Löytyisiköhän jostain hyvälaatuiset(tulostamismielessä) taulukot sävellajien nuotteihin, miksei toki soinnutkin. Inspiraatio itseopiskeluun on päällä mutta noita kaipaili si kyllä että saa jotain tolkkua siitä mitä voi yhdistellä toisiinsa jos miettii vaikka sävelkulkuja
Ainakin jos skaaloja haluaa opetella, niin tuolta löytyy ihan asiallisia kuvia:
Ja alla olevista voi olla hyvä aloittaa, jos eivät ole jo tuttuja.
Ovat periaatteessa samoja skaaloja, pentatonisesta skaalasta (johon huomattava osa länsimaisesta muusiikista perustuu) on vain otettu kaksi diatonisen major skaalan säveltä pois "turhina".
Ja vaikka toisessa linkkaamista kuvista lukee minor (molli) ja toisessa major (duuri), niin siitäkin huolimatta ovat sormituksiltaan samoja, niitä kahta säveltä lukuunotamatta.
Niissä on vain valittu eri perussävel R (root note, tai juuri), jonka ympärillä melodia pyörii ja saa siten skaalaan kuulostamaan joko iloiselta duurilta tai ei niin iloiselta mollilta.
Tuota minor pentatonic kuvaakin vois siis soittaa niin, että melodia pyörii major skaalan kuvaan merkityn R:n ympärillä ja silloin puhutaan major pentatonisesta.
Ja samalla tavalla major skaalan kuvaa voidaan soittaa käyttäen mitä tahansa kuvaan merkittyä säveltä perussävelenä, jolloin puhutaan kirkko-moodeista, joilla kaikilla on omanlaisensa soundi.
Ja vaikka noihin kuviin on piirretty sormitukset tiettyihin kohtiin otelautaa, niin noita viittä peräkkäistä sormituskuviota voi liikuttaa otelaudalla vapaasti ylös ja alas sen mukaan mitä perussäveltä halutaan käyttää.
Mitä sointukulkuihin tulee, niin major skaalaan perussoinnut on hyvä opetella alkuun. Ja ne toimivat eri kirkkomoodien ja molli/major pentaonistenkin kanssa riippuen siitä minkä perussävelen valitsee.
Eli jos mennään vaikka C majorista, niin ne 7 sointua major skaalan juuresta lähtien ovat C, Dm, Em, F, G (tai G7), Am, Bdim.
dim-soinnun voi alkuun unohtaa, mutta nuo 6 muuta sointua toimivat keskenään lähes missä tahansa järjestyksessä soitettuna, ainakin johonkin pisteeseen asti.
Jos opettettelee, että mistä löytyy kaulalla nuo 6 sointua barrena (avoimiin E ja A sointuihin perustuvissa barre-muodoissa), niin silloin sitä kuuden barresoinnun kokonaisuutta voi siirrellä kaulalla ylös ja alas helposti riippuen siitä mitä perussäveltä/sointua haluaa käyttää.
Ja tuo 6 (tai 7) sointua toimii major skaalan lisäksi yhtä hyvin myös pentatonisilla minor/major skaaloilla ja kaikilla kirkkomoodeilla. Riippuen ihan siitä minkä soinnun valitsee perussoinnuksi.
Esim. A-molli pentatonisen kanssa toimii samat soinnut (poislukien ne diatonisen 2 "turhaa"sointua) ) järjestyksessä Am,
(Bdim), C, Dm, Em (tai Em7 tai E7),
(F), G
Edellisissä esimerkeissä ne mahdollisesti soitettavat 7-soinnut menevät perussoinnusta ylös päin laskettuna (perussointu on ensimmäinen) viidennelle soinulle (siis lasketaan diatonisessa mielessä myös pentatonista soitettaessa).
7-soinnut kun toimivat yleensä hyvin viidennellä ja tässä nk. dominanttisoinnussa, eli V7:ssa, on tietty tensio, joka mm. purkautuu hienosti perussoinnulle., jos perussoinnun päättää soittaa dominantin jälkeen.
Erilaisiin sointukulkuihin liittyen on sen verran teoriaa, ettei niitä näin
lyhyessä postauksessa voi käydä kaikkea läpi (ja minä olen väärä henkilö siihen muutenkin), mutta tuossa tuli kai jo hieman niitä tärkeimpiä perusjuttuja esille, joiden pohjalta voi lähteä itse kokeilemaan.
Laitetaan nyt vielä sellainenkin esimerkki, että puhtaasti 7-sointuihin perustuvakin Cmaj7, Dm7, Em7, Fmaj7, Gmaj7 (tai G7), Am7, Bm7b5 toimii. Tuo dim-soinnun half dim versio m7b5 on minusta helpommin lähestyttävä versio dim-soinnusta.
En tiedä paljonko tässä oli uutta asiaa pneumatic:lle, mutta jollekin muutaman vuoden soittaneelle tässä saattaa olla vielä jotain uuttakin asiaa.
Jos muut huomaa jotakin virheitä tai lisättävää, niin kommentoikaa.