Kitaran soittaminen

Alternate-pikkaajien kannattaa tsekata myös Steve Morsen tuotantoa, Endgame Bossina 'Tumeni Notes':

 
Meitsi rupes treenaa Amorphiksen The Bee ja aika hyvin rytmikitara jo menee vaan en pääse jyvälle tuosta riffistä mikä on heti alussa. Se menee niin epämääräisesti. Ja mitä hitaammin sitä treenaan sitä enemmä olen pihalla :D Yli tunnin veivasin tuota pätkää kunnes sain sen 100% menee jotenkuten. Aivot ihan solmussa ja hiki ku ois treenin tehnyt.


Ei mitää. Ruokaa koneeseen ja meno jatkuu!
 
Viimeksi muokattu:
^^ Morsella ja Purplellahan on myös tosi hieno Sometimes I Feel Like Screaming.

Morsella on myös ehkä hirveimpiä signature-kitaroita tunnetuista kitaristeista :D
 
Meitsi rupes treenaa Amorphiksen The Bee ja aika hyvin rytmikitara jo menee vaan en pääse jyvälle tuosta riffistä mikä on heti alussa. Se menee niin epämääräisesti. Ja mitä hitaammin sitä treenaan sitä enemmä olen pihalla :D Yli tunnin veivasin tuota pätkää kunnes sain sen 100% menee jotenkuten. Aivot ihan solmussa ja hiki ku ois treenin tehnyt.


Ei mitää. Ruokaa koneeseen ja meno jatkuu!
Uusi kitarahan kuulostaa oikein hyvältä. Ja biisi vaikuttaa sen verran hauskalta soittaa, että lopulta sitä soittaa ihan huvikseen. Hyvinhän oot sen näin lyhyessä ajassa saanut kasaan.

Aiemmasta plektrakeskustelusta tuli mieleen, että itse tunnen saavani paljon paremmin sellasta terävyyttä, kontrollia ja ns. tiukkaa soundia just niillä paksummilla plektroilla.

Ei ole tarkoitus kenellekään komennella, että millä pitäisi soittaa, mutta niitäkin kannattaa kokeilla. Saattaa tuoda selvääkin etua tiukemman komppityylin kehittämiseksi.
 
Uusi kitarahan kuulostaa oikein hyvältä. Ja biisi vaikuttaa sen verran hauskalta soittaa, että lopulta sitä soittaa ihan huvikseen. Hyvinhän oot sen näin lyhyessä ajassa saanut kasaan.

Aiemmasta plektrakeskustelusta tuli mieleen, että itse tunnen saavani paljon paremmin sellasta terävyyttä, kontrollia ja ns. tiukkaa soundia just niillä paksummilla plektroilla.

Ei ole tarkoitus kenellekään komennella, että millä pitäisi soittaa, mutta niitäkin kannattaa kokeilla. Saattaa tuoda selvääkin etua tiukemman komppityylin kehittämiseksi.

Itseasiassa tuon veivaamisessa oli 1.14 paksuinen pleku käytössä. Kaippa se on iha päivästä kiinni kuinka se jää jumittaa ja sitte tulee läpsytin tilalle :D
Mutta joo, tuon biisin taidan coveeraa seuraavaksi, on sen verran mukava soittaa ja sopivan haastava. Eikä ole pilattu mahdottomalla soololla :D
Joutuu vetää ikkunat auki ja vaatteet pois että sietää tän hien määrän :D
 
Aiemmasta plektrakeskustelusta tuli mieleen, että itse tunnen saavani paljon paremmin sellasta terävyyttä, kontrollia ja ns. tiukkaa soundia just niillä paksummilla plektroilla.

Ei ole tarkoitus kenellekään komennella, että millä pitäisi soittaa, mutta niitäkin kannattaa kokeilla. Saattaa tuoda selvääkin etua tiukemman komppityylin kehittämiseksi.
Se on itelle melkein kärjen muoto tärkeämpää kuin paksuus. Liian pyöreällä muodolla menee nopeampi kama vähän puuroksi.

Vaikka vähän oon taas vaihdellutkin, niin taitaa kummiskin olla teknisemmässä kamassa paras nykyisistä tuo Petruccin Jazz III itelle. Tuo on aika paksu ja tosi terävällä kärjellä. Välillä vaan joissain nopeissa economy-jutuissa tuntuu, että sais olla vähän isompi tuo plektra.. Ts. olla vähän enemmän plektran päätä, millä pelata, kun ei meinaa aina osua kieleen tuolla kunnolla, mutta ehkä nuo on juttuja, joita pitäs ratkoa eka tekniikan kautta.

Enkä minäkään tarkoita ketään komennella, millä plekulla pitää soittaa, mutta kyllä ne kaikkein löröimmät on ihan oikeasti tarkoitettu akkarin kaveriksi :D
 
Uusi kitarahan kuulostaa oikein hyvältä. Ja biisi vaikuttaa sen verran hauskalta soittaa, että lopulta sitä soittaa ihan huvikseen. Hyvinhän oot sen näin lyhyessä ajassa saanut kasaan.

Aiemmasta plektrakeskustelusta tuli mieleen, että itse tunnen saavani paljon paremmin sellasta terävyyttä, kontrollia ja ns. tiukkaa soundia just niillä paksummilla plektroilla.

Ei ole tarkoitus kenellekään komennella, että millä pitäisi soittaa, mutta niitäkin kannattaa kokeilla. Saattaa tuoda selvääkin etua tiukemman komppityylin kehittämiseksi.

Joo toi kitara kuulostaa kivalta ja motivaatioo soitella. Nyt tässä neljän tunnin soittelun jälkeen pakko lopettaa ku ei enää kädet ja aivot tee yhteistyötä :D
Huomenna sitten jatkuu! Kai sitä muutaki täytys tehdä.
 
Joo toi kitara kuulostaa kivalta ja motivaatioo soitella. Nyt tässä neljän tunnin soittelun jälkeen pakko lopettaa ku ei enää kädet ja aivot tee yhteistyötä :D
Huomenna sitten jatkuu! Kai sitä muutaki täytys tehdä.
Ollaan nyt kaimoja kun samat skebat, mutta hiukan eri väreillä. :D Hyvältä kuulosti klippi tältä päivältä! Treeni menee perille. :)

Tän illan improa Enskan tahdissa. Aikamoista säheltämistä vielä.

 
Ollaan nyt kaimoja kun samat skebat, mutta hiukan eri väreillä. :D Hyvältä kuulosti klippi tältä päivältä! Treeni menee perille. :)

Tän illan improa Enskan tahdissa. Aikamoista säheltämistä vielä.



Taitaa olla kajari aika lähellä puhelinta vai kuinka saat noin selkeästi tuon kitaran soundin kuvattua?
Enskaa! Kiva ku näkee mitä muut soittelee niin pompsahtaa näitä bändejä sitte esille. Enska kuitenkin pitkän ajan suosikki joten sieltä varmasti löytyy soitettavaa :)
 
Taitaa olla kajari aika lähellä puhelinta vai kuinka saat noin selkeästi tuon kitaran soundin kuvattua?
Enskaa! Kiva ku näkee mitä muut soittelee niin pompsahtaa näitä bändejä sitte esille. Enska kuitenkin pitkän ajan suosikki joten sieltä varmasti löytyy soitettavaa :)
Joo koneen kautta soittelen, niin siksi kajarit lähellä. :D Enskalla on kyllä vaikka ja mitä, pitää kokeilla muitakin biisejä juu!
 
Joo koneen kautta soittelen, niin siksi kajarit lähellä. :D Enskalla on kyllä vaikka ja mitä, pitää kokeilla muitakin biisejä juu!

Wanderer olis ainaki sopivan helppo! Deathbringer From The Sky ois kiva soittaa kanssa! Joskus 10v sit kuolasin tätä biisiä et olis joskus kiva soittaa skitalla :D eiköhän tuumasta toimeen! Aivan liian nopea omille taidoille mut ei muuta ku hidastamaan!
 
Jos tällä foorumilla pystys laittaan viestiin räkänauruhymiöitä, niin en ois vastannu ollenkaan, mutta noilla laseilla ja tukalla on kuitenkin myyty yli 100 miljoonaa levyä ja kirjoiteltu melkoinen nippu klassikoita, että kai se on Slashin kannalta ihan sama, mitä mieltä sinä (tai minä) tai joku nykypäivän tuubivelho on :D

muoks. teknisesti taitavia kitaristeja on tänä päivänä valtavasti, mutta semmoisia, kellä ois oikeasti musiikillisesti jotain sanottavaa, ei löydykään enää ihan joka kulman (tai Youtube-tilin) takaa.
Tämäpä tämä.

On eri asia olla taitava instrumentin x soittaja, kuin olla artisti/luova muusikko.

Eräs arvostamani yhtye on soitoltaan sellainen, että levyä kuunnellessa tulee fiilis, että soitto ja rytmi kaatuivat, mutta ei ollutkaan niin. Kuului biisiin ja tuollaisen hallitseminen osana soitto-, sävellys- ja sovitustekniikkaa on pahasti aliarvostettua.
 
Uusi kitarahan kuulostaa oikein hyvältä. Ja biisi vaikuttaa sen verran hauskalta soittaa, että lopulta sitä soittaa ihan huvikseen. Hyvinhän oot sen näin lyhyessä ajassa saanut kasaan.

Aiemmasta plektrakeskustelusta tuli mieleen, että itse tunnen saavani paljon paremmin sellasta terävyyttä, kontrollia ja ns. tiukkaa soundia just niillä paksummilla plektroilla.

Ei ole tarkoitus kenellekään komennella, että millä pitäisi soittaa, mutta niitäkin kannattaa kokeilla. Saattaa tuoda selvääkin etua tiukemman komppityylin kehittämiseksi.
On eri asia (ja eri plektra, ainakin mulle), miten tiukkaa tai maalailevaa riffiä soittaa. Johonkin Darkthroneen tai Triviumiin tarvii jäykkää, ja sitten jos soitetaan ihan kaikki kielet kattavia sointuja, ja tämä halutaan ei-pomppaavaksi, ohut plektra on omiaan. Jälkimmäisestä esimerkkinä The Smashing Pumpkinsin "Stand inside your love". Janicekin .38 on tuohon biisiin paras vaihtoehto minulle. Soinnut kuulostavat kokonaisemmilta.

Tottakai näissä asioissa se oman käden herkkyys ratkaisee, ja ei paljon eroa hansikaskokojen vertailun mielekkyydestä.

Se pitää sanoa, että nuo Janicekin D-gripit eivät välttämättä vaihdu mihinkään tässä elämässä. Pysyy sormissa kuin pikaliima. Kaikki muut plektrat heitin jo roskiin.
 
Mää oon soitellu akkarin noilla Dunlopin .096 varmaan viimeisen vuosikymmenen, jos en ylikin. Suht hyvä kompromissi sointuharjaukseen ja sooloiluun / riffittelyyn yms. teknisempään. Ne liian löröt ei vaan jotenkin istu näppeihin, kun tarvii soittaa mitään teknisempää, mutta taas sitten vaikka tuo Petrucci Jazz III kuulostaa akkarilla liian kovalta / räikeältä (lue: paskalta).

Voishan tuota huvikseen ottaa Thomannilta jotain erilaisia testiin niiden sandgrippien lisäksi. Tarttis Quad Cortexille ekspressiopedaalikin hommata, kun saivat wahin ja muistaakseni whammynkin tuohon, niin vois verestää muistoja.
 
Mää oon soitellu akkarin noilla Dunlopin .096 varmaan viimeisen vuosikymmenen, jos en ylikin. Suht hyvä kompromissi sointuharjaukseen ja sooloiluun / riffittelyyn yms. teknisempään. Ne liian löröt ei vaan jotenkin istu näppeihin, kun tarvii soittaa mitään teknisempää, mutta taas sitten vaikka tuo Petrucci Jazz III kuulostaa akkarilla liian kovalta / räikeältä (lue: paskalta).

Voishan tuota huvikseen ottaa Thomannilta jotain erilaisia testiin niiden sandgrippien lisäksi. Tarttis Quad Cortexille ekspressiopedaalikin hommata, kun saivat wahin ja muistaakseni whammynkin tuohon, niin vois verestää muistoja.
Noissa materialeissa on eroja. Dunlopin ohkaiset ovat löröjä, kun Janicekin vastaavat ovat napakampia. Ero tuntuu tatsissa ja soundissa. Harvemmin mainostan, mutta plektrojen suuren hankintahinnan vuoksi uskallan. Kannattaa kokeilla tuota Janicekia, koska ostin kattavasti eri valmistajien sitä sun tätä, ja tuo erottui kuin kipeä sormi. Jopa siinä määrin, että en oikeasti halua soittaa muilla plektroilla. Ohuemmat plektrat myös väsyvät, eli niitä pitää vaihtaa useammin.

Kuitenkin se toinen käsi pitelee useimmiten plektraa, ja kaikki puhuvat noin 99% ajasta muusta kuin plektroista. Omaan käteen sopivan plektran löytäminen oli mulle melkein yhtä tärkeää kuin oikean kaulan löytäminen. Korvalla kuulen, onko kädessä .38 vai .46. Kielet erottuvat aivan eri tavalla. Pehmeä plektra antaa anteeksi karkeaa käsialaa.
 
Pitäs nukkua mut The Bee ei anna armoa. Pitäskö sitä vaa koko yö veivaa skittaa.
Ensimmäisen maailman ongelmia.
Jännä miten uusi skeba tuo näin paljon lisämotii tähän tekemiseen.
 
Tässä ois kanssa sopivasti haastetta omille taidoille! Ehkä jopa liikaakin täydellä nopeudella mut hyvää treeniä!

 
Noissa materialeissa on eroja. Dunlopin ohkaiset ovat löröjä, kun Janicekin vastaavat ovat napakampia. Ero tuntuu tatsissa ja soundissa. Harvemmin mainostan, mutta plektrojen suuren hankintahinnan vuoksi uskallan. Kannattaa kokeilla tuota Janicekia, koska ostin kattavasti eri valmistajien sitä sun tätä, ja tuo erottui kuin kipeä sormi. Jopa siinä määrin, että en oikeasti halua soittaa muilla plektroilla. Ohuemmat plektrat myös väsyvät, eli niitä pitää vaihtaa useammin.
Niin täältäkö nää oot noita tilaillu: https://www.strings.fi/en/guitar-picks/d-grip-janicek-picks/ ? Aivan vieras verkkokauppa.. Thomannilta, Musamaailmasta tmv kun ois löytynyt, niin ois saanu muun tarvittavan rojun matkaan, mutta tuolta ei taas saa mitään muuta, mitä tarttis tilata..
 
Itse oon tilaillu strings.fi:stä joskus plektroja ja toimitus oli käsittämättömän nopea ainakin silloin. Oisko ollut tyyliin vartissa tilauksesta paketti toimitettuna postiin.
 
Joo, mulla kanssa hyviä kokemuksia strings.fi:stä. GraphTechin TUSQ - satuloita ja muuta sälää tilailin. Toimitus oli tosiaan hirmuisen nopea ja hinnat hyvin kohtuulliset.
 
Coat of Armsia :D


Sitte The Beetä. Tässä tuo rytmi on vielä aika hukassa mut eiköhä se siitä lutviudu.


Nuo löpinät lähinnä ku muutamalle kaverille pistin noita pätkiä. En jaksanu edioita pois. Molempia treenannut ehkä 1-2 tuntia, joten iha tuoreita vielä.

Nuo veivit kuulostais Reaperissa lähinnä virheellisiltä korvien raiskaukselta :D
 
Viimeksi muokattu:
Koitas tossa missä menee vähän rytmi hukkaan soittaa niin, että soitat aina iskulle tulevat nuotit downpickillä ja offbeatilla tulevat nuotit upstrokella. Eli koitat saada käden liikkeen pysymään jatkuvana klikin mukana. Nyt kompuroit todennäköisesti siihen, että käsi nykii vähän epärytmissä, kun soitat puhtaalla alternatella tuollaista rytmiä. Osasinkohan selittää mahdollisimman epäselvästi.

edit: esimerkkinä vaikka gallop-rytmi, jossa käsi menee kokoajan klikin mukana tasaisesti, mutta pickataan ainoastaan D-DUD-DU jne
 
Koitas tossa missä menee vähän rytmi hukkaan soittaa niin, että soitat aina iskulle tulevat nuotit downpickillä ja offbeatilla tulevat nuotit upstrokella. Eli koitat saada käden liikkeen pysymään jatkuvana klikin mukana. Nyt kompuroit todennäköisesti siihen, että käsi nykii vähän epärytmissä, kun soitat puhtaalla alternatella tuollaista rytmiä. Osasinkohan selittää mahdollisimman epäselvästi.

edit: esimerkkinä vaikka gallop-rytmi, jossa käsi menee kokoajan klikin mukana tasaisesti, mutta pickataan ainoastaan D-DUD-DU jne

Hmm, yritän ymmärtää :D Ja onhan nuo veivit nyt aivan totaalisesti virheitä täynnä, joten tulen tuota tahtia hidastamaan kun rupeen noita hiomaan paremmaksi.
 
Saas nähdä mitä siitä valmistuu joskus ens vuoden puolella...
 

Liitteet

  • IMG20220609181953.jpg
    IMG20220609181953.jpg
    3 MB · Luettu: 45
Voin melkeinpä väittää, että jos joku biisi kiinnostaa kovin, aivot treenaa kymmenisen kertaa nopeammin kuin sellaista joka ei kiinnosta.
Tää Amorphiksen Amppari meneekin kohta jo hyvin :D Laitan editillä dropbox videota myöhemmin. Harmi ku toi taustabiisi hölisee vähä liia kovalla vrt kitaraan mut eipä tuo haittaa. Coverin tästä väännän varmaa ennen juhannusta. Pari biisii pitää ainaki coveeraa ennen lomia.
Siis löytyspä lisää näitä biisei johon olisi näin suuri motivaatio ja draivi soittaa.
Jotkut varmaa kahtelee näitä mun videoita että eikö ole parempaa tekemistä ku soittaa yksin himassa ja reivaa biisien tahtii. No tämähä se vasta lystiä on! :D

The Beetä lissää!


Kohta tulee Primo Victorista coveri youtubeen. Ehkä reippaasti paras veto tähä mennessä. Mut tuota biisiä sitte olen höylännytkin eniten.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkästä aikaa tyytyväinen suoritukseen for real. Mut kyl se veivaaminen tuottaa tulosta. Eihän tääkää täydellinen ole, mutta omiin taitoihin nähden ylitin jopa itseni. Tais yhden kerran onnistua tuo pitch harmony tuossa vedossa liidukitaralla.

 
Viimeksi muokattu:
Keskustelen itseni kanssa. Tuosa The Bee biisussa tuon liidukitaran melodiat niin siinä on jonkinsortin delay vissii. Mitehä helposti sellase väkertäis Reaperiin?
 
Plektrakättä tuli taas puudutettua tuolla Darkthronen Transilvanian Hunger -kappaleella. Kyllä siinä hakkauksessa käsi ja aivo väsyy. Joku 93,6% tullessa arvosanaksi, peli antoi sanallisen kehun: "You are going to be a Superstar!". Aamulla juotu kahvi tuli melkein nenästä. Vanhalla norskibläkyllä tähtiin FTW!
 
Juu aika monotoonista soitettavaa nuo oldschool bläkkikset. :srofl:

2 riffiä jauhaa ees taas 10 minuuttia.

Emperorilla on oikeasti hyvää soitettavaa ja mukavasti haastetaso kasvaa mitä uudempaan matskuun mennään.
 
Juu aika monotoonista soitettavaa nuo oldschool bläkkikset. :srofl:

2 riffiä jauhaa ees taas 10 minuuttia.

Emperorilla on oikeasti hyvää soitettavaa ja mukavasti haastetaso kasvaa mitä uudempaan matskuun mennään.
Mutta tuo on mitä parhainta plekukäden treeniä. Semmosta kestävyysharjoitetta, ja tahdissa pysymistä. Missään nimessä tuon biisin soittaminen ei ole helppoa, koska se on jäätävän pitkä ja plektrakäsi tikkaa aika jäätävää tahtia. Rumpaleilla on noita 200+ kickdrum harjoitteita. Tää on samaa sarjaa.

Suosittelen lämpimästi tuoreille (ja vähän jo soittaneille) kitaristeille. Voi tarkistaa oman livekuntonsa, ja samoja vetoja se 10 putkeen välispiikillä. :) Ja jos se oman elämänsä Lord Satanachia (solisti) vetää 5 sek välispiikin "hail satan", niin taas mennään.

Toi plekukäden tarkkuus on semmonen, missä huomaa komppikitaristien eron. Matt Klavins (Ne Obliviscaris) soittaa toki tilua, mutta komppikäsi on livenä kuin metronomi. Aika harvoin kitaristit (varsinkin yksin soittaessa) reenaavat komppien ja riffien tarkkuutta. Kotisoittajien parissa korostuu tiluttaminen, ja hyvä niin. Olen vasuri (kaksikätinen), ja tilulilu taipuu just ja just, mutta riflfit/kompit/rytmi pysyy aika hyvin. En tiedä mikä merkitys normi RH-kitaralla on tähän, mutta omassa kitaroinnissa on sentään yksi vahvuus.

Soittaessa on tullut tapa soittaa seisaaltaan, enkä katso kaulaa. Vähän semmonen livetreeni aina päällä.

Tänään tuo Ibanez Prestige RGR 652 tuntui taas maailman parhaalta kitaralta. Eri päivänä eri kaula. Ja @pappatech innosti mua kokeilemaan paksumpaa plektraa ja tuo 0,56 Janicek tuntui hyvältä, ja pitää tilata paksumpia.
 
Viimeksi muokattu:
Meshuggahin bleed on myös plekukädelle ihan superhuman workout. Ton jos ylipäätään hakkaa alusta loppuun hyytymättä 100% tempoon on kova.

EZ

 
Haasteita ei kyllä puutu tosta biisistä. Itsehän toki pystyisin soittamaan tempoon helposti, mutta ei oo riittävästi kieliä kitarassa että vois :geek:
Huomasin että itselle tuo kuusi kieltä on yksin soitettaessa ihan riittävästi. Oli parikin seiskakielistä, ja kyllä se tavallaan sujui, mutta ostin pari kuuskielistä baritonia, jotka sopivat omiin nakkisormiin paremmin.
 
Joskus reilu kymmenen vuotta sitten oli hauska, kun kaveri pyyti heidän black metal bändiin soittamaan kitaraa. Ajatuksilta jne. olin ihan sopiva, mutta ei se tainnut tietää siinä, että lähinnä bluesia ja rokkia minä olin veivannut. Meni hetki kyllä saada siinä käsi tremoloihin ym.

Nykyään hassusti sama, että blues hommat ym. sellaiset kehittyneet, mutta into olisi myös tehdä itse haaveilemani oma black metal levy, mutta voi perse, kun ei lähde ideat soiton puolelta oikein. Pitäisi vaan jaksaa treenata.
 
Kyllä ne on ne vanhat Metallicat vaan kanssa rytmikitaristille kovia harjoitteita. Vaikka Puppets-levyn nimibiisi tai Disposable Heroes. Ensin mainittu voi olla downstrokeilla tekemätön paikka ja toi jälkimmäinenkin kunnon pikkauskäden crossfit-reeni, vaikka parissa kohtaa pääseekin vähän palauttelemaan hapoilta.

Tossa muuten hyvä tutoriaali vähän edistyneemmälle soittajalle. Oon samaa mieltä Ellerin kanssa, että toi on yksi kaikkien aikojen parhaita metallisooloja. Mullon ton levyn nuottikirjakin ysäriltä, mutta aivan päin seiniä tabitettu. Ellerillä sen sijaan fiksut sormitukset tuossa.

 
Murisin tuossa aiemmin kitaralegendan huonosta tatsista bendeissä. Nyt tuli vastaan hyvä treeni siihen kun puuhasin tuommosta kakraokehommaa. Tarpeeksi helppo biisi jotta me kuolevaisetkin voidaan kokeilla. Jos joku haluaa tuon pohjan ilman sooloa niin voin heittää privana fileen. Onhan se eri hommaa treenata jonkun soittaman soolon päälle kuin vetää oikeasti sooloa ihan itsekseen. Varmasti palkitsevaa jos ei ole ennen kokeillut.
Laitoin pelkän soolon tohon niin ei tarvi metsästää että missä.

 
Kyllä ne on ne vanhat Metallicat vaan kanssa rytmikitaristille kovia harjoitteita. Vaikka Puppets-levyn nimibiisi tai Disposable Heroes. Ensin mainittu voi olla downstrokeilla tekemätön paikka ja toi jälkimmäinenkin kunnon pikkauskäden crossfit-reeni, vaikka parissa kohtaa pääseekin vähän palauttelemaan hapoilta.

Tossa muuten hyvä tutoriaali vähän edistyneemmälle soittajalle. Oon samaa mieltä Ellerin kanssa, että toi on yksi kaikkien aikojen parhaita metallisooloja. Mullon ton levyn nuottikirjakin ysäriltä, mutta aivan päin seiniä tabitettu. Ellerillä sen sijaan fiksut sormitukset tuossa.



Martyn soolokama on kyllä todella kovaa kitaramusaa. Uniikki hevikitaristi kyllä, yhdistää ihmeellisiä skaaloja ja musiikkityylejä yhteen.
 
Joskus reilu kymmenen vuotta sitten oli hauska, kun kaveri pyyti heidän black metal bändiin soittamaan kitaraa. Ajatuksilta jne. olin ihan sopiva, mutta ei se tainnut tietää siinä, että lähinnä bluesia ja rokkia minä olin veivannut. Meni hetki kyllä saada siinä käsi tremoloihin ym.

Nykyään hassusti sama, että blues hommat ym. sellaiset kehittyneet, mutta into olisi myös tehdä itse haaveilemani oma black metal levy, mutta voi perse, kun ei lähde ideat soiton puolelta oikein. Pitäisi vaan jaksaa treenata.

Mulla on vähän sama. Tykännyt nuorempana paljonkin sahata bläkkisriffejä ja varastossa olisi varmasti levylliseen verran riffejä. Meitsi tykkää yhdistellä jazzsointukulkuja ja melodioita bläkkisriffistelyyn.
 
Mulla on vähän sama. Tykännyt nuorempana paljonkin sahata bläkkisriffejä ja varastossa olisi varmasti levylliseen verran riffejä. Meitsi tykkää yhdistellä jazzsointukulkuja ja melodioita bläkkisriffistelyyn.

Joo, kyllä tuollainen musiikillinen kypsyys tai monipuolisuus on hyvästä. Minullakin ainakin väitän on jotain visiota, mutta treeniä kyllä vaatii toteuttaminen nyt. Sohvalla voi vetää jutut, mutta nauha ei tunne armoa. Toisaalta en kuitenkaan halua sortua perfektionismin ansaan ja olla lopulta tekemättä mitään.
 
Tuo rytmikitara on alkanu jo hahmottua. Jännä miten sen vaa sitte hiffaa kun sen hiffaa. Tää on nyt toka nauhotus molemmil kitaroilla ja biisi taustalle. Eka kuulosti lähinnä kissanraiskaukselta, eilen siis veivasin. Nyt tänää uus veto ja selkeästi parempi vaan ei lähellekään sillä tasolla millä coveeraan, mut kiva huomata oma progressi!

Eniten tuottaa haasteita pysyy täysin samassa rytmissa molemmilla kitaroilla ja sitte biisin tietyt kiekurat. Reeniä reeniä!

Tais mennä tuo rytmikitara vähä liia hiljaseks tähä mut olkoon. Uppasin uusiks:


4:30 jälkeen eli biisin loppu alkaa kuulostaa jo siltä mitä vaaditaan vähintään tuohon, eli onnistunut loppu biisussa!
 
Viimeksi muokattu:
Aivan loistava sovellus luurille toi Songsterr. Sovellus ilmainen, mutta maksoin 9,99€ kertamaksun, niin saa kaikki ominaisuudet käyttöön, mm. saa pudotettua biisin nopeutta käytännössä niin alhaiseksi kun mahdollista jne. Ainakin näin aloittelevalle yli nelikymppiselle ukolle ollut hyvä ominaisuus. Saa sitten pikkuhiljaa nostaa nopeutta, kun oppii biisiä soittamaan. Sitä en tiedä onko kaikki tabit oikein, mutta ainakin kokeilemani biisit kuulostaa suht oikeilta.
 
Aivan loistava sovellus luurille toi Songsterr. Sovellus ilmainen, mutta maksoin 9,99€ kertamaksun, niin saa kaikki ominaisuudet käyttöön, mm. saa pudotettua biisin nopeutta käytännössä niin alhaiseksi kun mahdollista jne. Ainakin näin aloittelevalle yli nelikymppiselle ukolle ollut hyvä ominaisuus. Saa sitten pikkuhiljaa nostaa nopeutta, kun oppii biisiä soittamaan. Sitä en tiedä onko kaikki tabit oikein, mutta ainakin kokeilemani biisit kuulostaa suht oikeilta.

Se Songsterr taitaa olla ihan asiallinen sivusto kyllä. Toinen varteenotettava on Ultimate Guitar Tabs. Tosin tämä maksaa muistaakseni 60€/12kk.
 
Se Songsterr taitaa olla ihan asiallinen sivusto kyllä. Toinen varteenotettava on Ultimate Guitar Tabs. Tosin tämä maksaa muistaakseni 60€/12kk.

ULTIMATE GUITAR TABS - 1,100,000 songs catalog with free Chords, Guitar Tabs, Bass Tabs, Ukulele Chords and Guitar Pro Tabs! Miltei kaikki löytyy GP filuina myös, kun taitaa noi "pro" versiot olla vain käännetty GP:stä, joten samalla hinnalla saat Guitar Pron hankittua. Uusin 8 versio taitaa maksaa alle 70€.
Ja samat ominaisuudethan siinä plus vielä enemmän juttuja.
 
ULTIMATE GUITAR TABS - 1,100,000 songs catalog with free Chords, Guitar Tabs, Bass Tabs, Ukulele Chords and Guitar Pro Tabs! Miltei kaikki löytyy GP filuina myös, kun taitaa noi "pro" versiot olla vain käännetty GP:stä, joten samalla hinnalla saat Guitar Pron hankittua. Uusin 8 versio taitaa maksaa alle 70€.
Ja samat ominaisuudethan siinä plus vielä enemmän juttuja.

Täytyy harkita sitä sitku tää lisenssi loppuu tuolta sivustolta :) Turhaa kahdesta maksaa.

Lisää biisejä tulee vaan treeniin.. Nyt on yhtaikaa kieltämättä varmaa yli 10 biisiä. Tää menee kohta kokopäivätyöstä. Jos mul ei ois päivätyötä niin soittaisin varmaa 10 tuntia päivässä.

Pitkään veivailin tuon vahvarin kanssa, mut tarpeeks monta kertaa ku täällä neuvottiin siirtyy plugareihin, niin paluuta ei enää ole :D Reaperiin ku nauhoittaa vetoja niin sieltä saa aivan hemmetin tärkeää tietoa missä tekee virheitä ja miten ne ilmenee. Niitä sit lähtee osaa lähtee korjaamaan pois. On se kyl välillä aika raakaa touhua kuunnella omia virheitä vaikka luulee et veto menikin ihan asiallisesti. Vaikka vahvarin kanssa on kiva välillä soitella.
 
Songsterrista voi ladata filut ilmaisversiollakin ja käyttää esim. ilmaista Tuxguitaria. Voi vaikka vedellä rummut ja bassoraidan (tai kitararaidat jos on basisti kuten mää) midinä Reaperiin ja nauhoitella siihen päälle omansa.
 
Tässä erittäin kiinnostavaa "uudehkoa" (eli säveltäjä elossa) klassisen kitaran repertuaaria. Uskoisin että tämä kappale "Emergence" puhuttelee sähkökitaristejakin, kun melodian taustalla kulkeva kitaravalli kuulostaa tietyllä tapaa "metalliriffiltä". Hätäisimmille lisätietona että kiinnostava osuus alkaa noin 0:48. Cutroneo soittaa nopeammalla temmolla kuin säveltäjä itse (Andrew York synt. 1958) ja kuulostaa mielestäni paremmalta. Cutroneon oma kommentti biisiin vasemman käden työskentelyyn oli muistaakseni jotain luokkaa "like Eddie Van Halen on crack" - mitä ikinä tarkoittaakaan, itselle ei ole Van Halen kovin tuttu (eikä crack).

 
80% treeniajasta mennyt tuon The Been kanssa. Se alkaa jo sujumaan ja osaan ulkoa unissani mut molempien kitaroide timing kusee vielä pahasti. Virheitä toki vielä tulee. Nytki peukaloin vähä Reaperilla noita millisekunteja suuntaa tai toiseen.
Hemmetin vaikea vetää täydellisesti pakettiin vielä omilla taidoilla mut mä en luovuta!

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 459
Viestejä
4 508 114
Jäsenet
74 402
Uusin jäsen
NikkE 06

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom