- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Se, ettet sinä ymmärrä on kyllä täällä huomattu aika hyvin jo ennestään.En nyt ymmärrä mitä yrität sanoa.
Ymmärrätkö esim., mikä on atomi?
Suosittelen käymään edes esim. lukion fysiikan - tai kemiankurssit.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Se, ettet sinä ymmärrä on kyllä täällä huomattu aika hyvin jo ennestään.En nyt ymmärrä mitä yrität sanoa.
.. ja ydinvoimaloiden vaikutus sen lyijyn määrälle maailmassa on NEGATIIVINEN, koska sen sijaan että uraani hajoaisi hajoamisketjua, jonka lopputuloksena on lyijyä, se uraani halkaistaan aineiksi, joiden hajoamisketjun tuloksena on bariumia ja rutheniumia.
Olisiko nyt vaan aika myöntää, että että "tietosi" ydinjätteistä on ollut täysin puuta heinää, "vihreiden" yms. hörhöjen propagandaan uskomista, ja tarkastella ydinvoimaa faktojen eikä tämän uskomasi propagandan lähtökohdista?
Ja nuo aineet joiden puoliintumisaika tuossa taulukossa on pitkä, on sitä MATALA-AKTIIVISTA YDINJÄTETTÄ. Ne säteilee erittäin vähän.
EI KORKEA-AKTIIVISTA, joka säiteilee paljon.
Ja se, että nyt otat tuosta taulukosta esille matala-aktiivisia aineita, on pahasti ristiriidassa tämän kommentisi kanssa:
Tuon aiemman postatun käyrän mukaan kävi jo selvästi, että kolmessasadassa vuodessa sen ydinjätteen säteilymäärä on pudonnut jo alle tuhannesosaan alkuperäisestä.
Että olet edelleen ihan pihalla siitä mikä ero on matala-aktiivisella ja korkea-aktiivisella jätteellä ja sotket näitä keskenään postatessasi paskaa.
Ja korkea-aktiivisen "ydinaineen" hajotessa sitä matala-aktiivista "ydinainetta" on koko ajan enemmän.Korkea-aktiivisessa ydinjätteessä, tarkemmin sanottuna "käytetyssä ydinpolttoaineessa" on mukana myös matala-aktiivisia ydinaineita.
Myös ydinjätteessä sijoitusongelma katsotaan omasta mielestä liian lyhyellä tähtäimellä. 500-vuoden aikana meille on varmasti kehittynyt kyky nostaa materiaalia suurissamäärin kiertoradalle ja täysin varmasti. Siellä riittää sitä jätetilaa vaikka muille jakaa. Jupiter vaikuttaa hyvältä loppusijoituspaikalta. Toki nykyinen menetelmä riittää aivan hyvin siihen asti.
Korkea-aktiivisessa ydinjätteessä, tarkemmin sanottuna "käytetyssä ydinpolttoaineessa" on mukana myös matala-aktiivisia ydinaineita.
Ydinjätteen laukaiseminen avaruuteen on todella huono idea. Kuluttaa aivan liikaa energiaa, ja on liian riskialtista. Avaruusraketit eivät ole luotettavimpia mahdollisia värkkejä, ja siinä vaihessa kun se ydinjätetttä kuskaava raketti failaa, meillä on ongelma.
Edelleen pihalla kuin lumiukko, ja postaa itsestäänselvyyksiä, jotka ei liity asiaan mitenkään.
Tietysti ne kaikki aineet on sekaisin siellä samassa polttainesauvassa, koska se polttoainesauva on ainoa asia mitä sieltä ydinreaktorista nettona tulee ulos.
Kukin atomi siinä käytetyssä polttoainesasuvassa on kuitenkin joko korkea-aktiivista jätettä, tai matala-aktiivista jätettä. Ei molempia yhtä aikaa. Ne matala-aktiiviset atomit hajoavat todella harvoin, ja säteilevät todella vähän.
Ja jos korkea-aktiivinen atomi hajoaa matala-aktiivisen aineen atomiksi, se lopputuloksena syntynyt matala-aktiivinen aine tämän jälkeen säteilee erittäin vähän.
Jos taas matala-aktiivinen atomi hajoaa korkea-aktiivisen aineen atomiksi, se korkea-aktiivinen aine jälleen hajoaa uudestaan niin pian että sen määrä ei missään vaiheessa nouse niin suureksi että sitä olisi niin paljon että se voisi kokonaisuudessaan säteillä enemmän kuin se matala-aktiivinen, josta se on peräisin.
Minä puhun käytetystä ydinpolttoaineesta, sinä erillisistä matala- ja korkea-aktiivisesta ydinjätteestä. Minua ei matala-aktiivinen ydinjäte paljonkaan kiinnosta.
Radioaktiivisten jätteiden ja päästöjen ryhmittely - STUK
Nyt jos sinulla on enää ongelmana ydinjätteen säteilyaika voin kertoa että helposti saatavilla olevan polttoaineen väheneminen/energian kallistuminen tarkoittaa sitä että lähes varmasti nykyiset "jätteet" käytetään uudelleen joka hyvin todennäköisesti tekee tämän "jätteen" vaarattomaksi huomattavasti lyhemmässä ajassa.
Toiseksi tämän jäte pystytään jo nykypäivänä varastoimaan ihmisellä vaarottomalla tavalla joten tällä ei ole välitöntä vaikutusta ihmisiin, kivihiili ja öljy tosiaan tappaa ihmisiä joka päivä plus vapauttaa hiiltä ilmaan huomattavia määriä jotka tuottavat omat ongelmansa.
Väittäisin että tässä on taustalla enemmän asenneongelma ydinvoimaa kohtaa kuin että olisi jotain näyttää miksi tätä ei ydinvoima ei olisi hyvä vaihtoehto tällä hetkellä.
Ydinjätteen laukaiseminen avaruuteen on todella huono idea. Kuluttaa aivan liikaa energiaa, ja on liian riskialtista. Avaruusraketit eivät ole luotettavimpia mahdollisia värkkejä, ja siinä vaihessa kun se ydinjätetttä kuskaava raketti failaa, meillä on ongelma.
Lisäksi muutamassa sadassa vuodessa sen ydinjätteen aktiivisuus laskee niin matalalle tasolle, että kaiken ydinjätteen voisi vaikka ripotella tasaisesti meriin eikä sen säteilymäärää erottaisi luonnon taustasäteilystä.
Kalloon hautaaminen ei-vulkaanisesti aktiivisille alueille oikeasti toimii eikä siinä ole mitään riskejä. Ja vaikka se joskus tuhansien vuosien päästä nousisi jostain oudosta syytä ylös, se on jo tarpeeksi matala-aktiivista että vaikutukset jää erittäin pieniksi.
100 vuoden kuluttua käytetty polttoaine on likimain turvallista. Tämä siis jos polttoaineniput ovat paljaana, kapselin läpi tuleva säteily ei ole vaarallista enää 30-50v jälkeenMinä puhun käytetystä ydinpolttoaineesta, sinä erillisistä matala- ja korkea-aktiivisesta ydinjätteestä. Minua ei matala-aktiivinen ydinjäte paljonkaan kiinnosta.
Radioaktiivisten jätteiden ja päästöjen ryhmittely - STUK
Noniin, kiertelyä ja kaartelua. Pääasiallinen vakutus on muka sittenkin se säteily, vaikka täällä jo moneen kertaan todettiin, että sen säteilyn vähenee niin nopeasti, että sillä ei ole mitään väliä tuhansien vuosien päästä.
Sekoitat nyt fission lopputuloksen ja uraanin radioaktiivisen hajoamisen lopputuloksen.
Fission tuloksena syntyvien aineiden hajoamisketjun tuloksena ei pääasiallisesti synny lyijyä, vaan bariumia ja rutheniumia. Se, että sitä uraania halkaistaan fissiolla tarkoittaa, että sitä lyijyä syntyy VÄHEMMÄN, kuin mitä sitä syntyisi, jos sen antaisi pysyä maaperässä.
Korkea-aktiivinen atomi on korkea-aktiivinen atomi. Se halkeaa nopeasti ja säteilee paljon.
Malata-aktiivinen atomi on matala-aktiivinen atomi. Se halkeaa harvoin ja säteile vähän.
Se että näitä molempia on samassa polttoainesauvassa sekaisin ei muuta matala-aktiivista atomia korkea-aktiiviseksi tai toisinpäin
Ongelmana onkin loppusijoitetun ydinjätteen pääseminen kosketuksiin pohjaveden kanssa.100 vuoden kuluttua käytetty polttoaine on likimain turvallista. Tämä siis jos polttoaineniput ovat paljaana, kapselin läpi tuleva säteily ei ole vaarallista enää 30-50v jälkeen
Miten se pääsee kosketuksiin pohjaveden kanssa?On eri asia puhua matala- ja korkea-aktiivisesta ydinjätteestä
Ongelmana onkin loppusijoitetun ydinjätteen pääseminen kosketuksiin pohjaveden kanssa.
Ei, vaan idiokratiassa elävä "demokraattinen maailma" näyttäisi pyrkivän eroon ydinvoimasta.
Idiootit pelkää asioita, joita eivät ymmärrä.
Ja on helppo asennoitua siten, että kielletään kaikki, mitä pelätään ja mitä ei ymmärretä.
Tämä on demokratian paha ongelma: Ihmiset saavat vaikuttaa asioihin, joista heillä ei ole mitään ymmärrystä.
Edustuksellinen demokratia pyrkii korjaamaan tätä siten, että kansanedustajiksi valittaisiin hiukaa keskimääräistä fiksumpia ihmisiä, mutta tämä on mennyt pilalle sen kautta että tyhmät ihmiset äänestävät edelleen tyhmiä ihmisiä, koska eivät erota tyhmää ihmistä älykkäästä eivätkä ymmärrä sen älyn merkitystä päätöksenteossa, ja sitten myös kaiken maailman julkkikset pääsevät läpi.
Miten se pääsee kosketuksiin pohjaveden kanssa?
Itävalta on tehnyt ydinvoimaan liittyvän päätöksen, jonka toivon sekä kestävän että yleistyvän: Itävalta ei edes osta ydinreaktoreissa tuotettua sähköä!
Nuclear-free Austria stops import of nuclear electricity | Wise International (01/06/2012)
On eri asia puhua matala- ja korkea-aktiivisesta ydinjätteestä
Mutta mitä tilalle esim. meillä?
Toivotaan tietenkin, ettei joskus kysytä: "Miten se pääsi kosketuksiin pohjaveden kanssa?"Miten se pääsee kosketuksiin pohjaveden kanssa?
Asia kunnossa, kaivelehan vielä lisää jotakin perusteettomia pelkoskenaarioita.Toivotaan tietenkin, ettei joskus kysytä: "Miten se pääsi kosketuksiin pohjaveden kanssa?"
VTT on ennakoinut jopa spontaanin ketjureaktion mahdollisuutta:
"Itse loppusijoitustilassa käytetty ydinpolttoai ne on pakattu niin harvaan, että niin sanottu spontaani ketjureaktio ei ole mahdollinen. Se voisi kuitenkin teoriassa tapahtua, mikäli vapautuvat ydinfysikaalisesti halkeamiskelpoiset aineet uraani tai plutonium jollain tavalla keräytyisivät yhteen kriittiseksi massaksi loppusijoitustilan ulkopuolelle."
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1953.pdf
Itävalta on tehnyt ydinvoimaan liittyvän päätöksen, jonka toivon sekä kestävän että yleistyvän: Itävalta ei edes osta ydinreaktoreissa tuotettua sähköä!
Nuclear-free Austria stops import of nuclear electricity | Wise International (01/06/2012)
Mutta mitä tilalle esim. meillä?
...
olemme silti aivan totaalisen pahasti kusessa kun kehittyvät maat tulevina vuosikymmeninä alkavat tavoitella sitä elintasoa ja siten sitä energiantuhlausta joka meillä nyt on.
Lueppa tuo graafin otsikko ja mieti sanomisiasi. Global Fossil Carbon Emissions. Miten tuo liitty mitenkään ydinvoimaan? Ydinvoimalla ei tule muita fossiilisia päästöjä, kuin voimalan rakentamisen, uraanin louhinnan, kuljetuksen, yms muun oheistoiminnan aiheuttamia päästöjä.
Ydinvoimakaupallistettiin 1956. Silloin päästöt ilmakehään kääntyivät jyrkkään kasvuun, joka on jatkunut näihin päiviin saakka muutamia taloudellisten lamakausien aiheuttamia pieniä notkahduksia lukuunottamatta. On siis perusteltua sanoa, että talouslama on tehokas ilmanpuhdistajam ja vasta aivan hiljattain tuon suhteen on havaittu rakoilevan.Lueppa tuo graafin otsikko ja mieti sanomisiasi. Global Fossil Carbon Emissions. Miten tuo liitty mitenkään ydinvoimaan?
Käyttäjästä @vastis on tullut jo useampi valitus tästä ketjusta ja aivan selvästi mennään troolauksen rajoilla. Asiaa etäisesti sivuavien yksittäisten heittojen sijaan kehoitan käyttäjää osallistumaan keskusteluun asiallisesti vastaamalla esitettyihin kysymyksiin ja perustelemalla omat väitteensä.
No mitä helvettiä?Ydinvoimakaupallistettiin 1956. Silloin päästöt ilmakehään kääntyivät jyrkkään kasvuun, joka on jatkunut näihin päiviin saakka muutamia taloudellisten lamakausien aiheuttamia pieniä notkahduksia lukuunottamatta. On siis perusteltua sanoa, että talouslama on tehokas ilmanpuhdistajam ja vasta aivan hiljattain tuon suhteen on havaittu rakoilevan.
joitakin esimerkkejä? itse näen vastaavia muillakin kirjoittajilla.
Toivotaan tietenkin, ettei joskus kysytä: "Miten se pääsi kosketuksiin pohjaveden kanssa?"
@vastis vahva trolliepäily ja nyt alkuun annettu varoitus lainauksen manipuloinnista, korjaa välittömästi tai muuten luvassa bannit.
Esimerkiksi viestin Ylivertainen ydinvoima yksinkertainen kysymys on ohitettu epämääräisellä heitolla:
Kun keskustelu on jatkuvasti edellisen kaltaisia heittoja ja muiden keskustelijoiden sivuuttamista on kyseessä trollaus.
No mitä helvettiä?
Jos kaupallistetaan energiantuotanto, joka ei tuota fossiilisia päästöjä, niin miten se muka aiheuttaa tuo päästöjen nousun?
Kyllä nyt on jo niin turhaa trollaamista...
Mielestäni voisit alkaa toteuttamaan vihreää unelmaasi vaikkapa sammuttamalla valot ja tietokoneen. Säästytään me muut edes typeryyksiltäsi.Kuvittele aikaa ennen ydinvoiman kaupallistamista: oli hiilivoimaa ja sähköä tehtiin jopa öljyllä. Sitten tulee uusi energialähde, joka "ratkaisee maailman energiaongelmat" halpuudellaan. Alkaa energian tuotannon (ja kulutuksen) kilpajuoksu, sillä ei mm. hiilivoimayhtiöt jää tumput suorina katsomaan, kun heidän toimintaedellytyksiään nakerretaan. Lisäksi ydinvoimalat tarvitsivat säätövoimakseen hiilivoimaa. Energiaa ryhdyttiin käyttämään paljon erilaiseen rakentamiseen, joista betoni. ja teräsrakentaminen on erityisen saatuttavaa. Lyhyesti: halventunut energia käynnisti saastuttavaa toimintaa. https://pbs.twimg.com/media/CtHuN9DWcAAnalk.jpg
Minulle ei vielä ole valjennut tämä systeemi, keskustelujen rakenne ja viestien muokkaaminen.
Virheet eivät ole tahallisia. Näen myös muiden kirjoittajien 'leikkaavan' viestejäni itselleen paremmin sopivaan muotoon.
Eli siis syynä on teollistuminen ja elintason nousu. Ydinvoiman kaupallistaminen ei kyllä yksinään selitä millään tavalla energian päästöjen räjähdysmäistä kasvua.Kuvittele aikaa ennen ydinvoiman kaupallistamista: oli hiilivoimaa ja sähköä tehtiin jopa öljyllä. Sitten tulee uusi energialähde, joka "ratkaisee maailman energiaongelmat" halpuudellaan. Alkaa energian tuotannon (ja kulutuksen) kilpajuoksu, sillä ei mm. hiilivoimayhtiöt jää tumput suorina katsomaan, kun heidän toimintaedellytyksiään nakerretaan. Lisäksi ydinvoimalat tarvitsivat säätövoimakseen hiilivoimaa. Energiaa ryhdyttiin käyttämään paljon erilaiseen rakentamiseen, joista betoni. ja teräsrakentaminen on erityisen saatuttavaa. Lyhyesti: halventunut energia käynnisti saastuttavaa toimintaa. https://pbs.twimg.com/media/CtHuN9DWcAAnalk.jpg
Miten se pääsee kosketuksiin pohjaveden kanssa?
Jos et kerran asiasta mitään tiedä, niin miksi pidät sitä ongelmana loppusijoitukselle?Mistäpä minä sen voisin tietää. Maanjäristys, maansiirtymät?
Ja Suomessa kumpikaan ei ole perusteltu pelko. Alueilla, joissa merkittäviä järistyksiä tapahtuu niihin täytyy kiinnittää huomiota, mutta "maansiirtymät" eivät ole missään perusteltuja pelkoja kun loppusijoituspaikka valitaan stabiilista kallioperästä.Mistäpä minä sen voisin tietää. Maanjäristys, maansiirtymät?
vastis
BANNATTU
Ja rauha laskeutui.
On se jännä että kauheasti jaksetaan vastustaa ydinvoimaa, mutta ei silti voida vastata siihen yhteen kysymykseen: Mitä tilalle, ihan oikeasti?
Tällekin trollille kysymys heitettiin vissiin 5 kertaa, eikä koskaan mitään vastausta. Tuuli tai aurinko ei kelpaa, ennen kuin keksit miten varastoit ne useammaksi kuukaudeksi. Hiili, öljy ja kaasu nyt vasta huonoja onkin. Niiden käyttö tosin lisääntyy sitä mukaa kun ydinvoimaa korvataan tuulella ja auringolla. Kovin energiantarve kun on juuri silloin kun on pimeää ja tyyntä (ps. kovalla pakkasella harvemmin tuulee kovaa ja aurinko ei montaa tuntia lämmitä näillä korkeusasteilla). Tekoaltaita ja patoja voisi käyttää varastointiin, mutta ei nekään riitä koko talveksi. Ja kuinka monta hehtaaria ne veisi tilaa (ja tuhoaisi luontoa)? Elintason tiputus takaisin keskiajalle voisi auttaa, mutta siihen tuskin kukaan on valmis menemään. Ennemmin koko Suomi tyhjenee ja ihmiset muuttaisivat lämpöisempiin maihin.
Yksi vaihtoehto millä aurinkovoima saataisiin toimimaan olisi joku über tehokas siirtolinja päiväntasaajalta tänne pohjolaan. Montako kilometriä siitä tulisi? Mitäs sitten kun johto katkeaa terroristin tms toimesta? Parin viikon korjaus ja Suomi olisi jäätynyt 30 asteen pakkasissa kuoliaaksi. Ei, edes kaukolämpö ei lämmittäisi Helsinkiläisten kerrostalokämppiä ilman sähköä.
Pakko tarttua hieman offtopicina tuohon tuulivoima pakkasella -argumentiin, koska sitä viljellään nykyään niin paljon. Uudet tuulivoimalat ovat melko korkeita ja toimivat matalilla tuulennopeuksilla, jolloin tuo väittämä ei ole erityisen tosi, koska 100-200m korkeudessa tuulee pakkasellakin yleensä. Esim. viime 10 vuoden kulutuspiikeissä tuulivoimalat Suomessa toimivat keskimäärin 24 % teholla nimellistehosta, kun pitkän aikavälin keskiarvo myllyille on yleensä luokkaa 30 % riippuen sijainnista yms. yms.
Tuottavatko tuulivoimalaitokset sähköä kovalla pakkasella?
Toki hieman biased lähde, mutta eivät nuokaan kehtaa suoraa valehdella luultavasti ja parempaa en jaksanut googlata.
30% nimellistehosta kun sitä sähköä oikeasti tarvittaisiin ei ole kyllä mikään hyvä juttuPakko tarttua hieman offtopicina tuohon tuulivoima pakkasella -argumentiin, koska sitä viljellään nykyään niin paljon. Uudet tuulivoimalat ovat melko korkeita ja toimivat matalilla tuulennopeuksilla, jolloin tuo väittämä ei ole erityisen tosi, koska 100-200m korkeudessa tuulee pakkasellakin yleensä. Esim. viime 10 vuoden kulutuspiikeissä tuulivoimalat Suomessa toimivat keskimäärin 24 % teholla nimellistehosta, kun pitkän aikavälin keskiarvo myllyille on yleensä luokkaa 30 % riippuen sijainnista yms. yms.
Tuottavatko tuulivoimalaitokset sähköä kovalla pakkasella?
Toki hieman biased lähde, mutta eivät nuokaan kehtaa suoraa valehdella luultavasti ja parempaa en jaksanut googlata.
Itse asiassa turvallisuusperusteluissa taidetaan silti pohtia sitäkin, että montako kapselia mahdollisesti menisi rikki maanliikkeiden takia. Tämä kommentti tuli sitten ihan ulkomuistista, että pienellä varauksella.Ja Suomessa kumpikaan ei ole perusteltu pelko. Alueilla, joissa merkittäviä järistyksiä tapahtuu niihin täytyy kiinnittää huomiota, mutta "maansiirtymät" eivät ole missään perusteltuja pelkoja kun loppusijoituspaikka valitaan stabiilista kallioperästä.
Ruotsin ja Norjan salainen sopimus on repinyt ison riidan.
Käytännössä naapurimaat haluavat päättää, miten ja millaisissa voimaloissa Suomi ja Tanska tuottavat sähköä esimerkiksi silloin, kun joku tärkeistä isoista voimaloista rikkoutuu, tai päiväksi sattuu kova pakkanen ja lisääntyneen kysynnän vuoksi sähköä täytyy nopeasti tuottaa tavanomaista enemmän.