen. PRS SE Åkesson Singlecut sekä Tremonti oli myös joskus, näistä jäi semmoinen fiilis että nuo PRS SE Singlecutit on hyviä hinta-laatu suhteeltaan etenkin käytettynä. Orkkismikit oli kyllä vähintäänkin laimeat. Jos nuo miellyttää silmää niin suosittelen testaamaan.
 
Pitää ottaa huomioon että 27" skaalan baritonissa venytykset vaativat enemmän eforttia käsiltä, kun kielten kireys on suurempi. Eli riippuu siitä minkälaista matskua on tarkoitus soitella, perus 25,5" skaalan skitta menee A-vireeseen varmaan 11-60 setillä ihan passelisti pysyen kohtuu jämäkkänä soittaa. Mulla on laiskana kielenvaihtajana seiskassa Elixirin Optiwebit 10-56 B-vireessä, jolloin niitä ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtelemassa. Drop A on omaan makuun turhan lerppu tuolla 0.56 paksuudella, tätä varten pitäisi varmaan ostaa erillinen kieli 0.60 paksuudella.

Onnistuuko muuten tuo @Ad_Astra n kielitemppu myös basson kielisarjoilla, eli saisiko nelikielisellä bassolla ne alimmat neljä kieltä käyttöön viisikielisen basson kielisarjasta? Ei tarttisi lähteä hankkimaan uutta bassoa vielä kaiken lisäksi. :D
Onnistuu nelikielisellä bassolla paremmin kuin hyvin. Viisikielisen setistä neljä alinta kieltä kiinni ja BEAD vireeseen. H-kieli voi olla ahdas satulaan joten satulaa voi kevyesti hioa että mahtuu. Jos viilalla hioo on tärkeää ettei hio satulan uran pohjaa vaan ainoastaan reunoja. Itse aikanaan kiireessä Fenkun muovista satulaa hioin ihan sillä H-kielellä.
 
Tosiaan satula voi olla aika nafti varsinkin paksuimpien kielien kannalta, tässä esimerkki omasta
Satula.jpg
Ite varmaan ostaisin toisen satulan noin suurta paksuuden vaihtoa varten.
 
Tosiaan satula voi olla aika nafti varsinkin paksuimpien kielien kannalta, tässä esimerkki omasta
Satula.jpg
Ite varmaan ostaisin toisen satulan noin suurta paksuuden vaihtoa varten.
Itse olen 2008 Fender 4 AM Jazziin tehnyt BEAD virityksen ja ei siitä paljon tarttenut ottaa satulan uran sivuista että mahtui 130 kieli E-kielen tilalle. Sama juttu 2008 AM Jazz V ja 2021 AM Pro 2 Jazz V kun vaihdoin 130 kielen 160:een. Pikku hionta, kieli paikalleen ja drop A vireeseen basso. Testissä ollut Ibanez BTB (se Premium malli) 5 kielisen satula söi 160 kielen ilman mitään hiontoja, mutta siinä onkin 0 nauha joten satula voi olla rakenteeltaan vähän erilainen.
 
Viimeksi muokattu:
Edwardsit pesee kyllä laadussa LTD:t, ja jopa monet ESP:t. Suositus.
Jos pysytään siinä LP-kontekstissa, niin noi Edwardsit lienevät Tokain tyyliin aika vintage-speksillä tehtyjä. Ei rosterinauhaa saatika 24 nauhaa, vintage-kaulaliitos, todennäköisesti täysipaksu body, mikit jotain muuta kuin noissa LTD:iden metalliin tehdyissä malleissa jne.

Notta sillä minäkin noita LTD:n malleja kattelin, kun ne ois vähän modernimmalla speksillä tehtyjä E-II Eclipse tyyliin ja saattas (veikkaus, kun en oo soittanut noilla) istua vähän paremmin omaan käteen kuin nää perinteiset LP:t, jotka on mun käteeni aika pökkelöitä soittaa.

Mut laatu on varmasti samaa kuin Tokain japseissa ts. suht moitteetonta.
 
Vähän kamarunkkailua, niin jos raha ei ois este, niin Knaggsilla ois hienoja LP-tyyppisiä. Steve Stevens ja esim. Erick Steckel soittelee noilla.

Linkkejä:

Eric Steckel Kenai T/S | Knaggs Guitars


Näähän on jotain mitä lie 8 kiloa ja siitä eteenpäin kustomoituina, ettei varmaan tarvii miettiä, mutta esteettisesti omaan silmään jonkin matkaa kiinnostavampia kuin perus LP std.

Noilla hinnoilla toki vois sit kysellä Ruokankaaltakin Unicornia, mutta Ruokankaat ei jotenkin koskaan oo itelle iskeny..
 
Edwardsit pesee kyllä laadussa LTD:t, ja jopa monet ESP:t. Suositus.
Ottaisin tämän kyllä pienellä varauksella. Olen muutaman kerran nähnyt kitarakaupan hyllyllä moderneja Edwardseja ja laatu on ollut aika laidasta laitaan. Parhain oli samaa luokkaa LTD-1000 sarjalaisen tai signaturejen kanssa eli helvetin hyvä, mutta huonoimmassa oli hyvin halvahko fiilis ja maali oli roiskunut saumojen yli. Noiden osat käytännössä tehdään ja maalataan/viimeistellään Kiinassa, mutta sitten kokoonpannaan ja tarkastetaan Japanissa.

Sellainen käytännön kyssäri nauhoittelutouhuista, eli millä ootte saaneet eliminoitua maaluupin vehkeiden välillä? Mulla on näemmä sellainen ongelmana, kun etenkin särön kanssa nauhoitellessa kuuluu taustalta eräänlaista hurinaa signaalitason tippuessa riittävän matalalle. Jos kosken audio interfacen runkoa, niin tällöin hurina katoaa. Netistä kattelin jotain tälläistä ongelmaa ratkomaan:


Kaikki laitteet ovat samassa maadoittamattomassa pistorasiassa kytkettynä.
Tuon hommasin itse ja laitoin Focusrite Solon tuolla kiinni niin katosi surinat ja kohinat kokonaan aktiivikajareista.
 
Mulla taas ei ole kokemusta hyllytavarasta, vaan lähinnä uusista ja käytetyistä jotka on tilattu suoraan Japanista. Missään niissä ei ole ollut niin mitään moitittavaa.
Joo, pääsääntöisesti olen itsekin kuullut noista vain hyvää. Voi olla että kävi vain huono tuuri.
 
Pitääpä tsekata noi DI-boksit myös, oon huomannut samaa ilmiötä myös vahvarin kans soitellessa kitarasta riippumatta. Kiitos vinkistä!
Kaikki olkkarin pistorasiat ovat maadoittamattomia kun on vanha talo kyseessä, keittiöön näiden roudaaminen ei ole vaivan arvoista. Testaan varmaan ensin tuon palikan tai DI-boksin ja katson sitten jatkotoimenpiteiden tarvetta.
Jos sulla on talossa maadotettu rasia niin vois kyllä koittaa hiissaa kamat sinne ja zekkaa pöriseekö sielläkin. Jos ei niin sitten sähkäri vaihtamaan rasia maadotettuun. Ei ole ihan optimia käyttää maadottamatonta sähköä kun vikatilanteessa jännite voi tulla kitarasta näppeihin, ja tehdä vahinkoa myös vehkeille, vaikka sen pörinän saiskin jollain palikalla kuriin.
 
Vein kitaran takasin, en kehdannut pitää itselläni kun ei vastakkaisella osapuolella eikä itselläni ollut kaupantekohetkellä minkäänlaista käsitystä ko. vehkeen hinnasta, ja kuitenkin ollaan kavereita. Ostan jonkun halvan rämpyttimen jos kiinnostaa joskus opetella.
 
Ottaisin tämän kyllä pienellä varauksella. Olen muutaman kerran nähnyt kitarakaupan hyllyllä moderneja Edwardseja ja laatu on ollut aika laidasta laitaan. Parhain oli samaa luokkaa LTD-1000 sarjalaisen tai signaturejen kanssa eli helvetin hyvä, mutta huonoimmassa oli hyvin halvahko fiilis ja maali oli roiskunut saumojen yli. Noiden osat käytännössä tehdään ja maalataan/viimeistellään Kiinassa, mutta sitten kokoonpannaan ja tarkastetaan Japanissa.


Tuon hommasin itse ja laitoin Focusrite Solon tuolla kiinni niin katosi surinat ja kohinat kokonaan aktiivikajareista.

Ok, hyvä kuulla että tää toimii myös muilla. Onko sulla laitteisto kiinni maadoitetussa pistorasiassa?

Jos sulla on talossa maadotettu rasia niin vois kyllä koittaa hiissaa kamat sinne ja zekkaa pöriseekö sielläkin. Jos ei niin sitten sähkäri vaihtamaan rasia maadotettuun. Ei ole ihan optimia käyttää maadottamatonta sähköä kun vikatilanteessa jännite voi tulla kitarasta näppeihin, ja tehdä vahinkoa myös vehkeille, vaikka sen pörinän saiskin jollain palikalla kuriin.

Tää nykyinen kämppä on vuokrakämppä, joten voi olla nihkeää saada vuokranantaja näkemään asiaa samalla tapaa, mut eipä tuo varmasti haittaa kokeillakaan. :thumbsup:

Tummennettu riippuu varmaan muutenkin kitaran geometriasta kuin vaan mensuurista, esim. lapakulmasta ja paljon se antaa vetoa, ja tuohon vaikuttaa otelaudan kaarevuus, miten korkeat nauhat, rosteria vai ei, miten paskaiset ja/tai lommoilla, onko skallopointeja ja varmaan tallakin. Ts. hemmetisti kitarasta kiinni tai millaisiin säätöihin se nyt ylipäänsä on laitettu ja millä kielillä.

Minä otan aika isolla suolalla nuo lörösetillä alaviresoitot, kun tatsi omalla Edwardsin telellä on suunnilleen jo Eb:ssä soittokelvoton 10-46 setillä. Toi on tosin jotenkin poikkeuksellisen kevyt soittaa ja bendata, mutta pitää varmaan vaihtaa ite tuohon joku 11-48 setti ihan standardiviresoittoon, että ois normaalin jämäkkä tatsi soittaa.

Jo pois myydyssä lespassa piti vaihtaa .052 matala E, että kesti pudottaa edes drop D:hen vireisyyden kärsimättä jne.

@Markqq muuten en tuohon edelliseen jaksa enää puuttua, mutta nuo pidempiskaalaiset pelit on kyllä vähän niin kuin tehty matalampia vireitä varten, mutta samalla se pidempi skaala sit muuttaa vähän soitettavuuttakin ts. pidemmällä skaalalla tarvii sit kurotella vähän enemmän. Jos mahista, niin käy hiplaan musaliikkeessä, että miltä ne tuntuu näpeissä ja miten niillä lähtee tuo soitettu matsku, niin ei tule sit hirveitä yllätyksiä, kuin jos tilaat vaan netistä himaan.

Joo, onhan tuohon varmasti muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin mainitsemani skaalan pituus. Omien kokemuksien pohjalta venytyksien koettuun helppouteen on vaikuttaneet eniten juuri kielten paksuus, käytetty vire (eli käytännössä näiden kahden muuttujan aikaansaama kielten jännitys), skaalan pituus, nauhojen kunto ja otelaudan radius . Kokemusta on aina niin Gibsonin 24,75" skaalasta Fenkun 25,5" skaalaan. Itse asiassa toi nauhojen kiillotus on sellainen millä kitaran soitettavuutta saa todella helposti paremmaksi etenkin venytyksien osalta, vedän 0000-karheuden teräsvillalla nauhat lävitse aina kielten vaihdon yhteydessä.

Ihan en suoriltaan saa kiinni miksi lapakulma vaikuttaisi erityisesti tähän, kun esimerkiksi lukkosatulalla varustetussa Ibanezin RG550:ssä tatsi venytykseen pysyy omasta mielestä samana oli sitten satula auki tai kiinni? Satulan tarkoituksena kun on lähtökohtaisesti sallia kielten liike mahdollisimman vaivattomasti, ellei kyseessä ole juuri mainittu lukkosatula?
 
Viimeksi muokattu:
Ihan en suoriltaan saa kiinni miksi lapakulma vaikuttaisi erityisesti tähän, kun esimerkiksi lukkosatulalla varustetussa Ibanezin RG550:ssä tatsi venytykseen pysyy omasta mielestä samana oli sitten satula auki tai kiinni? Satulan tarkoituksena kun on lähtökohtaisesti sallia kielten liike mahdollisimman vaivattomasti, ellei kyseessä ole juuri mainittu lukkosatula?
Jääny kommentoimatta tähän. Varmaan tarvii olla seppä, kun sais selittää sulle nää kunnolla auki, mutta mulla on tossa toi yks customi, joka on tehty vähän jyrkemmällä lapakulmalla ts. lapa vetää kieliä vähän enemmän satulaa vasten ja toi on tatsiltaan minusta kohtuu selkeästi semmoinen pykälän jämäkämpi soittaa. Tuon suunnittelun haasteena on ei-lukollisen satulan kanssa se, ettei kielet nyt tosiaan jäis kirraamaan satulaan, mut nyt kun tuo toimii varsin mukavasti tuolla tusq-satulalla, niin tuo on kanssa tosi vireisesti soiva ja stabiili kampe. En muista, mitkä ne tarkemmat perusteet tuolle rakentajalla oli.. (mutta kai nää aika hyvin toimii, kun ei näitä oo oikein ikinä käytettynä myynnissä, yhden oon tainnu nähdä)

Se Fenderin suora lapakulmahan on minun ymmärtääkseni jo niinku lähtökohtaisesti viallinen, mitä korjaillaan sit niillä kieltenohjaimilla yms. Ja muut valmistajat on tehny sit kaikenlaisia omia ratkaisujaan, mutta en tosiaan oo mikään asiantuntija.

Vois kysyä tuon Viitasaaren Ollin näkemyksen, kun pitäs vähän vielä viimeistelystä jutella.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkästä aikaa itse sain musiikkia julkaisukuntoon. On tuo aika vähän kortilla perheellisenä, töiden ja kaikenlaisen muun säätämisen ohella niin olen aika tyytyväinen, että edes yhden biisin sai valmiiksi. Muutama muu on työn alla myös ja tavoitteena olisi joku toinenkin kipale tässä keväällä vielä saada pakettiin.
Synthwaveksi tämä laskettaneen, se ainakin tässä tavoitteena oli. Onhan tuossa aika pitkä kitarasoolo ja kitaroita muutenkin eli sivuaa sentään ketjun aihettakin siltä osin.
Linkki spotifyyn
 
Pitkästä aikaa itse sain musiikkia julkaisukuntoon. On tuo aika vähän kortilla perheellisenä, töiden ja kaikenlaisen muun säätämisen ohella niin olen aika tyytyväinen, että edes yhden biisin sai valmiiksi. Muutama muu on työn alla myös ja tavoitteena olisi joku toinenkin kipale tässä keväällä vielä saada pakettiin.
Synthwaveksi tämä laskettaneen, se ainakin tässä tavoitteena oli. Onhan tuossa aika pitkä kitarasoolo ja kitaroita muutenkin eli sivuaa sentään ketjun aihettakin siltä osin.
Linkki spotifyyn

Tuli jotenkin Bomfunk MC’s vibat :D Tiedä sitten, mutta lempeän hyvän kuullosta!
 
Pitkästä aikaa itse sain musiikkia julkaisukuntoon. On tuo aika vähän kortilla perheellisenä, töiden ja kaikenlaisen muun säätämisen ohella niin olen aika tyytyväinen, että edes yhden biisin sai valmiiksi. Muutama muu on työn alla myös ja tavoitteena olisi joku toinenkin kipale tässä keväällä vielä saada pakettiin.
Synthwaveksi tämä laskettaneen, se ainakin tässä tavoitteena oli. Onhan tuossa aika pitkä kitarasoolo ja kitaroita muutenkin eli sivuaa sentään ketjun aihettakin siltä osin.
Linkki spotifyyn
Komeeta, ja mielenkiitoinen konsepti! Mietin että miksi on niin kohtelias soundi tässä mutta taitaa noi pitkät bassoäänet lanata tarjoilun aika sileeksi. Lopputulos melko loudness-nappi päällä -tyyppinen yleissoundiltaan.
Millä toteutit kitarasoundin?
 
Hehe, ei ehkä itellä Bomfunk MC's ekana tulis mieleen, mutta tää on just mielenkiintoista mitä ja miten ihmiset kuulee asioita!

Kitarat soitin Kemperillä. Oon aika laiska ollu sen kanssa säätämään vaikka ainakin kolmisen vuotta se tuossa on jo ollu. Kompit ja leadit vetäisin varmaan vielä samalla soundilla, muistaakseni, ja dawissa leadiin prkleesti reverbiä, että tuli enemmän kasarifiilistä siihen.
Joo tuo loudness homma on totta. Tuli vähäsen liikaa scoopattua juttuja tuohon, mutta en jaksanu ruveta miksaamaan uusiks ja toisaalta omaan korvaan toimii noinkin.
Bassot vaihteli matkan varrella aika paljon ja nyt tohon jäi aika simppeliksi tuo bassopää ja helpomman kautta menin.

Jäi vielä paljon mitä parantaa jatkossa, mutta sehän tässä mukavinta on, kun koko ajan oppii uutta!
 
Harrastehuoneen remontointi alkanut ja päätin hankkiutua eroon kauan tyhjänpanttina olleesta 7-kielisestä ibanezin elektroakustisesta.

Kysymys onkin että mitä tuosta osaa pyytää, kun mitään muistikuvaa ei ole paljon itse siitä tuli maksettua, ja missä tuota kannataisi kaupata? Tori.fi?

Käytön jälkiä on, mutta perusilme tosi siisti.

20240208_170259.jpg20240208_170412.jpg20240208_170747.jpg20240208_170540.jpg20240208_170452.jpg
 
Harrastehuoneen remontointi alkanut ja päätin hankkiutua eroon kauan tyhjänpanttina olleesta 7-kielisestä ibanezin elektroakustisesta.

Kysymys onkin että mitä tuosta osaa pyytää, kun mitään muistikuvaa ei ole paljon itse siitä tuli maksettua, ja missä tuota kannataisi kaupata? Tori.fi?
No Torilla, Muusikoiden netin torilla tai Facebookin Muusikoiden netin Tori -ryhmässä nyt esimerkiksi. Tai sitten musaliikkeeseen vaihdossa tai myyntitilille (josta kyllä menee sitten yleensä 20% komissio).

Ei tuosta varmaan hirveästi kolmea sataa enempää saa, en ehkä ite maksais sitäkään ottaen huomioon, että kolmeen satkuun saattas löytää jo jonkun Jammun LL6:n esimerkiksi, joka on jo oikeasti hyvä kitara. Siistissä kunnossa tuo näkyy olevan, mutta pitäs nähdä ja kokeilla tarkemmin, mikä tuon soittokondis ja soundi oikeasti sit on. Seiskakieliset akkarit ehkä vähän pienemmän porukan juttuja, että noiden kysyntä ja menekki voi olla lähtökohtaisestikin jo vähän pienempää. Mut jos ei muuta, niin myyntiin jollain omasta mielestä kohtuu hinnalla ja jos ei mene, niin sitten pudottaa hintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksesta. Ite ajattelin jotain 50-150€ haarukkaa, mutta ilmeisesti hyvä että kysyin ensin. Kokeilen torissa onnea. :thumbsup:
 
Kiitos vastauksesta. Ite ajattelin jotain 50-150€ haarukkaa, mutta ilmeisesti hyvä että kysyin ensin. Kokeilen torissa onnea. :thumbsup:
Katoin vaan Reverbistä paria kitaraa, joista toisessa oli julkinen pyynti reipas 400€ ja toisessa 250€.

Todennäköistä on, että noilla sun hinnoilla se meneekin kaupaksi, että jos haluat saada sen vaan järkiajassa meneen, niin enemmän varmaan kannattaa kuunnella tota sun omaa tatsia hinnasta. Viiskybää ehkä liian vähän, mutta tää 150€ on tietty jo vähän rahaakin ja kuitenkin ostajan kannalta tosi hyvä hinta kitarasta, joka on ollut luokkaa 400-500€ uutena (jos nyt oikein ymmärsin, mitä nää on ollu uutena).
 
Ok, hyvä kuulla että tää toimii myös muilla. Onko sulla laitteisto kiinni maadoitetussa pistorasiassa?



Tää nykyinen kämppä on vuokrakämppä, joten voi olla nihkeää saada vuokranantaja näkemään asiaa samalla tapaa, mut eipä tuo varmasti haittaa kokeillakaan. :thumbsup:



Joo, onhan tuohon varmasti muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin mainitsemani skaalan pituus. Omien kokemuksien pohjalta venytyksien koettuun helppouteen on vaikuttaneet eniten juuri kielten paksuus, käytetty vire (eli käytännössä näiden kahden muuttujan aikaansaama kielten jännitys), skaalan pituus, nauhojen kunto ja otelaudan radius . Kokemusta on aina niin Gibsonin 24,75" skaalasta Fenkun 25,5" skaalaan. Itse asiassa toi nauhojen kiillotus on sellainen millä kitaran soitettavuutta saa todella helposti paremmaksi etenkin venytyksien osalta, vedän 0000-karheuden teräsvillalla nauhat lävitse aina kielten vaihdon yhteydessä.

Ihan en suoriltaan saa kiinni miksi lapakulma vaikuttaisi erityisesti tähän, kun esimerkiksi lukkosatulalla varustetussa Ibanezin RG550:ssä tatsi venytykseen pysyy omasta mielestä samana oli sitten satula auki tai kiinni? Satulan tarkoituksena kun on lähtökohtaisesti sallia kielten liike mahdollisimman vaivattomasti, ellei kyseessä ole juuri mainittu lukkosatula?
Sen verran korjaan että kielen jäykkyyteen vaikuttaa vire, kielen paksuus ja soittimen skaalan pituus. Skaalaa pidentämällä saman paksuinen kieli samassa vireessä kiristyy. Gibsonissa samat kielet samassa vireessä on löysemmät kuin Fenderissä lyhyemmästä skaalasta johtuen.
 
Vithu kun ei saa aikaiseksi huoltaa tuota customia.. ois taas ihan valmis maksamaan sen satkun sepälle, että laittas tuon kondikseen..

Vois periaatteessa testata, että pudottas kielten paksuuden 10-46 -> 9-42, mutta työntäs tallaan yhden jousen lisää, että miltä tuo sillai tuntuu. Nyt ei oo kuin parilla jousella tuo talla. Pelaa tosin ihan mainiosti nytkin ja iisi tehdä fluttereita jne., mutta välillä tuo tuntuu turhan tuhdilta soitella bassokieliltä..
 
Sen verran korjaan että kielen jäykkyyteen vaikuttaa vire, kielen paksuus ja soittimen skaalan pituus. Skaalaa pidentämällä saman paksuinen kieli samassa vireessä kiristyy. Gibsonissa samat kielet samassa vireessä on löysemmät kuin Fenderissä lyhyemmästä skaalasta johtuen.

Enkös minä todennut ihan saman kuin sinä hieman eri sanoin, eli mitä tässä oli korjattavaa?
 
Enkös minä todennut ihan saman kuin sinä hieman eri sanoin, eli mitä tässä oli korjattavaa?
Sanoit näin:

Omien kokemuksien pohjalta venytyksien koettuun helppouteen on vaikuttaneet eniten juuri kielten paksuus, käytetty vire (eli käytännössä näiden kahden muuttujan aikaansaama kielten jännitys), skaalan pituus, nauhojen kunto ja otelaudan radius .


Tällöin sulkeissa oleva ei ota huomioon skaalan muutosta. Sori, ehkä nillitystä eikä olisi pitänyt puuttua koska tuleehan tuosta asia selville. Halusin vaan huomioida että se skaalan pituus on se kolmas muuttuja joka vaikuttaa kielten jännitykseen suoraan. Hyvä huomio muuten tuo että nauhoja on syytä puhdistaa välillä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 549
Viestejä
5 130 240
Jäsenet
82 014
Uusin jäsen
Hoddis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom